Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
25 suhteet: Aleksandr Kerenski, Eduskunta, Epäluottamuslause, Kommunistilait, Nikolai II, Noottikriisi, P. E. Svinhufvud, Parlamentti, Pääministeri, Puolueeton maa, Sotilasmiljoonat, Suomen pääministeri, Suomen perustuslaki, Suomen senaatti, Suomen sisällissota, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen Sosialistinen Työväenpuolue, Suomen tasavallan presidentti, Suuri kommunistijuttu 1923, Tynkäeduskunta, Valtalaki, Valtionpäämies, Venäjän keisari, Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma, Yhdenvertaisuuslaki.
Aleksandr Kerenski
Aleksandr Fjodorovitš Kerenski (4. toukokuuta (J: 22. huhtikuuta) 1881 Simbirsk – 11. kesäkuuta 1970 New York) oli venäläinen poliitikko, sosialistivallankumouksellinen ja Venäjän keisarivallan kaataneen helmikuun vallankumouksen jälkeisen väliaikaisen hallituksen voimahahmo ja pääministeri, viimein diktaattorin oikeuksin.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Aleksandr Kerenski · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Eduskunta · Katso lisää »
Epäluottamuslause
Epäluottamuslause tarkoittaa parlamentaarisessa järjestelmässä parlamentin tekemää päätöstä, jonka mukaan hallituksella ei ole enää parlamentin enemmistön tukea, mikä johtaa hallituksen kaatumiseen.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Epäluottamuslause · Katso lisää »
Kommunistilait
Kommunistilait olivat Suomessa vuonna 1930 säädettyjä lakeja, joilla pyrittiin estämään kommunistien toiminta Suomessa maanpetoksellisena tai yhteiskuntajärjestystä vastaan suunnattuna rikollisena toimintana.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Kommunistilait · Katso lisää »
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Nikolai II · Katso lisää »
Noottikriisi
Urho Kekkonen ja Leonid Brežnev 23. marraskuuta 1960 Kekkosen valtiovierailulla Neuvostoliittoon. Noottikriisi on Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa vuonna 1961 tapahtuneesta poliittisesta kriisistä käytetty nimitys.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Noottikriisi · Katso lisää »
P. E. Svinhufvud
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli suomalainen poliitikko joka toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja P. E. Svinhufvud · Katso lisää »
Parlamentti
Sveitsin parlamentti kokoontuu istuntosalissa. Parlamentti eli eduskunta tai kansanedustuslaitos on valtion hallintoelin, johon vaaleilla valitut edustajat kokoontuvat säätämään lakeja.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Parlamentti · Katso lisää »
Pääministeri
Ison-Britannian pääministereistä. Pääministeri, aikaisemmin myös ministeripresidentti on monissa valtioissa ministeri, joka johtaa maan hallitusta, monissa maissa myös ulko- ja sisäpolitiikkaa.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Pääministeri · Katso lisää »
Puolueeton maa
Aiemmin puolueettomat Puolueeton maa tai puolueeton valtio ei kuulu sotilasliittoihin tai ei osallistu käynnissä olevaan sotaan tai pyrkii lisäksi pysyttelemään suurvaltojen välisten ristiriitojen ulkopuolella.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Puolueeton maa · Katso lisää »
Sotilasmiljoonat
Sotilasmiljoonat olivat Suomen suuriruhtinaskunnan Venäjän keisarikunnalle vuosina 1902–1916 maksama korvaus siitä, ettei suomalaisia kutsuntalakkojen jälkeen enää yritetty saada asevelvollisiksi Venäjän keisarikunnan armeijaan.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Sotilasmiljoonat · Katso lisää »
Suomen pääministeri
Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli hallituksen johtaja.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Suomen pääministeri · Katso lisää »
Suomen perustuslaki
Suomen perustuslaki on yhtenäinen, 1. maaliskuuta 2000 lähtien Suomessa voimassa ollut perustuslaki, joka korvasi aikaisemmin voimassa olleet neljä erillistä perustuslain tasoista lakia.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Suomen perustuslaki · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen sisällissota
Suomen sisällissota tai Suomen vapaussota käytiin Suomen senaatin ja Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Suomen sisällissota · Katso lisää »
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Katso lisää »
Suomen Sosialistinen Työväenpuolue
Suomen Sosialistinen Työväenpuolue (SSTP) oli puolue, jonka muodostivat kommunistit ja näitä tukeneet SDP:stä irtautuneet radikaalit vasemmistolaiset.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Suomen Sosialistinen Työväenpuolue · Katso lisää »
Suomen tasavallan presidentti
Suomen tasavallan presidentti on Suomen kansan valitsema valtionpäämies.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Suomen tasavallan presidentti · Katso lisää »
Suuri kommunistijuttu 1923
Suuri kommunistijuttu 1923 (myös niin sanottu ”Kallion leikkaus”) oli pääministeri Kyösti Kallion johtaman hallituksen vuonna 1923 toimeenpanema Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen (SSTP) jäsenten maanlaajuinen joukkopidätys, jota seurasi laaja oikeudenkäynti.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Suuri kommunistijuttu 1923 · Katso lisää »
Tynkäeduskunta
Tynkäeduskunta, ainoa sosiaalidemokraatti Matti Paasivuori yksinään oikealla (puhemiehestä vasemmalla). Aitiossa etummaisimpana saksalainen kenraali Rüdiger von der Goltz. Tynkäeduskunta oli Suomen sisällissodan jälkeen vuonna 1918 kokoontunut vajaalukuinen eduskunta, josta puuttuivat lähes kaikki sosialidemokraattisen puolueen (SDP) kansanedustajat.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Tynkäeduskunta · Katso lisää »
Valtalaki
Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Valtalaki · Katso lisää »
Valtionpäämies
Nigerian valtionpäämies Olusegun Obasanjo (1977). Valtionpäämies (myös valtionpää) on valtion muodollisesti ylin johtaja tai edustaja.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Valtionpäämies · Katso lisää »
Venäjän keisari
Katariina I, Venäjän keisarinna 1725–1727 Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Venäjän keisari · Katso lisää »
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma
Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma oli vuosina 1906–1917 toiminut Venäjän ensimmäinen nykyaikainen kansanedustuslaitos.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma · Katso lisää »
Yhdenvertaisuuslaki
Yhdenvertaisuuslaki oli 14. toukokuuta 1912 Suomen suuriruhtinaskunnassa voimaan tullut laki, jonka mukaan Venäjän alamaisilla jotka eivät ole Suomen kansalaisia, annetaan Suomessa samat oikeudet kuin paikallisillakin kansalaisilla on. Laki oli säädetty yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, niin että Venäjän valtakunnanneuvosto ja duuma hyväksyivät sen, mutta Suomen eduskuntaan ei lakia tuotu käsiteltäväksi.
Uusi!!: Parlamentin hajottaminen ja Yhdenvertaisuuslaki · Katso lisää »
