Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
88 suhteet: Aleksandr Kerenski, Ali Aaltonen, Antti Tulenheimo, Bolševikit, Carl Enckell, De facto, Demokratia, E. N. Setälä, Eduskuntavaalit 1916, Eduskuntavaalit 1917, Edvard Valpas-Hänninen, Ernst Nevanlinna, Evert Huttunen, Hallitusmuoto, Heimolan talo, Heinäkuun päivät, Helmikuun vallankumous, Jääkäriliike, K. H. Wiik, K. J. Ståhlberg, Kornilovin kapina, Kullervo Manner, Kyösti Kallio, Lain promulgointi, Lex Tulenheimo, Lokakuun vallankumous, Lucina Hagman, Luokkataistelu, Maaliskuun manifesti, Määräenemmistö, Me vaadimme, Menševikit, Mihail Stahovitš, Ministerivaltiosihteeri, Nikolai Nekrasov (poliitikko), Nuorsuomalainen Puolue, Oikeisto, Oskari Tokoi, Otto Wille Kuusinen, P. E. Svinhufvud, Parlamentin hajottaminen, Perustuslaki, Perustuslakivaliokunta, Pietari (kaupunki), Porvari (politiikka), Prokuraattori (Suomi), Rafael Erich, Rudolf Holsti, Ruotsi, S. A. Korff, ..., Santeri Alkio, Säätytalo, Setälän senaatti, Sinetti, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, Sosialistivallankumouksellinen puolue, Suomalainen puolue, Suomen äänioikeuden historia, Suomen itsenäistyminen, Suomen kenraalikuvernööri, Suomen Keskusta, Suomen Kristillisen Työväen Liitto, Suomen laki, Suomen ruotsalainen kansanpuolue, Suomen senaatti, Suomen sisällissota, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen valtiopäivät, Suomen valtiosihteerinvirasto, Suuri valiokunta, Svinhufvudin I hallitus, Tekla Hultin, Toimeenpanovalta, Tokoin senaatti, Vallanjako-oppi, Valtalaki (täsmennyssivu), Vasemmisto, Väinö Tanner, Venäjä, Venäjän keisari, Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous, Venäjän väliaikainen hallitus, Vuoden 1772 hallitusmuoto, Vuoden 1917 yleislakko, Wäinö Wuolijoki, Yleisvenäläinen neuvostokongressi, Ylin valtiovalta. Laajenna indeksi (38 lisää) »
Aleksandr Kerenski
Aleksandr Fjodorovitš Kerenski (4. toukokuuta (J: 22. huhtikuuta) 1881 Simbirsk – 11. kesäkuuta 1970 New York) oli venäläinen poliitikko, sosialistivallankumouksellinen ja Venäjän keisarivallan kaataneen helmikuun vallankumouksen jälkeisen väliaikaisen hallituksen voimahahmo ja pääministeri, viimein diktaattorin oikeuksin.
Uusi!!: Valtalaki ja Aleksandr Kerenski · Katso lisää »
Ali Aaltonen
Aleksi ”Ali” Aaltonen (2. elokuuta 1884 Jämsä – toukokuu 1918 Lahti) oli suomalainen toimittaja, joka palveli myös upseerina Venäjän keisarillisessa armeijassa ja toimi myöhemmin Suomen sisällissodan aikana punakaartin ensimmäisenä ylipäällikkönä.
Uusi!!: Valtalaki ja Ali Aaltonen · Katso lisää »
Antti Tulenheimo
Antti Agathon Tulenheimo (vuoteen 1906 Thulé, 4. joulukuuta 1879 Kangasala – 3. syyskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen vanhasuomalainen, myöhemmin kokoomuslainen poliitikko, professori, kansleri, Helsingin yliopiston rehtori, Helsingin kaupunginjohtaja ja Suomen pääministeri.
Uusi!!: Valtalaki ja Antti Tulenheimo · Katso lisää »
Bolševikit
Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.
Uusi!!: Valtalaki ja Bolševikit · Katso lisää »
Carl Enckell
Carl Johan Alexis Enckell (7. kesäkuuta 1876 Pietari – 26. maaliskuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, upseeri, yritysjohtaja ja diplomaatti.
Uusi!!: Valtalaki ja Carl Enckell · Katso lisää »
De facto
De facto on latinankielinen käsite, joka tarkoittaa ”käytännössä”, ”yleisesti” tai ”todellisuudessa”, yleensä de juren (”lain mukaan”) vastakohtana.
Uusi!!: Valtalaki ja De facto · Katso lisää »
Demokratia
Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.
Uusi!!: Valtalaki ja Demokratia · Katso lisää »
E. N. Setälä
Nestor Emil (Emil Nestor, E. N.) Setälä (27. helmikuuta 1864 Kokemäki – 8. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija ja poliitikko.
Uusi!!: Valtalaki ja E. N. Setälä · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1916
Eduskuntavaalit 1916 järjestettiin 1. ja 3. heinäkuuta.
Uusi!!: Valtalaki ja Eduskuntavaalit 1916 · Katso lisää »
Eduskuntavaalit 1917
Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917.
Uusi!!: Valtalaki ja Eduskuntavaalit 1917 · Katso lisää »
Edvard Valpas-Hänninen
Edvard Hänninen (käytti nimeä Valpas, myös: Valpas-Hänninen ja Hänninen-Walpas, 6. syyskuuta 1873 Saarijärvi – 11. tammikuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka kuului Suomen työväenliikkeen alkukauden merkittävimpiin johtajiin.
Uusi!!: Valtalaki ja Edvard Valpas-Hänninen · Katso lisää »
Ernst Nevanlinna
Ernst Fredrik Nevanlinna (vuoteen 1906 Neovius; 10. toukokuuta 1873 Pielisjärvi – 7. syyskuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen taloustieteen professori ja poliitikko, joka edusti ensin Suomalaista puoluetta ja sitten kokoomusta.
Uusi!!: Valtalaki ja Ernst Nevanlinna · Katso lisää »
Evert Huttunen
Evert Huttunen Evert Johan Valdemar Huttunen (8. toukokuuta 1884 Toksova, Inkeri − 29. maaliskuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen sanomalehdentoimittaja ja sosialidemokraattien kansanedustaja.
Uusi!!: Valtalaki ja Evert Huttunen · Katso lisää »
Hallitusmuoto
Hallitusmuoto on itsenäisen valtion yleensä perustuslain säätämisjärjestyksessä annettu laki, jossa määritellään valtion valtaa käyttävät instituutiot.
Uusi!!: Valtalaki ja Hallitusmuoto · Katso lisää »
Heimolan talo
Heimolan talo vuonna 1969 ennen purkamista. Heimolan talo oli arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelema myöhäisjugendia edustanut rakennus, joka sijaitsi Helsingissä nykyisen Yliopistonkadun ja Vuorikadun kulmassa osoitteessa Yliopistonkatu 5 (tuolloin Hallituskatu 15).
Uusi!!: Valtalaki ja Heimolan talo · Katso lisää »
Heinäkuun päivät
Heinäkuun päiviksi (Julskije dni) kutsutaan Venäjän tasavallan pääkaupungissa Pietarissa heinäkuussa 1917 syntynyttä spontaania väliaikaisen hallituksen vastaista kansannousua, joka oli osa Venäjän vallankumousta.
Uusi!!: Valtalaki ja Heinäkuun päivät · Katso lisää »
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Uusi!!: Valtalaki ja Helmikuun vallankumous · Katso lisää »
Jääkäriliike
ImageSize.
Uusi!!: Valtalaki ja Jääkäriliike · Katso lisää »
K. H. Wiik
K. H. Wiik noin 1910-luvulla. Karl Harald (K. H.) Wiik (13. huhtikuuta 1883 Helsinki – 29. kesäkuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja vasemmistolainen poliitikko.
Uusi!!: Valtalaki ja K. H. Wiik · Katso lisää »
K. J. Ståhlberg
Kaarlo Juho (K. J.) Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan) oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti (1919–1925).
Uusi!!: Valtalaki ja K. J. Ståhlberg · Katso lisää »
Kornilovin kapina
Kornilovin kapina oli Venäjällä syyskuussa 1917 tehty sotilasvallankaappausyritys, joka oli osa Venäjän vallankumousta.
Uusi!!: Valtalaki ja Kornilovin kapina · Katso lisää »
Kullervo Manner
Kullervo Achilles Manner (12. lokakuuta 1880 Kokemäki – 15. tammikuuta 1939 Uhta-Petšora, Neuvostoliitto) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.
Uusi!!: Valtalaki ja Kullervo Manner · Katso lisää »
Kyösti Kallio
Kalervo Kallion 1962 veistämä Kyösti Kallion patsas. Kyösti Kallion vaakuna. Kyösti Kallio (alun perin Gustaf Kalliokangas, nuoruudessaan tunnettu myös nimillä Kustu ja Kustaa, 10. huhtikuuta 1873 Ylivieska – 19. joulukuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen tasavallan neljäntenä presidenttinä vuosina 1937–1940.
Uusi!!: Valtalaki ja Kyösti Kallio · Katso lisää »
Lain promulgointi
Lain promulgointi tarkoittaa klassisessa valtiosääntökäsitteistössä lain allekirjoittamista valtionpäämiehen toimesta ja ministerivarmennuksin.
Uusi!!: Valtalaki ja Lain promulgointi · Katso lisää »
Lex Tulenheimo
Lex Tulenheimo oli Tokoin senaatin keväällä 1917 eduskunnalle antama lakiesitys, jonka tarkoituksena oli helmikuun vallankumouksen jälkeisessä tilanteessa siirtää huomattava osa entisestä Suomen suuriruhtinaan vallasta Suomen senaatille.
Uusi!!: Valtalaki ja Lex Tulenheimo · Katso lisää »
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Uusi!!: Valtalaki ja Lokakuun vallankumous · Katso lisää »
Lucina Hagman
Lucina Hagman (5. kesäkuuta 1853 Kälviä – 6. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen koulunjohtaja, naisasialiikkeen edelläkävijä ja nuorsuomalainen poliitikko.
Uusi!!: Valtalaki ja Lucina Hagman · Katso lisää »
Luokkataistelu
Luokkataistelu on marxilaisuuden mukaan eri yhteiskuntaluokkien välistä valtataistelua.
Uusi!!: Valtalaki ja Luokkataistelu · Katso lisää »
Maaliskuun manifesti
asetuskokoelmassa. Maaliskuun manifesti eli Julistuskirja Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiosäännön vakuuttamisesta sekä jälleen saattamisesta täysin toteutetuksi (AsK 20/1917) oli Venäjän väliaikaisen hallituksen antama säädös, joka päätti Suomen suuriruhtinaskunnassa toisen sortokauden.
Uusi!!: Valtalaki ja Maaliskuun manifesti · Katso lisää »
Määräenemmistö
Määräenemmistö on jokin puolikasta suurempi enemmistö, esimerkiksi 2/3 tai 3/4, joka vaaditaan jonkin päätöksen tekemiseen äänestyksessä.
Uusi!!: Valtalaki ja Määräenemmistö · Katso lisää »
Me vaadimme
Me vaadimme -julistus oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluejohdon 1.
Uusi!!: Valtalaki ja Me vaadimme · Katso lisää »
Menševikit
Menševikit olivat 1900-luvun alussa toinen Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa vaikuttaneesta kahdesta suuntauksesta bolševikkien ohella.
Uusi!!: Valtalaki ja Menševikit · Katso lisää »
Mihail Stahovitš
Mihail Aleksandrovitš Stahovitš (1861 Orjolin kuvernementti – 1923 Aix-en-Provence, Ranska) oli venäläinen poliitikko, valtakunnanneuvoston jäsen ja runoilija.
Uusi!!: Valtalaki ja Mihail Stahovitš · Katso lisää »
Ministerivaltiosihteeri
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat.
Uusi!!: Valtalaki ja Ministerivaltiosihteeri · Katso lisää »
Nikolai Nekrasov (poliitikko)
Nikolai Vissarionovitš Nekrasov (1. helmikuuta 1879 Pietari, Venäjän keisarikunta – 7. toukokuuta 1940 Kazan, Neuvostoliitto) oli venäläinen liberaalipoliitikko.
Uusi!!: Valtalaki ja Nikolai Nekrasov (poliitikko) · Katso lisää »
Nuorsuomalainen Puolue
Perustuslaillis-Suomenmielinen Puolue eli Nuorsuomalainen Puolue oli autonomian ajan liberaali porvarillinen ja poliittinen ryhmittymä, jolla oli kansainvälisempi ohjelma kuin Suomalaisella puolueella, josta se oli irtautunut.
Uusi!!: Valtalaki ja Nuorsuomalainen Puolue · Katso lisää »
Oikeisto
Oikeisto on nimitys, jota käytetään oikeisto–vasemmisto-akselin oikeassa päässä olevista poliittisista ryhmistä.
Uusi!!: Valtalaki ja Oikeisto · Katso lisää »
Oskari Tokoi
Antti Oskari Tokoi (ent. Hirvi; 15. toukokuuta 1873 Kannus – 4. huhtikuuta 1963 Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja.
Uusi!!: Valtalaki ja Oskari Tokoi · Katso lisää »
Otto Wille Kuusinen
Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa.
Uusi!!: Valtalaki ja Otto Wille Kuusinen · Katso lisää »
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
Uusi!!: Valtalaki ja P. E. Svinhufvud · Katso lisää »
Parlamentin hajottaminen
Parlamentin hajottaminen tarkoittaa, että parlamentin työskentely keskeytetään kesken vaalikauden ja järjestetään ennenaikaiset parlamenttivaalit.
Uusi!!: Valtalaki ja Parlamentin hajottaminen · Katso lisää »
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Uusi!!: Valtalaki ja Perustuslaki · Katso lisää »
Perustuslakivaliokunta
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kokous Säätytalossa vuonna 1918. Pöydän päässä selin puheenjohtaja K. J. Ståhlberg, hänestä vasemmalla (myötäpäivään) R. A. Wrede, Ernst Estlander, G. G. Rosenqvist, A. O. Wuorimaa, Santeri Alkio, Antti Juutilainen, J. P. Kokko, Eero Erkko, Tekla Hultin (ei näy), Pekka Pennanen, Elias Tukia, Wilhelmi Malmivaara, F. W. Bergroth, Onni Rantasalo, J. E. Antila ja Lauri Ingman. Taustalla toisessa pöydässä valiokunnan sihteeri Hjalmar Kahelin. Perustuslakivaliokunta (PeV) on yksi eduskunnan valiokunnista.
Uusi!!: Valtalaki ja Perustuslakivaliokunta · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Valtalaki ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Porvari (politiikka)
Porvari tarkoittaa poliittisessa kielenkäytössä oikeisto- tai keskustapuolueen jäsentä tai kannattajaa tai yleensä ei-sosialistia.
Uusi!!: Valtalaki ja Porvari (politiikka) · Katso lisää »
Prokuraattori (Suomi)
Prokuraattori oli autonomian ajan Suomessa ylimmästä lainvalvonnasta ja viranomaisten toimien lainmukaisuudesta vastannut virkamies, joka toimi senaatin yhteydessä.
Uusi!!: Valtalaki ja Prokuraattori (Suomi) · Katso lisää »
Rafael Erich
Rafael Waldemar Erich (10. kesäkuuta 1879 Turku – 19. helmikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kokoomuslainen poliitikko, oikeustieteilijä ja diplomaatti, joka toimi Suomen pääministerinä vuosina 1920–1921.
Uusi!!: Valtalaki ja Rafael Erich · Katso lisää »
Rudolf Holsti
Eino Rudolf Woldemar Holsti (8. lokakuuta 1881 Jyväskylä – 4. elokuuta 1945 Palo Alto, Kalifornia, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko, toimittaja ja diplomaatti, oppiarvoltaan filosofian tohtori.
Uusi!!: Valtalaki ja Rudolf Holsti · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Valtalaki ja Ruotsi · Katso lisää »
S. A. Korff
Korff 1900-luvun alussa. Serge Alexander Korff (3. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1876 Pietari, Venäjän keisarikunta – 7. maaliskuuta 1924 Washington DC, Yhdysvallat) oli venäläinen oikeustieteilijä ja virkamies, joka toimi Venäjän valtio-opin ja oikeushistorian professorina Helsingin yliopistossa vuosina 1907–1919 sekä Suomen kenraalikuvernöörin virkaatekevänä apulaisena vuonna 1917.
Uusi!!: Valtalaki ja S. A. Korff · Katso lisää »
Santeri Alkio
Santeri Alkio (vuoteen 1898 Aleksander Filander, 17. kesäkuuta 1862 Laihia – 24. heinäkuuta 1930 Laihia)* oli 1900-luvun alun johtavia suomalaisia poliitikkoja, kirjailija ja toimittaja, joka muistetaan ennen kaikkea Maalaisliiton (nykyisen Suomen Keskustan) perustajana ja ideologina.
Uusi!!: Valtalaki ja Santeri Alkio · Katso lisää »
Säätytalo
Säätytalon porrashalli sekä ''Laki''-veistos Säätytalon porrashalli n. 1900. Säätytalo on rakennus Helsingin Kruununhaassa Snellmaninkadulla, vastapäätä Suomen Pankkia.
Uusi!!: Valtalaki ja Säätytalo · Katso lisää »
Setälän senaatti
Setälän senaatti oli viimeinen Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti.
Uusi!!: Valtalaki ja Setälän senaatti · Katso lisää »
Sinetti
Sinetti on henkilön tai yhteisön tunnus, joka painetaan leimasimella pehmeään aineeseen (esimerkiksi vahaan tai sulaan lakkaan) tai puristetaan paperiin.
Uusi!!: Valtalaki ja Sinetti · Katso lisää »
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä (sd) on Suomen sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajien muodostama yhteistyöelin eduskunnassa.
Uusi!!: Valtalaki ja Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä · Katso lisää »
Sosialistivallankumouksellinen puolue
Sosialistivallankumouksellisten eli eserrien juliste Sosialistivallankumouksellinen puolue, lyh.
Uusi!!: Valtalaki ja Sosialistivallankumouksellinen puolue · Katso lisää »
Suomalainen puolue
Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset ja suomettarelaiset) oli autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassa vaikuttanut konservatiivinen ja suomenmielinen puolue.
Uusi!!: Valtalaki ja Suomalainen puolue · Katso lisää »
Suomen äänioikeuden historia
Suomen äänioikeuden historia alkaa jo sääty-yhteiskunnan ajalta.
Uusi!!: Valtalaki ja Suomen äänioikeuden historia · Katso lisää »
Suomen itsenäistyminen
Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.
Uusi!!: Valtalaki ja Suomen itsenäistyminen · Katso lisää »
Suomen kenraalikuvernööri
Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen.
Uusi!!: Valtalaki ja Suomen kenraalikuvernööri · Katso lisää »
Suomen Keskusta
Suomen Keskusta r.p. (vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta (lyhenne kesk.) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.
Uusi!!: Valtalaki ja Suomen Keskusta · Katso lisää »
Suomen Kristillisen Työväen Liitto
Suomen Kristillisen Työväen Liitto (lyhenne KrTL) on vuonna 1906 perustettu sitoutumaton kristillinen työväenjärjestö, joka toimi poliittisena puolueena vuoteen 1922 saakka.
Uusi!!: Valtalaki ja Suomen Kristillisen Työväen Liitto · Katso lisää »
Suomen laki
Suomen laki tarkoittaa Suomessa voimassa olevaa lakia.
Uusi!!: Valtalaki ja Suomen laki · Katso lisää »
Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Suomen ruotsalainen kansanpuolue (lyhenne RKP,, lyh. SFP) on suomalainen liberaali puolue, joka edustaa pääasiassa Suomen ruotsinkielistä väestönosaa eli suomenruotsalaisia.
Uusi!!: Valtalaki ja Suomen ruotsalainen kansanpuolue · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Valtalaki ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Uusi!!: Valtalaki ja Suomen sisällissota · Katso lisää »
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Uusi!!: Valtalaki ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Valtalaki ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Suomen valtiopäivät
Eduskuntatalon istuntosali otettiin käyttöön vuonna 1931. Valtiopäivät on eduskunnan vuotuinen työjakso.
Uusi!!: Valtalaki ja Suomen valtiopäivät · Katso lisää »
Suomen valtiosihteerinvirasto
Suomen valtiosihteerinvirasto oli vuosina 1826–1918 autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan edustajana Pietarissa toiminut virasto.
Uusi!!: Valtalaki ja Suomen valtiosihteerinvirasto · Katso lisää »
Suuri valiokunta
Suuri valiokunta (SuV) on eduskunnan valiokunta, joka vastaa Euroopan unionia koskevien asioiden ja tiettyjen lakiehdotusten käsittelystä eduskunnassa.
Uusi!!: Valtalaki ja Suuri valiokunta · Katso lisää »
Svinhufvudin I hallitus
Svinhufvudin senaatti eli Itsenäisyyssenaatti (anakronistisesti myös Svinhufvudin I hallitus) oli itsenäisen Suomen tasavallan ensimmäinen hallitus, jota tuolloin vielä kutsuttiin nimellä senaatti.
Uusi!!: Valtalaki ja Svinhufvudin I hallitus · Katso lisää »
Tekla Hultin
Thekla (Tekla) Johanna Virginia Hultin (18. huhtikuuta 1864 Jaakkima – 31. maaliskuutaAf Forselles, Jenny, Kansallinen elämäkerrasto, 2, s. 515. 1943 Helsinki) oli Suomen toinen naistohtori ja ensimmäinen naispuolinen filosofian tohtori (1896).
Uusi!!: Valtalaki ja Tekla Hultin · Katso lisää »
Toimeenpanovalta
Toimeenpanovalta eli operatiivinen valta tarkoittaa kaikkea sellaista valtaa, mikä ei ole lainsäädäntövaltaa eikä tuomiovaltaa.
Uusi!!: Valtalaki ja Toimeenpanovalta · Katso lisää »
Tokoin senaatti
alt.
Uusi!!: Valtalaki ja Tokoin senaatti · Katso lisää »
Vallanjako-oppi
Lakien henki (''De l’Esprit des Lois''). Vallanjako-oppi on valtioteoria, jonka mukaan toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovallan on kuuluttava eri elimille.
Uusi!!: Valtalaki ja Vallanjako-oppi · Katso lisää »
Valtalaki (täsmennyssivu)
Valtalaki voi tarkoittaa muun muassa seuraavia historiallisia lakeja:;Suomessa.
Uusi!!: Valtalaki ja Valtalaki (täsmennyssivu) · Katso lisää »
Vasemmisto
Vasemmisto on nimitys, jota käytetään oikeisto–vasemmisto-akselin vasemmassa päässä olevista poliittisista ryhmistä.
Uusi!!: Valtalaki ja Vasemmisto · Katso lisää »
Väinö Tanner
Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.
Uusi!!: Valtalaki ja Väinö Tanner · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Valtalaki ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Valtalaki ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous
Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous koolla Pietarin Taurian palatsissa 18. tammikuuta 1918. Yleisvenäläinen perustuslakia säätävä kansalliskokous (Vserossijskoje utšreditelnoje sobranije) oli vuoden 1917 lopussa yleisellä vaalilla valittu edustajakokous, jonka oli tarkoitus säätää Venäjälle uusi perustuslaki keisarikunnan kumoamisen jälkeen.
Uusi!!: Valtalaki ja Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous · Katso lisää »
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Uusi!!: Valtalaki ja Venäjän väliaikainen hallitus · Katso lisää »
Vuoden 1772 hallitusmuoto
Vuoden 1772 hallitusmuoto oli Ruotsin valtion yksinvaltainen hallitusmuoto, jonka Ruotsin kuningas Kustaa III esitteli ja säädyt yksimielisesti huutoäänestyksellä hyväksyivät 21. elokuuta 1772.
Uusi!!: Valtalaki ja Vuoden 1772 hallitusmuoto · Katso lisää »
Vuoden 1917 yleislakko
Vuoden 1917 yleislakko oli Suomessa 14.–20.
Uusi!!: Valtalaki ja Vuoden 1917 yleislakko · Katso lisää »
Wäinö Wuolijoki
Hugo Robert Wäinö Wuolijoki (14. joulukuuta 1872 Hauho – 12. joulukuuta 1947 Hauho) oli suomalainen poliitikko, agronomi, filosofian maisteri, ministeri ja kansanedustaja.
Uusi!!: Valtalaki ja Wäinö Wuolijoki · Katso lisää »
Yleisvenäläinen neuvostokongressi
Yleisvenäläinen neuvostokongressi (Vserossijski sjezd Sovetov) oli vuosina 1917–1937 toiminut Neuvosto-Venäjän ja sen jälkeen Venäjän neuvostotasavallan muodollisesti ylin valtioelin.
Uusi!!: Valtalaki ja Yleisvenäläinen neuvostokongressi · Katso lisää »
Ylin valtiovalta
Ylin valtiovalta tarkoittaa jakamattomia valtiolle kuuluvia valtaoikeuksia.
Uusi!!: Valtalaki ja Ylin valtiovalta · Katso lisää »
