Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
90 suhteet: Affrikaatta, Akkusatiivi, Alveolaari, Alveolaarinen nasaali, Alveolaarinen tremulantti, Approksimantti, Astevaihtelu, Švaa, Bilabiaalinen nasaali, Dentaali, Diftongi, Elatiivi, Essiivi, Eteläsaamelaiset, Frikatiivi, Genetiivi, Glottaali, Glottaalifrikatiivi, Hattfjelldal, Helsingin yliopisto, Illatiivi, Inessiivi, Jämtland, Kaksikko, Kansalais- ja työväenopistot, Kieliopillinen luku, Kielisukulaisuus, Kieltoverbi, Klusiili, Komitatiivi, Konsonantti, Labiaali, Lateraali, Latinalaiset aakkoset, Lavea puoliväljä etuvokaali, Lavea suppea etuvokaali, Lavea väljä takavokaali, Länsisaamelaiskielet, Luulajansaame, Nasaali, Nominatiivi, Nordlandin lääni, Norjan kieli, Oppikirja, Palataali, Palataalinen nasaali, Per Fjellström, Persoona (kielioppi), Piitimensaame, Pohjoissaame, ..., Possessiivisuffiksi, Postalveolaari, Pyöreä suppea etuvokaali, Pyöreä suppea takavokaali, Ruotsin kieli, Saamelaiskielet, Saamelaisveri, Sija, Soinniton alveolaarinen klusiili, Soinniton alveolaarinen sibilantti, Soinniton bilabiaalinen klusiili, Soinniton postalveolaarinen frikatiivi, Soinniton velaariklusiili, Suomalais-permiläiset kielet, Suomalais-saamelaiset kielet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalais-volgalaiset kielet, Suomi, Sveriges Radio, Sveriges Television, Tapaluokka, Tavu, Tiedejulkaisu, Toinen maailmansota, Trøndelagin lääni, Tremulantti, Tulkki, Turku, Turun yliopisto, Uhanalainen kieli, Uppsalan yliopisto, Uralilaiset kielet, Uumajan yliopisto, Uumajansaame, Västerbotten, Velaari, Velaarinen nasaali, Vokaali, Yksikkö, 1976. Laajenna indeksi (40 lisää) »
Affrikaatta
Affrikaatta on äänne.
Uusi!!: Eteläsaame ja Affrikaatta · Katso lisää »
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Uusi!!: Eteläsaame ja Akkusatiivi · Katso lisää »
Alveolaari
Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.
Uusi!!: Eteläsaame ja Alveolaari · Katso lisää »
Alveolaarinen nasaali
Alveolaarinen nasaali (n-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Eteläsaame ja Alveolaarinen nasaali · Katso lisää »
Alveolaarinen tremulantti
(Soinnillinen) alveolaarinen tremulantti (r-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Eteläsaame ja Alveolaarinen tremulantti · Katso lisää »
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Uusi!!: Eteläsaame ja Approksimantti · Katso lisää »
Astevaihtelu
Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.
Uusi!!: Eteläsaame ja Astevaihtelu · Katso lisää »
Švaa
Švaa-kirjain näyttää ylösalaisin kiepautetulta pienaakkoselta e. Švaa on kielitieteellinen termi, jolla voidaan asiayhteyden, tutkimusalan ja tutkimuksen kielen mukaan tarkoittaa eri vokaaleja.
Uusi!!: Eteläsaame ja Švaa · Katso lisää »
Bilabiaalinen nasaali
Bilabiaalinen nasaali (m-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Eteläsaame ja Bilabiaalinen nasaali · Katso lisää »
Dentaali
Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.
Uusi!!: Eteläsaame ja Dentaali · Katso lisää »
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Uusi!!: Eteläsaame ja Diftongi · Katso lisää »
Elatiivi
Elatiivi eli sisäeronto eli sisäinen erosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jostakin ulos: talosta, kylästä.
Uusi!!: Eteläsaame ja Elatiivi · Katso lisää »
Essiivi
Essiivi eli olento eli yleinen olosija, joka ilmaisee olotilaa, jonakin olemista: lapsena, äitinä.
Uusi!!: Eteläsaame ja Essiivi · Katso lisää »
Eteläsaamelaiset
Eteläsaamelaisten asuinalue keltaisella, uumajansaamelaisten oranssilla. Eteläsaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä.
Uusi!!: Eteläsaame ja Eteläsaamelaiset · Katso lisää »
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Uusi!!: Eteläsaame ja Frikatiivi · Katso lisää »
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Uusi!!: Eteläsaame ja Genetiivi · Katso lisää »
Glottaali
Glottaali on konsonantti, jonka tuottamisessa ainoastaan äänirako on olennainen.
Uusi!!: Eteläsaame ja Glottaali · Katso lisää »
Glottaalifrikatiivi
Glottaalifrikatiivi eli glottaalinen frikatiivi on hankausäänne, jota puhekielessä nimitetään h-äänteeksi.
Uusi!!: Eteläsaame ja Glottaalifrikatiivi · Katso lisää »
Hattfjelldal
Hattfjelldalin väestökehitys vuosina 1951–2010. Hattfjelldal (eteläsaameksi Aarborte) on kunta Nordlandin läänissä Norjassa.
Uusi!!: Eteläsaame ja Hattfjelldal · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Eteläsaame ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Illatiivi
Illatiivi eli sisätulento eli sisäinen tulosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee liikettä jonkin sisään: taloon, kylään.
Uusi!!: Eteläsaame ja Illatiivi · Katso lisää »
Inessiivi
Inessiivi eli sisäolento eli sisäinen olosija on sijamuoto, joka perusmerkityksessään ilmaisee sijaintia jossakin paikassa tai jonkin sisällä ja vastaa esimerkiksi kysymykseen missä.
Uusi!!: Eteläsaame ja Inessiivi · Katso lisää »
Jämtland
Ruskokirkiruoho on Jämtlandin maakuntakukka. Hirvi on Jämtlandin maakuntaeläin. Jämtland (joskus myös) on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Eteläsaame ja Jämtland · Katso lisää »
Kaksikko
Kaksikko eli duaali on kieliopillinen luku, jota käytetään puhuttaessa täsmälleen kahdesta esineestä tai asiasta.
Uusi!!: Eteläsaame ja Kaksikko · Katso lisää »
Kansalais- ja työväenopistot
Joensuun kansalaisopisto Heinäveden kirjasto ja kansalaisopisto Kansalaisopistot (joita joillakin paikkakunnilla kutsutaan työväenopistoiksi, aikuisopistoiksi tms.) ovat suomalaisia yleissivistävää aikuiskoulutusta (aikuiskasvatusta) tarjoavia oppilaitoksia, jotka saavat valtionosuutta vapaan sivistystyön lain (Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632) nojalla.
Uusi!!: Eteläsaame ja Kansalais- ja työväenopistot · Katso lisää »
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Uusi!!: Eteläsaame ja Kieliopillinen luku · Katso lisää »
Kielisukulaisuus
Kielisukulaisuus määritellään kielihistoriassa niin, että samasta kantakielestä polveutuvat kielet ovat sukukieliä.
Uusi!!: Eteläsaame ja Kielisukulaisuus · Katso lisää »
Kieltoverbi
Kieltoverbi on verbi, jonka avulla muodostetaan verbien kieltomuodot.
Uusi!!: Eteläsaame ja Kieltoverbi · Katso lisää »
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Uusi!!: Eteläsaame ja Klusiili · Katso lisää »
Komitatiivi
Komitatiivi eli seuranto on sijamuoto.
Uusi!!: Eteläsaame ja Komitatiivi · Katso lisää »
Konsonantti
Konsonantit eli kerakkeet ovat vokaalien ohella ihmiskielen äänteiden toinen ryhmä.
Uusi!!: Eteläsaame ja Konsonantti · Katso lisää »
Labiaali
Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).
Uusi!!: Eteläsaame ja Labiaali · Katso lisää »
Lateraali
Lateraali eli laideäänne (tai lateral approximant) on konsonanttiäänne (kontoidi), jota tuotettaessa ilmavirta kulkee pääosin suun kautta, muttei kuitenkaan kielen keskilinjaa noudattaen vaan kielen jommaltakummalta tai kummaltakin laidalta.
Uusi!!: Eteläsaame ja Lateraali · Katso lisää »
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Eteläsaame ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »
Lavea puoliväljä etuvokaali
Lavea puoliväljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään suomen kielen äänteiden e e ja ä æ väliin.
Uusi!!: Eteläsaame ja Lavea puoliväljä etuvokaali · Katso lisää »
Lavea suppea etuvokaali
Lavea suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Uusi!!: Eteläsaame ja Lavea suppea etuvokaali · Katso lisää »
Lavea väljä takavokaali
Lavea väljä takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy tiettävästi kaikissa maailman kielissä.
Uusi!!: Eteläsaame ja Lavea väljä takavokaali · Katso lisää »
Länsisaamelaiskielet
Länsisaamelaiskielet eli länsisaamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskielten haara.
Uusi!!: Eteläsaame ja Länsisaamelaiskielet · Katso lisää »
Luulajansaame
Luulajansaame on uralilainen kieli.
Uusi!!: Eteläsaame ja Luulajansaame · Katso lisää »
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Uusi!!: Eteläsaame ja Nasaali · Katso lisää »
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Uusi!!: Eteläsaame ja Nominatiivi · Katso lisää »
Nordlandin lääni
Laksforsen Nordlandin lääni on Norjan fylke maan pohjoisosassa Pohjois-Norjan alueella Norjanmeren rannalla.
Uusi!!: Eteläsaame ja Nordlandin lääni · Katso lisää »
Norjan kieli
Norjan kieli on Norjan kuningaskunnan virallinen kieli, joka kuuluu kansankielisessä muodossaan skandinaavisten kielten läntiseen haaraan.
Uusi!!: Eteläsaame ja Norjan kieli · Katso lisää »
Oppikirja
Oppikirja on oppilaitoksissa oppilaiden käyttämä kirja, jonka avulla opitaan tietoa.
Uusi!!: Eteläsaame ja Oppikirja · Katso lisää »
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Uusi!!: Eteläsaame ja Palataali · Katso lisää »
Palataalinen nasaali
Palataalinen nasaali on konsonanttiäänne, joka esiintyy muun muassa tšekin, ranskan, italian ja espanjan kielissä.
Uusi!!: Eteläsaame ja Palataalinen nasaali · Katso lisää »
Per Fjellström
Per Fjellström (2. maaliskuuta 1697 – 30. kesäkuuta 1764) oli ruotsalainen pappi.
Uusi!!: Eteläsaame ja Per Fjellström · Katso lisää »
Persoona (kielioppi)
Persoona on kieliopillinen käsite, jolla ilmaistaan puhujan ja puhuteltavan suhdetta johonkin asiaan.
Uusi!!: Eteläsaame ja Persoona (kielioppi) · Katso lisää »
Piitimensaame
Piitimensaame eli arjeploginsaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuvat piitimensaamelaiset.
Uusi!!: Eteläsaame ja Piitimensaame · Katso lisää »
Pohjoissaame
Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli.
Uusi!!: Eteläsaame ja Pohjoissaame · Katso lisää »
Possessiivisuffiksi
Possessiivisuffikseja eli omistusliitteitä käytetään nominin omistajan persoonan ja luvun merkitsemiseen, esimerkiksi autoni (.
Uusi!!: Eteläsaame ja Possessiivisuffiksi · Katso lisää »
Postalveolaari
Postalveolaari on konsonantti, jonka ääntöpaikka sijaitsee hammasvallin takana ennen kitalakea.
Uusi!!: Eteläsaame ja Postalveolaari · Katso lisää »
Pyöreä suppea etuvokaali
Pyöreä suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy joissakin kielissä, muun muassa suomessa.
Uusi!!: Eteläsaame ja Pyöreä suppea etuvokaali · Katso lisää »
Pyöreä suppea takavokaali
Pyöreä suppea takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä, muun muassa suomessa.
Uusi!!: Eteläsaame ja Pyöreä suppea takavokaali · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Eteläsaame ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Uusi!!: Eteläsaame ja Saamelaiskielet · Katso lisää »
Saamelaisveri
Saamelaisveri on Ruotsissa vuonna 2016 valmistunut elokuva.
Uusi!!: Eteläsaame ja Saamelaisveri · Katso lisää »
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Uusi!!: Eteläsaame ja Sija · Katso lisää »
Soinniton alveolaarinen klusiili
Soinniton alveolaarinen klusiili on monessa kielessä yleinen konsonanttiäänne, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin tyypillisesti T-kirjaimella, kuten suomen kielessä.
Uusi!!: Eteläsaame ja Soinniton alveolaarinen klusiili · Katso lisää »
Soinniton alveolaarinen sibilantti
Soinniton alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen s-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Uusi!!: Eteläsaame ja Soinniton alveolaarinen sibilantti · Katso lisää »
Soinniton bilabiaalinen klusiili
Soinniton bilabiaalinen klusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka merkitään P-kirjaimella niin suomen kielessä kuin monissa muissakin kielissä.
Uusi!!: Eteläsaame ja Soinniton bilabiaalinen klusiili · Katso lisää »
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi (myös soinniton palato-alveolaarinen frikatiivi tai soinniton postalveolaarinen sibilantti) on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä "suhu-s".
Uusi!!: Eteläsaame ja Soinniton postalveolaarinen frikatiivi · Katso lisää »
Soinniton velaariklusiili
Soinniton velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Eteläsaame ja Soinniton velaariklusiili · Katso lisää »
Suomalais-permiläiset kielet
Suomalais-permiläiset kielet on uralilaisten kielten perinteisessä sukupuuluokittelussa ugrilaisten kielten ohella toinen suomalais-ugrilaisten kielten kahdesta alaryhmästä.
Uusi!!: Eteläsaame ja Suomalais-permiläiset kielet · Katso lisää »
Suomalais-saamelaiset kielet
Suomalais-saamelaisten kielten puhuma-alueet, pois lukien meänkieli ja liivi. Suomalais-saamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä, jonka osia ovat itämerensuomalaiset kielet sekä saamelaiskielet.
Uusi!!: Eteläsaame ja Suomalais-saamelaiset kielet · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Uusi!!: Eteläsaame ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Suomalais-volgalaiset kielet
Suomalais-volgalaiset kielet on yksi uralilaisen kielikunnan sisäistä kielten polveutumista kuvaavaan perinteiseen, monilta osin nykyisin jo vanhentuneeksi katsottuun binääriseen sukupuumalliin kuuluvista kieliryhmistä.
Uusi!!: Eteläsaame ja Suomalais-volgalaiset kielet · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Eteläsaame ja Suomi · Katso lisää »
Sveriges Radio
Logo. Sveriges Radion toimitalo eli Radiotalo (''Radiohuset'') Tukholman Östermalmilla. Sveriges Radio (SR) on Ruotsin julkisrahoitteinen yleisradioyhtiö.
Uusi!!: Eteläsaame ja Sveriges Radio · Katso lisää »
Sveriges Television
SVT:n vanha logo. SVT:n rakennus Malmössä. SVT eli Sveriges Television on Ruotsin yleisradioyhtiö, jolla on vain televisiotoimintaa.
Uusi!!: Eteläsaame ja Sveriges Television · Katso lisää »
Tapaluokka
Tapaluokka eli modus on verbien taivutuksen kategoria.
Uusi!!: Eteläsaame ja Tapaluokka · Katso lisää »
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Uusi!!: Eteläsaame ja Tavu · Katso lisää »
Tiedejulkaisu
Tiedejulkaisu tarkoittaa säännöllisesti ilmestyvää lehteä, jonka tehtävänä on uusia tutkimustuloksia julkaisemalla edistää tieteellistä tutkimusta.
Uusi!!: Eteläsaame ja Tiedejulkaisu · Katso lisää »
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Uusi!!: Eteläsaame ja Toinen maailmansota · Katso lisää »
Trøndelagin lääni
Trøndelagin lääni (norjaksi Trøndelag fylke, eteläsaameksi Trööndelagen fylhke) on Norjan lääni, joka sijaitsee maan keskiosissa.
Uusi!!: Eteläsaame ja Trøndelagin lääni · Katso lisää »
Tremulantti
Tremulantti eli täryäänne on konsonanttiäänne (kontoidi), joka tuotetaan päästämällä ilmaa suusta sellaisella voimakkuudella, että jokin osa ääntöväylästä alkaa tehdä nopeaa edestakaisliikettä Bernoullin efektin seurauksena.
Uusi!!: Eteläsaame ja Tremulantti · Katso lisää »
Tulkki
Tulkki on henkilö, joka tulkkaa yhdellä kielellä kerrottua (puhuttua tai viitottua) sanomaa toiselle kielelle.
Uusi!!: Eteläsaame ja Tulkki · Katso lisää »
Turku
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.
Uusi!!: Eteläsaame ja Turku · Katso lisää »
Turun yliopisto
Turun kauppatorin laidalla. Wäinö Aaltosen veistos ''Genius ohjaa nuoruutta''. Kirjaston edessä oleva ''Tieteen tammi'' on istutettu vuonna 1973. Turun yliopisto (lyhenne TY tai UTU) on ensimmäinen täysin suomenkielinen yliopisto, ja se perustettiin vuonna 1920.
Uusi!!: Eteläsaame ja Turun yliopisto · Katso lisää »
Uhanalainen kieli
Uhanalainen kieli on kieli, jonka puhujat eivät enää käytä sitä lainkaan tai käyttävät sitä yhä harvemmissa sosiaalisissa tilanteissa tai joka ei siirry seuraavalle sukupolvelle.
Uusi!!: Eteläsaame ja Uhanalainen kieli · Katso lisää »
Uppsalan yliopisto
Uppsalan yliopisto on Uppsalan kaupungissa Ruotsissa sijaitseva julkinen yliopisto.
Uusi!!: Eteläsaame ja Uppsalan yliopisto · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Eteläsaame ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Uumajan yliopisto
Uumajan yliopisto on Ruotsissa, Uumajan kaupungissa sijaitseva yliopisto.
Uusi!!: Eteläsaame ja Uumajan yliopisto · Katso lisää »
Uumajansaame
Uumajansaame on uralilainen kieli, jota puhuvat uumajansaamelaiset.
Uusi!!: Eteläsaame ja Uumajansaame · Katso lisää »
Västerbotten
Kaarlenvaltikka on Västerbottenin maakuntakukka. Kuovi on Västerbottenin maakuntaeläin. Västerbotten (joskus myös) on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Eteläsaame ja Västerbotten · Katso lisää »
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Uusi!!: Eteläsaame ja Velaari · Katso lisää »
Velaarinen nasaali
Velaarinen nasaali ("äng-äänne") on suomessa ja monessa muussakin kielessä esiintyvä nasaaliäänne.
Uusi!!: Eteläsaame ja Velaarinen nasaali · Katso lisää »
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Uusi!!: Eteläsaame ja Vokaali · Katso lisää »
Yksikkö
Yksikkö tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Eteläsaame ja Yksikkö · Katso lisää »
1976
Vuosi 1976 oli karkausvuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Eteläsaame ja 1976 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Eteläsaamen kieli, Åarjelsaemien.
