Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
48 suhteet: Aarni Penttilä, Aili Virkkunen, Aimo Turunen, Arvid Genetz, Aulis Ojajärvi, Aunuksen Karjala, E. N. Setälä, Edvard Ahtia, Eino Leskinen, Esko Immonen, Heikki Leskinen, Heikki Ojansuu, Helmi Helminen-Nordberg, Helmi Virtaranta, Itä-Karjala, Itkuvirsi, J. Juhani Kortesalmi, Jalo Kalima, Jatkosota, Juho Kujola, Kaarle Stewen, Kansanrunous, Karjalan kieli, Kotimaisten kielten keskus, Kuolan niemimaa, Kustaa Karjalainen, Lundin yliopisto, Novgorodin kuvernementti, Ortodoksinen kirkko, Paavo Ravila, Pertti Virtaranta, Raja-Karjala, Ruben Nirvi, Salmi (kunta), Sanakirja, Suojärvi, Suomalais-Ugrilainen Seura, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen kansan vanhat runot, Suomen kieli, Tahvo Luosto, Talvisota, Theodor Schwindt, Toivo Kaukoranta, Tverin Karjala, Vilho Jyrinoja, Vilho Koljonen, Yrjö Toivonen.
Aarni Penttilä
Aarni Emanuel Penttilä (vuoteen 1919 Hildén; 5. elokuuta 1899 Raahe – 25. elokuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä (fennisti), joka palveli 30 vuotta suomen kielen professorina Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Aarni Penttilä · Katso lisää »
Aili Virkkunen
Aili Virkkunen (1. kesäkuuta 1909 – 12. syyskuuta 1998 Vaala) oli suomalainen filosofian maisteri ja opettajaseminaarin lehtori.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Aili Virkkunen · Katso lisää »
Aimo Turunen
Aunuksen radioon toukokuussa 1942. Aimo Armas Turunen (25. helmikuuta 1912 Ilomantsi – 21. syyskuuta 2000) oli suomalainen kielitieteilijä ja itämerensuomalaisten kielten professori.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Aimo Turunen · Katso lisää »
Arvid Genetz
”Arwi Jännes 55 w. ikäisenä”, Eva Ingmanin maalaama muotokuva vuodelta 1903. Arvid Oskar Gustaf Genetz (kirjailijanimi Arvi Jännes; 1. heinäkuuta 1848 Impilahti – 3. toukokuuta 1915 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja kielentutkija sekä senaattori 1901–1905.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Arvid Genetz · Katso lisää »
Aulis Ojajärvi
Aulis Onni Ojajärvi (5. huhtikuuta 1913 Alajärvi – 13. lokakuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen rehtori, filosofian tohtori ja kirjailija.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Aulis Ojajärvi · Katso lisää »
Aunuksen Karjala
Aunuksen Karjala, lyhyemmin Aunus (lyh. Anus) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä nykyisessä Karjalan tasavallassa Laatokan ja Äänisen välillä ja Äänisen pohjoispuolella.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Aunuksen Karjala · Katso lisää »
E. N. Setälä
Nestor Emil (Emil Nestor, E. N.) Setälä (27. helmikuuta 1864 Kokemäki – 8. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija ja poliitikko.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja E. N. Setälä · Katso lisää »
Edvard Ahtia
Edvard Vilhelm Ahtia, vuoteen 1892 Starck (12. marraskuuta 1867 – 15. maaliskuuta 1953) oli suomalainen kielitieteilijä, opettaja, kirjailija ja kansanvalistaja, karjalan kielen tutkija ja kehittäjä.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Edvard Ahtia · Katso lisää »
Eino Leskinen
Eino Leskinen (1904 Joensuu – 1971) oli suomalainen kielitieteilijä ja yliopistonlehtori.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Eino Leskinen · Katso lisää »
Esko Immonen
Esko Ilmari Immonen (2. toukokuuta 1931 Rauma – 20. kesäkuuta 2002) oli suomalainen yritysjohtaja, joka sai kauppaneuvoksen arvonimen.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Esko Immonen · Katso lisää »
Heikki Leskinen
Heikki Olavi Leskinen (10. lokakuuta 1930 Kurkijoki – 7. joulukuuta 2021) oli suomalainen kielentutkija ja professori.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Heikki Leskinen · Katso lisää »
Heikki Ojansuu
Heikki Ojansuu (26. heinäkuuta 1873 Tyrvää – 18. tammikuuta 1923) oli suomalainen kielitieteilijä.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Heikki Ojansuu · Katso lisää »
Helmi Helminen-Nordberg
Helmi Kaarina Helminen-Nordberg, o.s. Helminen (25. toukokuuta 1905 Tampere (Viitattu 10.2.2019) – 1. toukokuuta 1976 Helsinki) oli Helsingin kaupunginmuseon johtaja ja etnografiaan ja kulttuurihistoriaan suuntautunut historioitsija.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Helmi Helminen-Nordberg · Katso lisää »
Helmi Virtaranta
Helmi Virtaranta (o.s. Linna, 19. joulukuuta 1919 Hämeenkyrö – 8. syyskuuta 1999) oli suomalainen kielitieteilijä, kansanperinteen tallentaja ja valokuvaaja.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Helmi Virtaranta · Katso lisää »
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Itä-Karjala · Katso lisää »
Itkuvirsi
Sortavalassa vuonna 1906. Itkuvirret eli itkut ovat muun muassa joidenkin itämerensuomalaisten kansojen ja slaavilaisten kansojen keskuudessa määrätilanteissa, kuten häissä ja hautajaisissa esitettäviä valitusrunoja, jotka on improvisoitu perinteisistä aineksista.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Itkuvirsi · Katso lisää »
J. Juhani Kortesalmi
Jouko Juhani Kortesalmi (23. marraskuuta 1933 Kuusamo – 21. elokuuta 2019 Helsinki) oli suomalainen filosofian tohtori, kansanedustaja ja maaherra.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja J. Juhani Kortesalmi · Katso lisää »
Jalo Kalima
Jalo Lahja Kalima (vuoteen 1906 Landgren; 24. marraskuuta 1884 Sääminki – 30. kesäkuuta 1952 Askola) oli suomalainen kielitieteilijä, kirjallisuuden suomentaja ja professori.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Jalo Kalima · Katso lisää »
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Jatkosota · Katso lisää »
Juho Kujola
Juho (Johannes, Ivan) Kujola (alkuperäinen sukunimi Lasarev, 18. tammikuuta 1884 Salmin pitäjän Miinalan kylä – 4. kesäkuuta 1963 Tampere) oli suomalainen lyydin ja karjalan kielen tutkija.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Juho Kujola · Katso lisää »
Kaarle Stewen
Kaarle Kustaa Wilhelm Stewen (10. toukokuuta 1934 Oulu – 10. joulukuuta 2019) oli suomalainen toimittaja, kirjailija ja elokuva-alan vaikuttaja.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Kaarle Stewen · Katso lisää »
Kansanrunous
Kansanrunous käsittää kansan kiteytyneen sanallisen perinteen.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Kansanrunous · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Kotimaisten kielten keskus
Kotimaisten kielten keskus (lyh. Kotus) on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Kotimaisten kielten keskus · Katso lisää »
Kuolan niemimaa
Kuolan niemimaa sijaitsee Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Kuolan niemimaa · Katso lisää »
Kustaa Karjalainen
Kustaa Fredrik Karjalainen (21. elokuuta 1871 Kajaani – 5. syyskuuta 1919 Loviisa) oli suomen sukukieliin perehtynyt tutkija ja tutkimusmatkailija.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Kustaa Karjalainen · Katso lisää »
Lundin yliopisto
Lundin yliopisto (lyhenne LU,, lat. Universitas Lundensis) on Lundissa Skånen läänissä sijaitseva julkinen tutkimuskorkeakoulu.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Lundin yliopisto · Katso lisää »
Novgorodin kuvernementti
Kuvernementin kartta Kuvernementin vaakuna Novgorodin kuvernementti (myös lääni) oli hallintoalue Venäjällä vuosina 1727–1927.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Novgorodin kuvernementti · Katso lisää »
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Paavo Ravila
Paavo Ilmari Ravila (5. heinäkuuta 1902 Laukaa – 16. huhtikuuta 1974 Helsinki) oli akateemikko ja Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja yliopiston rehtori.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Paavo Ravila · Katso lisää »
Pertti Virtaranta
Erkki Pertti Ilmari Virtaranta (20. toukokuuta 1918 Karkku – 9. heinäkuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä, merkittävä itämerensuomalaisen kulttuurin tutkija ja tallentaja ja Helsingin yliopiston suomen kielen professori.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Pertti Virtaranta · Katso lisää »
Raja-Karjala
Raja-Karjala korostettu punaisella Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala oli historiallinen alue, joka käsitti Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Raja-Karjala · Katso lisää »
Ruben Nirvi
Ruben Erik Nirvi (vuoteen 1928 Snirvi; 16. joulukuuta 1905 Askola – 26. tammikuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Ruben Nirvi · Katso lisää »
Salmi (kunta)
Salmi on entinen Suomen kunta luovutetussa Karjalassa.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Salmi (kunta) · Katso lisää »
Sanakirja
sanakirja Sanakirja on hakuteos, jossa on esitetty jonkin kielen tai kielimuodon määrätavoin valittujen, tavallisesti aakkosjärjestyksessä esitettyjen sanojen merkitykset, vieraskieliset vastineet tms.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Sanakirja · Katso lisää »
Suojärvi
Suojärven epävirallinen perinnevaakuna. Suojärvi on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Suojärvi · Katso lisää »
Suomalais-Ugrilainen Seura
Suomalais-Ugrilainen Seura on suomalainen tieteellinen seura, joka on perustettu professori Otto Donnerin aloitteesta 15.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Suomalais-Ugrilainen Seura · Katso lisää »
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry (lyh. SKS) on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja yleishyödyllinen yhdistys.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura · Katso lisää »
Suomen kansan vanhat runot
Suomen Kansan Vanhat Runot eli SKVR on 34-osainen teos, jossa on julkaistu suurin osa talteen kirjoitetusta alkuperäisestä kalevalaisesta kansanrunoudesta, noin 100 000 erillistä runotekstiä.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Suomen kansan vanhat runot · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Suomen kieli · Katso lisää »
Tahvo Luosto
Tahvo Tauno Väinö Luosto (synt. Liljeblad, 7. syyskuuta 1905 Kuusisto – 25. toukokuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen kieli- ja kansatieteilijä, joka tunnettiin myös kansallissosialistina ja antisemitistinä.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Tahvo Luosto · Katso lisää »
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Talvisota · Katso lisää »
Theodor Schwindt
Petter Theodor Schwindt (13. lokakuuta 1851 Käkisalmi – 27. lokakuuta 1917) oli suomalainen kansatieteilijä, arkeologi ja valtiopäivämies.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Theodor Schwindt · Katso lisää »
Toivo Kaukoranta
Toivo Johannes Kaukoranta (11. toukokuuta 1888 Liminka – 3. huhtikuuta 1968 Seinäjoki) oli suomalainen filosofian maisteri, kielitieteilijä ja itsenäisyysaktivisti.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Toivo Kaukoranta · Katso lisää »
Tverin Karjala
Tverinkarjalaisten kylien sijainnit. Tverin Karjala tarkoittaa karjalaisten asuma-alueita Tverin alueella Venäjällä 150–200 km Moskovasta luoteeseen.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Tverin Karjala · Katso lisää »
Vilho Jyrinoja
Vilho Jyrinoja, nimi aik, Vasselei Jehrimäini (25. joulukuuta 1901 Akonlahti, Vienan Karjala – 15. lokakuuta 1956 Kajaani) oli Vienan Karjalassa syntynyt suomalainen kirjailija ja kansanperinteen kerääjä.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Vilho Jyrinoja · Katso lisää »
Vilho Koljonen
Vilho Koljonen (18. elokuuta 1910 Kiihtelysvaara – 1. syyskuuta 2000) oli suomalainen kirjailija, valokuvaaja ja musiikintekijä.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Vilho Koljonen · Katso lisää »
Yrjö Toivonen
Yrjö Henrik Toivonen (19. tammikuuta 1890 Koski Tl – 16. toukokuuta 1956 Helsinki) oli akateemikko ja Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori 1934–1948.
Uusi!!: Karjalan kielen sanakirja ja Yrjö Toivonen · Katso lisää »
