36 suhteet: Amnestia, August Ramsay, Axel Lille, E. N. Setälä, Eduskunta, Edvard Gylling, Edvard Hjelt, Emil Schybergson, Ernst Estlander, Ernst Nevanlinna, Fjodor Roditšev, Helmikuun manifesti, Helmikuun vallankumous, J. R. Danielson-Kalmari, Juho Kusti Paasikivi, Julius Grotenfelt, K. J. Ståhlberg, Kaarlo Castrén, Kullervo Manner, Kyösti Kallio, Lauri Ingman, Oskari Tokoi, Otto Wille Kuusinen, Pavel Miljukov, Postimanifesti, Rudolf Holsti, Ruotsin kieli, Santeri Alkio, Säädös, Suomen senaatti, Suomen suuriruhtinaskunta, Toinen sortokausi, Venäjän väliaikainen hallitus, Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä, 1917, 20. maaliskuuta.
Amnestia
Amnestia ('unohdus') tarkoittaa yleistä armahdusta, jolla tiettyyn (usein poliittiseen) rikokseen syyllistyneiden teko unohdetaan kokonaan tai ainakin seuraamuksia lievennetään tuntuvasti.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Amnestia · Katso lisää »
August Ramsay
August Ramsay (15. maaliskuuta 1859 Taalintehdas, Dragsfjärd – 23. heinäkuuta 1943 Espoo) oli suomalainen matemaatikko, vakuutus- ja pankkimies sekä yhteiskunnallinen vaikuttaja.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja August Ramsay · Katso lisää »
Axel Lille
Axel Johan Lille (28. maaliskuuta 1848 Helsinki – 28. kesäkuuta 1921 Helsinki) oli suomalainen poliitikko.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Axel Lille · Katso lisää »
E. N. Setälä
Nestor Emil (Emil Nestor, E. N.) Setälä (27. helmikuuta 1864 Kokemäki – 8. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija ja poliitikko.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja E. N. Setälä · Katso lisää »
Eduskunta
Eduskunta (eli valtiopäivät) on Suomen parlamentti eli valtion lainsäädäntövaltaa ja budjettivaltaa käyttävä elin.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Eduskunta · Katso lisää »
Edvard Gylling
Edvard Otto Wilhelm Gylling (30. marraskuuta 1881 Kuopio – 14. kesäkuuta 1938Lahti-Argutina 2001, s. 95. Kommunarka, Neuvostoliitto) oli suomalainen vasemmistolainen poliitikko ja tilastotieteilijä.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Edvard Gylling · Katso lisää »
Edvard Hjelt
Edvard Immanuel Hjelt ''Maisteri Edvard Hjelt, tuleva professori ja valtioneuvos''. Daniel Nyblin, 1878. Museovirasto / Historian kuvakokoelma. Edvard Immanuel Hjelt (28. kesäkuuta 1855 Vihti − 2. heinäkuuta 1921 Bad Mergentheim, Saksa) oli suomalainen kemisti, professori, Helsingin yliopiston rehtori ja kansleri sekä valtioneuvos.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Edvard Hjelt · Katso lisää »
Emil Schybergson
Emil Schybergson Ernst Emil Schybergson (6. tammikuuta 1856 Turku – 7. maaliskuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen pankinjohtaja ja Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) poliitikko.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Emil Schybergson · Katso lisää »
Ernst Estlander
Ernst Henrik Estlander (18. syyskuuta 1870 Helsinki – 5. helmikuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen oikeushistorian professori, valtiopäivämies ja ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikko.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Ernst Estlander · Katso lisää »
Ernst Nevanlinna
Ernst Fredrik Nevanlinna (vuoteen 1906 Neovius; 10. toukokuuta 1873 Pielisjärvi – 7. syyskuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen taloustieteen professori ja poliitikko, joka edusti ensin Suomalaista puoluetta ja sitten kokoomusta.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Ernst Nevanlinna · Katso lisää »
Fjodor Roditšev
Fjodor Roditšev vuonna 1910. Fjodor Izmailovitš Roditšev (9. helmikuuta 1854 Vjatka, Tverin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 29. helmikuuta 1933 Lausanne, Sveitsi) Hrono.ru.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Fjodor Roditšev · Katso lisää »
Helmikuun manifesti
asetuskokoelmassa. Keisarillista julistuskirjaa on tapana nimittää manifestiksi, koska sen ruotsinkielinen otsikko kuuluu: ”Hans Kejserliga Majestäts Nådiga Manifest”. Helmikuun manifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja (AsK 3/1899) oli Venäjän keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama säädös, jolla asetettiin erityinen säätämisjärjestys Suomen suuriruhtinaskuntaa koskeville yleisvaltakunnallisille laeille.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Helmikuun manifesti · Katso lisää »
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Helmikuun vallankumous · Katso lisää »
J. R. Danielson-Kalmari
Johan Richard (J. R.) Danielson-Kalmari (vuoteen 1906 Danielson, 7. toukokuuta 1853 Hauho – 23. toukokuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija, professori, vanhasuomalainen poliitikko ja valtioneuvos.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja J. R. Danielson-Kalmari · Katso lisää »
Juho Kusti Paasikivi
Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, joka toimi Suomen tasavallan seitsemäntenä presidenttinä vuosina 1946–1956.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Juho Kusti Paasikivi · Katso lisää »
Julius Grotenfelt
Berndt Julius Grotenfelt (12. huhtikuuta 1859 Viipuri – 19. joulukuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen senaattori ja korkeimman oikeuden presidentti 1920-luvulla.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Julius Grotenfelt · Katso lisää »
K. J. Ståhlberg
Kaarlo Juho (K. J.) Ståhlberg (ristimänimeltään Carl Johan) oli suomalainen oikeustieteilijä ja poliitikko sekä Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti (1919–1925).
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja K. J. Ståhlberg · Katso lisää »
Kaarlo Castrén
Kaarlo Castrén (28. helmikuuta 1860 Turtola – 19. marraskuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, asianajaja ja talousmies, joka toimi Suomen pääministerinä vuonna 1919 ja valtiovarainministerinä vuosina 1918–1919.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Kaarlo Castrén · Katso lisää »
Kullervo Manner
Kullervo Achilles Manner (12. lokakuuta 1880 Kokemäki – 15. tammikuuta 1939 Uhta-Petšora, Neuvostoliitto) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Kullervo Manner · Katso lisää »
Kyösti Kallio
Kalervo Kallion 1962 veistämä Kyösti Kallion patsas. Kyösti Kallion vaakuna. Kyösti Kallio (alun perin Gustaf Kalliokangas, nuoruudessaan tunnettu myös nimillä Kustu ja Kustaa, 10. huhtikuuta 1873 Ylivieska – 19. joulukuuta 1940 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen tasavallan neljäntenä presidenttinä vuosina 1937–1940.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Kyösti Kallio · Katso lisää »
Lauri Ingman
Lars (Lauri) Johannes Ingman (30. kesäkuuta 1868 Teuva – 25. lokakuuta 1934 Turku) oli suomalainen Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori, arkkipiispa ja kokoomuslainen poliitikko, joka oli kaksi kertaa Suomen pääministerinä.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Lauri Ingman · Katso lisää »
Oskari Tokoi
Antti Oskari Tokoi (ent. Hirvi; 15. toukokuuta 1873 Kannus – 4. huhtikuuta 1963 Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Oskari Tokoi · Katso lisää »
Otto Wille Kuusinen
Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Otto Wille Kuusinen · Katso lisää »
Pavel Miljukov
Pavel Nikolajevitš Miljukov (27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1859 Moskova, Venäjä – 31. maaliskuuta 1943 Ranska) oli tunnustettu historioitsija ja venäläinen valtiomies.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Pavel Miljukov · Katso lisää »
Postimanifesti
Postimanifesti oli Venäjän keisari Aleksanteri III:n 12.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Postimanifesti · Katso lisää »
Rudolf Holsti
Eino Rudolf Woldemar Holsti (8. lokakuuta 1881 Jyväskylä – 4. elokuuta 1945 Palo Alto, Kalifornia, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko, toimittaja ja diplomaatti, oppiarvoltaan filosofian tohtori.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Rudolf Holsti · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Santeri Alkio
Santeri Alkio (vuoteen 1898 Aleksander Filander, 17. kesäkuuta 1862 Laihia – 24. heinäkuuta 1930 Laihia)* oli 1900-luvun alun johtavia suomalaisia poliitikkoja, kirjailija ja toimittaja, joka muistetaan ennen kaikkea Maalaisliiton (nykyisen Suomen Keskustan) perustajana ja ideologina.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Santeri Alkio · Katso lisää »
Säädös
Säädös on oikeusohjeita sisältävä tekstikokonaisuus.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Säädös · Katso lisää »
Suomen senaatti
Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Suomen senaatti · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Toinen sortokausi
Toinen sortokausi oli Suomen historiassa sortokausiksi kutsutun ajanjakson jälkimmäinen vaihe vuosina 1908–1917, jolloin Venäjä pyrki merkittävästi kaventamaan Suomen autonomiaa.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Toinen sortokausi · Katso lisää »
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Venäjän väliaikainen hallitus · Katso lisää »
Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä
Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä eli laki niiden Suomea koskevain lakien ja asetusten säätämisen järjestyksestä, joilla on yleisvaltakunnallinen merkitys (AsK 45/1910) oli Venäjän keisarikunnan duuman säätämä laki, jolla määriteltiin, mitkä asiat kuuluvat Suomen paikalliseen lainsäädäntöön ja mitkä voitiin luokitella yleisvaltakunnallisen lainsäädännön kysymyksiksi.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja Vuoden 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä · Katso lisää »
1917
Vuosi 1917 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja 1917 · Katso lisää »
20. maaliskuuta
20.
Uusi!!: Maaliskuun manifesti ja 20. maaliskuuta · Katso lisää »