Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Kommunistilait

Indeksi Kommunistilait

Kommunistilait olivat Suomessa vuonna 1930 säädettyjä lakeja, joilla pyrittiin estämään kommunistien toiminta Suomessa maanpetoksellisena tai yhteiskuntajärjestystä vastaan suunnattuna rikollisena toimintana.

39 suhteet: Asetus, Eduskuntavaalit 1929, Eduskuntavaalit 1930, Etsivä keskuspoliisi, Helsingin Jyry, Kallion III hallitus, Kansallinen Kokoomus, Kaupunki (kuntamuoto), Kokoontumisvapaus, Kunnanvaltuusto Suomessa, Kuntalaki, Lapuanliike, Lauri Kristian Relander, Lepäämäänjättämissäännöstö, Maalaiskunta, Maanpetos, Mäntsälän kapina, Nya Folkbladet, Painovapaus, Perusoikeudet, Perustuslaki, Pohjan Voima, Suomen kansanedustaja, Suomen Kommunistinen Puolue, Suomen rikoslaki, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen tasavallan presidentti, Suomen Työmies (1930), Suomen Työväen Urheiluliitto, Svinhufvudin II hallitus, Talonpoikaismarssi, Tasavallan suojelulaki, Vaalikelpoisuus, Vaalilautakunta, Vaalit Suomessa, Valtiopetos, Vuoden 1919 hallitusmuoto, Yhdistymisvapaus, Yhdistys.

Asetus

Asetus on Suomen lakia täsmentävä tai täydentävä säädös, joka annetaan lain antaman asetuksenantovaltuutuksen nojalla.

Uusi!!: Kommunistilait ja Asetus · Katso lisää »

Eduskuntavaalit 1929

Suomen 13.

Uusi!!: Kommunistilait ja Eduskuntavaalit 1929 · Katso lisää »

Eduskuntavaalit 1930

Suomen 14.

Uusi!!: Kommunistilait ja Eduskuntavaalit 1930 · Katso lisää »

Etsivä keskuspoliisi

Suomen valtiollisen poliisin pää­toimistona vuodesta 1920 toiminut rakennus Ratakadun ja Fredrikin­kadun risteyksessä Helsingissä. Etsivä keskuspoliisi (lyh. EK) oli vuosina 1919–1938 toiminut Suomen valtiollinen salainen poliisi.

Uusi!!: Kommunistilait ja Etsivä keskuspoliisi · Katso lisää »

Helsingin Jyry

Johannes Haapasalon veistos ''Nyrkkeilijät'', jonka malleina olivat Uuno Pitkä ja Armas Wilkman. Helsingin Jyry on vuonna 1902 perustettu suomalainen urheiluseura, jonka lajeihin kuuluvat aikuisurheilu (toimii yleisurheilun alla), yleisurheilu, triathlon (toimii yleisurheilun alla), joukkuevoimistelu, melonta, suunnistus ja koripallo.

Uusi!!: Kommunistilait ja Helsingin Jyry · Katso lisää »

Kallion III hallitus

Kallion III hallitus oli Suomen tasavallan 17.

Uusi!!: Kommunistilait ja Kallion III hallitus · Katso lisää »

Kansallinen Kokoomus

Kansallinen Kokoomus r.p., lyhyemmin kokoomus (lyhenne Kok.) on suomalainen keskusta-oikeistolainen puolue.

Uusi!!: Kommunistilait ja Kansallinen Kokoomus · Katso lisää »

Kaupunki (kuntamuoto)

Kaupunki on yksi kolmesta kuntamuodosta, joita Suomessa ja Ruotsissa on ollut 1970-luvulle asti.

Uusi!!: Kommunistilait ja Kaupunki (kuntamuoto) · Katso lisää »

Kokoontumisvapaus

Kokoontumisvapaus on yksilön vapaus ja ihmisoikeus keneltäkään lupaa kysymättä osallistua julkisiin kokouksiin ja mielenosoituksiin.

Uusi!!: Kommunistilait ja Kokoontumisvapaus · Katso lisää »

Kunnanvaltuusto Suomessa

Kunnanvaltuusto on Suomen kunnissa kuntalain mukainen ylintä päätösvaltaa käyttävä elin, jonka jäsenet eli valtuutetut valitaan neljän vuoden välein kuntavaaleilla.

Uusi!!: Kommunistilait ja Kunnanvaltuusto Suomessa · Katso lisää »

Kuntalaki

Kuntalaki on Suomen kuntien toimintaa säätelevä laki vuodelta 2015.

Uusi!!: Kommunistilait ja Kuntalaki · Katso lisää »

Lapuanliike

Lapuanliike tai Lapuan liike oli Suomessa vuosina 1929–1932 toiminut vaikutusvaltainen antikommunistinen ja oikeistoradikaali kansanliike.

Uusi!!: Kommunistilait ja Lapuanliike · Katso lisää »

Lauri Kristian Relander

Lauri Kristian Relander (ristimänimeltään Lars Kristian, 31. toukokuuta 1883 Kurkijoki – 9. helmikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen agronomi, poliitikko ja Suomen tasavallan toinen presidentti vuosina 1925–1931.

Uusi!!: Kommunistilait ja Lauri Kristian Relander · Katso lisää »

Lepäämäänjättämissäännöstö

Lepäämäänjättämissäännöstö eli määrävähemmistösäädökset oli Suomen valtiopäiväjärjestykseen sisältynyt säädös, joka antoi eduskunnassa vähintään yhden kolmasosan suuruiselle vähemmistölle oikeuden lykätä minkä tahansa lakiesityksen lopullinen hyväksyminen yli seuraavien eduskuntavaalien.

Uusi!!: Kommunistilait ja Lepäämäänjättämissäännöstö · Katso lisää »

Maalaiskunta

Maalaiskunta (lyhenne mlk.) on tai on ollut yksi kuntamuodoista eräissä maissa, tavallisesti kuntamuodoista yleisin.

Uusi!!: Kommunistilait ja Maalaiskunta · Katso lisää »

Maanpetos

Maanpetos on rikos, joka kohdistuu valtion ulkoiseen turvallisuuteen ja osoittaa petollisuutta omaa maata tai isäntämaata kohtaan.

Uusi!!: Kommunistilait ja Maanpetos · Katso lisää »

Mäntsälän kapina

Mäntsälän kapina oli keväällä 1932 Lapuan liikkeen kannattajien yritys kaataa Suomen hallitus.

Uusi!!: Kommunistilait ja Mäntsälän kapina · Katso lisää »

Nya Folkbladet

Lehden ensimmäisen näytenumeron etusivu. Nya Folkbladet oli Vaasassa vuosina 1926–1930 ilmestynyt ruotsinkielinen kommunistinen sanomalehti.

Uusi!!: Kommunistilait ja Nya Folkbladet · Katso lisää »

Painovapaus

Painovapaus on kansalaisille kuuluva oikeus ajatusten esittämiseen painotuotteessa ilman erityistä viranomaisen lupaa tai ennakkotarkastusta.

Uusi!!: Kommunistilait ja Painovapaus · Katso lisää »

Perusoikeudet

Perusoikeudet ovat kansallisessa perustuslaissa valtion kansalaisilleen ja kaikille muille valtion oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille takaamat oikeudet.

Uusi!!: Kommunistilait ja Perusoikeudet · Katso lisää »

Perustuslaki

Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.

Uusi!!: Kommunistilait ja Perustuslaki · Katso lisää »

Pohjan Voima

Pohjan Voima oli Oulussa vuosina 1924–1930 ilmestynyt vasemmistoradikaali sanomalehti.

Uusi!!: Kommunistilait ja Pohjan Voima · Katso lisää »

Suomen kansanedustaja

Kansanedustaja (lyhenne kansaned.) on parlamentaarikko eli kansalaisten valitsema edustaja eduskunnassa, Suomen parlamentissa.

Uusi!!: Kommunistilait ja Suomen kansanedustaja · Katso lisää »

Suomen Kommunistinen Puolue

Suomen Kommunistinen Puolue (lyhenne SKP, aik. Suomalainen Kommunistinen Puolue (1918–1920)) oli suomalainen kommunistinen puolue.

Uusi!!: Kommunistilait ja Suomen Kommunistinen Puolue · Katso lisää »

Suomen rikoslaki

Suomen rikoslaki (lyhenne RL) tarkoittaa laveasti ymmärrettynä Suomen rikosoikeudellista lainsäädäntöä ja ahtaammin määriteltynä rikoslaki-nimistä lakia.

Uusi!!: Kommunistilait ja Suomen rikoslaki · Katso lisää »

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.

Uusi!!: Kommunistilait ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Katso lisää »

Suomen tasavallan presidentti

Suomen tasavallan presidentti on Suomen kansan valitsema valtionpäämies.

Uusi!!: Kommunistilait ja Suomen tasavallan presidentti · Katso lisää »

Suomen Työmies (1930)

Suomen Työmies oli Helsingissä vuonna 1930 ilmestynyt vasemmistoradikaali sanomalehti.

Uusi!!: Kommunistilait ja Suomen Työmies (1930) · Katso lisää »

Suomen Työväen Urheiluliitto

Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry (lyh. TUL) on Suomessa toimiva työläisurheiluseurojen keskusjärjestö.

Uusi!!: Kommunistilait ja Suomen Työväen Urheiluliitto · Katso lisää »

Svinhufvudin II hallitus

Hallitus ensimmäisessä istunnossaan 4.7.1930. Kuvassa vasemmalta Juho Koivisto, August Raatikainen, K. A. Solitander, Rolf Witting, K. G. Söderholm, P. E. Svinhufvud, presidentti Lauri Kr. Relander, J. H. Vennola, Hjalmar J. Procopé, Paavo Virkkunen, E. V. Kuokkanen, Albin Manner ja E. A. Tuomivaara. Svinhufvudin II hallitus oli Suomen tasavallan 18.

Uusi!!: Kommunistilait ja Svinhufvudin II hallitus · Katso lisää »

Talonpoikaismarssi

Talonpoikaismarssin pääjuhla Senaatintorilla. Talonpoikaismarssi oli Helsingissä 7.

Uusi!!: Kommunistilait ja Talonpoikaismarssi · Katso lisää »

Tasavallan suojelulaki

Tasavallan suojelulaki on säädetty Suomessa suojelutilan perusteeksi kahteen otteeseen.

Uusi!!: Kommunistilait ja Tasavallan suojelulaki · Katso lisää »

Vaalikelpoisuus

Vaalikelpoisuus tarkoittaa ehtoja, jotka henkilön tulee täyttää, jotta hän voi asettua ehdolle vaaleissa.

Uusi!!: Kommunistilait ja Vaalikelpoisuus · Katso lisää »

Vaalilautakunta

Vaalilautakunta on lautakunta, jonka tehtävänä on järjestää äänestyspaikoilla vaalit.

Uusi!!: Kommunistilait ja Vaalilautakunta · Katso lisää »

Vaalit Suomessa

Suomessa valitaan vaaleilla 200-jäseninen eduskunta, kunnan väkilukuun kooltaan suhteutetut kunnanvaltuustot, aluevaltuustot, tasavallan presidentti sekä etukäteen päätetty tietty määrä jäseniä Euroopan parlamenttiin.

Uusi!!: Kommunistilait ja Vaalit Suomessa · Katso lisää »

Valtiopetos

Valtiopetos on rikos, joka loukkaa valtion alueellista koskemattomuutta tai oikeudellista järjestystä.

Uusi!!: Kommunistilait ja Valtiopetos · Katso lisää »

Vuoden 1919 hallitusmuoto

Vuoden 1919 hallitusmuoto eli Suomen Hallitusmuoto oli vuosina 1919–2000 voimassa ollut Suomen hallitusmuoto (AsK 94/1919).

Uusi!!: Kommunistilait ja Vuoden 1919 hallitusmuoto · Katso lisää »

Yhdistymisvapaus

Yhdistymisvapaus on oikeus etukäteen lupaa kysymättä perustaa yhdistys luvallisen tarkoituksen toteuttamista varten, kokoontua ja käyttää sananvapautta.

Uusi!!: Kommunistilait ja Yhdistymisvapaus · Katso lisää »

Yhdistys

Kuva australialaisen yhdistyksen vuosikokouksesta Yhdistys on yksityisoikeudellinen henkilöiden yhteenliittymä, joka on kerääntynyt kokoon yhteisen tarkoituksen vuoksi.

Uusi!!: Kommunistilait ja Yhdistys · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Kommunistilaki.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »