Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
62 suhteet: Arvosana, Aukusti Niemi, Aunuksen kuvernementti, Auskultointi, Bežetsk, Demjansk, E. N. Setälä, Eino Leskinen, Ensimmäinen maailmansota, Fennougristiikka, Filologia, Filosofian kandidaatti, Fonetiikka, Heikki Ojansuu, Helsingin normaalilyseo, Helsingin yliopisto, Itä-Karjala, Joensuun lyseo, Kašin, Kai Donner, Kansakoulu, Karjalaiset (kansa), Karjalan kieli, Kresttsy, Kunniatohtori, Kuujärvi, Lyydin kieli, Maisteri, Moskovan valtionyliopisto, Murre, Novgorodin kuvernementti, Oppikoulu, Oskar Hainari, Ostaškov, Pertti Virtaranta, Petroskoi, Pietari (kaupunki), Propaganda, Pyynikin koulu, Raja-Karjala, Salmi (kunta), Slaavilaiset kielet, Sortavala, Suomalais-Ugrilainen Seura, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen kansan vanhat runot, Suomi, Tampere, Tihvinänkarjalaiset, Toržok, ..., Tverin kuvernementti, Tverinkarjalaiset, Valdai, Valdainkarjalaiset, Vesjegonsk, Viipuri, Vyšni Volotšok, Zubtsov, 18. tammikuuta, 1884, 1963, 4. kesäkuuta. Laajenna indeksi (12 lisää) »
Arvosana
Arvosanoja lukuvuositodistuksessa. Arvosana on koulutuksessa käytettävä arvio kokeen, kurssin, oppiaineen opiskelun, päättötyön, opinnäytteen tai tutkielman onnistumisesta.
Uusi!!: Juho Kujola ja Arvosana · Katso lisää »
Aukusti Niemi
Aukusti Robert Niemi, entinen Peinikkala (25. heinäkuuta 1869 Lemu – 28. lokakuuta 1931 Helsinki) oli suomalainen kansanrunouden tutkija ja Helsingin yliopiston kansanrunouden professori.
Uusi!!: Juho Kujola ja Aukusti Niemi · Katso lisää »
Aunuksen kuvernementti
Äänisjärven (valkoinen) ympärillä: Vihreällä Petroskoin kihlakunta, siitä myötäpäivään Poventsan, Puudosin, Kargopolin, Vytegran, Lotinapellon ja Aunuksen kihlakunnat Aunuksen kuvernementti oli Venäjän keisarikunnan hallinnollinen alue Karjalassa ja Luoteis-Venäjällä Äänisjärveä ympäröivillä alueilla.
Uusi!!: Juho Kujola ja Aunuksen kuvernementti · Katso lisää »
Auskultointi
Auskultointi (latinan sanasta auscultare ’kuunnella tarkasti’) on perinteinen koulutus- ja harjoittelujakso, jolla pätevöidytään opettajaksi tai tuomariksi.
Uusi!!: Juho Kujola ja Auskultointi · Katso lisää »
Bežetsk
Bežetsk (vuoteen 1766 saakka) on kaupunki Venäjällä Tverin alueella.
Uusi!!: Juho Kujola ja Bežetsk · Katso lisää »
Demjansk
Demjansk on kaupunkimainen taajama, kaupunkikunta ja Demjanskin piirin hallinnollinen keskus Novgorodin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Juho Kujola ja Demjansk · Katso lisää »
E. N. Setälä
Nestor Emil (Emil Nestor, E. N.) Setälä (27. helmikuuta 1864 Kokemäki – 8. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija ja poliitikko.
Uusi!!: Juho Kujola ja E. N. Setälä · Katso lisää »
Eino Leskinen
Eino Leskinen (1904 Joensuu – 1971) oli suomalainen kielitieteilijä ja yliopistonlehtori.
Uusi!!: Juho Kujola ja Eino Leskinen · Katso lisää »
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Uusi!!: Juho Kujola ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »
Fennougristiikka
Fennougristiikka (myös uralistiikka) on yliopistollinen oppiaine.
Uusi!!: Juho Kujola ja Fennougristiikka · Katso lisää »
Filologia
Filologia on oppiaine, joka tutkii kielen, tekstien ja kulttuurien välistä yhteyttä.
Uusi!!: Juho Kujola ja Filologia · Katso lisää »
Filosofian kandidaatti
Filosofian kandidaatti (FK) on vanha suomalainen ylemmän korkeakoulututkinnon nimi, jota käytettiin ennen vuotta 1992 niin humanistisella kuin luonnontieteellisellä alalla.
Uusi!!: Juho Kujola ja Filosofian kandidaatti · Katso lisää »
Fonetiikka
Fonetiikka eli ääntöoppi on tieteenala, jossa tutkitaan puhetta: ihmisäänen ja kielen äänteiden – vokaalien ja konsonanttien – syntyä, niiden akustista luonnetta ja kuulosignaalin tulkitsemista.
Uusi!!: Juho Kujola ja Fonetiikka · Katso lisää »
Heikki Ojansuu
Heikki Ojansuu (26. heinäkuuta 1873 Tyrvää – 18. tammikuuta 1923) oli suomalainen kielitieteilijä.
Uusi!!: Juho Kujola ja Heikki Ojansuu · Katso lisää »
Helsingin normaalilyseo
Helsingin normaalilyseo Helsingin normaalilyseo (lempinimi Norssi) on yksi Suomen vanhimmista toiminnassa olevista suomenkielisistä kouluista.
Uusi!!: Juho Kujola ja Helsingin normaalilyseo · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Juho Kujola ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Uusi!!: Juho Kujola ja Itä-Karjala · Katso lisää »
Joensuun lyseo
Joensuun lyseon rakennus toimii nyt taidemuseona. Joensuun lyseo on toiseksi vanhin suomenkielinen oppikoulu heti Jyväskylän lyseon jälkeen.
Uusi!!: Juho Kujola ja Joensuun lyseo · Katso lisää »
Kašin
Kašin on kaupunki Tverin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Juho Kujola ja Kašin · Katso lisää »
Kai Donner
Karl Reinhold (Kai) Donner (1. huhtikuuta 1888 Helsinki – 12. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen suomalais-ugrilaisiin kieliin erikoistunut kielitieteilijä ja antropologi sekä itsenäisyys- ja oikeistoaktivisti.
Uusi!!: Juho Kujola ja Kai Donner · Katso lisää »
Kansakoulu
Kansakoululaisia 1920-luvulla Kansakoulu oli Suomessa aluksi viisivuotinen oppilaitos, joita alettiin perustaa vuoden 1866 kansakouluasetuksen myötä.
Uusi!!: Juho Kujola ja Kansakoulu · Katso lisää »
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Juho Kujola ja Karjalaiset (kansa) · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Juho Kujola ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Kresttsy
Kolminaisuuden kirkko Jamskaja Slobodassa. Katariinan katedraali, nykyään kulttuuritalo. Elokuvateatteri Rus. Kresttsy on kaupunkimainen taajama, kaupunkikunta ja Kresttsyn piirin hallinnollinen keskus Novgorodin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Juho Kujola ja Kresttsy · Katso lisää »
Kunniatohtori
Kunniatohtori (dr. h. c.) on henkilö, jolle yliopiston tiedekunta on myöntänyt tohtorin arvonimen jonkin saavutuksen takia mutta joka ei ole suorittanut tohtorintutkintoa tiedekunnassa.
Uusi!!: Juho Kujola ja Kunniatohtori · Katso lisää »
Kuujärvi
Kuujärven kunta Aunuksen piirin kartalla. Kuujärvi on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Juho Kujola ja Kuujärvi · Katso lisää »
Lyydin kieli
Lyydi on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva itämerensuomalainen kieli tai karjalan kielen murteisto, joka kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.
Uusi!!: Juho Kujola ja Lyydin kieli · Katso lisää »
Maisteri
Maisteri ('suurempi', 'ohjaaja', 'opastaja'; lyhenne maist.) on tavallisin ylemmän korkeakoulututkinnon nimi Suomen yliopistoissa.
Uusi!!: Juho Kujola ja Maisteri · Katso lisää »
Moskovan valtionyliopisto
Moskovan valtionyliopiston päärakennus. Moskovan valtionyliopisto, koko nimeltään M. V. Lomonosovin Moskovan valtionyliopisto on Venäjän vanhin yhtäjaksoisesti toiminut yliopisto.
Uusi!!: Juho Kujola ja Moskovan valtionyliopisto · Katso lisää »
Murre
Murre eli dialekti on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti.
Uusi!!: Juho Kujola ja Murre · Katso lisää »
Novgorodin kuvernementti
Kuvernementin kartta Kuvernementin vaakuna Novgorodin kuvernementti (myös lääni) oli hallintoalue Venäjällä vuosina 1727–1927.
Uusi!!: Juho Kujola ja Novgorodin kuvernementti · Katso lisää »
Oppikoulu
Useimmat kaupunkien valtiolliset oppikoulut rakennettiin 1920- ja 1930-luvuilla ja niiden arkkitehtuuri edusti klassismia. Kuvassa Kemin lyseo. Oppikoulu oli Suomessa ennen vuosien 1972 - 1981 peruskoulu-uudistusta valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon saattoi pyrkiä kansakoulua 4 - 6 vuotta käytyään.
Uusi!!: Juho Kujola ja Oppikoulu · Katso lisää »
Oskar Hainari
Oskar Adolf (O. A.) Hainari (vuoteen 1906 Forsström; 7. maaliskuuta 1856 Tohmajärvi – 23. tammikuuta 1910 Helsinki) oli suomalainen oppikoulun lehtori, valtiopäivämies ja suomalaisen puolueen kansanedustaja.
Uusi!!: Juho Kujola ja Oskar Hainari · Katso lisää »
Ostaškov
Ostaškov on kaupunki Tverin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Juho Kujola ja Ostaškov · Katso lisää »
Pertti Virtaranta
Erkki Pertti Ilmari Virtaranta (20. toukokuuta 1918 Karkku – 9. heinäkuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä, merkittävä itämerensuomalaisen kulttuurin tutkija ja tallentaja ja Helsingin yliopiston suomen kielen professori.
Uusi!!: Juho Kujola ja Pertti Virtaranta · Katso lisää »
Petroskoi
Petroskoi (myös Zavod, vuosina 1941–1944 suomalaismiehityksen aikana Äänislinna) on Karjalan tasavallan pääkaupunki Luoteis-Venäjällä, Äänisjärven länsirannalla.
Uusi!!: Juho Kujola ja Petroskoi · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Juho Kujola ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Propaganda
antikommunistinen kansikuva vuodelta 1947. Propaganda (’levitettävä asia’) on aatteen tai opin järjestelmällistä levitystä, jolla pyritään muokkaamaan mielipidettä.
Uusi!!: Juho Kujola ja Propaganda · Katso lisää »
Pyynikin koulu
Pyynikin koulun rakennus Hämeenpuistosta. Pyynikin koulu on Tampereella Kaakinmaan kaupunginosassa sijaitseva koulu, Tampereen Työväen Teatteria vastapäätä.
Uusi!!: Juho Kujola ja Pyynikin koulu · Katso lisää »
Raja-Karjala
Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Juho Kujola ja Raja-Karjala · Katso lisää »
Salmi (kunta)
Salmi on entinen Suomen kunta luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Juho Kujola ja Salmi (kunta) · Katso lisää »
Slaavilaiset kielet
Slaavilaiset kielet on yksi indoeurooppalaisten kielten kieliryhmistä.
Uusi!!: Juho Kujola ja Slaavilaiset kielet · Katso lisää »
Sortavala
Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Uusi!!: Juho Kujola ja Sortavala · Katso lisää »
Suomalais-Ugrilainen Seura
Suomalais-Ugrilainen Seura on suomalainen tieteellinen seura, joka on perustettu professori Otto Donnerin aloitteesta 15.
Uusi!!: Juho Kujola ja Suomalais-Ugrilainen Seura · Katso lisää »
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry (lyh. SKS) on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja yleishyödyllinen yhdistys.
Uusi!!: Juho Kujola ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura · Katso lisää »
Suomen kansan vanhat runot
Suomen Kansan Vanhat Runot eli SKVR on 34-osainen teos, jossa on julkaistu suurin osa talteen kirjoitetusta alkuperäisestä kalevalaisesta kansanrunoudesta, noin 100 000 erillistä runotekstiä.
Uusi!!: Juho Kujola ja Suomen kansan vanhat runot · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Juho Kujola ja Suomi · Katso lisää »
Tampere
Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.
Uusi!!: Juho Kujola ja Tampere · Katso lisää »
Tihvinänkarjalaiset
Tihvinän Karjala on erillinen karjalaisalue Boksitogorskin piirissä Leningradin alueen kaakkoisosissa.
Uusi!!: Juho Kujola ja Tihvinänkarjalaiset · Katso lisää »
Toržok
Toržok on keskikokoinen kaupunki ja kaupunkipiirikunta Venäjän Tverin alueella.
Uusi!!: Juho Kujola ja Toržok · Katso lisää »
Tverin kuvernementti
Tverin kuvernementin kartta vuodelta 1800 Kuvernementin vaakuna Tverin kuvernementti (myös lääni) oli hallintoalue Venäjällä vuosina 1796–1929.
Uusi!!: Juho Kujola ja Tverin kuvernementti · Katso lisää »
Tverinkarjalaiset
Tverinkarjalaisiksi nimitetään Venäjällä Tverin alueella eläviä karjalaisia. Heidän asuma-alueestaan käytetään yleisesti nimitystä Tverin Karjala. Vuodelta 2000 peräisin olevien virallisten väestötilastojen mukaan Tverin alueen 1 614 000 hengestä kansallisuudeltaan karjalaisia oli oman ilmoituksensa mukaan noin 23 000 henkeä, mutta jotkut tutkijat arvioivat vuonna 1998 tverinkarjalaisten määräksi jopa yli 100 000 henkeä. Vuonna 2000 määräksi arvioitiin 100 000 – 200 000. 2020-luvulla arvioitiin, että määrä voisi enimmillään olla liki 60 000 henkeä. Karjalainen perinne on säilynyt Tverin karjalaiskylissä varsin hyvin, ja useat osaavat myös karjalan kieltä. Tverinkarjalaisten kohtalo on eronnut monista muista Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista siten, että heillä ei ole Venäjän liittovaltiossa omaa nimikkotasavaltaansa, toisin kuin eräillä muilla suomensukuisilla kansoilla, kuten udmurteilla ja marilaisilla. Tästä syystä tverinkarjalaiset ovat jääneet muiden tunnetumpien suomalais-ugrilaisten kansojen varjoon. Vuonna 1996 tverinkarjalaiset saavuttivat kulttuuriautonomian, joka kuitenkin toi tverinkarjalaisia tunnetuiksi myös kansainvälisissä yhteyksissä: tverinkarjalaiset pääsivät presidentti Boris Jeltsinin antaman asetuksen jälkeen jäseniksi suomalais-ugrilaisten kansojen liittoon ja Yhdistyneissä kansakunnissa toimivaan suomalais-ugrilaisten kansojen konsultatiivikomiteaan.
Uusi!!: Juho Kujola ja Tverinkarjalaiset · Katso lisää »
Valdai
Valdai on kaupunki, kaupunkikunta ja Valdain piirin hallinnollinen keskus Venäjällä Novgorodin alueella.
Uusi!!: Juho Kujola ja Valdai · Katso lisää »
Valdainkarjalaiset
Sisä-Venäjän karjalaisasutus Peter von Köppenin laatimalla Euroopan-puoleisen Venäjän etnografisella kartalla vuodelta 1851. Valdainkarjalaiset olivat Valdain ylängöllä nykyisellä Novgorodin alueella asunut karjalaisryhmä.
Uusi!!: Juho Kujola ja Valdainkarjalaiset · Katso lisää »
Vesjegonsk
Vesjegonsk on kaupunki Tverin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Juho Kujola ja Vesjegonsk · Katso lisää »
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Uusi!!: Juho Kujola ja Viipuri · Katso lisää »
Vyšni Volotšok
Vyšni Volotšok on kaupunki Tverin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Juho Kujola ja Vyšni Volotšok · Katso lisää »
Zubtsov
Zubtsov on kaupunki Tverin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Juho Kujola ja Zubtsov · Katso lisää »
18. tammikuuta
18.
Uusi!!: Juho Kujola ja 18. tammikuuta · Katso lisää »
1884
Vuosi 1884 oli karkausvuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Juho Kujola ja 1884 · Katso lisää »
1963
Vuosi 1963 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Uusi!!: Juho Kujola ja 1963 · Katso lisää »
4. kesäkuuta
4.
Uusi!!: Juho Kujola ja 4. kesäkuuta · Katso lisää »
