Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
125 suhteet: A. F. Ruissalo, Algot Untola, Allan Serlachius, Anton Caselius, Antti Mikkola, August Rissanen, Äänioikeus, Baltian maat, Eduskunta, Eduskuntavaalit 1907, Edvard Gylling, Eero Erkko, Eläköön (laiva), Elvira Willman-Eloranta, Emil Elo (sosiaalidemokraatti), Emil Perttilä, Ensimmäinen sortokausi, Erillinen santarmikunta, Erkki Reijonen, Gösta Theslöf, Georg Edvard Ramsay, Georg Schauman, Georg W. Johansson, Hakaniemen mellakka, Helmikuun manifesti, Helsingin poliisilaitos, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Hilja Pärssinen, Ida Aalle-Teljo, Itsevaltius, Ivan Obolenski, J. K. Kari, J. R. Danielson-Kalmari, Johan Kock, Juho Heitto, Juho Jalo, Kaksikamarijärjestelmä, Karl Gustaf Konrad Nyman, Keskustori, Kullervo Manner, Lakko, Lauri Loimaranta, Lennart Gripenberg, Leo Mechelin, Lepäämäänjättämissäännöstö, Lokakuun manifesti, Maamme, Marraskuun manifesti, Marraskuun sosialistit, Matti Paasivuori, ..., Mauno Rosendal, Mechelinin senaatti, Mikko Latva, Mimmi Kanervo, N. R. af Ursin, Nationalismi, Nestor Huoponen, Nikolai II, Otto Wille Kuusinen, Oulu, Paavo Leppänen, Painovapaus, Perustuslailliset, Perustuslaki, Porvaristo, Punainen julistus, Rautatientori, Reino Drockila, Robert Hermanson, Salomon Hellsten, Sananvapaus, Santeri Alkio, Sääty, Säätytalo, Säätyvaltiopäivät 1897, Säätyvaltiopäivät 1904, Senaatintori, Severi Nuormaa, Sortokausien aktivismi, Sotilasmiljoonat, Suomalainen puolue, Suomen aateli, Suomen itsenäistyminen, Suomen senaatti, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen Työnantajain Keskusliitto, Teekkari, Theodor Homén, Työläisaktivismi, Vaalikelpoisuus, Vaalioikeus, Valfrid Perttilä, Väinö Voionmaa, Venäjä, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma, Venäjän keisarikunta, Venäjän keisarillinen armeija, Venäjän laivasto, Venäjän vuoden 1905 vallankumous, Venäjän–Japanin sota, Verisunnuntai (1905), Viaporin kapina, Viipuri, Voimaliitto, VR-Yhtymä, Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys, Yhdistymisvapaus, Yksikamarijärjestelmä, Yrjö Sirola, 1. marraskuuta, 15. huhtikuuta, 1899, 1905, 1906, 1907, 1916, 20. heinäkuuta, 29. toukokuuta, 4. marraskuuta, 5. marraskuuta, 6. marraskuuta, 8. marraskuuta. Laajenna indeksi (75 lisää) »
A. F. Ruissalo
Anton Fabian Ruissalo (vuoteen 1906 Fihlman; 25. elokuuta 1873 Tampere Kansallisarkisto. Viitattu 4.9.2018. – 1. marraskuuta 1951) oli suomalainen ammattiyhdistysmies ja sosialidemokraatti.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja A. F. Ruissalo · Katso lisää »
Algot Untola
Algot Untola, alun perin Algoth Tietäväinen, kirjailijaniminä Maiju Lassila ja Irmari Rantamala (28. marraskuuta 1868 Tohmajärvi – 21. toukokuuta 1918 Helsinki), oli suomalainen kirjailija ja toimittaja.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Algot Untola · Katso lisää »
Allan Serlachius
Allan Serlachius Carl Allan Serlachius (vuodesta 1935 Särkilahti) oli suomalainen lakimies, professori ja poliitikko – valtiopäivämies, senaattori ja kansanedustaja.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Allan Serlachius · Katso lisää »
Anton Caselius
Klas Anton Caselius (11. helmikuuta 1865 Pori – 15. heinäkuuta 1918 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja sosialidemokraatti, joka varsinaiselta ammatiltaan oli maalari.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Anton Caselius · Katso lisää »
Antti Mikkola
Anders Vilhelm (Antti Vilho) Mikkola oli suomalainen asianajaja, Turun Sanomien perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja, valtiopäivämies sekä nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Antti Mikkola · Katso lisää »
August Rissanen
August (Aukusti) "Aku" Rissanen (8. joulukuuta 1881 Viipuri – 18. toukokuuta 1946 Sanford, Florida) oli suomalainen toimittaja, sosialidemokraatti ja aktivisti.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja August Rissanen · Katso lisää »
Äänioikeus
Äänioikeus määrittelee, ketkä saavat päättää yhteisön asioista.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Äänioikeus · Katso lisää »
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Baltian maat · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Eduskunta · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1907
Suomen yksikamarisen eduskunnan ensimmäiset vaalit järjestettiin 15. ja 16. maaliskuuta 1907.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Eduskuntavaalit 1907 · Katso lisää »
Edvard Gylling
Edvard Otto Wilhelm Gylling (30. marraskuuta 1881 Kuopio – 14. kesäkuuta 1938Lahti-Argutina 2001, s. 95. Kommunarka, Neuvostoliitto) oli suomalainen vasemmistolainen poliitikko ja tilastotieteilijä.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Edvard Gylling · Katso lisää »
Eero Erkko
Eero Erkko (18. toukokuuta 1860 Orimattila – 14. lokakuuta 1927 Helsinki) oli suomalainen sanomalehtimies ja poliitikko.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Eero Erkko · Katso lisää »
Eläköön (laiva)
Eläköön Toppilan satamassa ennen vuotta 1901. Eläköön oli luotsilaitoksen päällikköalus, joka valmistui Tukholmassa Finnbodan telakalla v. 1886.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Eläköön (laiva) · Katso lisää »
Elvira Willman-Eloranta
Agnes Elvira Maria Willman-Eloranta (o.s. Willman, 10. elokuuta 1875 Uusikaupunki – 17. huhtikuuta 1925 Moskova, Neuvosto-Venäjä) oli suomalainen näytelmäkirjailija ja toimittaja, joka oli myös yksi varhaisen työväenliikkeen merkittävimmistä naisvaikuttajista.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Elvira Willman-Eloranta · Katso lisää »
Emil Elo (sosiaalidemokraatti)
Emil Nestor Elo (vuoteen 1907 Emil Viktor Hytönen; 18. joulukuuta 1879 Rautalampi – 5. tammikuuta 1953 Lontoo, Iso-Britannia) oli suomalainen toimittaja ja sosiaalidemokraatti, joka kuului 1900-luvun alkuvuosina Suomen Sosialidemokraattisessa Puolueessa (SDP) vaikuttaneeseen siltasaarelaisten ryhmään.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Emil Elo (sosiaalidemokraatti) · Katso lisää »
Emil Perttilä
Jaakko Emil Perttilä (synt. Ahlberg, vuodesta 1909 Palander, 18. helmikuuta 1875 Isokyrö – 21. elokuuta 1933 Seattle, Washington) oli suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysaktiivi, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1908.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Emil Perttilä · Katso lisää »
Ensimmäinen sortokausi
Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta 1899–1905, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Ensimmäinen sortokausi · Katso lisää »
Erillinen santarmikunta
Santarmiupseerien ja aliupseerien univormuja esittelevä kuva. Erillinen santarmikunta (vuoteen 1875 pelkkä santarmikunta) oli Venäjän keisarikunnassa vuosina 1826–1917 toiminut sotilaallisesti järjestäytynyt poliittinen poliisi, jonka tehtäviin kuuluivat muun muassa vallankumouksellisen liikehdinnän paljastaminen ja torjunta, virkakunnan valvonta ja epäilyttävien henkilöiden salainen seuranta.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Erillinen santarmikunta · Katso lisää »
Erkki Reijonen
Emil Erkki Reijonen (18. toukokuuta 1869 Nurmes – 4. toukokuuta 1940) oli suomalainen toimittaja, toimitusjohtaja, valtiopäivämies ja lähettiläs.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Erkki Reijonen · Katso lisää »
Gösta Theslöf
Carl Gustaf (Gösta) Theslöf oli suomalainen kenraalimajuri ja itsenäisyysmies.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Gösta Theslöf · Katso lisää »
Georg Edvard Ramsay
Georg Edvard Ramsay Suomen armeijan komentajana vuonna 1901. Georg Edvard Ramsay (19. syyskuuta 1834 Viipuri – 5. heinäkuuta 1918 Helsingin pitäjä) oli Venäjän keisarikunnan armeijassa palvellut suomalainen vapaaherra ja jalkaväenkenraali (1902).
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Georg Edvard Ramsay · Katso lisää »
Georg Schauman
Georg Carl August Schauman (14. syyskuuta 1870 Helsinki – 6. lokakuuta 1930 Helsinki) oli suomalainen filosofian tohtori (1911), ylikirjastonhoitaja ja poliitikko, joka vaikutti RKP:n sisäisessä ryhmittymässä, Ruotsalaisessa Vasemmistossa.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Georg Schauman · Katso lisää »
Georg W. Johansson
Georg Wiktor Johansson (6. heinäkuuta 1877 Helsinki – 9. toukokuuta 1918 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1908–1909 ja 1917−1918.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Georg W. Johansson · Katso lisää »
Hakaniemen mellakka
Hakaniemen mellakka oli 2.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Hakaniemen mellakka · Katso lisää »
Helmikuun manifesti
asetuskokoelmassa. Keisarillista julistuskirjaa on tapana nimittää manifestiksi, koska sen ruotsinkielinen otsikko kuuluu: ”Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Manifest”. Helmikuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja (AsK 3/1899) oli Venäjän keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama säädös, jolla asetettiin erityinen säätämisjärjestys Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeville yleisvaltakunnallisille laeille.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Helmikuun manifesti · Katso lisää »
Helsingin poliisilaitos
Helsingin poliisilaitos (vuosina 1996–2008 Helsingin kihlakunnan poliisilaitos) on vuonna 1826 perustettu Suomen suurin poliisiyksikkö.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Helsingin poliisilaitos · Katso lisää »
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan (HYY) kuuluvat kaikki Helsingin yliopistossa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunta · Katso lisää »
Hilja Pärssinen
Hilja Amanda Pärssinen (o.s. Lindgren; 13. heinäkuuta 1876 Halsua – 23. syyskuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen opettaja, toimittaja, kansanedustaja, kirjailija ja Suomen Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton puheenjohtaja.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Hilja Pärssinen · Katso lisää »
Ida Aalle-Teljo
Ida Sofia Aalle-Teljo (alk. Ahlstedt, vuosina 1906–1912 Aalle, 6. toukokuuta 1875 Nurmijärvi – 17. kesäkuuta 1955 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja työväenliikkeen vaikuttaja, joka oli yksi Suomen ensimmäisistä kansanedustajista.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Ida Aalle-Teljo · Katso lisää »
Itsevaltius
Itsevaltius (myös autokratia ja yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa valtionpäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Itsevaltius · Katso lisää »
Ivan Obolenski
Ivan Mihailovitš Obolenski (14. marraskuuta (J: 2. marraskuuta) 1853 Moskova – 12. maaliskuuta (J: 27. helmikuuta) 1910 Pietari) Runeberg.org.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Ivan Obolenski · Katso lisää »
J. K. Kari
Juho Kyösti (Johan Gustaf) Kari (synt. Johansson, 30. toukokuuta 1868 Oulu – 17. elokuuta 1921 Helsinki), oli suomalainen poliitikko ja toimittaja, joka oli Suomen varhaisen työväenliikkeen keskeisimpiä vaikuttajia.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja J. K. Kari · Katso lisää »
J. R. Danielson-Kalmari
Johan Richard (J. R.) Danielson-Kalmari (vuoteen 1906 Danielson, 7. toukokuuta 1853 Hauho – 23. toukokuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, professori, vanhasuomalainen poliitikko ja valtioneuvos.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja J. R. Danielson-Kalmari · Katso lisää »
Johan Kock
Johan Kock (4. kesäkuuta 1861 Helsinki – 13. huhtikuuta 1915 Fitchburg, Massachusetts, Yhdysvallat) oli Venäjän armeijasta 1897 Viipurissa eronnut alikapteeni.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Johan Kock · Katso lisää »
Juho Heitto
Johannes (Juho) Heitto (31. maaliskuuta 1887 Miehikkälä – 28. joulukuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen liikemies ja kansanedustaja.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Juho Heitto · Katso lisää »
Juho Jalo
Juho (Johannes, Johan) Jalo (vuoteen 1906 Grönholm, 27. tammikuuta 1865 Hattula – 31. lokakuuta 1939 Helsinki) oli suomalainen ylikonduktööri ja ammattiyhdistysjohtaja.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Juho Jalo · Katso lisää »
Kaksikamarijärjestelmä
Ei parlamenttia Kaksikamarijärjestelmä eli bikameralismi tarkoittaa hallintotapaa, jossa lakia säätävä elin (parlamentti) on jaettu kahteen itsenäiseen osaan eli kamariin, joita yleensä kutsutaan nimillä alahuone ja ylähuone.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Kaksikamarijärjestelmä · Katso lisää »
Karl Gustaf Konrad Nyman
Karl Gustaf Konrad ”Kalle” Nyman (tunnettu myös salanimillä Bernhard Back ja Eckstein; 12. marraskuuta 1882 Helsinki – 27. elokuuta 1937 Port Arthur, Ontario) oli suomalainen sortokausien aktivisti, joka tunnetaan parhaiten Verikoirat-salaseuran johtohahmona.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Karl Gustaf Konrad Nyman · Katso lisää »
Keskustori
Keskustoria keväällä 2015. Torille pystytetään joka vuosi suuri joulukuusi. Kuva on vuodelta 2010. Keskustori on Tampereen keskustassa, Hämeenkadun varrella sijaitseva torialue.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Keskustori · Katso lisää »
Kullervo Manner
Kullervo Achilles Manner (12. lokakuuta 1880 Kokemäki – 15. tammikuuta 1939 Uhta-Petšora, Neuvostoliitto) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Kullervo Manner · Katso lisää »
Lakko
Robert Koehler, ''Lakko'', 1886. Lakko on vaikuttamisen tapa, jossa työntekijät yhteisellä päätöksellä poistuvat työpaikalta tai jättävät tekemättä työnsä.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Lakko · Katso lisää »
Lauri Loimaranta
Aimo Lauri Vilho Loimaranta, vuoteen 1906 Lindstedt (13. maaliskuuta 1879 Oulu (Viitattu 21.10.2018) – 21. maaliskuuta 1939 Helsinki (Viitattu 21.10.2018)) oli suomalainen kemisti, opettaja, koulunjohtaja ja yritysjohtaja.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Lauri Loimaranta · Katso lisää »
Lennart Gripenberg
Alexander Leonard (Lennart) Gripenberg (15. marraskuuta 1852 Oulu – 14. syyskuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen everstiluutnantti, valtiopäivämies, teollisuusjohtaja ja senaattori.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Lennart Gripenberg · Katso lisää »
Leo Mechelin
Leopold (Leo) Henrik Stanislaus Mechelin (24. marraskuuta 1839 Hamina – 26. tammikuuta 1914 Helsinki) oli suomalainen valtiomies, oikeustieteilijä, talouselämän vaikuttaja, liberaali poliitikko ja kansallisen oikeustaistelun johtaja Suomen autonomian aikana.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Leo Mechelin · Katso lisää »
Lepäämäänjättämissäännöstö
Lepäämäänjättämissäännöstö eli määrävähemmistösäädökset oli Suomen valtiopäiväjärjestykseen sisältynyt säädös, joka antoi eduskunnassa vähintään yhden kolmasosan suuruiselle vähemmistölle oikeuden lykätä minkä tahansa lakiesityksen lopullinen hyväksyminen yli seuraavien eduskuntavaalien.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Lepäämäänjättämissäännöstö · Katso lisää »
Lokakuun manifesti
Lokakuun manifesti Pietarin kaupungin virallisen tiedotuslehden etusivulla. Lokakuun manifesti oli Venäjän keisari Nikolai II:n vuoden 1905 vallankumouksen aikana 30.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Lokakuun manifesti · Katso lisää »
Maamme
Maamme on Suomen kansallislaulu.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Maamme · Katso lisää »
Marraskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Marraskuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja toimenpiteistä laillisen järjestyksen palauttamiseksi maahan (AsK 49/1905) on tsaari Nikolai II:n 4. marraskuuta 1905 antama säädös, jonka on katsottu päättäneen niin sanotun ensimmäisen sortokauden Suomessa.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Marraskuun manifesti · Katso lisää »
Marraskuun sosialistit
Marraskuun sosialistit oli nimitys, jota käytettiin vuoden 1905 suurlakon jälkeen Suomen sosialidemokraattiseen puolueeseen liittyneistä nuorista akateemisista henkilöistä.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Marraskuun sosialistit · Katso lisää »
Matti Paasivuori
Matti Paasivuori (vuoteen 1906 Hälleberg, ent. Hällberg, 6. toukokuuta 1866 Ilmajoki – 16. kesäkuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen kirvesmies, ammattiyhdistysjohtaja ja poliitikko, joka loi uransa työväenliikkeessä.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Matti Paasivuori · Katso lisää »
Mauno Rosendal
Magnus (Mauno) Rosendal (8. syyskuuta 1848 Hämeenkyrö – 21. lokakuuta 1917 Oulu) oli suomalainen kansanedustaja, herännäisjohtaja, kirjailija, poliitikko ja opettaja.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Mauno Rosendal · Katso lisää »
Mechelinin senaatti
Otto Donner, K. J. Ståhlberg, Onni Schildt ja J. K. Kari. Vasemmalla ovat Henrik Waldemar Kyander, Edvard Paldani, Johan Fredrik Lundenius, Ferdinand Alexander Kumlin, Gustaf Werner Wilskman, Carl Johan Timgren ja Anders Henrik Snellman. Mechelinin senaatin talousosasto vuonna 1907. Kuvassa ovat vasemmalta oikealle J. Grotenfelt, Edvard Hjelt, Leo Mechelin, Onni Schildt, Fredrik Stjernvall, Hugo Lilius, K. E. F. Ignatius, Th. Wegelius, Otto Donner, Kaarlo Castren, August Nybergh. Mechelinin senaatti oli Suomen senaatti vuosina 1905–1908.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Mechelinin senaatti · Katso lisää »
Mikko Latva
Mikko Latva (14. huhtikuuta 1870 Laihia – 20. heinäkuuta 1934 Pori) oli suomalainen kansakoulunopettaja, pankinjohtaja ja kunnallisneuvos, joka oli kansanedustajana Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä vuosina 1908–1909 ja 1914–1917.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Mikko Latva · Katso lisää »
Mimmi Kanervo
Vilhelmina (Mimmi) Kanervo (o.s. Laurila, vuosina 1895–1897 Grönlund, 26. toukokuuta 1870 Urjala – 1. huhtikuuta 1922 Helsinki) oli suomalainen poliitikko ja naisasianainen, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1917.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Mimmi Kanervo · Katso lisää »
N. R. af Ursin
Nils Robert (N. R.) af Ursin (18. huhtikuuta 1854 Kuopio – 8. toukokuuta 1936 Hämeenlinna) oli suomalainen poliitikko ja yksi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen perustajajäsenistä ja sen edeltäjän, Suomen Työväenpuolueen, ensimmäinen puheenjohtaja.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja N. R. af Ursin · Katso lisää »
Nationalismi
Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Nationalismi · Katso lisää »
Nestor Huoponen
Nestor Emanuel (N. E.) Huoponen (10. tammikuuta 1861 Mäntyharju – 16. toukokuuta 1916 Helsinki) oli suomalainen kanttori-urkuri ja maanviljelijä, joka toimi nuorsuomalaisten kansanedustajana ensimmäisissä eduskunnissa.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Nestor Huoponen · Katso lisää »
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Nikolai II · Katso lisää »
Otto Wille Kuusinen
Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Otto Wille Kuusinen · Katso lisää »
Oulu
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Oulu · Katso lisää »
Paavo Leppänen
Paavo Leppänen (3. tammikuuta 1876 Eno – 1. kesäkuuta 1945 Kuusankoski) oli suomalainen toimittaja ja kansanedustaja.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Paavo Leppänen · Katso lisää »
Painovapaus
Painovapaus on kansalaisille kuuluva oikeus ajatusten esittämiseen painotuotteessa ilman erityistä viranomaisen lupaa tai ennakkotarkastusta.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Painovapaus · Katso lisää »
Perustuslailliset
Perustuslaillisiksi kutsuttiin Suomessa sortokausien aikana niitä poliittisia ryhmiä ja henkilöitä, joiden mielestä laittomina pidettyjä Venäjän keisarin antamia lakeja ja asetuksia ei olisi tullut noudattaa lainkaan.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Perustuslailliset · Katso lisää »
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Perustuslaki · Katso lisää »
Porvaristo
Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Porvaristo · Katso lisää »
Punainen julistus
Punainen julistus painettiin punaiselle paperille. Julistuskirja Suomen kansalle eli niin sanottu punainen julistus on vuoden 1905 suurlakon aikana Tampereella annettu julistus, jossa luetellaan lakon yleiset tavoitteet.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Punainen julistus · Katso lisää »
Rautatientori
päärautatieasema Rautatientori on Helsingin ydinkeskustassa, päärautatieaseman vieressä sijaitseva aukio.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Rautatientori · Katso lisää »
Reino Drockila
Reino Drockila (24. syyskuuta 1870 Pyhtää – 26. lokakuuta 1928 Neuvostoliitto Inkeri.ru. Viitattu 21.11.2011.) oli suomalainen faktori, sittemmin kirjapainon omistaja ja päätoimittaja sekä Suomen työväenpuolueen varhainen johtohenkilö.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Reino Drockila · Katso lisää »
Robert Hermanson
Robert Hermanson. Robert Fredrik Hermanson (2. helmikuuta 1846 Oulu – 10. joulukuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen oikeustieteilijä ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Robert Hermanson · Katso lisää »
Salomon Hellsten
Salomon Hellsten (7. toukokuuta 1864 Virrat - 4. kesäkuuta 1922 Helsinki) oli suomalainen kirvesmies ja ammattiyhdistysvaikuttaja.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Salomon Hellsten · Katso lisää »
Sananvapaus
Sananvapaus on kansalaisen perusoikeuksiin kuuluva oikeus ilmaista julkisuudessa mielipiteitään.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Sananvapaus · Katso lisää »
Santeri Alkio
Santeri Alkio (vuoteen 1898 Aleksander Filander, 17. kesäkuuta 1862 Laihia – 24. heinäkuuta 1930 Laihia)* oli 1900-luvun alun johtavia suomalaisia poliitikkoja, kirjailija ja toimittaja, joka muistetaan ennen kaikkea Maalaisliiton (nykyisen Suomen Keskustan) perustajana ja ideologina.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Santeri Alkio · Katso lisää »
Sääty
Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Sääty · Katso lisää »
Säätytalo
Säätytalon porrashalli sekä ''Laki''-veistos Säätytalon porrashalli n. 1900. Säätytalo on rakennus Helsingin Kruununhaassa Snellmaninkadulla, vastapäätä Suomen Pankkia.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Säätytalo · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1897
Suomen suuriruhtinaskunnan vuoden 1897 säätyvaltiopäivät kokoontuivat Helsingissä 22.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Säätyvaltiopäivät 1897 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1904
Säätyvaltiopäivät 1904–1905 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Säätyvaltiopäivät 1904 · Katso lisää »
Senaatintori
Senaatintori on Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva tori ja Helsingin historiallinen keskusaukio.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Senaatintori · Katso lisää »
Severi Nuormaa
Severi Nuormaa (15. lokakuuta 1865 Pälkäne – 11. kesäkuuta 1924 Turku), vuoteen 1906 asti Nyman, oli suomalainen runoilija, sanoittaja, toimittaja ja kansansivistäjä.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Severi Nuormaa · Katso lisää »
Sortokausien aktivismi
Sortokausien aktivismi tarkoittaa Suomen historiassa suoraa toimintaa kannattanutta poliittista liikettä, joka syntyi 1900-luvun alussa vastustamaan niin sanottujen sortokausien aikaisia venäläistämistoimia.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Sortokausien aktivismi · Katso lisää »
Sotilasmiljoonat
Sotilasmiljoonat olivat Suomen suuriruhtinaskunnan Venäjän keisarikunnalle vuosina 1902–1916 maksama korvaus siitä, ettei suomalaisia kutsuntalakkojen jälkeen enää yritetty saada asevelvollisiksi Venäjän keisarikunnan armeijaan.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Sotilasmiljoonat · Katso lisää »
Suomalainen puolue
Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset ja suomettarelaiset) oli autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa vaikuttanut konservatiivinen ja suomenmielinen puolue.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Suomalainen puolue · Katso lisää »
Suomen aateli
Suomen aateli tarkoittaa Suomen Ritarihuoneen jäseniä.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Suomen aateli · Katso lisää »
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Suomen itsenäistyminen · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomen Työnantajain Keskusliitto
Suomen Työnantajain Keskusliitto (lyhenne STK) oli työnantajajärjestö.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Suomen Työnantajain Keskusliitto · Katso lisää »
Teekkari
Teknillisessä korkeakoulussa. Teekkari on teknillisten yliopistojen opiskelijoista käytetty nimitys.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Teekkari · Katso lisää »
Theodor Homén
Viktor Theodor Homén (3. heinäkuuta 1858 Pieksämäki – 10. huhtikuuta 1923 Helsinki) oli suomalainen sovelletun fysiikan professori ja kansanedustaja.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Theodor Homén · Katso lisää »
Työläisaktivismi
Työläisaktivismiksi kutsutaan suomalaisen työväenliikkeen 1900-luvun alussa harjoittamaa vastarintaa, joka oli suunnattu Venäjän hallinnon Suomen suuriruhtinaskuntaan kohdistamia venäläistämistoimia vastaan.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Työläisaktivismi · Katso lisää »
Vaalikelpoisuus
Vaalikelpoisuus tarkoittaa ehtoja, jotka henkilön tulee täyttää, jotta hän voi asettua ehdolle vaaleissa.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Vaalikelpoisuus · Katso lisää »
Vaalioikeus
Vaalioikeus tarkoittaa oikeutta äänestää vaaleissa ja olla niissä ehdokkaana eli äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Vaalioikeus · Katso lisää »
Valfrid Perttilä
Matti Valfrid Perttilä (23. syyskuuta 1878 Isokyrö – 17. elokuuta 1953 Kontupohja) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1914 ja 1917.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Valfrid Perttilä · Katso lisää »
Väinö Voionmaa
Kaarle Väinö Voionmaa (vuoteen 1906 Wallin, 12. helmikuuta 1869 Jyväskylä – 24. toukokuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen professori, kansanedustaja, ulkoministeri, diplomaatti, senaattori ja kansleri.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Väinö Voionmaa · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma oli vuosina 1906–1917 toiminut Venäjän ensimmäinen nykyaikainen kansanedustuslaitos.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän keisarillinen armeija
Venäjän keisarillinen armeija eli Venäjän keisarikunnan maavoimat olivat olemassa 1700-luvun alusta Venäjän vallankumoukseen 1917 asti.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Venäjän keisarillinen armeija · Katso lisää »
Venäjän laivasto
Venäjän merivoimat, virallisesti Venäjän federaation merisotalaivasto on Venäjän asevoimien puolustushaara.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Venäjän laivasto · Katso lisää »
Venäjän vuoden 1905 vallankumous
Mielenosoittajia matkalla Talvipalatsiin Pietarin verisunnuntaina. Venäjän vuoden 1905 vallankumous oli Venäjällä maanlaajuinen hallituksenvastainen liikehdintä, jolla ei ollut varsinaista johtoa, eikä siihen ollut yksittäistä syytä tai tavoitetta.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Katso lisää »
Venäjän–Japanin sota
Venäjän–Japanin sota käytiin vuosina 1904–1905 Japanin ja Venäjän keisarikuntien välillä.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Venäjän–Japanin sota · Katso lisää »
Verisunnuntai (1905)
Mielenosoittajat marssivat kohti Talvipalatsia. Tsaarin sotilaat ampuvat rauhanomaisia mielenosoittajia Talvipalatsin edustalla. Pysäytyskuva vuoden 1925 neuvostoliittolaisesta elokuvasta. Verisunnuntai oli Pietarissa 22.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Verisunnuntai (1905) · Katso lisää »
Viaporin kapina
Viaporin kapina oli heinä-elokuun vaihteessa 1906 tapahtunut kapina Suomenlinnan eli silloisen Viaporin merilinnoituksessa Helsingissä.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Viaporin kapina · Katso lisää »
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Viipuri · Katso lisää »
Voimaliitto
Voimaliitto oli eräänlainen Venäjän sortovuosina toiminut suomalainen vastarintaliike, joka perustettiin Suomen Aktiivisen Vastustuspuolueen taistelujärjestöksi.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Voimaliitto · Katso lisää »
VR-Yhtymä
VR-Yhtymä Oyj eli VR Group on Suomen valtion omistama logistiikkakonserni, joka harjoittaa henkilö- ja tavaraliikennettä Suomen rautateillä ja maanteillä.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja VR-Yhtymä · Katso lisää »
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys
Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys eli Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys (AsK 26/1906) oli perustuslaillinen säädös, jolla Suomen säätyvaltiopäivät korvattiin yksikamarisella eduskunnalla.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys · Katso lisää »
Yhdistymisvapaus
Yhdistymisvapaus on oikeus etukäteen lupaa kysymättä perustaa yhdistys luvallisen tarkoituksen toteuttamista varten, kokoontua ja käyttää sananvapautta.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Yhdistymisvapaus · Katso lisää »
Yksikamarijärjestelmä
Ei parlamenttia Yksikamarijärjestelmässä lakia säätävä elin eli parlamentti muodostaa yhden kokonaisuuden.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Yksikamarijärjestelmä · Katso lisää »
Yrjö Sirola
Yrjö Elias Sirola (vuoteen 1896 Sirén; 8. marraskuuta 1876 Piikkiö – 18. maaliskuuta 1936 Moskova) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja poliitikko, joka vaikutti keskeisissä asemissa Suomen Sosialidemokraattisessa Puolueessa (SDP) ja myöhemmin Neuvostoliittoon muutettuaan Suomen Kommunistisessa Puolueessa (SKP).
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja Yrjö Sirola · Katso lisää »
1. marraskuuta
1.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja 1. marraskuuta · Katso lisää »
15. huhtikuuta
15.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja 15. huhtikuuta · Katso lisää »
1899
Vuosi 1899 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja 1899 · Katso lisää »
1905
Vuosi 1905 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja 1905 · Katso lisää »
1906
Vuosi 1906 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja 1906 · Katso lisää »
1907
Ei kuvausta.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja 1907 · Katso lisää »
1916
Vuosi 1916 oli karkausvuosi, joka alkoi lauantaista.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja 1916 · Katso lisää »
20. heinäkuuta
20.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja 20. heinäkuuta · Katso lisää »
29. toukokuuta
29.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja 29. toukokuuta · Katso lisää »
4. marraskuuta
4.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja 4. marraskuuta · Katso lisää »
5. marraskuuta
5.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja 5. marraskuuta · Katso lisää »
6. marraskuuta
6.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja 6. marraskuuta · Katso lisää »
8. marraskuuta
8.
Uusi!!: Vuoden 1905 suurlakko ja 8. marraskuuta · Katso lisää »
