Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
216 suhteet: Anglikaaninen kirkko, Arkangelin alue, Arkangelin kuvernementti, Armas Mishin, Artur Parfentšikov, Ateismi, Aunuksen kansallinen piiri, Aunuksen Karjala, Aunuksen kuvernementti, Aunuksen rauhoitusalue, Aunus (kaupunki), Čičiliusku, Ääninen, Äänisen kalliopiirrosalueet, Äänisenrannan piiri, Äänislahti, Äänisniemi, Baptismi, Belomorsk, Belomorskin piiri, Belomorskin satama, Bolševikit, Bruttokansantuote, Carelia, Eino Karhu, Elias Lönnrot, Eurooppa, Evankelikalismi, Fjodor Terentjev, Hallinto, Heimoaate, Heimosodat, Helsingin Sanomat, Helylä, Impilahti, Islam, Itä-Karjala, Jalkapalloseura Karjala, Järvi, Jevgenija Medvedeva-Arbuzova, Joki, Kaivannaistoiminta, Kaksikamarijärjestelmä, Kalevala, Kalevalan kansallinen piiri, Kalevalan kansallispuisto, Kanavanippu RTRS-1 (Venäjä), Kansallinen teatteri (Petroskoi), Kansallislaulu, Kantalahden luonnonpuisto, ..., Kantalahti (lahti), Karelija (TV- ja radioyhtiö), Karhumäen piiri, Karhumäki, Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalaiset (kansa), Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, Karjalan historia, Karjalan kieli, Karjalan Sanomat, Karjalan tasavallan hallinnollinen jako, Karjalan tasavallan hymni, Karjalan tasavallan joukkotiedotusvälineet, Karjalan tasavallan kansalliskirjasto, Karjalan tasavallan lippu, Karjalan tasavallan vaakuna, Karjalan työkansan kommuuni, Kaupunki, Kaupunkityyppinen taajama, Kemi (Viena), Kemijoki (Viena), Kemin piiri, Keskiaika, Kiži, Kinnermäki, Kipinä (lehti), Kivakkatunturi, Kivatsun luonnonpuisto, Kodima, Kontupohja, Kontupohjan piiri, Kostamuksen luonnonpuisto, Kostamus, Koutajoki (Vienanmeri), Kuittijärvet, Kuusamon raja-asema, Laatokan Karjala, Laatokan saariston kansallispuisto, Laatokka, Lahdenpohja, Lahdenpohjan piiri, Larisa Lazutina, Leningradin alue, Lenta, Leo Sevets, Lieksajärvi, Livvinkarjala, Lokakuun vallankumous, Louhen piiri, Louhi (Karjalan tasavalta), Luettelo Karjalan tasavallan asutuista paikoista, Luoteinen federaatiopiiri, Luovutettu Karjala, Luterilaisuus, Lyydin kieli, Martsialnyje vody, Mäntytunturi, Moskovan aika, Moskovan Venäjä, Mujejärven piiri, Mujejärvi, Murmanskin alue, Myllärit, Neuvostoliiton hajoaminen, Niiralan raja-asema, Nikolai Aksjonov, Novgorodin tasavalta, Nuorunen, Oma Mua, Paanajärven kansallispuisto, Paikallishallinto (Venäjä), Paperitehdas, Parikkalan raja-asema, Pääjärvi (Karjalan tasavalta), Pääjärvi (taajama), Pääkaupunki, Pääministeri, Periodika, Petroskoi, Petroskoin lentoasema, Petroskoin valtionyliopisto, Pietari (kaupunki), Pinduinen, Pitkärannan piiri, Pitkäranta, Poventsa, Prääsä, Prääsän kansallinen piiri, Presidentti, Puolalaiset, Puudosi, Puudosin piiri, Raja-Karjala, Rapala VMC, Ruotsi, Ruskeala, Saha, Sallan–Kuusamon alue, Sananvapaus, Santtu Karhu & Talvisovat, Seesjärvi, Segeža, Segežan piiri, Sellutehdas, Sieppitunturi, Solovetskinsaaret, Sortavala, Sortavalan piiri, Soutjärven vepsäläinen etnografinen Rjurik Lonin -museo, Soutjärvi, Stora Enso, Suojärven piiri, Suojärvi (kaupunki), Suojoki, Suomalaiset, Suomen kieli, Suomi, Suunujoki, Tamara Manina, Tasavalta, Tataarit, Tšuuppa, Tuoppajärvi, Uhtua, Uikujärvi (järvi), Uikujoen kalliopiirrosalue, Uikujoki, Ukrainalaiset, UTC+3, Valamo, Valkovenäläiset, Vanhauskoisuus, Varsinaiskarjala, Vartius, Värtsilä (Venäjä), Venäjä, Venäjän aluejako, Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–, Venäjän jalkapallon 2. divisioona, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunta, Venäjän kieli, Venäjän ortodoksinen kirkko, Venäjän rupla, Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, Venäjän väliaikainen hallitus, Venäläiset, Vepsäläiset, Viehe, Vienan Karjala, Vienan Karjala (lehti), Vienan retket, Vienan runokylät, Vienanmeren–Itämeren kanava, Vienanmeri, Viola Malmi, Vladimir Dratšov, Vodlajärven kansallispuisto, Vodlajärvi, Vodlajoki, Vojatšu, Vologdan alue, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvaltain dollari, 13. marraskuuta, 1991. Laajenna indeksi (166 lisää) »
Anglikaaninen kirkko
Anglikaaninen kirkko on Englannin reformaation myötä syntynyt kristillinen kirkkokunta ja Englanin valtionkirkko 1500-luvulta lähtien.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Anglikaaninen kirkko · Katso lisää »
Arkangelin alue
Arkangelin alue eli Arkangelin oblasti on hallinnollinen alue Pohjois-Venäjällä Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Arkangelin alue · Katso lisää »
Arkangelin kuvernementti
Arkangelin kuvernementti eli Arkangelin lääni tai Vienan lääni oli Venäjän keisarikunnan ja sittemmin Venäjän SFNT:n hallinnollinen alue valtakunnan luoteisosassa vuosina 1784-1929.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Arkangelin kuvernementti · Katso lisää »
Armas Mishin
Armas (Oleg) Mišin, kirjailijanimi Armas Hiiri (15. helmikuuta 1935 Järvisaari, Inkeri – 9. lokakuuta 2018 Turku) oli inkerinsuomalainen kirjailija, kirjallisuudentutkija ja kääntäjä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Armas Mishin · Katso lisää »
Artur Parfentšikov
Artur Parfentšikov (synt. 29. marraskuuta 1964 Petroskoi) on Karjalan tasavallan nykyinen päämies.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Artur Parfentšikov · Katso lisää »
Ateismi
Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Ateismi · Katso lisää »
Aunuksen kansallinen piiri
Aunuksen kansallinen piiri on hallintopiiri Karjalan tasavallassa Venäjällä, Laatokan koillisrannalla.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Aunuksen kansallinen piiri · Katso lisää »
Aunuksen Karjala
Aunuksen Karjala, lyhyemmin Aunus (lyh. Anus) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä nykyisessä Karjalan tasavallassa Laatokan ja Äänisen välillä ja Äänisen pohjoispuolella.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Aunuksen Karjala · Katso lisää »
Aunuksen kuvernementti
Äänisjärven (valkoinen) ympärillä: Vihreällä Petroskoin kihlakunta, siitä myötäpäivään Poventsan, Puudosin, Kargopolin, Vytegran, Lotinapellon ja Aunuksen kihlakunnat Aunuksen kuvernementti oli Venäjän keisarikunnan hallinnollinen alue Karjalassa ja Luoteis-Venäjällä Äänisjärveä ympäröivillä alueilla.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Aunuksen kuvernementti · Katso lisää »
Aunuksen rauhoitusalue
Aunuksen rauhoitusalue (Aunuksen luonnonsuojelualue) on Venäjän federaation liittovaltiotason luonnonsuojelualue Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Aunuksen rauhoitusalue · Katso lisää »
Aunus (kaupunki)
Aunus eli Aunuksenkaupunki (myös Aunuksenlinna, eli Anuksenlinnu) on kaupunki ja kaupunkikunta Karjalan tasavallassa ja Aunuksen kansallisen piirin keskus.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Aunus (kaupunki) · Katso lisää »
Čičiliusku
Čičiliusku (suom. sisilisko) on Karjalan tasavallassa toimiva karjalankielinen nukketeatteriseurue, joka on perustettu vuonna 2005.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Čičiliusku · Katso lisää »
Ääninen
Ääninen tai Äänisjärvi (tai Оне́го, Onego; tai Oniegu-järve; tai Änižjärv) on Euroopan toiseksi suurin järvi.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Ääninen · Katso lisää »
Äänisen kalliopiirrosalueet
Äänisen kalliopiirrokset sijaitsevat järven itärannalla Mustajoen ympäristössä (merkitty ympyrällä). Äänisen kalliopiirrokset sijaitsevat Venäjällä Karjalan tasavallassa Äänisen itärannikolla kallioisilla niemillä ja lähisaarissa 15 km Vodlajoen suulta etelään Mustallejoelle (ven. Tšornaja Retška) ja sen ympäristössä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Äänisen kalliopiirrosalueet · Katso lisää »
Äänisenrannan piiri
Äänisenrannan piiri on kunnallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallassa Petroskoin ympärillä ja sen eteläpuolella Äänisen rannalla.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Äänisenrannan piiri · Katso lisää »
Äänislahti
Vuoroveden paljastamia rantoja Äänislahdella. Äänislahti tai Oneganlahti on Venäjän luoteisosassa sijaitsevan Vienanmeren eteläisin lahti.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Äänislahti · Katso lisää »
Äänisniemi
Kižin pogosta on Äänisniemen tunnetuin maamerkki. Äänisniemi on Venäjällä Karjalan tasavallassa sijaitseva noin 12 000 neliökilometrin laajuinen niemimaa, joka muodostaa erikoisen luonnonmaantieteellisen ja kulttuurihistoriallisen alueen.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Äänisniemi · Katso lisää »
Baptismi
Baptistikirkko Ottawassa. Baptismi on protestanttisen reformaation pohjalta vuonna 1609 syntynyt kristillinen kirkkokunta.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Baptismi · Katso lisää »
Belomorsk
Belomorskin kaupunkikunta piirin kartalla. Belomorskin rautatieasema. Vienanmeren kanava Belomorskissa. Näkymä Sorokanlahdelle. Sergei Prokudin-Gorskin värivalokuva vuodelta 1916. Belomorsk (vuoteen 1938 saakka ven. Сорока, Soroka, suom. Sorokka) on kaupunki, kaupunkikunta ja Belomorskin piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Belomorsk · Katso lisää »
Belomorskin piiri
Belomorskin piiri on yksi Karjalan tasavallan hallintopiireistä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Belomorskin piiri · Katso lisää »
Belomorskin satama
Belomorskin satama eli Belomorskin merisatama (LOCODE: RU BEM) on Venäjän Karjalan tasavallan Belomorskin piirin Belomorskin (suom. Sorokka) kaupungin itälaidalla sijaitseva merisatama, jota ollaan laajentamassa kapasiteetiltaan 9 miljoonan vuosittaisen rahtitonnin satamaksi vuoteen 2013 mennessä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Belomorskin satama · Katso lisää »
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Bolševikit · Katso lisää »
Bruttokansantuote
Bruttokansantuote (lyhenne BKT tai bkt,, GDP; gross national product, GNP, tarkoittaa bruttokansantuloa) on kotimaisen tuotannon mitta kansantaloudessa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Bruttokansantuote · Katso lisää »
Carelia
Carelian kansi lokakuussa 2008. Carelia on Petroskoissa ilmestyvä suomenkielinen kulttuurilehti.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Carelia · Katso lisää »
Eino Karhu
Eino Karhu Eino Karhu (27. marraskuuta 1923 Hietamäki, Inkeri – 15. huhtikuuta 2008 Petroskoi, Venäjä) oli inkeriläinen kirjallisuudentutkija, kriitikko ja kääntäjä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Eino Karhu · Katso lisää »
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Elias Lönnrot · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Eurooppa · Katso lisää »
Evankelikalismi
Evankelikalismi eli evankelioimisliike on kansainvälinen, tunnustuskuntien rajat ylittävä kristinuskon liike, joka on vaikuttanut erityisesti protestanttisten kirkkojen piirissä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Evankelikalismi · Katso lisää »
Fjodor Terentjev
Fjodor Mihailovitš Terentjev (karjalaiselta nimeltään Heikki tai Huoti Teronen, Kiveen hakatut: Fjodor Terent’jev. Toimittaneet Arto Teronen ja Jouko Vuolle, Yle Radio Suomi, 26.6.2011. 4. lokakuuta tai 4. helmikuuta 1925 Paatene, Karhumäen piiri, Karjalan tasavalta, Neuvostoliitto – 20. tammikuuta 1963 Leningrad) oli maastohiihtäjä, joka edusti Neuvostoliittoa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Fjodor Terentjev · Katso lisää »
Hallinto
Hallinto tarkoittaa valtion tai muun julkisoikeudellisen yhteisön laillista toimintaa tehtäviensä täyttämiseksi.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Hallinto · Katso lisää »
Heimoaate
Heimoaate tarkoittaa useimmiten suomalais-ugrilaisten kansojen yhteenkuuluvuutta korostavaa aatetta, jota on kutsuttu myös panfennismiksi.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Heimoaate · Katso lisää »
Heimosodat
Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Heimosodat · Katso lisää »
Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomat (lyh. HS) on levikiltään Suomen suurin tilattava sanomalehti.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Helsingin Sanomat · Katso lisää »
Helylä
Helylän rautatieasema vuonna 2006. Helylän kunta Sortavalan piirin kartalla. Helylä on kaupunkikunta, kaupunkimainen taajama ja kylä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Helylä · Katso lisää »
Impilahti
Impilahden perinnevaakuna. Impilahti on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Raja-Karjalassa, Laatokan rannalla, Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Impilahti · Katso lisää »
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Islam · Katso lisää »
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Itä-Karjala · Katso lisää »
Jalkapalloseura Karjala
Karjala on jalkapalloseura Petroskoista, Karjalan tasavallasta.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Jalkapalloseura Karjala · Katso lisää »
Järvi
Järvi Argentiinassa Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Järvi · Katso lisää »
Jevgenija Medvedeva-Arbuzova
Jevgenija Vladimirovna Medvedeva-Arbuzova (ven. Евгения Владимировна Медведева-Арбузова, s. 4. heinäkuuta 1976 Kontupohja, Karjalan ASNT, Neuvostoliitto) on Venäjää edustanut maastohiihtäjä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Jevgenija Medvedeva-Arbuzova · Katso lisää »
Joki
Aurajokea Turun tuomiokirkon yläpuolella. vedenjakaja. Esimerkkisivujoki on oikeanpuoleinen sivujoki, koska kätisyys määritetään pääjoen laskusuuntaan katsottuna. Joki on suuri luonnon muovaama maanuoma, jossa virtaa vettä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Joki · Katso lisää »
Kaivannaistoiminta
Kaivannaistoiminta on toimintaa, jossa maaperästä talteenotetaan teollisuuden raaka-aineina tärkeitä malmeja ja muita kaivannaisia.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kaivannaistoiminta · Katso lisää »
Kaksikamarijärjestelmä
Ei parlamenttia Kaksikamarijärjestelmä eli bikameralismi tarkoittaa hallintotapaa, jossa lakia säätävä elin (parlamentti) on jaettu kahteen itsenäiseen osaan eli kamariin, joita yleensä kutsutaan nimillä alahuone ja ylähuone.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kaksikamarijärjestelmä · Katso lisää »
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kalevala · Katso lisää »
Kalevalan kansallinen piiri
Kalevalan kansallinen piiri on hallintopiiri Karjalan tasavallan pohjoisosassa Venäjällä, Suomen Kainuun vastaisella rajalla.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kalevalan kansallinen piiri · Katso lisää »
Kalevalan kansallispuisto
Kalevalan kansallispuisto on kansallispuisto Venäjällä Karjalan tasavallan länsiosassa lähellä Suomen rajaa, 30 kilometriä pohjoiseen Kostamuksen kaupungista.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kalevalan kansallispuisto · Katso lisää »
Kanavanippu RTRS-1 (Venäjä)
Kanavanippu RTRS-1 (Venäjä) on Venäjän televisio- ja radiolähetinverkosto RTRS:n (Rossijskaja televizionnaja i radioveštšatelnaja set) operoima Venäjän maanpäällisen digitaalisen televisioverkon kanavanippu, jota välitetään DVB-T2 teknologialla UHF-taajuusalueen kanavilla.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kanavanippu RTRS-1 (Venäjä) · Katso lisää »
Kansallinen teatteri (Petroskoi)
Petroskoin Kansallinen teatteri 2017. Petroskoin Kansallinen teatteri on vuonna 1932 perustettu ainoa suomenkielinen teatteri Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kansallinen teatteri (Petroskoi) · Katso lisää »
Kansallislaulu
Kansallislaulu on kansallista yhteistuntoa ilmentävä, tietyissä virallisissa ja juhlatilaisuuksissa esitettävä laulu.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kansallislaulu · Katso lisää »
Kantalahden luonnonpuisto
295x295px Kantalahden luonnonpuisto on valtakunnallinen luonnonsuojelualue Luoteis-Venäjällä pääosin Murmanskin alueella.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kantalahden luonnonpuisto · Katso lisää »
Kantalahti (lahti)
Näkymä yli Kantalahden. Kantalahden rannikkoa. Kantalahti eli Kannanlahti on Venäjän luoteisosassa sijaitsevan Vienanmeren luoteinen lahti.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kantalahti (lahti) · Katso lisää »
Karelija (TV- ja radioyhtiö)
Vuonna 1959 valmistunut Petroskoin TV-torni ja lähetyskeskus. Valtiollinen TV- ja radioyhtiö Karelija eli GTRK Karelija on Karjalan tasavallassa toimiva, paikallisia TV- ja radio-ohjelmia tuottava yritys.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Karelija (TV- ja radioyhtiö) · Katso lisää »
Karhumäen piiri
Karhumäen piiri on kunnallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Karhumäen piiri · Katso lisää »
Karhumäki
Rufin Gaben suunnittelema Karhumäen rautatieasema. Vienanmeren–Itämeren kanavahallinnon hotellirakennus. Karhumäen kaupunkikunta Karhumäen piirin kartalla. Karhumäki on kaupunki, kaupunkikunta ja Karhumäen piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Karhumäki · Katso lisää »
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta tai Neuvosto-Karjala oli yksi Neuvostoliiton kuudestatoista muodollisesti suvereenista neuvostotasavallasta vuodesta 1940 vuoteen 1956 saakka.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Karjalaiset (kansa) · Katso lisää »
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta eli Karjalan ASNT, yleiskielessä Itä-Karjala, Venäjän Karjala ja Neuvosto-Karjala, oli Venäjän neuvostotasavaltaan kuulunut itsehallinnollinen alue Neuvostoliitossa vuosina 1920–1940 ja 1956–1991.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Karjalan historia
Karjalaksi kutsutaan laajaa Koillis-Euroopassa sijaitsevaa aluetta, joka nykyisin on jaettu Suomen ja Venäjän valtioiden kesken.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Karjalan historia · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Karjalan Sanomat
Karjalan Sanomat on Petroskoissa yhtenä päivänä viikossa ilmestyvä suomenkielinen sanomalehti.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Karjalan Sanomat · Katso lisää »
Karjalan tasavallan hallinnollinen jako
Karjalan tasavallan piirit. Numerointi on selostettu tekstissä. Karjalan tasavallan kunnat. Tämä artikkeli käsittelee Karjalan tasavallan hallinnollista jakoa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Karjalan tasavallan hallinnollinen jako · Katso lisää »
Karjalan tasavallan hymni
Karjalan Tasavallan valtiohymni on Aleksandr Beloborodovin säveltämä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Karjalan tasavallan hymni · Katso lisää »
Karjalan tasavallan joukkotiedotusvälineet
Karjalan tasavallan joukkotiedotusvälineet koostuvat lehdistä, yleisradiosta, televisiosta ja Internet-sivustoista.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Karjalan tasavallan joukkotiedotusvälineet · Katso lisää »
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
Sisäänkäynti vuonna 2015 avatun kansalliskirjaston laajennusosan puolelta. Karjalan tasavallan kansalliskirjasto (lyh. НбРК) on Venäjällä, Karjalan tasavallan pääkaupungissa Petroskoissa toimiva tasavallan kansalliskirjasto.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Karjalan tasavallan kansalliskirjasto · Katso lisää »
Karjalan tasavallan lippu
Karjalan tasavallan lippu Karjalan tasavallan lippu on Venäjään kuuluvan Karjalan tasavallan virallinen lippu.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Karjalan tasavallan lippu · Katso lisää »
Karjalan tasavallan vaakuna
Karjalan tasavallan valtiovaakuna Karjalan tasavallan vaakuna on Venäjällä sijaitsevan Karjalan tasavallan tunnus lipun ja hymnin ohella.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Karjalan tasavallan vaakuna · Katso lisää »
Karjalan työkansan kommuuni
Karjalan työkansan kommuuni oli heinäkuussa 1918 perustuslailla määriteltyyn Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan 8.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Karjalan työkansan kommuuni · Katso lisää »
Kaupunki
Helsingissä, joka on Suomen suurin kaupunki ja samalla maan pääkaupunki. Yhdys­valloista. Kaupungin keskustaan on sijoitettu korkeita rakennuksia. Kaupunki voidaan määritellä väestökeskittymäksi, jossa asutus on kaupunkia ympäröivää maaseutua selvästi tiheämpää.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kaupunki · Katso lisää »
Kaupunkityyppinen taajama
Kaupunkityyppinen taajama (lyhenne ja) oli virallinen termi tietyin perustein määritellylle kaupunkimaiselle taajamalle tai asutuskeskukselle Neuvostoliitossa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kaupunkityyppinen taajama · Katso lisää »
Kemi (Viena)
Kemi eli Vienan Kemi on kaupunki, kaupunkikunta ja Kemin piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kemi (Viena) · Katso lisää »
Kemijoki (Viena)
273x273px Kemijoki eli Vienan Kemijoki (myös Kemi) on Vienan Kemijoen vesistön Vienanmereen laskeva laskujoki Karjalan tasavallan pohjoisosassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kemijoki (Viena) · Katso lisää »
Kemin piiri
Kemin piiri on hallinnollinen alue Vienmeren rannalla ja Vienan Kemijoen alajuoksun ympärillä Karjalan tasavallan pohjoisosassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kemin piiri · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Keskiaika · Katso lisää »
Kiži
Kristuksen kirkastuksen kirkko, kellotapuli ja Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko Kiži on puukirkoistaan tunnettu Äänisen saari Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kiži · Katso lisää »
Kinnermäki
Kinnermäen kylää. Tsasouna keskellä kylää. Kinnermäkeläinen talo. Kinnermäki on kylä Vieljärven kunnassa Prääsän kansallisessa piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kinnermäki · Katso lisää »
Kipinä (lehti)
Kipinä kansi elokuussa 2008 Kipinä on Petroskoissa ilmestyvä lasten ja varhaisnuorten lehti, joka ilmestyy 12 kertaa vuodessa siten että suomeksi, vepsäksi, aunuksenkarjalaksi ja varsinaiskarjalan vienankarjalan murteella ilmestyy vuosittain neljä numeroa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kipinä (lehti) · Katso lisää »
Kivakkatunturi
Kivakkatunturi eli Kivakka tai Kivakkavaara on tunturi Kiestingin kunnassa Karjalan tasavallan luoteisosassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kivakkatunturi · Katso lisää »
Kivatsun luonnonpuisto
Kivatsun luonnonpuisto on Venäjän federaation liittovaltiotason luonnonsuojelualue Kontupohjan piirissä Karjalan tasavallassa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kivatsun luonnonpuisto · Katso lisää »
Kodima
Kodima-sanomalehden elokuun 2021 kansisivu. Kodima on Petroskoissa ilmestyvä vepsän- ja venäjänkielinen sanomalehti.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kodima · Katso lisää »
Kontupohja
Kontupohja on kaupunki ja kaupunkikunta Äänisen luoteisrannalla Kontupohjanlahden perukassa Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä, 54 kilometriä Petroskoista pohjoiseen.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kontupohja · Katso lisää »
Kontupohjan piiri
Kontupohjan piiri on Karjalan tasavaltaan kuuluva piiri Äänisjärven luoteispuolella Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kontupohjan piiri · Katso lisää »
Kostamuksen luonnonpuisto
Kostamuksen luonnonpuisto on Venäjän liittovaltiotason luonnonsuojelualue Karjalan tasavallassa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kostamuksen luonnonpuisto · Katso lisää »
Kostamus
Kostamus on kaivosteollisuuskaupunki Kontokkijärven etelä- ja itäpuolella Karjalan tasavallassa, Venäjällä, lähellä Suomen rajaa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kostamus · Katso lisää »
Koutajoki (Vienanmeri)
Koutajoki on Venäjän Karjalan tasavallasta Murmanskin alueelle virtaava 233 kilometriä pitkä joki, joka laskee Vienanmeren Kantalahteen Kantalahden piiriin kuuluvassa Zelenoborskin keskustaajamassa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Koutajoki (Vienanmeri) · Katso lisää »
Kuittijärvet
Vienan Kemin valuma-alueen kartta ru. Kemijoki saa alkunsa Ala-Kuittijärvestä. Kuittijärvet on kolmen järven, Ylä-, Keski- ja Ala-Kuittijärven muodostama järviketju Vienan Kemijoen vesistössä Kostamuksen kaupunkipiirin ja Kalevalan kansallisen piirin alueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kuittijärvet · Katso lisää »
Kuusamon raja-asema
Kuusamon raja-asema tai Kuusamo–Suoperä on Kuusamon kunnan Lämsänkylän itäpuolella, Suomen itärajalla sijaitseva kansainvälinen rajanylityspaikka.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Kuusamon raja-asema · Katso lisää »
Laatokan Karjala
Laatokan Karjala on historiallinen alue luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Laatokan Karjala · Katso lisää »
Laatokan saariston kansallispuisto
Laatokan saariston kansallispuisto on 1 220 neliökilometrin laajuinen Venäjän federaation liittovaltiotason luonnonsuojelualue Laatokan luoteisrannalla ja sen tuntumassa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Laatokan saariston kansallispuisto · Katso lisää »
Laatokka
Laatokka (aik. suom. Nevajärvi, tai,,, veps. Ladog) on Euroopan suurin ja maailman 14.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Laatokka · Katso lisää »
Lahdenpohja
Lahdenpohja on kaupunki ja Lahdenpohjan piirin hallinnollinen keskus Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Lahdenpohja · Katso lisää »
Lahdenpohjan piiri
Lahdenpohjan piiri on kunnallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Lahdenpohjan piiri · Katso lisää »
Larisa Lazutina
Larisa Jevgenjevna Lazutina (os. Ptitsina; s. 1. kesäkuuta 1965 Kontupohja, Karjalan ASNT, Neuvostoliitto) on entinen huipputason hiihtäjä, moninkertainen arvokisavoittaja.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Larisa Lazutina · Katso lisää »
Leningradin alue
Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Leningradin alue · Katso lisää »
Lenta
Lenta on eräs Venäjän suurimpiin kuuluva, viikon jokaisena päivänä aukioleviin suurmyymälöihin keskittynyt vähittäiskauppaketju.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Lenta · Katso lisää »
Leo Sevets
Leo Sevets (13. joulukuuta 1965 – 5. huhtikuuta 2016) oli karjalainen muusikko, jota pidettiin erityisesti taitavana jouhikon ja kanteleen soittajana.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Leo Sevets · Katso lisää »
Lieksajärvi
Lieksajärvi on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Karjalan tasavallan Mujejärven piirin Repolan ja Lentieran kunnissa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Lieksajärvi · Katso lisää »
Livvinkarjala
Livvinkarjala eli livvi eli aunuksenkarjala on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva itämerensuomalainen kielimuoto, jota pidetään tavallisesti toisena karjalan kielen päämurteista varsinaiskarjalan ohella. Jotkut tutkijat ovat pitäneet sitä myös omana kielenään. Livvinkarjalan puhujat eli livviköt käyttävät kielestään nimitystä livvin kieli ja kutsuvat itseään endonyymillä liygiläine ja livviköi.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Livvinkarjala · Katso lisää »
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Lokakuun vallankumous · Katso lisää »
Louhen piiri
Louhen piiri on pohjoisin hallintopiiri Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Louhen piiri · Katso lisää »
Louhi (Karjalan tasavalta)
Louhen kaupunkikunta Louhen piirin kartalla. Louhi on kaupunkimainen taajama, kaupunkikunta ja Louhen piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Louhi (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »
Luettelo Karjalan tasavallan asutuista paikoista
Karjalan tasavallan piirit. Nimet ovat oheisessa taulukossa. Karjalan tasavallan kunnat. Tämä artikkeli on luettelo Karjalan tasavallan asutuista paikoista.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Luettelo Karjalan tasavallan asutuista paikoista · Katso lisää »
Luoteinen federaatiopiiri
Venäjän federaation luoteinen federaatiopiiri on yksi Venäjän kahdeksasta federaatiopiiristä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Luoteinen federaatiopiiri · Katso lisää »
Luovutettu Karjala
Luovutettu Karjala. Luovutettu Karjala tarkoittaa talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista sitä, joka käsitti noin puolet Karjalan historiallisen maakunnan alueesta.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Luovutettu Karjala · Katso lisää »
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Lyydin kieli
Lyydi on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva itämerensuomalainen kieli tai karjalan kielen murteisto, joka kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Lyydin kieli · Katso lisää »
Martsialnyje vody
Martsialnyje Vody Kontupohjan piirin kartalla. Martsialnyje vody on kylä ja parantola Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Petrovskin kunnassa, 50 kilometrin päässä Petroskoista luoteeseen.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Martsialnyje vody · Katso lisää »
Mäntytunturi
Mäntytunturi on tunturialue Louhen piirin Kiestingin kunnassa Karjalan tasavallan luoteisosassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Mäntytunturi · Katso lisää »
Moskovan aika
Venäjän 11 aikavyöhykettä. Moskovan aika (UTC+3) on käytössä kartan vasemman laidan punaisella alueella. Kartassa tämä aikavyöhyke on esitetty myös kiistanalaiselle, Venäjän miehittämälle, mutta kansainvälisesti Ukrainalle kuuluvalle Krimin niemimaan alueelle. Moskovan aika (MSK), joka 26.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Moskovan aika · Katso lisää »
Moskovan Venäjä
Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Moskovan Venäjä · Katso lisää »
Mujejärven piiri
Mujejärven piiri on paikallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallan keskiosassa Venäjällä, Suomen vastaisella rajalla.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Mujejärven piiri · Katso lisää »
Mujejärvi
Mujejärvi eli Muujärvi on kaupunkimainen taajama, kaupunkikunta ja Mujejärven piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Mujejärvi · Katso lisää »
Murmanskin alue
Murmanskin alue on Venäjän federaation subjekti Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Murmanskin alue · Katso lisää »
Myllärit
Myllärit on kansanmusiikkiyhtye Petroskoista, Karjalan tasavallan pääkaupungista Äänisen rannoilta.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Myllärit · Katso lisää »
Neuvostoliiton hajoaminen
Neuvostoliiton hajoaminen alkoi edistyksellisen neuvostojohtaja Mihail Gorbatšovin uudistuspolitiikasta 1985.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Neuvostoliiton hajoaminen · Katso lisää »
Niiralan raja-asema
Niiralan raja-asema eli Niirala–Värtsilä on Tohmajärven Värtsilässä sijaitseva Suomen itärajan kansainvälinen rajanylityspaikka, valtatie 9 itäinen päätepiste, raja-aseman kautta kulkee Norjan Nesnasta Atlantin rannikolta Petroskoihin johtava Sininen tie.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Niiralan raja-asema · Katso lisää »
Nikolai Aksjonov
Nikolai Aksjonov (s. 8. kesäkuuta 1970) on venäläinen soutaja.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Nikolai Aksjonov · Katso lisää »
Novgorodin tasavalta
Novgorodin tasavalta (’Novgorodinmaa’) oli Novgorodin kaupungin ympärille kasvanut valtio keskiajalla vuosina 1136–1478 suunnilleen Narvajoelta Uralille ja Väinäjoelta Vienanmerelle.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Novgorodin tasavalta · Katso lisää »
Nuorunen
Nuorunen tai Nuorusenvaara on tunturi Kiestingin kunnassa Karjalan tasavallan luoteisosassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Nuorunen · Katso lisää »
Oma Mua
Oma Mua -lehden logo. Oma Mua on Petroskoissa ilmestyvä karjalankielinen sanomalehti.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Oma Mua · Katso lisää »
Paanajärven kansallispuisto
Paanajärvi.Ruskeakallio.Kivakkakoski.Näkymä Kivakkatunturilta Oulankajoen suuntaan.lehdoissa esiintyvä kalkinsuosija. Paanajärven kansallispuisto on kansallispuisto Karjalan tasavallan luoteisosassa, Louhen piirissä Suomen rajan pinnassa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Paanajärven kansallispuisto · Katso lisää »
Paikallishallinto (Venäjä)
Kartta Venäjän paikallishallinnon ylemmän tason subjekteista: piireistä ja kaupunkipiirikunnista. Paikallinen itsehallinto on Venäjän federaation liittovaltiosubjekteissa (esim. alueet, tasavallat) järjestetty kaksitasoisena.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Paikallishallinto (Venäjä) · Katso lisää »
Paperitehdas
Stora Enson Veitsiluodon paperitehdas Paperitehdas on paperin valmistamiseen tarkoitettu tehdas.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Paperitehdas · Katso lisää »
Parikkalan raja-asema
Parikkalan raja-asema eli Parikkala–Syväoro on Parikkalassa, Suomen itärajalla sijaitseva tilapäinen rajanylityspaikka.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Parikkalan raja-asema · Katso lisää »
Pääjärvi (Karjalan tasavalta)
Pääjärvi (karjalaksi Piäjärvi) on Koutajoen vesistöön kuuluva järvi, joka sijaitsee Venäjällä Karjalan tasavallan pohjoisosassa Louhen piirin Kiestingin kunnassa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Pääjärvi (Karjalan tasavalta) · Katso lisää »
Pääjärvi (taajama)
Pääjärven kunta Louhen piirin kartalla. Pääjärvi on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Louhen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Pääjärvi (taajama) · Katso lisää »
Pääkaupunki
Pääkaupunki on itsenäisen valtion tai muun hallinnollisen alueen, kuten osavaltion tai maakunnan keskus, jossa yleensä sijaitsevat valtionhallinnon päätoiminnot, kuten hallitus ja kansanedustuslaitos.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Pääkaupunki · Katso lisää »
Pääministeri
Ison-Britannian pääministereistä. Pääministeri, aikaisemmin myös ministeripresidentti on monissa valtioissa ministeri, joka johtaa maan hallitusta, monissa maissa myös ulko- ja sisäpolitiikkaa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Pääministeri · Katso lisää »
Periodika
Kustantamo Periodikan verkosivu ru joulukuussa 2020. Huomaa, että sivustolla ei ole edes https-salausta, vaikka sivustolla on myös julkaisujen verkkokauppa. Tämä altistaa käyttäjiä tietoturvariskeille. Periodika on Petroskoissa Venäjällä toimiva valtiollinen lehti- ja kirjankustantamo.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Periodika · Katso lisää »
Petroskoi
Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Petroskoi · Katso lisää »
Petroskoin lentoasema
Petroskoin lentoasema tai Petroskoin kansainvälinen lentoasema (IATA: PES, ICAO: ULPB) on Karjalan tasavallan pääkaupungin Petroskoin kahdesta lentoasemasta suurempi.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Petroskoin lentoasema · Katso lisää »
Petroskoin valtionyliopisto
Petroskoin valtionyliopiston päärakennuksen sisäänkäynti Petroskoin valtionyliopisto on vuonna 1940 perustettu Karjalan tasavallan Petroskoissa toimiva yliopisto.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Petroskoin valtionyliopisto · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Pinduinen
Pinduisin kunta Karhumäen piirin kartalla. Pinduinen on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Pinduinen · Katso lisää »
Pitkärannan piiri
Pitkärannan piiri on hallinnollinen alue Laatokan rannalla Karjalan tasavallan eteläosassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Pitkärannan piiri · Katso lisää »
Pitkäranta
Pitkärannan kaupunkikunta Pitkärannan piirin kartalla. Pitkäranta on kaupunki, kaupunkikunta ja Pitkärannan piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Pitkäranta · Katso lisää »
Poventsa
Poventsan kaupunkikunta Karhumäen piirin kartalla. Poventsan ortodoksinen kirkko. Poventsa on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Poventsa · Katso lisää »
Prääsä
Prääsän piirin keskuskirjasto Prääsä (karjalaksi Priäžä, aikaisemmin myös Teru) on kaupunkikunta ja sen keskuksena toimiva kaupunkityyppinen taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä Kuolan valtatien (M18) varrella.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Prääsä · Katso lisää »
Prääsän kansallinen piiri
Prääsän kansallinen piiri on kunnallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallan eteläosassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Prääsän kansallinen piiri · Katso lisää »
Presidentti
Yhdysvaltain presidentin virka-asunto Valkoinen talo. Presidentti on valtionpäämies nykyään lähes kaikissa tasavalloissa, monissa maissa lisäksi hallituksen päämies.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Presidentti · Katso lisää »
Puolalaiset
Puolalaiset ovat länsislaavilainen kansa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Puolalaiset · Katso lisää »
Puudosi
Puudosin kaupunkikunta Puudosin piirin kartalla. Puudosi tai Puutoinen (myös Puudoži) on kaupunki Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Puudosi · Katso lisää »
Puudosin piiri
Puudosin piiri tai Puutoisten piiri (myös Puudožin piiri) on kuntapiiri Äänisen itäpuolella Venäjällä, Karjalan tasavallan kaakkoisosassa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Puudosin piiri · Katso lisää »
Raja-Karjala
Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Raja-Karjala · Katso lisää »
Rapala VMC
Rapala VMC Oyj on Lauri Rapalan 1930-luvulla perustama suomalainen yritys, joka valmistaa kalastustarvikkeita, kuten uistimia ja fileointiveitsiä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Rapala VMC · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruskeala
Ruskealan perinnevaakuna. Ruskeala-Seura ry:n viiri. Ruskeala on entinen Suomen kunta vuonna 1944 Neuvostoliitolle luovutetussa Laatokan Karjalassa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Ruskeala · Katso lisää »
Saha
Saha on työkalu tai työstökone, jota käytetään sahaukseen.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Saha · Katso lisää »
Sallan–Kuusamon alue
Suomen Neuvostoliitolle 1940 ja 1944 luovuttamat alueet, Sallan–Kuusamon alue on merkitty karttaan nimellä Salla. Sallan–Kuusamon alue on yksi niistä luovutetuista alueista, jotka Suomi menetti Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Sallan–Kuusamon alue · Katso lisää »
Sananvapaus
Sananvapaus on kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus ilmaista julkisuudessa mielipiteitään.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Sananvapaus · Katso lisää »
Santtu Karhu & Talvisovat
Santtu Karhu & Talvisovat on livvin eli aunuksenkarjalan kielellä esiintyvä etnorockyhtye Petroskoista, Karjalan tasavallan pääkaupungista.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Santtu Karhu & Talvisovat · Katso lisää »
Seesjärvi
Seesjärvi on järvi Karjalan tasavallan keskiosassa Karhumäen piirin ja Segežan piirin rajalla.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Seesjärvi · Katso lisää »
Segeža
Segežan kaupunkikunta Segežan piirin kartalla. Segeža (suom. myös Segee, Segehe, Sekee tai Sekehe) on kaupunki ja kaupunkikunta Muurmannin radan varrella Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Segeža · Katso lisää »
Segežan piiri
Segežan piiri on kunnallishallinnollinen alue Karjalan tasavallassa Äänisen ja Vienanmeren välisellä kannaksella, suuren Uikujärven ympäristössä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Segežan piiri · Katso lisää »
Sellutehdas
Metsä Fibren Rauman sellutehdas. Sellutehdas on tuotantolaitos, jossa puusta valmistetaan sellua, josta voidaan edelleen jalostaa paperia tai kartonkia.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Sellutehdas · Katso lisää »
Sieppitunturi
Sieppitunturi on tunturialue Kiestingin kunnassa Karjalan tasavallan luoteisoasassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Sieppitunturi · Katso lisää »
Solovetskinsaaret
Solovetskinsaaret eli Solokansaaret on Äänislahden suulla Vienanmeressä Luoteis-Venäjällä sijaitseva saariryhmä, joka kuuluu hallinnollisesti Arkangelin alueen Primorjen piiriin.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Solovetskinsaaret · Katso lisää »
Sortavala
Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Sortavala · Katso lisää »
Sortavalan piiri
Sortavalan piiri on paikallishallinnollinen alue Karjalan tasavallan lounaisosassa, Laatokan pohjoispään ja Suomen rajan välisellä alueella.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Sortavalan piiri · Katso lisää »
Soutjärven vepsäläinen etnografinen Rjurik Lonin -museo
Soutjärven vepsäläinen etnografinen Rjurik Lonin -museo (Šoltozerski vepsski etnografitšeski muzei imeni R. Lonina) on Karjalan tasavaltassa Äänisenrannan piirissä Soutjärvellä sijaitseva, vepsäläiskulttuuria esittelevä kotiseutumuseo.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Soutjärven vepsäläinen etnografinen Rjurik Lonin -museo · Katso lisää »
Soutjärvi
Soutjärven vepsäläisen maalaiskunnan sijainti Äänisenrannan piirissä. vepsäksi. Vepsäläinen etnografinen museo Soutjärvi (vepsäksi Šoutjärv' tai Šoutarv') on kylä ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirissä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Soutjärvi · Katso lisää »
Stora Enso
Stora Enso Oyj on suomalais-ruotsalainen metsäteollisuusyritys, joka syntyi ruotsalaisen Stora AB:n (aik. Stora Kopparbergs Bergslags AB) ja suomalaisen Enso Oyj:n (aik. Enso-Gutzeit Oy) yhdistyessä vuonna 1998.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Stora Enso · Katso lisää »
Suojärven piiri
Suojärven piiri on hallintoalue Karjalan tasavallan länsiosassa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Suojärven piiri · Katso lisää »
Suojärvi (kaupunki)
Suojärven Sadovajakatu. Suojärven kaupunkikunta Suojärven piirin kartalla. Suojärvi on kaupunki, kaupunkikunta ja Suojärven piirin hallinnollinen keskus Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Suojärvi (kaupunki) · Katso lisää »
Suojoki
Suojoki eli Suoju(joki) on Äänisen valuma-alueeseen kuuluva joki Karjalan tasavallan Suojärven, Prääsän ja Äänisenrannan piireissä Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Suojoki · Katso lisää »
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Suomalaiset · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Suomi · Katso lisää »
Suunujoki
Suunu(joki) eli Suununjoki eli Sunujoki (lyydiksi Suunund’ogi) on Ääniseen laskeva joki Karjalan tasavallan Mujejärven, Suojärven ja Kontupohjan piireissä Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Suunujoki · Katso lisää »
Tamara Manina
Tamara Ivanovna Manina (s. 5. syyskuuta 1934 Petroskoi) on entinen neuvostoliittolainen telinevoimistelija ja olympiavoittaja.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Tamara Manina · Katso lisää »
Tasavalta
Tasavalta on valtiomuoto, jossa ei ole lainkaan päämiestä tai päämies (tavallisesti presidentti) valitaan vaaleilla määräajaksi.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Tasavalta · Katso lisää »
Tataarit
Tataarit on historiallinen yleisnimitys, joka alkujaan viittasi muinaisturkkilaisiin- ja mongolilaisiin heimoihin, kuten Tšingis-kaanin sotureihin.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Tataarit · Katso lisää »
Tšuuppa
Panoraamakuva Tšuupasta mereltä päin katsottuna. Tšuuppa on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Louhen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Tšuuppa · Katso lisää »
Tuoppajärvi
Tuoppajärvi on Karjalan tasavallan kolmanneksi suurin järvi Laatokan ja Äänisen jälkeen.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Tuoppajärvi · Katso lisää »
Uhtua
Uhtua eli Kalevala (vuoteen 1963 asti Ухта, Uhta, vienankarj. Uhtuo) on kaupunkikunta ja kaupunkimainen taajama Keski-Kuittijärven pohjoisrannalla Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Uhtua · Katso lisää »
Uikujärvi (järvi)
Uikujärvi on suuri järvi ja Vienanmeren–Itämeren kanavan säännöstelyallas Maaselän kannaksella Segežan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Uikujärvi (järvi) · Katso lisää »
Uikujoen kalliopiirrosalue
Uikujoen kalliopiirrokset on yhteisnimitys kalliopiirroksille, jotka sijaitsevat Uikujoen suistoseudun koskissa ja niiden rannoilla Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Uikujoen kalliopiirrosalue · Katso lisää »
Uikujoki
Uikujoki on joki Karjalan tasavallan itä- ja keskiosassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Uikujoki · Katso lisää »
Ukrainalaiset
Ukrainalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Ukrainan valtiota.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Ukrainalaiset · Katso lisää »
UTC+3
Koko vuoden ajan UTC+3:a käyttävät maat kirkkaankeltaisella, kesällä käyttävät maat oranssilla, merialueet sinisellä. UTC+3 on aikavyöhyke, johon maantieteellisesti sisältyvät alueet itäisten pituuspiirien 37° 30′ ja 52° 30′ välillä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja UTC+3 · Katso lisää »
Valamo
Valamon rantakallioita. Valamo on saaristo, joka sijaitsee keskellä Pohjois-Laatokkaa noin 40 kilometriä Sortavalasta etelään.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Valamo · Katso lisää »
Valkovenäläiset
Valkovenäläiset eli valkoruteenit ovat pääasiassa Valko-Venäjällä asuva kansa, joka on läheistä sukua ukrainalaisille ja venäläisille.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Valkovenäläiset · Katso lisää »
Vanhauskoisuus
Vanhauskoisuus-termiä käytetään useasta eri asiasta.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Vanhauskoisuus · Katso lisää »
Varsinaiskarjala
Varsinaiskarjala on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli tai murre. Se muodostaa yhdessä livvin- eli aunuksenkarjalan ja lyydin kanssa karjalan kielen murrejatkumon, jossa alueelliset erot ovat hyvin suuret. Varsinaiskarjala polveutuu muinaiskarjalasta.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Varsinaiskarjala · Katso lisää »
Vartius
Vartius tai Vartius–Lyttä on Kuhmossa sijaitseva Suomen ja Venäjän välisen maantie- ja rautatieliikenteen kansainvälinen rajanylityspaikka, joka sijaitsee noin 140 kilometriä itään Kajaanista.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Vartius · Katso lisää »
Värtsilä (Venäjä)
Värtsilän kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Värtsilä on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Värtsilä (Venäjä) · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän aluejako
Venäjän federaatio on liittovaltio, joka koostuu 83 itsehallinnollisesta osasta, federaatiosubjektista eli liittovaltiosubjektista.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Venäjän aluejako · Katso lisää »
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 on jatkoa vuonna 2014 alkaneelle konfliktille, jonka osana Venäjä on miehittänyt Krimin niemimaan ja tukenut Donetskin ja Luhanskin separatistialueita aseellisesti Itä-Ukrainan sodassa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022– · Katso lisää »
Venäjän jalkapallon 2. divisioona
2.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Venäjän jalkapallon 2. divisioona · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Venäjän ortodoksinen kirkko
Venäjän ortodoksinen kirkko eli Moskovan patriarkaatti on Venäjällä ja sen kulttuuripiirissä vaikuttava autokefalinen ortodoksinen kirkko.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Venäjän ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Venäjän rupla
Venäjän ruplan symboli Venäjän rupla (symboli ₽, lyhenne r, ISO 4217 -valuuttatunnus RUB) on Venäjän valuutta.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Venäjän rupla · Katso lisää »
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta eli Venäjän SFNT oli sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta · Katso lisää »
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Venäjän väliaikainen hallitus · Katso lisää »
Venäläiset
Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Venäläiset · Katso lisää »
Vepsäläiset
Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Vepsäläiset · Katso lisää »
Viehe
Viehe on urheilukalastuksessa kalojen pyydystämiseen käytettävä esine, jota liikutellaan siiman päässä, useimmiten vavan avustuksella.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Viehe · Katso lisää »
Vienan Karjala
Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Vienan Karjala · Katso lisää »
Vienan Karjala (lehti)
Vienan Karjalan etusivu heinäkuussa 2008. Vienan Karjala on Petroskoissa vienankarjalan murteella ilmestynyt sanomalehti.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Vienan Karjala (lehti) · Katso lisää »
Vienan retket
Vienan retket olivat joukko Suomen valkoisten vapaaehtoisretkikuntien Suomen sisällissodan ajalta maaliskuulta aina lokakuulle 1918 tekemiä sotaretkiä Vienan Karjalaan, Venäjälle.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Vienan retket · Katso lisää »
Vienan runokylät
Vuokkiniemi vuonna 2005 Venehjärveä vuonna 2007 Paanajärveä vuonna 2007 Vienan runokylistä kerättiin aikoinaan suurin osa siitä suomalais-karjalaisesta kansanrunoaineistosta, josta koottiin Kalevala.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Vienan runokylät · Katso lisää »
Vienanmeren–Itämeren kanava
Kanava ja sen jatkoyhteys Itämereen. Vienanmeren–Itämeren kanava eli Vienanmeren kanava on Vienanmeren ja Äänisen yhdistävä kanava Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Vienanmeren–Itämeren kanava · Katso lisää »
Vienanmeri
Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Vienanmeri · Katso lisää »
Viola Malmi
Viola Malmi (14. maaliskuuta 1932 Kontupohja, Karjalan ASNT – 15. maaliskuuta 2010 PetroskoiTiina Salmi: Muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.) oli petroskoilainen balettimestari, kansantanssinopettaja ja perinteentutkija.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Viola Malmi · Katso lisää »
Vladimir Dratšov
Vladimir Dratšov Vladimir Petrovitš Dratšov (s. 7. maaliskuuta 1966 Petroskoi, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) on entinen ampumahiihtäjä, lajin nelinkertainen maailmanmestari.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Vladimir Dratšov · Katso lisää »
Vodlajärven kansallispuisto
Vodlajärven kansallispuisto on laaja luonnonsuojelualue Arkangelin alueella ja Puudožin piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Vodlajärven kansallispuisto · Katso lisää »
Vodlajärvi
Vodlajärvi on järvi Puudožin piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Vodlajärvi · Katso lisää »
Vodlajoki
Vodlajoki on 149 kilometriä pitkä Äänisen itärannalle laskeva joki Puudožin piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Vodlajoki · Katso lisää »
Vojatšu
Vojatšun kunta Segežan piirin kartalla. Vojatšu on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Karjalan tasavallan Segežan piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Vojatšu · Katso lisää »
Vologdan alue
Vologdan alue on hallinnollinen alue Pohjois-Venäjällä Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Vologdan alue · Katso lisää »
Yhdistynyt kuningaskunta
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Yhdistynyt kuningaskunta · Katso lisää »
Yhdysvaltain dollari
1 dollarin setelissä on George Washington Gilbert Stuartin maalauksen mukaan. Yhdysvaltain dollari (symboli $, kansainvälinen valuuttatunnus USD) on Yhdysvaltain virallinen rahayksikkö.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja Yhdysvaltain dollari · Katso lisää »
13. marraskuuta
13.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja 13. marraskuuta · Katso lisää »
1991
Vuosi 1991 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Karjalan tasavalta ja 1991 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Karjala (tasavalta), Karjalan Tasavalta, Karjalanmaa, Venäjän Karjala, Venäjän-Karjala.
