Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
19 suhteet: Aateli, Akseli Listo, Aleksanteri II (Venäjä), Demokratia, Hämeen lääninhallituksen talo, Hämeenlinna, J. V. Snellman, Kieliasetus (1850), Kieliasetus (1902), Kielimanifesti, Papisto, Porvaristo, Rahvas, Säädös, Sääty, Suomen kieli, Suomen säädöskokoelma, Suomen suuriruhtinaskunta, Talonpoika.
Aateli
Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.
Uusi!!: Kielireskripti ja Aateli · Katso lisää »
Akseli Listo
Akseli August (A. A.) Listo (sukunimi vuoteen 1906 Lilius (2. huhtikuuta 1856 Hattula – 17. marraskuuta 1921 Helsinki) oli suomalainen varatuomari, Suomen senaatin kauppa- ja teollisuustoimituskunnan esittelijäsihteeri, aktiivinen valtiopäiväedustaja, Suomalaisen puolueen kansanedustaja ja eduskunnan varapuhemies. Liston vanhemmat olivat kappalainen Anton Lilius ja Amanda Sofia Perdén. Hän pääsi ylioppilaaksi 1875 ja suoritti yleisen oikeustutkinnon 1883 sekä sai varatuomarin arvon 1886. Listo oli säätyvaltiopäivillä talonpoikaissäädyn notaarina ja yksityisen valiokunnan sihteerinä 1885 sekä porvarissäädyn notaarina 1888. Hän toimi hovioikeuden auskultanttina vuodesta 1884 ja sitten teollisuushallituksessa kanslistina 1888–1891 ja kamreerina 1891–1901 sekä senaatin kauppa- ja teollisuustoimituskunnassa vt. esittelijäsihteerinä 1901–1906 ja esittelijäsihteerinä 1906–1915. Listo oli lisäksi Uuden Suomettaren aputoimittaja 1889–1912, hän kirjoitti lehden suosittuja sunnuntaikirjeitä nimimerkillä Matti. Hän oli myös valtion tarkastaja osuuskassojen keskuslainalaitoksessa vuodesta 1903. Listo otti osaa 1883 julkaistun laajan ruotsalais-suomalaisen oikeus- ja virkasanaston valmistamiseen ja käänsi suuren määrän hallituksen esityksiä ja komiteamietintöjä, yhteensä yli 3000 sivua, kehittäen samalla huomattavasti suomalaista laki- ja virkakieltä. Listo oli kansanedustajana vuosina 1907–1917 edustaen Vaasan läänin itäistä vaalipiiriä. Hän oli eduskunnan 1. varapuhemies helmi–toukokuussa 1909 ja 2. varapuhemies 1908–1909, 1909–1910 sekä 1910–1913. Listo toimi puheenjohtajana eduskunnan laki- ja talousvaliokunnassa 1907–1908 ja 1909, tarkastusvaliokunnassa 1909–1910, 1911 ja 1917 sekä suuressa valiokunnassa 1910 ja 1911–1914. Hän oli jo aikaisemmin ollut säätyvaltiopäivillä porvarissäädyssä Iisalmen edustaja 1894, 1897, 1899 ja 1900. Listo oli Helsingin rahatoimikamarin puheenjohtaja ja jäsenenä Helsingin kaupunginvaltuustossa. Hän toimi myös Kansantaloudellisen yhdistyksen puheenjohtajana ja oli perustamassa Suomalaista Säästöpankkia 1901. Listo julkaisi kaksi kertomuskokoelmaa, Kalastus- ja metsästysmuistelmia (1916) ja Ansala (1917). Listo oli naimisissa vuodesta 1896 Hilma Maria Sederholmin (k. 1926) kanssa, heidän pojastaan Matti Listosta (s. 1902) tuli naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistunut lääkäri.
Uusi!!: Kielireskripti ja Akseli Listo · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Kielireskripti ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Demokratia
Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.
Uusi!!: Kielireskripti ja Demokratia · Katso lisää »
Hämeen lääninhallituksen talo
Lääninhallituksen talon pääjulkisivua torille päin. Hämeen lääninhallituksen talo on vuonna 1834 valmistunut uusklassistinen hallintorakennus Hämeenlinnassa Hallituskadulla Kauppatorin laidalla.
Uusi!!: Kielireskripti ja Hämeen lääninhallituksen talo · Katso lisää »
Hämeenlinna
Hämeenlinna on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla.
Uusi!!: Kielireskripti ja Hämeenlinna · Katso lisää »
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
Uusi!!: Kielireskripti ja J. V. Snellman · Katso lisää »
Kieliasetus (1850)
Kieliasetus (täsmälliseltä säädösnimekkeeltään Nådig Förordning till Censur-Öfver-styrelsen angående åtskilliga tillägg till författningarne om censuren i landet) oli 8. huhtikuuta 1850 annettu sensuuriasetus, jolla pyrittiin estämään Euroopan hullun vuoden 1848 aatteiden leviäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan.
Uusi!!: Kielireskripti ja Kieliasetus (1850) · Katso lisää »
Kieliasetus (1902)
Kieliasetus eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus suomen- ja ruotsinkielen käyttämisestä Suomenmaan tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa (AsK 18/1902) oli 19.
Uusi!!: Kielireskripti ja Kieliasetus (1902) · Katso lisää »
Kielimanifesti
asetuskokoelmassa. Kielimanifesti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja venäjänkielen käytäntöön ottamisesta asiain käsittelyssä eräissä Suomen Suuriruhtinaanmaan hallintovirastoissa (AsK 22/1900) oli ensimmäisen sortokauden aikana vuonna 1900 Suomen kenraalikuvernöörin Nikolai Bobrikovin aloitteesta annettu säädös, jonka mukaan suomen ja ruotsin kieli tuli pääosin korvata Suomen keskushallinnossa venäjän kielellä muutaman vuoden määräajalla.
Uusi!!: Kielireskripti ja Kielimanifesti · Katso lisää »
Papisto
Eri uskontojen edustajia World Economic Forumissa 2009. Papisto eli hengellinen sääty on kristittyjen kokonaisuudesta erotettujen, erityisten henkilöiden järjestäytynyt kokonaisuus, joka katolisen kirkon käsityksen mukaan muodostaa kirkon varsinaisen aktiivisen osan, joka on Jumalan asettama ja jolla on erityinen armolahja.
Uusi!!: Kielireskripti ja Papisto · Katso lisää »
Porvaristo
Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.
Uusi!!: Kielireskripti ja Porvaristo · Katso lisää »
Rahvas
Rahvas eli säädyttömät oli yhteiskuntaluokka, jonka edustajia Suomessa oli 1800-luvulta 1900-luvun alkuun, jolloin Suomi irtautui Venäjän keisarikunnasta, noin 70 prosenttia koko maan väestöstä.
Uusi!!: Kielireskripti ja Rahvas · Katso lisää »
Säädös
Säädös on oikeusohjeita sisältävä tekstikokonaisuus.
Uusi!!: Kielireskripti ja Säädös · Katso lisää »
Sääty
Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.
Uusi!!: Kielireskripti ja Sääty · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Kielireskripti ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomen säädöskokoelma
Suomen säädöskokoelman kansi vuodelta 2011. Suomen säädöskokoelma on virallinen, nykyisin sähköisesti internetissä ilmestyvä julkaisusarja, jossa julkaistaan tärkeimmät säädökset.
Uusi!!: Kielireskripti ja Suomen säädöskokoelma · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Kielireskripti ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Talonpoika
Itäsuomalaisia talonpoikaisnaisia 1800-luvulta. Talonpoika tarkoittaa talollista, joka hallinnoi (omistamaansa tai vuokraamaansa) viljelysmaita ja metsää ja saa siitä pääasiallisen toimeentulon.
Uusi!!: Kielireskripti ja Talonpoika · Katso lisää »
