Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
164 suhteet: Aateli, Amiraalisenaatti, Ammattikuntalaitos, Antti Mikkola, August Herckman, E. N. Setälä, Eduskunta, Eduskuntavaalit 1907, Eduskuntavaalit 1909, Eduskuntavaalit 1975, Edvard Valpas-Hänninen, Elinkeinovapaus, Emil Schybergson, Ennakkoäänestys, Erioikeus, Euroopan unioni, Felix Heikel, Fennomania, Forssan kokous, Haakon VI Maununpoika, Heikki Lindroos, Helsingin yliopisto, Helsinki, Henkikirja, Henkikirjoittaja, Holhous, Imperatiivinen mandaatti, Irtolaisuus, Islanti, Ivar Alexander Kyander, J. R. Danielson-Kalmari, Juho Kusti Paasikivi, Juho Torppa, K. J. Ståhlberg, Kansalaisluottamus, Kansanäänestys, Kaupunki, Käkisalmi, Köyhäinhoitolaki, Köyhäntodistus, Kemi, Kielireskripti, Kihlakunta, Kirkkolainsäädäntö, Kirkolliskokous, Kirkonkirja, Kommunistilait, Konkurssi, Kruununtila, Kruununvero, ..., Kuninkaanvaali, Kunnallisvaalit 1918, Kunnallisvaalit 1920, Kunnallisvaalit 1945, Kunnallisvaalit 1947, Kunnallisvero (Suomi), Kunta, Kuntakokous, Kuntavaalit, Kustaa Killinen, Laamanni, Lautakunta, Liberaalinen puolue, Lokakuun manifesti, Maalaiskunta, Maarianhamina, Manttaali, Marraskuun manifesti, Matti Helenius-Seppälä, Me vaadimme, Mechelinin senaatti, Moran kivet, Naisten äänioikeus, Nikolai II, Norja, Nuorsuomalainen Puolue, Oppikoulu, Oulu, P. E. Svinhufvud, Palkollissääntö, Palstatila, Palvelutalo, Parlamentti, Perhe, Perintötila, Perustuslailliset, Perustuslaki, Piispa, Pitäjänkokous, Pohjoismaat, Pormestari, Porvaristo, Porvoon valtiopäivät, Psykiatrinen sairaala, Raastuvankokous, Raatimies, Rälssitila, Ritarihuone, Robert Hermanson, Ruotsin säätyvaltiopäivät, Ruotsin vallan aika Suomessa, Sairaala, Santeri Alkio, Savonlinna, Sääty, Säätytalo, Säätyvaltiopäivät, Säätyvaltiopäivät 1885, Säätyvaltiopäivät 1897, Säätyvaltiopäivät 1904, Säätyvaltiopäivät 1905, Seurakuntavaalit, Sortovuodet, Suhteellinen vaalitapa, Suomalainen puolue, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen kansalaisuus, Suomen Naisyhdistys, Suomen senaatti, Suomen sisällissota, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen Työväenpuolueen perustava kokous, Svekomania, T. J. Boisman, Talonpoika, Tampere, Täysi-ikäisyys, Thiodolf Rein, Tilaton väestö, Torppari, Tuija Brax, Tuomiokunta, Työlaitos, Ulkosuomalainen, Vaalikelpoisuus, Vaalioikeuden menettäminen, Vaalioikeus, Vaalirikos, Vaalitapa, Vajaavaltaisuus, Vakinainen väki, Valtalaki, Vammaisuus, Vanhainkoti, Vanhan Suomen lahjoitusmaat, Vankila, Väestörekisteri, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma, Venäjän keisarikunta, Venäjän väliaikainen hallitus, Venäjän vuoden 1905 vallankumous, Venäjän–Japanin sota, Veroäyri, Viipuri, Viipurin lääni, Vuoden 1865 kunnallisasetus, Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys, Vuoden 1905 suurlakko, Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys, Vuoden 1917 yleislakko, Yrjö Sirola. Laajenna indeksi (114 lisää) »
Aateli
Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Aateli · Katso lisää »
Amiraalisenaatti
Amiraalisenaatti vuonna 1915. Pöydän päässä vasemmalla Franz Albert Seyn ja oikealla Mihail Borovitinov. Amiraalisenaatti tai sapelisenaatti on Suomen senaatista ja varsinkin sen talousosastosta toisen sortokauden aikana 1909–1917 käytetty nimitys.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Amiraalisenaatti · Katso lisää »
Ammattikuntalaitos
Ammattikuntalaitos oli useimmissa Euroopan maissa keskiajalta 1800-luvulle saakka voimassa ollut järjestelmä, jonka mukaan varsinkin käsityöammatteja saivat harjoittaa vain tietyn ammatin harjoittajien virallisen yhdistyksen, ammattikunnan jäsenet.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Ammattikuntalaitos · Katso lisää »
Antti Mikkola
Anders Vilhelm (Antti Vilho) Mikkola oli suomalainen asianajaja, Turun Sanomien perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja, valtiopäivämies sekä nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Antti Mikkola · Katso lisää »
August Herckman
Karl August Herckman (11. huhtikuuta 1843 Mäntyharju – 21. tammikuuta 1926 Mikkeli) oli suomalainen juristi ja moninkertainen valtiopäivämies.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja August Herckman · Katso lisää »
E. N. Setälä
Nestor Emil (Emil Nestor, E. N.) Setälä (27. helmikuuta 1864 Kokemäki – 8. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija ja poliitikko.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja E. N. Setälä · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Eduskunta · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1907
Suomen yksikamarisen eduskunnan ensimmäiset vaalit järjestettiin 15. ja 16. maaliskuuta 1907.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Eduskuntavaalit 1907 · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1909
Suomen kolmannet eduskuntavaalit järjestettiin 1. ja 3. toukokuuta 1909.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Eduskuntavaalit 1909 · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1975
Suomen 27.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Eduskuntavaalit 1975 · Katso lisää »
Edvard Valpas-Hänninen
Edvard Hänninen (käytti nimeä Valpas, myös: Valpas-Hänninen ja Hänninen-Walpas, 6. syyskuuta 1873 Saarijärvi – 11. tammikuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka kuului Suomen työväenliikkeen alkukauden merkittävimpiin johtajiin.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Edvard Valpas-Hänninen · Katso lisää »
Elinkeinovapaus
Elinkeinovapaus on vapaus harjoittaa säädetyillä ehdoilla elinkeinoa tai kauppaa.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Elinkeinovapaus · Katso lisää »
Emil Schybergson
Emil Schybergson Ernst Emil Schybergson (6. tammikuuta 1856 Turku – 7. maaliskuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen pankinjohtaja ja Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) poliitikko.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Emil Schybergson · Katso lisää »
Ennakkoäänestys
Lippu ennakkoäänestyspaikalla Västra Frölundassa, Göteborgissa. Ennakkoäänestys tarkoittaa äänestämistä ennen varsinaista vaalipäivää.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Ennakkoäänestys · Katso lisää »
Erioikeus
356x356pxErioikeus eli privilegio on jollekin yhteisölle tai yksityiselle myönnetty etuus, jota ei ole muilla.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Erioikeus · Katso lisää »
Euroopan unioni
Euroopan unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Euroopan unioni · Katso lisää »
Felix Heikel
Felix Heikel 1890-luvulla. Karl Felix Heikel (3. kesäkuuta 1844 Turku – 2. toukokuuta 1921 Helsinki) oli suomalainen pankinjohtaja, toimittaja ja merkittävä valtiopäivämies.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Felix Heikel · Katso lisää »
Fennomania
Fennomania eli suomalaisuusliike oli Suomen autonomian ajan alkupuolelle ajoittuva suomalaiskansallinen liike.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Fennomania · Katso lisää »
Forssan kokous
Forssan kokous eli Suomen Työväenpuolueen 2.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Forssan kokous · Katso lisää »
Haakon VI Maununpoika
Haakon VI Maununpojan vaakuna. Haakon VI Maununpoika oli vuosina 1343–1380 Norjan kuningas ja vuosina 1362–1364 myös Ruotsin kuningas isänsä Maunu IV Eerikinpojan kanssahallitsijana.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Haakon VI Maununpoika · Katso lisää »
Heikki Lindroos
Henrik Viktor (Heikki) Lindroos (31. toukokuuta 1865 Messukylä – 16. huhtikuuta 1915 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi porvarissäädyn valtiopäiväedustajana vuosina 1904−1905 sekä SDP:n kansanedustajana 1907–1908.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Heikki Lindroos · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Helsinki · Katso lisää »
Henkikirja
Henkikirja, jossa on presidentti Urho Kekkosen tietomerkintä Henkikirja oli maan väestöstä ja kiinteistöistä kutakin kuntaa varten erikseen pidetty väestöluettelo.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Henkikirja · Katso lisää »
Henkikirjoittaja
Henkikirjoittaja on virka Digi- ja väestötietovirastossa ja Ahvenanmaan valtionvirastossa.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Henkikirjoittaja · Katso lisää »
Holhous
Holhous tarkoittaa oikeudellista asemaa sekä toimia, joita tehdään vajaavaltaisen henkilön oikeudellisten tai taloudellisten olosuhteiden hoitamiseksi tilanteessa, joissa holhottava ei kykene niistä suoriutumaan.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Holhous · Katso lisää »
Imperatiivinen mandaatti
Imperatiivinen mandaatti on periaate, jonka mukaan kansanedustaja on velvollinen vastaamaan poliittisista päätöksistään äänestäjilleen omia vaalilupauksiaan vastaavalla tavalla.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Imperatiivinen mandaatti · Katso lisää »
Irtolaisuus
Irtolaisia Chicagossa vuonna 1929. Irtolaisuus tarkoittaa sosiaalista tilannetta, jossa henkilöiltä (irtolaisilta) puuttuu kiinteä asuinpaikka ja mahdollisuus säännölliseen toimeentuloon.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Irtolaisuus · Katso lisää »
Islanti
Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Islanti · Katso lisää »
Ivar Alexander Kyander
Ivar Alexander Kyander Ivar Alexander (Aleksander) Kyander (22. syyskuuta 1854 Kajaani – 16. huhtikuuta 1935 Karkku (Viitattu 20.10.2018)) oli suomalainen tuomari, pormestari ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Ivar Alexander Kyander · Katso lisää »
J. R. Danielson-Kalmari
Johan Richard (J. R.) Danielson-Kalmari (vuoteen 1906 Danielson, 7. toukokuuta 1853 Hauho – 23. toukokuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, professori, vanhasuomalainen poliitikko ja valtioneuvos.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja J. R. Danielson-Kalmari · Katso lisää »
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Juho Kusti Paasikivi · Katso lisää »
Juho Torppa
Juho Torppa (6. lokakuuta 1859 Veteli – 15. maaliskuuta 1941 Hattula) oli suomalainen maanviljelijä ja kunnallisneuvos.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Juho Torppa · Katso lisää »
K. J. Ståhlberg
Kaarlo Juho (K. J.) Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan) oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti (1919–1925).
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja K. J. Ståhlberg · Katso lisää »
Kansalaisluottamus
Kansalaisluottamus oli aikaisemmin Suomen laissa tunnettu käsite.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kansalaisluottamus · Katso lisää »
Kansanäänestys
Kansanäänestys on yleinen äänestys jostain asiasta, johon kaikki vaaleissa äänioikeutetut kansalaiset saavat osallistua.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kansanäänestys · Katso lisää »
Kaupunki
Helsingissä, joka on Suomen suurin kaupunki ja samalla maan pääkaupunki. Yhdys­valloista. Kaupungin keskustaan on sijoitettu korkeita rakennuksia. Kaupunki voidaan määritellä väestökeskittymäksi, jossa asutus on kaupunkia ympäröivää maaseutua selvästi tiheämpää.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kaupunki · Katso lisää »
Käkisalmi
Käkisalmi (vuoteen 1611 Коре́ла, Korela, 1611–1918 ja 1940–1948 Кексгольм, Keksgol'm) on Laatokan rantakaupunki Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Käkisalmi · Katso lisää »
Köyhäinhoitolaki
Köyhäinhoitolaki on nyttemmin kumottu laki, jossa köyhäinhoito Suomessa määriteltiin uudelleen.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Köyhäinhoitolaki · Katso lisää »
Köyhäntodistus
Köyhäntodistus oli aiemmin Suomessa viranomaisen antama todistus henkilön varattomuudesta.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Köyhäntodistus · Katso lisää »
Kemi
Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kemi · Katso lisää »
Kielireskripti
asetuskokoelmassa. Kielireskripti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus Suomen kielen asettamisesta yhdenmoisiin oikeuksiin Ruotsin kielen kanssa kaikissa semmoisissa kohdissa, jotka wälittömästi koskevat maan nimen-omaan suomalaista wäestöä (AsK 26/1863) oli keisari Aleksanteri II:n antama säädös, joka kohensi suomen kielen asemaa Suomen suuriruhtinaskunnan valtionhallinnossa.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kielireskripti · Katso lisää »
Kihlakunta
Kihlakunnat ovat Suomessa ja Pohjoismaissa olleet läänejä alempiasteisia valtion paikallishallintoalueita.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kihlakunta · Katso lisää »
Kirkkolainsäädäntö
Kirkkolainsäädäntö tarkoittaa Suomessa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon säädettyä järjestysmuotoa.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kirkkolainsäädäntö · Katso lisää »
Kirkolliskokous
Kirkolliskokous eli konsiili on kristillisen kirkon ylin päättävä elin, joka päättää kirkon opista.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kirkolliskokous · Katso lisää »
Kirkonkirja
Kirkonkirja Kirkonkirjat ovat seurakuntien ylläpitämä luettelo seurakunnan jäsenistä ja sen alueen kirkollisista toimituksista.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kirkonkirja · Katso lisää »
Kommunistilait
Kommunistilait olivat Suomessa vuonna 1930 säädettyjä lakeja, joilla pyrittiin estämään kommunistien toiminta Suomessa maanpetoksellisena tai yhteiskuntajärjestystä vastaan suunnattuna rikollisena toimintana.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kommunistilait · Katso lisää »
Konkurssi
Konkurssi on lakisääteinen menettely, jossa selvitetään maksukyvyttömän velallisen ja hänen kaikkien velkojiensa taloudelliset suhteet.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Konkurssi · Katso lisää »
Kruununtila
Kruununtila on eräs aiemmin käytössä ollut maatilatyyppi.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kruununtila · Katso lisää »
Kruununvero
Kruununvero oli Suomessa eri aikoina valtiolle kannettu joko välillinen tai välitön vero muun muassa maasta tai muusta kiinteistöstä, elinkeinosta, perinnöstä tai senkaltaisesta tulosta.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kruununvero · Katso lisää »
Kuninkaanvaali
Kuninkaanvaali tarkoittaa kuninkaan valitsemista vaalilla, yleensä tilanteessa, jossa monarkian vanha hallitsijasuku on sammunut.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kuninkaanvaali · Katso lisää »
Kunnallisvaalit 1918
Vuoden 1918 kunnallisvaalit olivat ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuneet kunnallisvaalit Suomessa.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kunnallisvaalit 1918 · Katso lisää »
Kunnallisvaalit 1920
Vuoden 1920 kunnallisvaalit olivat kolmannet Suomessa järjestetyt kunnallisvaalit.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kunnallisvaalit 1920 · Katso lisää »
Kunnallisvaalit 1945
Kunnallisvaalit järjestettiin joulukuussa 1945 Suomessa.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kunnallisvaalit 1945 · Katso lisää »
Kunnallisvaalit 1947
Kunnallisvaalit 1947 pidettiin joulukuun alussa 1947.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kunnallisvaalit 1947 · Katso lisää »
Kunnallisvero (Suomi)
Kunnallisvero on Suomessa tulovero, joka peritään verovelvollisen ansiotuloista.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kunnallisvero (Suomi) · Katso lisää »
Kunta
Kunta on paikallistasolla toimiva julkishallinnon yksikkö, jolla on oma rajattu alueensa ja väestönsä.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kunta · Katso lisää »
Kuntakokous
Kuntakokous oli kunnanvaltuustojen edeltäjä, joka perustui Suomen säätyjen 6.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kuntakokous · Katso lisää »
Kuntavaalit
Kuntavaalit tai kunnallisvaalit ovat vaalit, joissa valitaan kuntien ja kaupunkien valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kuntavaalit · Katso lisää »
Kustaa Killinen
Kustaa Killinen (sukunimi aikaisemmin Waismaa; 7. syyskuuta 1849 Isokyrö – 5. tammikuuta 1922 Kuopio) oli suomalainen kirjailija, kansanedustaja, kansakoulunopettaja ja Kuopion kuuromykkien koulun johtaja.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Kustaa Killinen · Katso lisää »
Laamanni
Laamanni on käräjäoikeudessa viraston päälliköstä käytetty nimitys.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Laamanni · Katso lisää »
Lautakunta
Lautakunta (lyhenne ltk.) on Suomessa, mutta myös muualla maailmassa toimiva kunnallinen valmistelu- ja asiantuntijaelin.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Lautakunta · Katso lisää »
Liberaalinen puolue
Liberaalinen puolue oli 1880-luvulla toiminut Suomen ensimmäinen varsinainen poliittinen puolue.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Liberaalinen puolue · Katso lisää »
Lokakuun manifesti
Lokakuun manifesti Pietarin kaupungin virallisen tiedotuslehden etusivulla. Lokakuun manifesti oli Venäjän keisari Nikolai II:n vuoden 1905 vallankumouksen aikana 30.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Lokakuun manifesti · Katso lisää »
Maalaiskunta
Maalaiskunta (lyhenne mlk.) on tai on ollut yksi kuntamuodoista eräissä maissa, tavallisesti kuntamuodoista yleisin.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Maalaiskunta · Katso lisää »
Maarianhamina
Maarianhamina on Ahvenanmaan itsehallinnollisen maakunnan hallintokeskus ja ainoa kaupunki.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Maarianhamina · Katso lisää »
Manttaali
Viitattu.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Manttaali · Katso lisää »
Marraskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Marraskuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan (AsK 49/1905) on tsaari Nikolai II:n 4. marraskuuta 1905 antama säädös, jonka on katsottu päättäneen niin sanotun ensimmäisen sortokauden Suomessa.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Marraskuun manifesti · Katso lisää »
Matti Helenius-Seppälä
Mathias (Matti) Oskar Helenius-Seppälä (vuoteen 1906 Helenius; 27. kesäkuuta 1870 Pälkäne – 18. lokakuuta 1920 Atlantin valtameri) oli suomalainen raittiusliikkeen johtaja ja alkoholin sosiaalisiin vaikutuksiin erikoistunut tutkija sekä Suomen Kristillisen Työväen Liiton johtajiin kuulunut poliitikko.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Matti Helenius-Seppälä · Katso lisää »
Me vaadimme
Me vaadimme -julistus oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluejohdon 1.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Me vaadimme · Katso lisää »
Mechelinin senaatti
Otto Donner, K. J. Ståhlberg, Onni Schildt ja J. K. Kari. Vasemmalla ovat Henrik Waldemar Kyander, Edvard Paldani, Johan Fredrik Lundenius, Ferdinand Alexander Kumlin, Gustaf Werner Wilskman, Carl Johan Timgren ja Anders Henrik Snellman. Mechelinin senaatin talousosasto vuonna 1907. Kuvassa ovat vasemmalta oikealle J. Grotenfelt, Edvard Hjelt, Leo Mechelin, Onni Schildt, Fredrik Stjernvall, Hugo Lilius, K. E. F. Ignatius, Th. Wegelius, Otto Donner, Kaarlo Castren, August Nybergh. Mechelinin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1905–1908.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Mechelinin senaatti · Katso lisää »
Moran kivet
Moran kivien kappaleita. Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1962 postimerkin suomalaisten 600 vuotta sitten Moran kivillä tapahtuneen Ruotsin kuninkaanvaalin ensimmäisen osallistumisen kunniaksi. Postimerkissä kuvattu pala Moran kivistä. Moran kivet oli keskiaikainen kuninkaanvaalipaikka Ruotsissa.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Moran kivet · Katso lisää »
Naisten äänioikeus
Naisten äänioikeus. suffragettien mielenosoitus New Yorkissa vuonna 1912. Göteborgissa 1918. Naisten äänioikeus on taloudellinen ja poliittinen uudistus, joka antaa naisille oikeuden äänestää.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Naisten äänioikeus · Katso lisää »
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Nikolai II · Katso lisää »
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Norja · Katso lisää »
Nuorsuomalainen Puolue
Perustuslaillis-Suomenmielinen Puolue eli Nuorsuomalainen Puolue oli autonomian ajan liberaali porvarillinen ja poliittinen ryhmittymä, jolla oli kansainvälisempi ohjelma kuin Suomalaisella puolueella, josta se oli irtautunut.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Nuorsuomalainen Puolue · Katso lisää »
Oppikoulu
Useimmat kaupunkien valtiolliset oppikoulut rakennettiin 1920- ja 1930-luvuilla ja niiden arkkitehtuuri edusti klassismia. Kuvassa Kemin lyseo. Oppikoulu oli Suomessa ennen vuosien 1972 - 1981 peruskoulu-uudistusta valtioneuvoston luvalla ylempää koulusivistystä varten perustettu valtion, kunnallinen tai yksityinen oppilaitos, johon saattoi pyrkiä kansakoulua 4 - 6 vuotta käytyään.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Oppikoulu · Katso lisää »
Oulu
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Oulu · Katso lisää »
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja P. E. Svinhufvud · Katso lisää »
Palkollissääntö
Palkollissääntö oli Ruotsissa ja Suomessa voimassa ollut säännöstö.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Palkollissääntö · Katso lisää »
Palstatila
Palstatila oli Suomessa 19.12.1864 annetun lohkomis- ja erottamisasetuksen mukaisesti toisesta tilasta erotettu siinä suhteessa epäitsenäinen tila, että sen maaverosta jäi vastaamaan emätila.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Palstatila · Katso lisää »
Palvelutalo
Vuohenojan palvelutalo Tampereella. Palvelutalo tai tavallisen palveluasumisen yksikkö on ikääntyneiden ihmisten tuetun asumisen muoto, joka on suunnattu hoivakoti-asumista parempikuntoisille henkilöille.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Palvelutalo · Katso lisää »
Parlamentti
Sveitsin parlamentti kokoontuu istuntosalissa. Parlamentti eli eduskunta tai kansanedustuslaitos on valtion hallintoelin, johon vaaleilla valitut edustajat kokoontuvat säätämään lakeja.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Parlamentti · Katso lisää »
Perhe
Yhdysvaltalainen ydinperhe noin vuodelta 1955, jossa on isä, äiti ja kaksi lasta. Saamelaisperhe vuodelta 1900. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avioliitossa tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot, joilla ei ole lapsia.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Perhe · Katso lisää »
Perintötila
Perintötila eli perintötalo oli aiemmin yksityisen henkilön omistama tila, josta oli suoritettava vero.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Perintötila · Katso lisää »
Perustuslailliset
Perustuslaillisiksi kutsuttiin Suomessa sortokausien aikana niitä poliittisia ryhmiä ja henkilöitä, joiden mielestä laittomina pidettyjä Venäjän keisarin antamia lakeja ja asetuksia ei olisi tullut noudattaa lainkaan.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Perustuslailliset · Katso lisää »
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Perustuslaki · Katso lisää »
Piispa
Jaakob, Herran veli, joka oli perimätiedon mukaan Jerusalemin ensimmäinen piispa. Piispa (kreikaksi episkopos, sananmukaisesti ’päällekatsoja’) tarkoittaa kristillisissä kirkoissa tietyn alueen hengellistä johtajaa.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Piispa · Katso lisää »
Pitäjänkokous
Pitäjänkokous. Bodumsin seurakunta, Ångermanland. Pitäjänkokous oli Suomessa kuntakokousta ja kunnanvaltuustoa edeltänyt paikallisen hallinnon korkein päätöksentekoelin.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Pitäjänkokous · Katso lisää »
Pohjoismaat
Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Pohjoismaat · Katso lisää »
Pormestari
Pormestari on korkein kunnallinen viranhaltija tai luottamushenkilö.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Pormestari · Katso lisää »
Porvaristo
Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Porvaristo · Katso lisää »
Porvoon valtiopäivät
Keisari Aleksanteri I Porvoon tuomiokirkossa valtiopäivien avajaisissa annettuaan hallitsijanvakuutuksensa (Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset'', 1812). Porvoon valtiopäivät tai maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Porvoon valtiopäivät · Katso lisää »
Psykiatrinen sairaala
Wienin entinen psykiatrinen sairaala, Narrenturm, on Euroopan vanhin mielisairaalaksi rakennettu rakennus, joka on panoptikon-tyyppinen. Psykiatrinen sairaala (ent. mielisairaala) on sairaala, joka on erikoistunut mielenterveyden häiriöistä kärsivien henkilöiden hoitoon.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Psykiatrinen sairaala · Katso lisää »
Raastuvankokous
Raastuvankokous oli Ruotsissa ja sitä myötä myös Suomessa keskiaikaisissa kaupunkilaeissa määrätty kokous, jossa kaupungin porvarit, myöhemmin äänivaltaiset asukkaat, päättivät pormestarin johtamina asioistansa.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Raastuvankokous · Katso lisää »
Raatimies
Raatimies oli Länsi-Euroopan kaupungeissa 1100–1800-luvuilla toimineiden raatien jäsenen kutsumanimi.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Raatimies · Katso lisää »
Rälssitila
Rälssitila oli maaveron maksusta ikuisiksi ajoiksi vapautettu maatila.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Rälssitila · Katso lisää »
Ritarihuone
Ritarihuone on Helsingin Kruununhaassa sijaitseva uusgoottilainen valtiopäivärakennus, joka on Suomen ritaristoa ja aatelia edustavan Riddarhusets Understödsstiftelse -säätiön käytössä.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Ritarihuone · Katso lisää »
Robert Hermanson
Robert Hermanson. Robert Fredrik Hermanson (2. helmikuuta 1846 Oulu – 10. joulukuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Robert Hermanson · Katso lisää »
Ruotsin säätyvaltiopäivät
Pääartikkeli: Ruotsin valtiopäivät Ruotsin säätyvaltiopäivät (ruots. Sveriges riksdag tai riksdagen) tarkoittaa Ruotsin ja Suomen historiassa lakiasäätävää Ruotsissa järjestettävää säätyvaltiopäiväkokousta, jossa valtakunnan valtiosäätyä edustavat valtiopäivämiehet, aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikaiston jäsenistä olivat edustettuja kukin erikseen, muodostaen nelikamarisen parlamentaarisen edustuslaitoksen.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Ruotsin säätyvaltiopäivät · Katso lisää »
Ruotsin vallan aika Suomessa
Ruotsin valtakunnan vaiheita 1560–1815. Ruotsin vallan aika Suomessa on historian ajanjakso, jolloin nykyisen Suomen valtion alue oli osa Ruotsin kuningaskuntaa.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Ruotsin vallan aika Suomessa · Katso lisää »
Sairaala
Helsingissä Sairaala on laitos, jossa potilaat saavat lääketieteellistä hoitoa.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Sairaala · Katso lisää »
Santeri Alkio
Santeri Alkio (vuoteen 1898 Aleksander Filander, 17. kesäkuuta 1862 Laihia – 24. heinäkuuta 1930 Laihia)* oli 1900-luvun alun johtavia suomalaisia poliitikkoja, kirjailija ja toimittaja, joka muistetaan ennen kaikkea Maalaisliiton (nykyisen Suomen Keskustan) perustajana ja ideologina.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Santeri Alkio · Katso lisää »
Savonlinna
Savonlinna on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Savonlinna · Katso lisää »
Sääty
Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Sääty · Katso lisää »
Säätytalo
Säätytalon porrashalli sekä ''Laki''-veistos Säätytalon porrashalli n. 1900. Säätytalo on rakennus Helsingin Kruununhaassa Snellmaninkadulla, vastapäätä Suomen Pankkia.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Säätytalo · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät
Säätyvaltiopäivät olivat entisajan Euroopassa monissa maissa lakia säätävä kokous, jossa jokainen sääty oli edustettuna erikseen.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Säätyvaltiopäivät · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1885
Säätyvaltiopäivät 1885 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Säätyvaltiopäivät 1885 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1897
Suomen suuriruhtinaskunnan vuoden 1897 säätyvaltiopäivät kokoontuivat Helsingissä 22.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Säätyvaltiopäivät 1897 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1904
Säätyvaltiopäivät 1904–1905 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Säätyvaltiopäivät 1904 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1905
Säätyvaltiopäivät 1905 olivat ylimääräiset ja samalla Suomen suuriruhtinaskunnan viimeiset säätyvaltiopäivät.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Säätyvaltiopäivät 1905 · Katso lisää »
Seurakuntavaalit
Seurakuntavaalit ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päättävien elinten valitsemiseksi järjestettävät vaalit.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Seurakuntavaalit · Katso lisää »
Sortovuodet
Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Sortovuodet · Katso lisää »
Suhteellinen vaalitapa
Suhteellinen vaalitapa on vaalitapa, jossa edustajat valitaan niin, että vaaleihin osallistuneen liittouman paikkamäärä on suhteessa liittouman ehdokaslistan yhteisäänimäärään.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Suhteellinen vaalitapa · Katso lisää »
Suomalainen puolue
Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset ja suomettarelaiset) oli autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa vaikuttanut konservatiivinen ja suomenmielinen puolue.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Suomalainen puolue · Katso lisää »
Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon logo. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on evankelis-luterilaista kristinuskon haaraa tunnustava kirkkokunta Suomessa.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko · Katso lisää »
Suomen kansalaisuus
Suomen passin saamisen. Suomen kansalaisuus tarkoittaa Suomen kansalaisuuslain mukaan ”lainsäädännöllistä sidettä, joka määrittää yksilön aseman valtiossa ja jolla määritetään yksilön ja valtion välisiä keskeisiä oikeuksia ja velvollisuuksia”.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Suomen kansalaisuus · Katso lisää »
Suomen Naisyhdistys
Suomen Naisyhdistys on suomalainen naisten yhteiskunnallista ja taloudellista aseman parantamista ajava aatteellinen yhdistys.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Suomen Naisyhdistys · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Suomen sisällissota · Katso lisää »
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomen Työväenpuolueen perustava kokous
Suomen Työväenpuolueen perustava kokous pidettiin Turussa 17.–20.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Suomen Työväenpuolueen perustava kokous · Katso lisää »
Svekomania
Svekomania tai ruotsalaisuusliike oli Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla fennomanian vastareaktiona syntynyt ruotsinmielinen liike ja poliittinen aate.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Svekomania · Katso lisää »
T. J. Boisman
Toivo Johannes Boisman (13. tammikuuta 1853 Helsinki – 23. syyskuuta 1917 Orimattila) oli suomalainen virkamies ja poliitikko.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja T. J. Boisman · Katso lisää »
Talonpoika
Itäsuomalaisia talonpoikaisnaisia 1800-luvulta. Talonpoika tarkoittaa talollista, joka hallinnoi (omistamaansa tai vuokraamaansa) viljelysmaita ja metsää ja saa siitä pääasiallisen toimeentulon.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Talonpoika · Katso lisää »
Tampere
Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Tampere · Katso lisää »
Täysi-ikäisyys
Täysi-ikäisyys on käsite, jolla tarkoitetaan ikää, jolloin ihmisyksilöstä tulee täysivaltainen yhteisön jäsen.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Täysi-ikäisyys · Katso lisää »
Thiodolf Rein
''Thiodolf Rein'', Magnus Enckellin maalaus vuodelta 1902. Rein 80-vuotiaana. Reinin perhe Karl Gabriel Thiodolf Rein (28. helmikuuta 1838 Helsinki – 18. marraskuuta 1919 Helsinki) oli suomalainen filosofi, yliopisto- ja valtiopäivämies ja poliitikko.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Thiodolf Rein · Katso lisää »
Tilaton väestö
Tilaton väestö, tilattomat eli maattomat on se Suomen osalta historiallinen osa maaseudun väestöä, jolla ei ollut omistuksessaan maata, vaan joka sai elantonsa muulla tavoin.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Tilaton väestö · Katso lisää »
Torppari
Torppareita maatöissä kesällä. Torppari oli Suomessa ja Ruotsissa vuokraviljelijä, joka oli vuokrannut viljeltäväkseen osan suuremmasta maatilasta.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Torppari · Katso lisää »
Tuija Brax
Tuija Kaarina Brax (o.s. Karvonen, s. 6. tammikuuta 1965 Helsinki) on suomalainen vihreitä edustava poliitikko.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Tuija Brax · Katso lisää »
Tuomiokunta
Tuomiokunta oli vuoteen 1993 asti toimineiden kihlakunnanoikeuksien hallinnollinen yksikkö.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Tuomiokunta · Katso lisää »
Työlaitos
Työlaitos oli julkisoikeudellinen huoltolaitos, johon voitiin määrätä huoltoapulain (116/1956), lapsen elatusavun turvaamisesta annetun lain (1965) tai irtolaislain (57/1936) nojalla.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Työlaitos · Katso lisää »
Ulkosuomalainen
Ulkosuomalainen on vakituisesti Suomen ulkopuolella asuva suomalainen, joka on joko Suomen kansalainen tai suomalaista syntyperää.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Ulkosuomalainen · Katso lisää »
Vaalikelpoisuus
Vaalikelpoisuus tarkoittaa ehtoja, jotka henkilön tulee täyttää, jotta hän voi asettua ehdolle vaaleissa.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Vaalikelpoisuus · Katso lisää »
Vaalioikeuden menettäminen
Vaalioikeuden menettäminen oli aiemmin Suomessa seuraamus, jonka joutui kärsimään henkilö, joka kansanedustajien vaalissa osti tai myi ääniä tai sellaista yritti, äänesti useammassa paikassa tai väkivallalla tai uhkauksella häiritsi vaalivapautta.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Vaalioikeuden menettäminen · Katso lisää »
Vaalioikeus
Vaalioikeus tarkoittaa oikeutta äänestää vaaleissa ja olla niissä ehdokkaana eli äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Vaalioikeus · Katso lisää »
Vaalirikos
Vaalirikos on yksi Suomen yleisiin vaaleihin ja yleisiin äänestyksiin liittyistä rikoksista eli vaalirikoksista.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Vaalirikos · Katso lisää »
Vaalitapa
Vaalitapa on menetelmä, jonka avulla vaaleissa annetut äänet muutetaan edustuspaikoiksi.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Vaalitapa · Katso lisää »
Vajaavaltaisuus
Vajaavaltaisuus tarkoittaa Suomessa oikeudellista asemaa, jossa henkilö ei saa itse kokonaan tai osittain päättää itseään koskevista oikeudellisista toimista.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Vajaavaltaisuus · Katso lisää »
Vakinainen väki
Vakinainen väki on sotilastermi, joka tarkoittaa rauhan aikana ylläpidettyjä puolustusvoimia.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Vakinainen väki · Katso lisää »
Valtalaki
Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Valtalaki · Katso lisää »
Vammaisuus
Eri vammaisuuksien symboleja Vammaisuus (invaliditeetti) tarkoittaa vammaislainsäädännössä vamman tai sairauden aiheuttamaa fyysistä, kognitiivista, psyykkistä, sosiaalista tai aisteihin liittyvää toimintarajoitetta.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Vammaisuus · Katso lisää »
Vanhainkoti
Utajärven entinen kunnalliskoti ja vanhainkoti Roinila. Vanhainkoti tai hoivakoti tai tehostetun palveluasumisen yksikkö on palvelulaitos, joka tarjoaa hoitopalveluita sellaisille vanhuksille, jotka eivät selviydy kotona tai palvelutalossa.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Vanhainkoti · Katso lisää »
Vanhan Suomen lahjoitusmaat
Vanhan Suomen lahjoitusmaat olivat yksittäisiä tiloja tai kokonaisia kyliä, joita Venäjän keisarit luovuttivat ansioituneille alaisilleen suuressa Pohjan sodassa ja hattujen sodassa vallatulta Vanhan Suomen alueelta.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Vanhan Suomen lahjoitusmaat · Katso lisää »
Vankila
Jeremy Benthamin suunnitteleman Panoptikon-vankilan piirustukset vuodelta 1791. Vankila on laitos, jossa säilytetään vankeja.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Vankila · Katso lisää »
Väestörekisteri
Väestörekisteri on luettelo maan kansalaisista ja asukkaista ja heidän perustiedoistaan kuten nimestä, osoitteesta, kansalaisuudesta, syntymäajasta ja -paikasta sekä uskontokunnasta.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Väestörekisteri · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma oli vuosina 1906–1917 toiminut Venäjän ensimmäinen nykyaikainen kansanedustuslaitos.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Venäjän väliaikainen hallitus · Katso lisää »
Venäjän vuoden 1905 vallankumous
Mielenosoittajia matkalla Talvipalatsiin Pietarin verisunnuntaina. Venäjän vuoden 1905 vallankumous oli Venäjällä maanlaajuinen hallituksenvastainen liikehdintä, jolla ei ollut varsinaista johtoa, eikä siihen ollut yksittäistä syytä tai tavoitetta.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Katso lisää »
Venäjän–Japanin sota
Venäjän–Japanin sota käytiin vuosina 1904–1905 Japanin ja Venäjän keisarikuntien välillä.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Venäjän–Japanin sota · Katso lisää »
Veroäyri
Veroäyri on Suomen kunnallisverotuksessa aikaisemmin käytetty verotettavan tulon yksikkö.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Veroäyri · Katso lisää »
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Viipuri · Katso lisää »
Viipurin lääni
Viipurin lääni on entinen Suomen lääni, joka sijaitsi Suomen kaakkoiskulmalla.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Viipurin lääni · Katso lisää »
Vuoden 1865 kunnallisasetus
Vuoden 1865 kunnallisasetus eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus kunnallis­hallituksesta maalla (AsK 4/1865) määräsi, että Suomessa maaseudun kirkkopitäjien vastuulla olleet maalliset asiat siirrettiin maalaiskuntien tehtäväksi ja hengelliset asiat luterilaisten seurakuntien vastuulle.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Vuoden 1865 kunnallisasetus · Katso lisää »
Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Valtiopäiväjärjestys Suomen Suuriruhtinanmaalle (AsK 11/1869) oli perustuslaillinen säädös, joka oli Suomen säätyvaltiopäivien toiminnan pohjana vuoteen 1906.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys · Katso lisää »
Vuoden 1905 suurlakko
Suurlakon aikana Suomen suurimmissa kaupungeissa kokoonnuttiin ennennäkemättömän laajoihin mielenosoituksiin. Lakkokuva Tampereen Kauppatorilta (nyk. Keskustori) loka-marraskuussa 1905. Suurlakko oli Venäjän keisarikunnassa ja sen hallintaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa loka–marraskuussa 1905 tapahtunut laaja, vallankumouksellinen lakko.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Vuoden 1905 suurlakko · Katso lisää »
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys eli Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys (AsK 26/1906) oli perustuslaillinen säädös, jolla Suomen säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys · Katso lisää »
Vuoden 1917 yleislakko
Vuoden 1917 yleislakko oli Suomessa 14.–20.
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Vuoden 1917 yleislakko · Katso lisää »
Yrjö Sirola
Yrjö Elias Sirola (vuoteen 1896 Sirén; 8. marraskuuta 1876 Piikkiö – 18. maaliskuuta 1936 Moskova) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja poliitikko, joka vaikutti keskeisissä asemissa Suomen Sosialidemokraattisessa Puolueessa (SDP) ja myöhemmin Neuvostoliittoon muutettuaan Suomen Kommunistisessa Puolueessa (SKP).
Uusi!!: Suomen äänioikeuden historia ja Yrjö Sirola · Katso lisää »
