Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Talvisota

Indeksi Talvisota

Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.

273 suhteet: A. K. Cajander, Aarno Yrjö-Koskinen, Aaro Pajari, Adolf Hitler, Ahkio, Ahvenanmaan maakunta, Akateeminen Karjala-Seura, Aladár Paasonen, Aleksandra Kollontai, Alli Paasikivi, Andrei Ždanov, Anschluss, Antti Tuuri, Aro, Ateismi, Australia, Baltian maat, Benelux, Bessarabia, Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, Bolševikit, Boris Rybkin, Cajanderin III hallitus, Carl Gustaf Emil Mannerheim, Demokraatti (lehti), Diktatuuri, Ella Eronen, Ensimmäinen maailmansota, Espanja, Etelä-Amerikka, Etelä-Karjalan maakunta, Flygflottilj 19, Hanko, Harald Öhquist, Heimosodat, Hella Wuolijoki, Hermann Göring, Hjalmar Siilasvuo, Ihmisaalto, Intia, Isänmaallinen kansanliike, Itä-Karjala, Itämeri, Itävalta, Jatkosota, Johan Nykopp, Josif Stalin, Juho Kusti Paasikivi, Kaarlo Somerto, Kaartin soittokunta, ..., Kainuun maakunta, Kajaani, Kalastajasaarento, Kallion IV hallitus, Kamiina, Kannaksen armeija, Kansainliitto, Kansainyhteisö, Kansallissosialismi, Karjalan Liitto, Karjalankannaksen taistelut talvisodassa, Karjalankannas, Kasapanos, Käsikranaatti, Kiirastuli, Kirill Meretskov, Kivimäen hallitus, Kliment Vorošilov, Kollaanjoki, Konepistooli, Korpisotaa, Kreml, Kronstadt, Kuhmo, Kuhmon taistelut, Kuokkala (Terijoki), Kuusamo, Kyösti Kallio, Laatokan Karjala, Laatokan Karjalan mottitaistelut talvisodassa, Laatokka, Lapin maakunta, Lapin Ryhmä, Lappohja, Lapuan liike, Lavansaari, Länsimaat, Länsirintama (toinen maailmansota), Lemetin tienhaaran motti, Lev Mehlis, Lieksa, Liikekannallepano, Liittoutuneet, Lumi, Luovutettu Karjala, Luovutetut alueet, Mainilan laukaukset, Mannerheim-linja, Max Jakobson, Mitä missä milloin, Molotov–Ribbentrop-sopimus, Moskova, Moskovan rauhansopimus (1940), Motti, Murtuneet mielet, Natsi-Saksa, Neuvosto-Venäjä, Neuvostoliiton 13. armeija, Neuvostoliiton 139. jalkaväkidivisioona, Neuvostoliiton 14. armeija, Neuvostoliiton 163. divisioona, Neuvostoliiton 44. divisioona, Neuvostoliiton 7. armeija, Neuvostoliiton 8. armeija, Neuvostoliiton 9. armeija, Neuvostoliiton kommunistinen puolue, Neuvostoliitto, Nikita Hruštšov, Norja, Oikeistoradikalismi, Osasto Brandenstein, Otava (kirjankustantamo), Otto Wille Kuusinen, Oulu, P. E. Svinhufvud, Paavo Talvela, Pentti Haanpää, Petsamo, Pielisjärvi, Pietari (kaupunki), Pika-asutuslaki, Pohjois-Karjalan maakunta, Pohjois-Suomen Ryhmä, Pohjoismaat, Polttopullo, Porajärvi (Aunuksen Karjala), PPŠ-41, Pravda, Propaganda, Puna-armeija, Punakaarti, Puola, Raatteen tien taistelu, Radiotiedustelu, Rafael Hakkarainen, Raja-Karjala, Rajajoki, Ranska, Rautamalmi, Rautasormus, Rüdiger von der Goltz, Reininmaa, Reino Palmroth, Repola, Risto Ryti, Rovaniemi, Rudolf Holsti, Ruotsi, Ruotsin kieli, Ryhmä Talvela, Sabaton, Saksa, Saksan Itämeren-divisioona, Saksan keisarikunta, Salla, Sallan–Kuusamon alue, Seiskari, Semjon Timošenko, Silmien välliin, Sisu, Sortavala, Sortovuodet, Sota, Sotatalous Suomessa talvisodan aikana, Stavka, Suksi, Summan risti, Suojärvi, Suomen armeijan ulkomaalaiset vapaaehtoiset talvisodassa, Suomen I armeijakunta (talvisota), Suomen II armeijakunta (talvisota), Suomen III armeijakunta (talvisota), Suomen IV armeijakunta (talvisota), Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus, Suomen kansantasavalta, Suomen pääministeri, Suomen sisällissota, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomen talvisodassa saama sotasaalis, Suomen valtiovarainministeri, Suomenlahden ulkosaaret, Suomenlahti, Suomi, Suomi-konepistooli, Suomussalmen taistelu, Suomussalmi, Suur-Suomi-aate, Suursaari, Suurvalta, Taipaleenjoki, Taisteluni, Taka-asema, Talvisodan diplomatia, Talvisodan henki, Talvisodan ilmasotatoimet, Talvisodan merisotatoimet, Talvisodan muistomitali, Talvisodan pommitukset, Talvisodan tausta, Talvisodan ulkomainen apu, Talvisota (elokuva), Talvisota (täsmennyssivu), Tammisuo, Tampere, Tanska, Tarton rauha, Tšekkoslovakia, Teltta, Terijoen hallitus, Terijoki, The Art of War, Toinen maailmansota, Tolvajärven–Ägläjärven taistelu, Tytärsaari, Ukrainalaiset, Uudenkaupungin rauha, Uusi-Seelanti, Valesota, Valkoiset, Valkovenäläiset, Varsova, Väinö Hakkila, Väinö Tanner, Väliasema, Venäjän keisarikunta, Venäläisvastaisuus, Versailles’n rauha, Viipuri, Viipurin taistelu (1940), Viipurinlahti, Viro, Vjatšeslav Molotov, Weimarin tasavalta, Wipert von Blücher, Yhdistynyt kuningaskunta, Ylimääräiset harjoitukset, Yrjö Jylhä, 1. divisioona (talvisota), 1. helmikuuta, 10. divisioona (talvisota), 11. divisioona (talvisota), 12. divisioona (talvisota), 13. divisioona (talvisota), 13. maaliskuuta, 1918, 1920, 1921, 1937, 1938, 1939, 1940, 1953, 30. marraskuuta, 4. divisioona (talvisota), 5. divisioona (talvisota), 5. helmikuuta, 5. joulukuuta, 5. maaliskuuta, 6. divisioona (talvisota), 7. joulukuuta, 8. divisioona (talvisota), 9. divisioona (talvisota). Laajenna indeksi (223 lisää) »

A. K. Cajander

Aimo Kaarlo Cajander (4. huhtikuuta 1879 Uusikaupunki – 21. tammikuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen metsätieteilijä ja poliitikko, Metsähallituksen ylijohtaja, Kansallisen Edistyspuoleen puheenjohtaja sekä kolminkertainen pääministeri.

Uusi!!: Talvisota ja A. K. Cajander · Katso lisää »

Aarno Yrjö-Koskinen

isbn.

Uusi!!: Talvisota ja Aarno Yrjö-Koskinen · Katso lisää »

Aaro Pajari

Aaro Olavi Pajari oli suomalainen kenraalimajuri ja kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari.

Uusi!!: Talvisota ja Aaro Pajari · Katso lisää »

Adolf Hitler

Adolf Hitler oli itävaltalaissyntyinen saksalainen poliitikko, joka nousi Saksan valtakunnankansleriksi ja johti natsihallinnon aikana 1933–1945 maata diktaattorina, Saksan valtakunnanjohtajana (Führer).

Uusi!!: Talvisota ja Adolf Hitler · Katso lisää »

Ahkio

Perinteinen puinen emännänahkio. Jatkosodan hiihtopartio etenee ahkioineen. Ahkion vetoa hiihtovaelluksella. Ahkio on veneen muotoinen lumessa vedettävä pulkka.

Uusi!!: Talvisota ja Ahkio · Katso lisää »

Ahvenanmaan maakunta

Ahvenanmaa on saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, sekä ainoa jolla on itsehallinto.

Uusi!!: Talvisota ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »

Akateeminen Karjala-Seura

Akateemisen Karjala-Seuran juliste. Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli Suomessa vuosina 1922–1944 toiminut ylioppilaiden ja akateemisten muodostama järjestö, jonka tavoitteena oli alun perin Itä-Karjalasta Suomeen tulleiden pakolaisten avustaminen, sittemmin myös yleisesti heimo­yhteyden, kansallisuus­tunteen ja maanpuolustustahdon kohottaminen.

Uusi!!: Talvisota ja Akateeminen Karjala-Seura · Katso lisää »

Aladár Paasonen

Aladár Antero Zoltán Béla Gyula Árpád Paasonen (11. joulukuuta 1898, Budapest, Itävalta-Unkari – 6. heinäkuuta 1974 Flourtown, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli suomalainen eversti, joka toimi Päämajan tiedustelujaoston päällikkönä jatkosodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Aladár Paasonen · Katso lisää »

Aleksandra Kollontai

Aleksandra Kollontai työhuoneessaan Tukholmassa vuonna 1943. Aleksandra Mihailovna Kollontai (Алекса́ндра Миха́йловна Коллонта́й — omaa sukua Domontovitš, Домонто́вич) (31. maaliskuuta (J: 19. maaliskuuta) 1872, Pietari – 9. maaliskuuta 1952, Moskova) oli venäläinen marxilainen kirjailija, feministi ja diplomaatti.

Uusi!!: Talvisota ja Aleksandra Kollontai · Katso lisää »

Alli Paasikivi

Alli Paasikivi tuberkuloosia vastustavassa postimerkissä vuonna 1947 Allina Amanda ”Alli” Paasikivi (o.s. Valve, vuoteen 1907 saakka Hildén, 19. joulukuuta 1879 Kärkölä – 13. kesäkuuta 1960 Helsinki) oli presidentti Juho Kusti Paasikiven toinen vaimo.

Uusi!!: Talvisota ja Alli Paasikivi · Katso lisää »

Andrei Ždanov

Andrei Ždanov. Andrei Aleksandrovitš Ždanov (26. helmikuuta (J: 14. helmikuuta) 1896 Mariupol – 31. elokuuta 1948 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja taideideologi.

Uusi!!: Talvisota ja Andrei Ždanov · Katso lisää »

Anschluss

”Hyväksytkö yhdistämisen ja äänestätkö puoluejohtaja Adolf Hitleriä?” Iso ympyrä keskellä on ”Kyllä”, pienempi on ”Ei”. Saksan kartta Itävallan liittämisen jälkeen Termillä Anschluss viitataan vuonna 1938 tapahtuneeseen Itävallan liittämiseen natsi-Saksaan (Anschluss Österreichs).

Uusi!!: Talvisota ja Anschluss · Katso lisää »

Antti Tuuri

Antti Elias Tuuri (s. 1. lokakuuta 1944 Kauhava) on suomalainen kirjailija, joka on koulutukseltaan diplomi-insinööri.

Uusi!!: Talvisota ja Antti Tuuri · Katso lisää »

Aro

Aroa nykyisen Uzbekistanin alueella. Kuva 1900-luvun alusta. Aro eli steppi on luonnonvaraisen heinä- ja ruohokasvillisuuden ja joskus myös pensaiden peittämä verrattain kuiva ja puuton alue.

Uusi!!: Talvisota ja Aro · Katso lisää »

Ateismi

Kieli.

Uusi!!: Talvisota ja Ateismi · Katso lisää »

Australia

Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla.

Uusi!!: Talvisota ja Australia · Katso lisää »

Baltian maat

Itämeri rajaa Baltiaa lännestä Baltian maat viittaa kolmeen Pohjois-Euroopan valtioon Itämeren itäpuolella: Viroon, Latviaan ja Liettuaan.

Uusi!!: Talvisota ja Baltian maat · Katso lisää »

Benelux

Benelux-maat kartalla. Benelux-maat on Euroopassa sijaitseva talousliitto, joka käsittää Alankomaiden, Belgian ja Luxemburgin valtiot.

Uusi!!: Talvisota ja Benelux · Katso lisää »

Bessarabia

Bessarabian sijainti. Bessarabia on muinainen maakunta Itä-Euroopassa, joka käsittää suurimman osan nykyisestä Moldovasta ja osan Ukrainasta.

Uusi!!: Talvisota ja Bessarabia · Katso lisää »

Bolšaja sovetskaja entsiklopedija

Suuri neuvostotietosanakirja, toinen laitos, osat 10–18. Suuri neuvostotietosanakirja, kolmas laitos ja vuosikirja vuodelta 1971. Kolmannen laitoksen englanninkielinen käännös ''Great Soviet Encyclopedia''. Vuosina 1974–1986 ilmestynyt 12-osainen ”Neuvosto-Armenian tietosanakirja”. Bolšaja sovetskaja entsiklopedija (lyhenne БСЭ, BSE) eli Suuri neuvostotietosanakirja on suurin ja kattavin Neuvostoliitossa ilmestynyt venäjänkielinen tietosanakirja.

Uusi!!: Talvisota ja Bolšaja sovetskaja entsiklopedija · Katso lisää »

Bolševikit

Bolševikit (voidaan kirjoittaa myös bolsevikit) oli Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.

Uusi!!: Talvisota ja Bolševikit · Katso lisää »

Boris Rybkin

Boris Rybkin Boris Arkadjevitš Rybkin (19. kesäkuuta 1899 Novovitebsk – 27. marraskuuta 1947 Praha, Tšekkoslovakia) oli NKVD:n virkamies.

Uusi!!: Talvisota ja Boris Rybkin · Katso lisää »

Cajanderin III hallitus

Cajanderin III hallitus oli Suomen tasavallan 22.

Uusi!!: Talvisota ja Cajanderin III hallitus · Katso lisää »

Carl Gustaf Emil Mannerheim

Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesäkuuta 1867 Askainen, Suomen suuriruhtinaskunta, Venäjä – 27. tammikuuta 1951 Lausanne, Sveitsi) oli Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946) ja Suomen marsalkka.

Uusi!!: Talvisota ja Carl Gustaf Emil Mannerheim · Katso lisää »

Demokraatti (lehti)

Demokraatti on Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattajana toimiva sanomalehti.

Uusi!!: Talvisota ja Demokraatti (lehti) · Katso lisää »

Diktatuuri

Diktatuuri tarkoittaa yhden henkilön tai pienen ryhmän voimakkaaseen valtaan perustuvaa valtiomuotoa.

Uusi!!: Talvisota ja Diktatuuri · Katso lisää »

Ella Eronen

Ella Siviä Eronen (29. tammikuuta 1900 Helsinki – 9. lokakuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja lausuntataiteilija.

Uusi!!: Talvisota ja Ella Eronen · Katso lisää »

Ensimmäinen maailmansota

liittoutumattomat Ensimmäinen maailmansota (myös suuri sota tai maailmansota) oli vuosina 1914–1918 käyty maailmanlaajuinen sota, jonka tapahtumat kuitenkin keskittyivät enimmäkseen Euroopassa käytyihin taisteluihin.

Uusi!!: Talvisota ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »

Espanja

Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio.

Uusi!!: Talvisota ja Espanja · Katso lisää »

Etelä-Amerikka

Satelliittikuva Etelä-Amerikasta. Etelä-Amerikka on maanosa läntisellä pallonpuoliskolla Tyynenmeren ja Atlantin välissä.

Uusi!!: Talvisota ja Etelä-Amerikka · Katso lisää »

Etelä-Karjalan maakunta

Etelä-Karjala on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella.

Uusi!!: Talvisota ja Etelä-Karjalan maakunta · Katso lisää »

Flygflottilj 19

F19:n Gloster Gladiator Mk.1 Kauhavalla 30. maaliskuuta 1940 lähdössä Ruotsiin talvisodan päätyttyä. Brittiläisvalmisteinen kevyt 1930-luvun pommituskone Hawker Hart Keski-Ruotsin ilmailumuseossa Linköpingissä Suomen ilmavoimien tunnuksin. osasto Roininen ja Svenska Frivilligkåren Sallassa F19 kävi ilmataisteluja mm. Polikarpov I-15bis:ä vastaan F19:n pääkalusto: Gloster Gladiator I Flygflottilj 19 (F19) (Lentolaivue 19, Lentorykmentti 19) oli ruotsalainen vapaaehtoinen lento-osasto, joka osallistui Suomen talvisotaan.

Uusi!!: Talvisota ja Flygflottilj 19 · Katso lisää »

Hanko

Hangon huviloita. Kuva vesitornista. kirkko. Hanko on Suomen kaupunki ja eteläisin kunta Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla.

Uusi!!: Talvisota ja Hanko · Katso lisää »

Harald Öhquist

Harald Öhquist (1. maaliskuuta 1891 Helsinki - 10. helmikuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti ja jääkäri.

Uusi!!: Talvisota ja Harald Öhquist · Katso lisää »

Heimosodat

Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.

Uusi!!: Talvisota ja Heimosodat · Katso lisää »

Hella Wuolijoki

Hella Maria Wuolijoki, vuoteen 1908 Ella Maria Murrik, kirjailijanimet muun muassa Juhani Tervapää ja Felix Tuli, (22. heinäkuuta 1886 Helme, Liivinmaa – 2. helmikuuta 1954 Helsinki) oli tunnettu suomenvirolainen poliitikko, näytelmäkirjailija, Yleisradion pääjohtaja, liikenainen ja NKVD:n vakooja.

Uusi!!: Talvisota ja Hella Wuolijoki · Katso lisää »

Hermann Göring

Hermann Wilhelm Göring (12. tammikuuta 1893 – 15. lokakuuta 1946) oli natsi-Saksan sotamarsalkka, ilmailuministeri ja Luftwaffen komentaja (Reichsminister der Luftfahrt und Oberbefehlshaber der Luftwaffe – Ilmailun valtakunnanministeri ja Luftwaffen ylikäskynhaltija) vuosina 1933–1945 sekä valtiopäivien puhemies vuosina 1932–1945.

Uusi!!: Talvisota ja Hermann Göring · Katso lisää »

Hjalmar Siilasvuo

Hjalmar Fridolf Siilasvuo (vuoteen 1936 saakka Strömberg; 18. maaliskuuta 1892 Helsinki – 11. tammikuuta 1947 Oulu) oli suomalainen jääkärikenraaliluutnantti ja Mannerheim-ristin ritari, joka tunnetaan erityisesti Suomussalmen taisteluiden johtajana.

Uusi!!: Talvisota ja Hjalmar Siilasvuo · Katso lisää »

Ihmisaalto

Ihmisaalto on sodankäynnissä jalkaväen tekemä suora hyökkäys vihollisen puolustusasemiin.

Uusi!!: Talvisota ja Ihmisaalto · Katso lisää »

Intia

Intian tasavalta eli Intia, viralliselta nimeltään Bharat, Republic of India on liittovaltio Etelä-Aasiassa.

Uusi!!: Talvisota ja Intia · Katso lisää »

Isänmaallinen kansanliike

Isänmaallinen kansanliike (IKL) oli suomalainen oikeistoradikaali puolue.

Uusi!!: Talvisota ja Isänmaallinen kansanliike · Katso lisää »

Itä-Karjala

Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.

Uusi!!: Talvisota ja Itä-Karjala · Katso lisää »

Itämeri

Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.

Uusi!!: Talvisota ja Itämeri · Katso lisää »

Itävalta

Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Talvisota ja Itävalta · Katso lisää »

Jatkosota

Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.

Uusi!!: Talvisota ja Jatkosota · Katso lisää »

Johan Nykopp

Johan Albert Nykopp (27. toukokuuta 1906 Le Vésinet, Ranska – 28. huhtikuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja vuorineuvos joka siirtyi pitkän diplomaattiuran jälkeen 1950-luvun lopulla elinkeinoelämän palvelukseen toimien ensin Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtajana ja sitten Oy Tampella Ab:n toimitusjohtajana 1962–1972.

Uusi!!: Talvisota ja Johan Nykopp · Katso lisää »

Josif Stalin

Josif Vissarionovitš Džugašvili, vallankumousnimeltään Josif Stalin (vallankumousnimeltään,, 18. joulukuuta (J 6. joulukuuta) 1878 Gori, Tbilisin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 5. maaliskuuta 1953 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto), oli bolševikkivallankumouksellinen, Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ensimmäinen pääsihteeri (1922–1953) ja Vladimir Leninin seuraaja Neuvostoliiton johdossa.

Uusi!!: Talvisota ja Josif Stalin · Katso lisää »

Juho Kusti Paasikivi

Juho Kusti Paasikivi (vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, 27. marraskuuta 1870 Koski Hl (syntymäkotikunta Tampere) – 14. joulukuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, pankinjohtaja ja diplomaatti, kolmen hallituksen pääministeri ja Suomen tasavallan seitsemäs presidentti vuosina 1946–1956.

Uusi!!: Talvisota ja Juho Kusti Paasikivi · Katso lisää »

Kaarlo Somerto

Kaarlo Vilho Somerto (23. huhtikuuta 1895 Kivennapa – 6. joulukuuta 1965 Helsinki) oli Suomen Puolustusvoimissa tykistön eversti ja sodanaikainen rykmentin komentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Kaarlo Somerto · Katso lisää »

Kaartin soittokunta

Kaartin soittokunta on Suomen puolustusvoimien edustussoittokunta.

Uusi!!: Talvisota ja Kaartin soittokunta · Katso lisää »

Kainuun maakunta

Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.

Uusi!!: Talvisota ja Kainuun maakunta · Katso lisää »

Kajaani

Kajaani on Suomen kaupunki ja Kainuun maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujärven itäpuolella Kajaaninjoen varrella Kainuun maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Kajaani · Katso lisää »

Kalastajasaarento

Kalastajasaarento muodostaa Petsamon koillisimman osan Kalastajasaarento on lähes saarimainen Barentsinmeren ympäröimä niemi Murmanskin alueen luoteisosassa Venäjällä ja on osa Petsamoa Petsamon kuntapiirissä.

Uusi!!: Talvisota ja Kalastajasaarento · Katso lisää »

Kallion IV hallitus

Kallion IV hallitus oli Suomen tasavallan 21.

Uusi!!: Talvisota ja Kallion IV hallitus · Katso lisää »

Kamiina

Kamiina on pieni, yleensä metallirakenteinen lämmityslaite asuintilojen lämmittämiseen.

Uusi!!: Talvisota ja Kamiina · Katso lisää »

Kannaksen armeija

Kannaksen armeijan ryhmitys talvisodan alkaessa Kannaksen armeija (Kan.A) oli suomalainen sotatoimiyhtymä talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Kannaksen armeija · Katso lisää »

Kansainliitto

Kansainliitto oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen tehtävänään aseidenriisunta, valtioiden välisten asioiden ratkaisu ja elinolosuhteiden ylläpito.

Uusi!!: Talvisota ja Kansainliitto · Katso lisää »

Kansainyhteisö

Kansainyhteisö (vuodet 1926–1949 Brittiläinen kansainyhteisö) on Britannian ja sen entisten alusmaiden ja territorioiden muodostama yhteisö.

Uusi!!: Talvisota ja Kansainyhteisö · Katso lisää »

Kansallissosialismi

Kansallissosialistisen Saksan tunnus hakaristi. Kansallissosialismi eli natsismi oli Adolf Hitlerin johtaman Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) ideologia.

Uusi!!: Talvisota ja Kansallissosialismi · Katso lisää »

Karjalan Liitto

Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1960 postimerkin karjalaisten suurjuhlien kunniaksi. Juhlien järjestäjän Karjalan Liiton perustamisesta oli kulunut silloin 20 vuotta. Karjalan Liitto on karjalaisen kulttuurin harrastus- ja kansalaisjärjestö.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalan Liitto · Katso lisää »

Karjalankannaksen taistelut talvisodassa

Karjalankannaksen taistelut käytiin talvisodan aikana 30.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalankannaksen taistelut talvisodassa · Katso lisää »

Karjalankannas

Karjalankannas (vihreällä)Karjalankannaksen kangasmetsää Karjalankannas on Venäjän luoteisosassa, Pietarin liittokaupungin pohjoisosassa ja Leningradin alueella sijaitseva maa-alue, joka erottaa Laatokan ja Suomenlahden toisistaan.

Uusi!!: Talvisota ja Karjalankannas · Katso lisää »

Kasapanos

varsikäsikranaatti ja polttopullo. Kasapanos oli pioneeripataljoonassa palvelleen kapteeni Kaarlo Tuurnan vuonna 1936 kehittelemä panssarintorjunta-ase.

Uusi!!: Talvisota ja Kasapanos · Katso lisää »

Käsikranaatti

Käsikranaatti (Mk 2 sirpalekranaatti) Saksalaisen ''Stielhandgranate 24'' -varsikäsikranaatin halkileikkaus. Käsikranaatti on jalkaväen käyttämä, mukanakulkeva, käsin heitettävä räjähtävä ampumatarvike.

Uusi!!: Talvisota ja Käsikranaatti · Katso lisää »

Kiirastuli

Jumalaiseen näytelmään''. Kiirastuli ('puhdistuspaikka') on katolisen kirkon teologian mukaan olotila, jossa pelastuneen ihmisen sielu kuoleman jälkeen puhdistuu (lat. purgare, 'puhdistaa') synneistä ennen taivaaseen pääsyä.

Uusi!!: Talvisota ja Kiirastuli · Katso lisää »

Kirill Meretskov

Kirill Afanasjevitš Meretskov (7. kesäkuuta 1897 Nazarjevo, Venäjä – 30. joulukuuta 1968 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen sotilaskomentaja, Espanjan sisällissodan ja toisen maailmansodan aikainen armeijakenraali.

Uusi!!: Talvisota ja Kirill Meretskov · Katso lisää »

Kivimäen hallitus

Kivimäen hallitus oli Suomen tasavallan 20.

Uusi!!: Talvisota ja Kivimäen hallitus · Katso lisää »

Kliment Vorošilov

Stalin ja Kliment Vorošilov (oikealla) 1935 Kliment Jefremovitš Vorošilov (4. helmikuuta (J: 23. tammikuuta) 1881 Jekaterinoslavin kuvernementti – 2. joulukuuta 1969 Moskova) oli pitkään vaikuttanut neuvostoliittolainen sotilasjohtaja ja poliitikko.

Uusi!!: Talvisota ja Kliment Vorošilov · Katso lisää »

Kollaanjoki

Kollaanjoki (myös: Kollasjoki) on joki Karjalan tasavallassa Venäjällä osittain Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Kollaanjoki · Katso lisää »

Konepistooli

Suomi-konepistooli. Konepistooli on pistoolin patruunoita ampuva kerta- ja sarjatuliase.

Uusi!!: Talvisota ja Konepistooli · Katso lisää »

Korpisotaa

Korpisotaa on Pentti Haanpään vuonna 1940 ilmestynyt omaelämänkerrallinen sotaromaani, joka kuvaa tavallisten sotilaiden elämää rintamalla talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Korpisotaa · Katso lisää »

Kreml

Pihkovan kremliä. Kreml on useissa Venäjän historiallisissa kaupungeissa oleva linnoitettu keskusta, joka usein sijaitsee kaupungin korkeimmalla kohdalla tai muuten strategisesti hyvällä paikalla.

Uusi!!: Talvisota ja Kreml · Katso lisää »

Kronstadt

Kronstadt on Pietarin kaupungin piiri, jolla on kaupungin asema.

Uusi!!: Talvisota ja Kronstadt · Katso lisää »

Kuhmo

Kuhmon kaupungintalo. Lentiiran rajaseutukirkko. Lentiiran kirkon alttarinäkymä. Kuhmon hautausmaan muistolehto kankaalla Kuhmo (vuoteen 1937 Kuhmoniemi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kainuun maakunnan kaakkoisosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Kuhmo · Katso lisää »

Kuhmon taistelut

Kuhmon taistelut käytiin Neuvostoliiton ja Suomen joukkojen välillä Kuhmon suunnalla talvisodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Kuhmon taistelut · Katso lisää »

Kuokkala (Terijoki)

Kuokkala on Pietarin kaupungin Kurortin piiriin kuuluva kunnallishallintoalue Suomenlahden rannalla Karjalankannaksen itäosassa, noin 30 kilometriä Pietarin keskustasta.

Uusi!!: Talvisota ja Kuokkala (Terijoki) · Katso lisää »

Kuusamo

Kuusamo on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Koillismaalla.

Uusi!!: Talvisota ja Kuusamo · Katso lisää »

Kyösti Kallio

Kalervo Kallion 1962 veistämä Kyösti Kallion patsas. Kyösti Kallion vaakuna. Kyösti Kallio (alun perin Gustaf Kalliokangas, nuoruudessaan tunnettu myös nimillä Kustu ja Kustaa, 10. huhtikuuta 1873 Ylivieska – 19. joulukuuta 1940 Helsinki) toimi Suomen tasavallan neljäntenä presidenttinä 1937–1940.

Uusi!!: Talvisota ja Kyösti Kallio · Katso lisää »

Laatokan Karjala

Laatokan Karjala on historiallinen alue entisessä Suomen Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Laatokan Karjala · Katso lisää »

Laatokan Karjalan mottitaistelut talvisodassa

Läntisestä Lemetistä sotasaaliina saatu BT-5 panssari Laatokan Karjalan mottitaistelut alkoivat IV Armeijakunnan niin sanotun suuren vastahyökkäyksen seurauksena tammikuun alkupuoliskolla 1940.

Uusi!!: Talvisota ja Laatokan Karjalan mottitaistelut talvisodassa · Katso lisää »

Laatokka

Laatokka (aikaisemmin suomeksi Nevajärvi, tai) on Euroopan suurin ja maailman 14.

Uusi!!: Talvisota ja Laatokka · Katso lisää »

Lapin maakunta

Lapin maakunta on Suomen pohjoisin, laajin ja harvaan asutuin maakunta.

Uusi!!: Talvisota ja Lapin maakunta · Katso lisää »

Lapin Ryhmä

Osasto Pennanen Petsamossa Talvisodan Lapin Ryhmä oli osa Pohjois-Suomen Ryhmää.

Uusi!!: Talvisota ja Lapin Ryhmä · Katso lisää »

Lappohja

Lappohja on Hankoon kuuluva taajama.

Uusi!!: Talvisota ja Lappohja · Katso lisää »

Lapuan liike

Lapuan liikkeen tunnus. Lapuan liike (joskus lapuanliike) oli vuosina 1929–1932 vaikuttanut suomalainen oikeistoradikaali kommunisminvastainen kansanliike.

Uusi!!: Talvisota ja Lapuan liike · Katso lisää »

Lavansaari

Lavansaari (myös nimellä Lavassaari,, "Voimakas",,, "Lehtisaari", vuoteen 1951) on yksi itäisen Suomenlahden ulkosaarista ja entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Talvisota ja Lavansaari · Katso lisää »

Länsimaat

Huntingtonin näkemys maailman kulttuurialueista, läntinen kristikunta tummansinisellä, ortodoksinen kristikunta vaaleansinisellä.http://s02.middlebury.edu/FS056A/Herb_war/clash3.htm The World of Civilizations Länsimaat on hieman epämääräinen kulttuurillisia, poliittisia ja maantieteellisiä seikkoja sisältävä käsite, jolla viitataan usein Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja suureen osaan Euroopasta.

Uusi!!: Talvisota ja Länsimaat · Katso lisää »

Länsirintama (toinen maailmansota)

Länsirintama toisessa maailmansodassa viittaa liittoutuneiden ja akselivaltojen välisiin sotatoimiin Länsi-Euroopassa.

Uusi!!: Talvisota ja Länsirintama (toinen maailmansota) · Katso lisää »

Lemetin tienhaaran motti

Lemetin tienhaaran motti kuului alkujaan Kitilän suurmottiin, joka syntyi IV Armeijakunnan suuren vastahyökkäyksen (6.–17. tammikuuta 1940) tuloksena.

Uusi!!: Talvisota ja Lemetin tienhaaran motti · Katso lisää »

Lev Mehlis

Lev Mehlis Lev Zaharovitš Mehlis (1. tammikuuta 1889 Odessa – 13. helmikuuta 1953, Moskova) oli neuvostoliittolainen valtiomies ja sotilasjohtaja, kenraalieversti (1944), NKP:n keskuskomitean ja korkeimman neuvoston jäsen, toimeenpanevan komitean jäsen (1938–1952), kansankomissaarien neuvoston (NL:n hallituksen) varapuheenjohtaja (1940–1944), kansanvalvontakomission kansankomissaari ja ministeri (1940–1941, 1946–1950).

Uusi!!: Talvisota ja Lev Mehlis · Katso lisää »

Lieksa

Lieksa on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pielisen rannalla Pohjois-Karjalan maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Lieksa · Katso lisää »

Liikekannallepano

Pakko-otettuja hevosia koottuina sotaan lähtöä varten Liikekannallepano eli mobilisaatio tarkoittaa valtion asevoimien (useimmiten erityisesti sen reservin) ja muun yhteiskunnan määräämistä taisteluvalmiuteen.

Uusi!!: Talvisota ja Liikekannallepano · Katso lisää »

Liittoutuneet

Liittoutuneet on nimitys, jota käytetään yleisimmin toisessa maailmansodassa 1939–1945 akselivaltoja vastaan taistelleesta liittoutumasta.

Uusi!!: Talvisota ja Liittoutuneet · Katso lisää »

Lumi

Tykkylunta ja kinoksia. Lumi on jääkiteiden ja ilman muodostamaa kuohkeaa ainetta, jota syntyy pilvissä ja sataa maahan talvella riippuen siitä, onko ilman lämpötila tarpeeksi kylmä.

Uusi!!: Talvisota ja Lumi · Katso lisää »

Luovutettu Karjala

Luovutettu Karjala. Luovutettu Karjala tarkoittaa talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Suomen Neuvostoliitolle luovuttamista alueista sitä, joka käsitti noin puolet silloisen Karjalan historiallisen maakunnan alueesta.

Uusi!!: Talvisota ja Luovutettu Karjala · Katso lisää »

Luovutetut alueet

Luovutetut alueet (myös pakkoluovutetut alueet tai menetetyt alueet) tarkoittavat alueita, jotka Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä rauhanteossa vuonna 1940 ja liittyen jatkosodan päättäneeseen rauhantekoon vuonna 1944.

Uusi!!: Talvisota ja Luovutetut alueet · Katso lisää »

Mainilan laukaukset

Mainila vuoden 1939 rajojen kartalla Mainilan laukaukset oli Mainilan kylässä tapahtunut, Neuvostoliiton lavastama välikohtaus, joka johti Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuoliseen purkamiseen.

Uusi!!: Talvisota ja Mainilan laukaukset · Katso lisää »

Mannerheim-linja

Mannerheim-linjan kulku kartalla esitettynä. Mannerheim-linja oli kantalinnoitettu puolustuslinja, joka kulki Karjalankannaksella Laatokalta Suomenlahdelle.

Uusi!!: Talvisota ja Mannerheim-linja · Katso lisää »

Max Jakobson

Max Jakobson lokakuussa 2008. Max Jakobson (30. syyskuuta 1923 Viipuri – 9. maaliskuuta 2013 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti, ministeri ja ulkopoliittinen taustavaikuttaja, joka paljolti muovasi Suomen puolueettomuuspolitiikkaa 1960-luvulla.

Uusi!!: Talvisota ja Max Jakobson · Katso lisää »

Mitä missä milloin

Mitä missä milloin – kansalaisen vuosikirja (myös MMM) on Otavan vuosittain julkaisema tietokirja, jossa käsitellään kuluneen vuoden tapahtumia ja puheenaiheita.

Uusi!!: Talvisota ja Mitä missä milloin · Katso lisää »

Molotov–Ribbentrop-sopimus

Vjatšeslav Molotov allekirjoittaa Molotov–Ribbentrop-sopimuksen 23. elokuuta 1939 Moskovassa. Joachim von Ribbentrop ja Josif Stalin seisovat hänen takanaan. Molotov–Ribbentrop-sopimus (saks. Deutsch-sowjetischer Nichtangriffspakt, ven. Договор о ненападении между Германией и Советским Союзом) (myös Hitlerin–Stalinin sopimus) oli Saksan ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin 23.

Uusi!!: Talvisota ja Molotov–Ribbentrop-sopimus · Katso lisää »

Moskova

Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki 11,9 miljoonalla asukkaallaan.

Uusi!!: Talvisota ja Moskova · Katso lisää »

Moskovan rauhansopimus (1940)

Neuvostoliitolle luovutetut alueet Moskovan rauhansopimuksessa 1940. Moskovan rauha oli Suomen ja Neuvostoliiton 12.

Uusi!!: Talvisota ja Moskovan rauhansopimus (1940) · Katso lisää »

Motti

Motti (motitus, saarros) tarkoittaa saarrettua vihollisjoukkoa, laajemmin käytettynä saartorengasta, sen sisällä olevia joukkoja ja renkaan vartijoita.

Uusi!!: Talvisota ja Motti · Katso lisää »

Murtuneet mielet

Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 on historiantutkija Ville Kivimäen kirjoittama suomalainen tietokirja, joka käsittelee toisen maailmansodan aikaista sotilaspsykiatriaa.

Uusi!!: Talvisota ja Murtuneet mielet · Katso lisää »

Natsi-Saksa

Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös kolmas valtakunta, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksaa, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.

Uusi!!: Talvisota ja Natsi-Saksa · Katso lisää »

Neuvosto-Venäjä

Neuvosto-Venäjä oli Neuvostoliittoa edeltänyt bolševistijohtoinen Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvosto-Venäjä · Katso lisää »

Neuvostoliiton 13. armeija

Neuvostoliiton 13.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 13. armeija · Katso lisää »

Neuvostoliiton 139. jalkaväkidivisioona

Neuvostoliiton 139.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 139. jalkaväkidivisioona · Katso lisää »

Neuvostoliiton 14. armeija

Neuvostoliiton 14.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 14. armeija · Katso lisää »

Neuvostoliiton 163. divisioona

163.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 163. divisioona · Katso lisää »

Neuvostoliiton 44. divisioona

44.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 44. divisioona · Katso lisää »

Neuvostoliiton 7. armeija

Neuvostoliiton 7. armeijan joukkoja Karjalankannaksella 7.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 7. armeija · Katso lisää »

Neuvostoliiton 8. armeija

Neuvostoliiton 8.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 8. armeija · Katso lisää »

Neuvostoliiton 9. armeija

Neuvostoliiton 9.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton 9. armeija · Katso lisää »

Neuvostoliiton kommunistinen puolue

Neuvostoliiton kommunistinen puolue, lyhenne NKP (lyh. КПСС, KPSS) oli Neuvostoliiton ainoa sallittu puolue.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliiton kommunistinen puolue · Katso lisää »

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyhenne NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyhenne SNTL, ven. СССР, SSSR) oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen valtio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Uusi!!: Talvisota ja Neuvostoliitto · Katso lisää »

Nikita Hruštšov

Nikita Sergejevitš Hruštšov (vanhentunut translitteraatio Hruštšev) (15. huhtikuuta (J: 3. huhtikuuta) 1894 Kalinovka, Kurskin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 11. syyskuuta 1971 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko, kenraali ja kommunistisen puolueen pääsihteeri eli Neuvostoliiton tosiasiallinen johtaja 1953–1964.

Uusi!!: Talvisota ja Nikita Hruštšov · Katso lisää »

Norja

Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Talvisota ja Norja · Katso lisää »

Oikeistoradikalismi

Sanalla oikeistoradikalismi viitataan politiikan tutkimuksessa seuraaviin poliittisen kirjon osiin.

Uusi!!: Talvisota ja Oikeistoradikalismi · Katso lisää »

Osasto Brandenstein

Otto von Brandenstein Osasto Brandenstein oli Suomen sisällissotaan osallistuneen vapaaherra ja eversti Otto von Brandensteinin komentama yhtymä.

Uusi!!: Talvisota ja Osasto Brandenstein · Katso lisää »

Otava (kirjankustantamo)

kivinen toimitalo Uudenmaankadulla täytti kesäkuussa 2006 sata vuotta. Kustannusosakeyhtiö Otava on yksi Suomen vanhimmista ja suurimmista kirjankustantamoista.

Uusi!!: Talvisota ja Otava (kirjankustantamo) · Katso lisää »

Otto Wille Kuusinen

Otto Wilhelm (Ville t. Wille) Kuusinen (Neuvostoliitossa, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa.

Uusi!!: Talvisota ja Otto Wille Kuusinen · Katso lisää »

Oulu

Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Oulu · Katso lisää »

P. E. Svinhufvud

Pehr Evind Svinhufvud (15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki) oli itsenäisen Suomen ensimmäinen valtionhoitaja vuonna 1918 ja Suomen tasavallan kolmas presidentti vuosina 1931–1937.

Uusi!!: Talvisota ja P. E. Svinhufvud · Katso lisää »

Paavo Talvela

Paavo Juho Talvela (alun perin Thorén, 19. tammikuuta 1897 Helsingin maalaiskunta – 30. syyskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen upseeri, joka sai Saksassa jääkärikoulutuksen.

Uusi!!: Talvisota ja Paavo Talvela · Katso lisää »

Pentti Haanpää

Pentti Mikael Haanpää (14. lokakuuta 1905 Piippola – 30. syyskuuta 1955 Pyhäntä) oli suomalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti laajasta novellituotannostaan.

Uusi!!: Talvisota ja Pentti Haanpää · Katso lisää »

Petsamo

Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo on entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Talvisota ja Petsamo · Katso lisää »

Pielisjärvi

Pielisjärvi oli Pohjois-Karjalassa sijainnut Suomen kunta, joka ympäröi siitä erotettua Lieksan kauppalaa joka puolelta vuosina 1936–1972.

Uusi!!: Talvisota ja Pielisjärvi · Katso lisää »

Pietari (kaupunki)

Pietari (Sankt-Peterburg, kutsumanimeltään, Piter, vuosina 1914–1924 Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin viiden miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »

Pika-asutuslaki

Pika-asutuslailla tarkoitetaan 28. kesäkuuta 1940 hyväksyttyä lakia, jonka perusteella valtio hankki haltuunsa kantaväestön maa-alueita ja jakoi niitä uudelleen talvisodan evakoille.

Uusi!!: Talvisota ja Pika-asutuslaki · Katso lisää »

Pohjois-Karjalan maakunta

Pohjois-Karjala on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa.

Uusi!!: Talvisota ja Pohjois-Karjalan maakunta · Katso lisää »

Pohjois-Suomen Ryhmä

Ryhmän komentaja kenraalimajuri Wiljo Einar Tuompo. Pohjois-Suomen Ryhmä perustettiin ennen talvisotaa tehtävänään puolustaa Suomen valtakunnan aluetta Lieksan ja Jäämeren välisellä alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Pohjois-Suomen Ryhmä · Katso lisää »

Pohjoismaat

Pohjoismaat Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska. Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Pohjoismaat · Katso lisää »

Polttopullo

talvisodassa käyttämä panssarintorjunta-ase. Polttopullo eli Molotovin cocktail on ase, joka on tavallisesti lasinen, nestemäistä polttoainetta sisältävä pullo, jossa on mukana erikseen sytytettävä tulenlähde (yksinkertaisimmillaan pullon suussa oleva palavalla nesteellä kasteltu riepu).

Uusi!!: Talvisota ja Polttopullo · Katso lisää »

Porajärvi (Aunuksen Karjala)

Repolan ja Porajärven kunnat 1920-luvulla. Porajärvi (karj. Porarvi) on entinen kunta Aunuksen Karjalassa Venäjän keisarikunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Porajärvi (Aunuksen Karjala) · Katso lisää »

PPŠ-41

PPŠ-41 (ven. ППШ-41.

Uusi!!: Talvisota ja PPŠ-41 · Katso lisää »

Pravda

Pravda (Totuus) oli Neuvostoliiton johtava sanomalehti ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean äänenkannattaja.

Uusi!!: Talvisota ja Pravda · Katso lisää »

Propaganda

antikommunistinen kansikuva vuodelta 1947. Toisen maailmansodan aikainen propagandalehdykkä. Propaganda ('levitettävä asia') on aatteen tai opin järjestelmällistä levitystä, jolla pyritään muokkaamaan mielipidettä.

Uusi!!: Talvisota ja Propaganda · Katso lisää »

Puna-armeija

Puna-armeijan lippu Työläisten ja talonpoikien punainen armeija, lyh.

Uusi!!: Talvisota ja Puna-armeija · Katso lisää »

Punakaarti

Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja.

Uusi!!: Talvisota ja Punakaarti · Katso lisää »

Puola

Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.

Uusi!!: Talvisota ja Puola · Katso lisää »

Raatteen tien taistelu

Raatteen tien taistelu käytiin talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkuvuodesta 1940 osana Suomussalmen taistelua.

Uusi!!: Talvisota ja Raatteen tien taistelu · Katso lisää »

Radiotiedustelu

Radiotiedustelu on radioaalloilla tapahtuvaa signaalitiedustelua.

Uusi!!: Talvisota ja Radiotiedustelu · Katso lisää »

Rafael Hakkarainen

Karl Adolf Rafael Hakkarainen (9. huhtikuuta 1883 Sakkola – 24. marraskuuta 1945 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti.

Uusi!!: Talvisota ja Rafael Hakkarainen · Katso lisää »

Raja-Karjala

Korpiselän kirkonkylä Raja-Karjalassa Raja-Karjala on historiallinen alue, joka käsittää Laatokan Karjalan pohjoisimman osan Laatokan pohjoispuolelta.

Uusi!!: Talvisota ja Raja-Karjala · Katso lisää »

Rajajoki

Rajajoki eli Siestarjoki on joki Karjalankannaksella Leningradin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Rajajoki · Katso lisää »

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio Länsi-Euroopassa.

Uusi!!: Talvisota ja Ranska · Katso lisää »

Rautamalmi

Hematiittia. Rautamalmipellettejä. Rautamalmi on kiveä, josta kannattaa erottaa metallista rautaa.

Uusi!!: Talvisota ja Rautamalmi · Katso lisää »

Rautasormus

Rautasormus Rautasormus on sormus, jonka suomalainen sai vastineeksi lahjoittaessaan kultasormuksensa talvisotaa käyvän maan sotavarusteiden hankkimista varten ja Moskovan rauhan jälkeen erityisesti ilmapuolustuksen tarpeita varten.

Uusi!!: Talvisota ja Rautasormus · Katso lisää »

Rüdiger von der Goltz

Gustav Adolf Joachim Rüdiger Graf von der Goltz (8. joulukuuta 1865 Züllichau, PreussiHaapala, Hoppu s.201, nyk. Sulechów Puolassa – 4. marraskuuta 1946 Bernbeuren) oli saksalainen kenraalimajuri ja kreivi, joka komensi Suomeen 1918 lähetettyä Saksan Itämeren divisioonaa sekä saksalaisiin vapaajoukkoihin kuuluvia VI reservijoukkoja 4. helmikuuta – 12. lokakuuta 1919 Latviassa.

Uusi!!: Talvisota ja Rüdiger von der Goltz · Katso lisää »

Reininmaa

Reininmaan kartta vuodelta 1905. Reininmaa keltaisella Reinjoesta länteen sisältäen myös alueita itärannalta Reininmaa on Reinjokea läntisessä Saksassa ympäröivän alueen yleisnimitys.

Uusi!!: Talvisota ja Reininmaa · Katso lisää »

Reino Palmroth

Reino Palmroth Reino Wilhelm Palmroth (2. huhtikuuta 1906 Ruovesi – 2. toukokuuta 1992 Helsinki) oli sanoittaja ja radiotoimittaja, kirjailija ja majuri.

Uusi!!: Talvisota ja Reino Palmroth · Katso lisää »

Repola

Repolan kunta Mujejärven piirin kartalla. Repola on maalaiskunta ja sen keskuskylä Karjalan tasavallan Mujejärven piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Repola · Katso lisää »

Risto Ryti

Risto Heikki Ryti (3. helmikuuta 1889 Huittinen – 25. lokakuuta 1956 Helsinki) oli Kansallisen Edistyspuolueen poliitikko, talvisodan pääministeri ja viides Suomen tasavallan presidentti.

Uusi!!: Talvisota ja Risto Ryti · Katso lisää »

Rovaniemi

Rovaniemi on Suomen kaupunki ja entisen Lapin läänin pääkaupunki, joka sijaitsee napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa Lapin maakunnassa.

Uusi!!: Talvisota ja Rovaniemi · Katso lisää »

Rudolf Holsti

Eino Rudolf Woldemar Holsti (8. lokakuuta 1881 Jyväskylä – 4. elokuuta 1945 Palo Alto, Kalifornia, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko, toimittaja ja diplomaatti, oppiarvoltaan filosofian tohtori.

Uusi!!: Talvisota ja Rudolf Holsti · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Talvisota ja Ruotsi · Katso lisää »

Ruotsin kieli

Ruotsin kieli eli ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.

Uusi!!: Talvisota ja Ruotsin kieli · Katso lisää »

Ryhmä Talvela

Ryhmä Talvelan taistelijoita Tolvajärvellä. Ryhmä Talvela oli suomalainen sotatoimiyhtymä, joka taisteli talvisodan aikana Laatokan Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Ryhmä Talvela · Katso lisää »

Sabaton

Sabaton on ruotsalainen power metal -yhtye, joka perustettiin Falunissa vuonna 1999.

Uusi!!: Talvisota ja Sabaton · Katso lisää »

Saksa

Saksan liittotasavalta eli Saksa on 82,5 miljoonalla asukkaallaan Keski-Euroopan runsasväkisin valtio ja yksi maailman johtavista teollisuusmaista.

Uusi!!: Talvisota ja Saksa · Katso lisää »

Saksan Itämeren-divisioona

Saksan Itämeren-divisioona oli saksalainen, kenraalimajuri kreivi Rüdiger von der Goltzin komentama noin 10 000 sotilaan vahvuinen yksikkö, joka Suomen sisällissodan loppuvaiheessa keväällä 1918 nousi maihin Hangossa 3.

Uusi!!: Talvisota ja Saksan Itämeren-divisioona · Katso lisää »

Saksan keisarikunta

Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.

Uusi!!: Talvisota ja Saksan keisarikunta · Katso lisää »

Salla

Kuva Karhutunturilta. Äteritsiputeritsipuolilautatsibaari, jonka nimi oli Suomen baarien pisin, oli jo lopettanut toimintansa kuvan ottohetkellä 2006. Salla (vuoteen 1936 asti Kuolajärvi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Salla · Katso lisää »

Sallan–Kuusamon alue

Suomen Neuvostoliitolle 1940 ja 1944 luovuttamat alueet, Sallan–Kuusamon alue on merkitty karttaan nimellä Salla. Sallan–Kuusamon alue on yksi niistä luovutetuista alueista, jotka Suomi menetti Neuvostoliitolle talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940.

Uusi!!: Talvisota ja Sallan–Kuusamon alue · Katso lisää »

Seiskari

Seiskari on itäisen Suomenlahden ulkosaari, joka kuuluu nykyisin Venäjän Leningradin alueen Jaaman piiriin.

Uusi!!: Talvisota ja Seiskari · Katso lisää »

Semjon Timošenko

Semjon Timošenko. Semjon Konstantinovitš Timošenko oli Neuvostoliiton joukkojen komentaja kesällä 1941 Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon.

Uusi!!: Talvisota ja Semjon Timošenko · Katso lisää »

Silmien välliin

”Silmien välliin” on Reino Palmrothin eli nimimerkki Pallen sanoittama sota-ajan kupletti.

Uusi!!: Talvisota ja Silmien välliin · Katso lisää »

Sisu

Hetta–Pallas-vaellusreitin varrella, syksyllä 2010 Sisu on sitkeää, hellittämätöntä tahdonvoimaa, sinnikkyyttä, lannistumattomuutta.

Uusi!!: Talvisota ja Sisu · Katso lisää »

Sortavala

Sortavalan kaupunkikunta Sortavalan piirin kartalla. Sortavala (Сортавала) on kaupunki Sortavalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Talvisota ja Sortavala · Katso lisää »

Sortovuodet

Eetu Iston teos ''Hyökkäys'' vuodelta 1899 muodostui jo aikalaisten silmissä venäläistämistoimien symboliksi. Sortovuodet eli sortokaudet olivat ajanjaksot 1899–1905 (ensimmäinen sortokausi) ja 1908–1917 (toinen sortokausi), jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.

Uusi!!: Talvisota ja Sortovuodet · Katso lisää »

Sota

Nagasakin pommitusta seurannut sienipilvi. Sota on järjestäytyneiden yhteisöjen välinen aseellinen konflikti.

Uusi!!: Talvisota ja Sota · Katso lisää »

Sotatalous Suomessa talvisodan aikana

Talvisodan alkaessa Suomen puolustusvoimien materiaalinen valmius oli heikko. Kansalaiskeräyksin hankittiin muun muassa suksia armeijan käyttöön. Sotatalous Suomessa talvisodan aikana -artikkeli käsittelee muun muassa niitä toimia ja päätöksiä, joilla Suomen tasavallan hallinto tavoitteli valtakunnan koko talouselämän sopeuttamista sodan ajan vaatimuksiin.

Uusi!!: Talvisota ja Sotatalous Suomessa talvisodan aikana · Katso lisää »

Stavka

Stavka oli Venäjän keisarikunnan ja sittemmin Neuvostoliiton asevoimien pääesikunta; termiä on käytetty jo Kiovan Venäjän ajoista.

Uusi!!: Talvisota ja Stavka · Katso lisää »

Suksi

Carving-tyyppinen laskettelusuksi Kilpahiihtäjät nousemassa mäkeä murtomaasuksilla maailmancupin kilpailussa vuonna 2006 Otepäässä. 240 cm pituiset metsäsukset. Sukset ovat yleensä monoilla jalkaan sidottavia lumessa kulkemista helpottavia apuvälineitä.

Uusi!!: Talvisota ja Suksi · Katso lisää »

Summan risti

Summan risti. Summan risti on Suomen puolella talvisodassa, Summan alueella taistelleiden sotilaiden muistoristi.

Uusi!!: Talvisota ja Summan risti · Katso lisää »

Suojärvi

Suojärven epävirallinen perinnevaakuna. Suojärvi on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalan pohjoisosassa Raja-Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Suojärvi · Katso lisää »

Suomen armeijan ulkomaalaiset vapaaehtoiset talvisodassa

Ruotsalaiset vapaaehtoisjoukot olivat pääsääntöisesti sangen hyvin varustettuja talvisodankäyntiin. Talvisodan ulkomaalaiset vapaaehtoiset olivat muiden maiden kansalaisia, jotka vapaaehtoisesti ilmoittautuivat palvelukseen Suomen Puolustusvoimiin talvisodan aikana.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen armeijan ulkomaalaiset vapaaehtoiset talvisodassa · Katso lisää »

Suomen I armeijakunta (talvisota)

I Armeijakunta (I AK) oli Suomen maavoimien yhtymä talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen I armeijakunta (talvisota) · Katso lisää »

Suomen II armeijakunta (talvisota)

II armeijakunta (II AK) oli Suomen armeijan sotatoimiyhtymä talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen II armeijakunta (talvisota) · Katso lisää »

Suomen III armeijakunta (talvisota)

III armeijakunta (III AK) oli Suomen armeijan sotatoimiyhtymä talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen III armeijakunta (talvisota) · Katso lisää »

Suomen IV armeijakunta (talvisota)

Suomen IV armeijakunta oli suomalainen sotatoimiyhtymä, joka taisteli koko talvisodan ajan Laatokan ja Salojärven välisellä alueella.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen IV armeijakunta (talvisota) · Katso lisää »

Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus

isbn.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus · Katso lisää »

Suomen kansantasavalta

Suomen kansantasavalta (hallituksen julistuksessa ja avunannon ja ystävyyden sopimuksessa Suomen Kansanvaltainen Tasavalta) oli Neuvostoliiton talvisodassa miehittämilleen alueille perustama sosialistinen nukkevaltio.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen kansantasavalta · Katso lisää »

Suomen pääministeri

Suomen pääministeri (ruots. Finlands statsminister) on valtioneuvoston eli tavallisessa kielenkäytössä hallituksen johtaja.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen pääministeri · Katso lisää »

Suomen sisällissota

Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen sisällissota · Katso lisää »

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on yksi Suomen suurimmista puolueista.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Suomen talvisodassa saama sotasaalis

Läntisen Lemetin motista sotasaaliina saatu Neuvostoliittolainen BT-5 hyökkäysvaunu. Raatteen tieltä haltuunsa saamaa hylättyä neuvostoliittolaista T-26-panssarivaunua. Sotasaaliina suomalaiset hankkivat talvisodan aikana runsaasti kipeästi kaipaamaansa kalustoa, muun muassa panssarintorjuntaan, jota ei lähtökohtaisesti oltu halukkaita luovuttamaan muiden yksiköiden tarpeisiin.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen talvisodassa saama sotasaalis · Katso lisää »

Suomen valtiovarainministeri

Suomen valtiovarainministeri on ministeri Suomen hallituksessa jonka tehtävänä on johtaa valtiovarainministeriötä.

Uusi!!: Talvisota ja Suomen valtiovarainministeri · Katso lisää »

Suomenlahden ulkosaaret

Suomenlahden ulkosaaret ja Suomenlahden pohjukka Suomenlahden ulkosaarista Suursaari (taaempana) erottuu selvästi Suomen rannikolta Suomenlahden ulkosaaret ovat itäisen Suomenlahden ulkomerellä sijaitseva, useasta kymmenestä saaresta koostuva saaristo Venäjän aluevesillä.

Uusi!!: Talvisota ja Suomenlahden ulkosaaret · Katso lisää »

Suomenlahti

Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.

Uusi!!: Talvisota ja Suomenlahti · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on Pohjoismaihin kuuluva valtio Pohjois-Euroopassa Itämeren rannalla.

Uusi!!: Talvisota ja Suomi · Katso lisää »

Suomi-konepistooli

Tali-Ihantalassa vuonna 1944. Suomi-konepistooli on Aimo J. Lahden vuonna 1922 suunnittelema avoimelta lukolta ampuva massasulkutoiminen konepistooli, jota Tikkakoski Oy valmisti vuosina 1931–1953 kaikkiaan noin 80 000 kappaletta.

Uusi!!: Talvisota ja Suomi-konepistooli · Katso lisää »

Suomussalmen taistelu

Suomussalmen taistelu oli talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä 30.

Uusi!!: Talvisota ja Suomussalmen taistelu · Katso lisää »

Suomussalmi

Suomussalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan pohjoisosassa.

Uusi!!: Talvisota ja Suomussalmi · Katso lisää »

Suur-Suomi-aate

Pariisin rauhan (1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on itämerensuomalaisten kansojen yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.

Uusi!!: Talvisota ja Suur-Suomi-aate · Katso lisää »

Suursaari

Suursaari (aiemmin Högland) on Suomenlahden itäosassa sijaitseva saari ja entinen Suomen kunta.

Uusi!!: Talvisota ja Suursaari · Katso lisää »

Suurvalta

Suurvalta on valtio, jolla on ennen kaikkea sotilaallisen voimansa ansiosta ratkaisevan tärkeä asema kansainvälisessä politiikassa.

Uusi!!: Talvisota ja Suurvalta · Katso lisää »

Taipaleenjoki

Suvannosta ensin itään, sitten pohjoiseen ja jälleen itään laskeakseen Laatokkaan. Vasemmalla Kiviniemenkannas ja sen läpi virtaava Kiviniemenkoski. Taipaleenjoen Vaskelankoski. Taipaleenjoki (v:sta 1948) on Suvannonjärvestä Laatokkaan laskeva vuolas joki Karjalankannaksella.

Uusi!!: Talvisota ja Taipaleenjoki · Katso lisää »

Taisteluni

Mein Kampfin ranskankielinen käännös vuodelta 1934. Taisteluni on Adolf Hitlerin julkaisema kaksiosainen kirja, jonka hän kirjoitti ollessaan Landsbergin vankilassa epäonnistuneen oluttupavallankaappauksen jälkeen.

Uusi!!: Talvisota ja Taisteluni · Katso lisää »

Taka-asema

Taka-asema (T-asema) oli viimeinen Karjalankannaksen kolmesta puolustuslinjasta talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Taka-asema · Katso lisää »

Talvisodan diplomatia

O. W. Kuusisen (kuvassa oikealla) kanssa sopimuksen, millä Neuvostoliitto samalla kiistää Suomen tasavallan ja Risto Rydin hallituksen olemassaolon samoin kuin vaatimukset alistua Kansainliiton vaatimuksiin Suomen puolesta Talvisodan diplomatia oli monitahoinen tapahtumasarja, jossa lähtökohtana oli se, että Suomen tasavalta vetosi kansainväliseen oikeuteen Kansainliiton kautta, Neuvostoliitto kielsi Rydin hallituksen ja Suomen tasavallan olemassaolon tunnustaen Terijoen hallituksena Suomen historiankirjoituksessa tunnetun Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan hallituksen, jota johti suomalainen emigranttikommunisti Otto Wille Kuusinen.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan diplomatia · Katso lisää »

Talvisodan henki

Talvisodan hengellä tarkoitetaan Suomessa talvisodan aikana 1939–1940 vallinnutta kansallista yhtenäisyyttä, jonka katsotaan yleisesti mahdollistaneen puolustuksen kestämisen ja siten jopa maan säilymisen itsenäisenä.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan henki · Katso lisää »

Talvisodan ilmasotatoimet

hävittäjä vuonna 1939. Talvisodan ilmasotatoimet on nimitys talvisodan ilmasotatoimille.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan ilmasotatoimet · Katso lisää »

Talvisodan merisotatoimet

Miinalaiva Louhi ja sukellusveneet Vetehinen, Vesihiisi ja Iku-Turso kesällä 1939. Talvisodassa käytyjä merisotatoimia ovat Suomen merivoimien ja Neuvostoliiton laivaston alusten sekä Suomen rannikkotykistön välillä käydyt taistelut talvisodassa 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan merisotatoimet · Katso lisää »

Talvisodan muistomitali

Talvisodan muistomitali miekkojen ja soljen kera Talvisodan muistomitali, alkuperäiseltä nimeltään vuosien 1939–1940 sodan muistomitali, on 1940–1992 talvisotaan osallistuneille henkilöille myönnetty mitali, jonka suunnitteli taiteilija, majuri Aarno Karimo.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan muistomitali · Katso lisää »

Talvisodan pommitukset

Puna-armeijan SB-2 koneita Helsingin yläpuolella. Suomen ilmavoimien Neuvostoliitolta sotasaaliiksi saama SB-2 Suomen ilmavoimien Neuvostoliitolta sotasaaliiksi saama DB-3. Neljä vastaavaa konetta ostettiin saksalaisilta sotasaaliskoneista Suomen ilmavoimien Fokker D.XXI:ia Talvisodan pommitukset ulottuivat monille paikkakunnille.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan pommitukset · Katso lisää »

Talvisodan tausta

Suomen neuvottelija J. K. Paasikivi lähdössä Moskovan neuvotteluihin 9. lokakuuta 1939. Häntä ovat saattamassa pääministeri A. K. Cajander, eduskunnan puhemies Väinö Hakkila ja rouva Alli Paasikivi. Talvisodan tausta sisältää tapahtumat, jotka johtivat Suomen ja Neuvostoliiton väliseen talvisotaan vuosina 1939–1940.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan tausta · Katso lisää »

Talvisodan ulkomainen apu

kapteeni Imre Kémeri Nagy. Boys-panssarintorjuntakiväärillä aseistettuja ruotsalaisia vapaaehtoisia. Talvisodan ulkomainen apu koostui sotamateriaalista, vapaaehtoisista ja moraalisesta tuesta Suomelle taistelussa Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisodan ulkomainen apu · Katso lisää »

Talvisota (elokuva)

Talvisota on suomalainen elokuva vuodelta 1989.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisota (elokuva) · Katso lisää »

Talvisota (täsmennyssivu)

Talvisota voi tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Talvisota ja Talvisota (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Tammisuo

Tammisuo oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista.

Uusi!!: Talvisota ja Tammisuo · Katso lisää »

Tampere

Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.

Uusi!!: Talvisota ja Tampere · Katso lisää »

Tanska

Tanskan kuningaskunta eli Tanska on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Talvisota ja Tanska · Katso lisää »

Tarton rauha

Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.

Uusi!!: Talvisota ja Tarton rauha · Katso lisää »

Tšekkoslovakia

Tšekkoslovakia (tšekiksi ja aiemmin myös slovakiksi Československo; vuodesta 1990 slovakinkielinen kirjoitusasu on ollut Česko-Slovensko) oli valtio Keski-Euroopassa. Valtio perustettiin vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan jälkiselvittelyissä, jolloin se itsenäistyi hajoavasta Itävalta-Unkarista. Sotien välisenä aikana Tšekkoslovakia oli Euroopan vauraimpia ja demokraattisimpia maita. Natsi-Saksa hajotti maan 1938–1939 ja piti sille kuuluneita alueita vallassaan toisen maailmansodan aikana. Sodan lopussa Tšekkoslovakia muodostettiin uudestaan. Kommunistit kaappasivat vallan 1948 ja liittivät maan sosialistiseen leiriin. Kommunistivalta sortui vuonna 1989 ja vuodenvaihteessa 1992–1993 Tšekkoslovakia jakautui rauhanomaisesti Tšekin ja Slovakian valtioiksi.

Uusi!!: Talvisota ja Tšekkoslovakia · Katso lisää »

Teltta

kupolitelttoja leirintäalueeella Huvilateltta auton katolla Sotilasteltta, huomaa hiekkasäkit kiilojen korvaajina Vankkuri/Kaariteltta Kupoliteltta Taukoteltta Teltta on tukirakenteen ylle pingotetun kankaan (erityisesti telttakangas) muodostama asumus.

Uusi!!: Talvisota ja Teltta · Katso lisää »

Terijoen hallitus

Terijoen hallitus eli Kuusisen hallitus, viralliselta nimeltään Suomen kansanhallitus, oli Neuvostoliiton talvisodan aikana perustama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2. joulukuuta 1939 solmineensa avunantosopimuksen.

Uusi!!: Talvisota ja Terijoen hallitus · Katso lisää »

Terijoki

Terijoen epävirallinen perinnevaakuna. Vaakuna on otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen vuonna 1956. Sen suunnitteli Heikki Toivola.http://www.terijoki.fi/terijoki-vaakuna.htm Terijoki on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Terijoki · Katso lisää »

The Art of War

The Art of War on power metal -yhtye Sabatonin viides studioalbumi.

Uusi!!: Talvisota ja The Art of War · Katso lisää »

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Kiinan tasavallan, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.

Uusi!!: Talvisota ja Toinen maailmansota · Katso lisää »

Tolvajärven–Ägläjärven taistelu

Tolvajärven–Ägläjärven taistelu oli suomalaisten vastahyökkäys talvisodan alussa Korpiselillä Laatokan Karjalassa.

Uusi!!: Talvisota ja Tolvajärven–Ägläjärven taistelu · Katso lisää »

Tytärsaari

Tytärsaari on itäisen Suomenlahden ulkosaari, joka kuuluu nykyisin Venäjän Leningradin alueen Jaaman piiriin.

Uusi!!: Talvisota ja Tytärsaari · Katso lisää »

Ukrainalaiset

Ukrainalaiset ovat etninen ryhmä, joka asuttaa pääasiassa Ukrainan valtiota.

Uusi!!: Talvisota ja Ukrainalaiset · Katso lisää »

Uudenkaupungin rauha

Uudenkaupungin rauhassa Ruotsi luovutti Venäjälle vihreällä merkityn alueen ja karttaan merkitsemättömän Inkerinmaan. Myöhemmin Turun rauhassa Ruotsi luovutti vielä keltaisen alueen. Yhdessä näitä alueita kutsuttiin nimellä Vanha Suomi. Uudenkaupungin rauha 30.

Uusi!!: Talvisota ja Uudenkaupungin rauha · Katso lisää »

Uusi-Seelanti

Uusi-Seelanti on Tyynen valtameren lounaisosassa sijaitseva saarivaltio, joka koostuu kahdesta pääsaaresta – Etelä- ja Pohjoissaaresta – sekä lukuisista pienemmistä saarista.

Uusi!!: Talvisota ja Uusi-Seelanti · Katso lisää »

Valesota

Englantilainen juliste valesodan ajalta. Valesota (”istumasota”,, ”kummallinen sota”,, ”huijaussota”) oli ajanjakso länsirintamalla toisen maailmansodan alkuvaiheessa.

Uusi!!: Talvisota ja Valesota · Katso lisää »

Valkoiset

Valkoiset on nimitys Suomen sisällissodan toiselle, hallituksen joukkojen riveissä taistelleelle osapuolelle.

Uusi!!: Talvisota ja Valkoiset · Katso lisää »

Valkovenäläiset

Valkovenäläiset eli valkoruteenit on ukrainalaisille ja venäläisille lähisukua oleva kansa.

Uusi!!: Talvisota ja Valkovenäläiset · Katso lisää »

Varsova

Varsova (jidd. וואַרשע Varshe) on Puolan pääkaupunki.

Uusi!!: Talvisota ja Varsova · Katso lisää »

Väinö Hakkila

Väinö Pietari Hakkila (aiemmin Tippa; 29. kesäkuuta 1882 Lempäälä – 18. heinäkuuta 1958 Orivesi) oli yksi merkittävimmistä Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikoista maailmansotien välisenä aikana, ja hänet muistetaan parhaiten toiminnasta eduskunnan puhemiehenä sotavuosina.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Hakkila · Katso lisää »

Väinö Tanner

Väinö Alfred Tanner (vuoteen 1895 Thomasson, 12. maaliskuuta 1881 Helsinki – 19. huhtikuuta 1966 Helsinki) oli merkittävimpiä suomalaisia poliitikkoja 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla.

Uusi!!: Talvisota ja Väinö Tanner · Katso lisää »

Väliasema

Väliasema (V-asema) oli talvisodassa Karjalankannaksella sijainnut toinen puolustuslinja, joka kulki Lihaniemi–Näykkijärvi–Muolaanjärvi–Vuoksi–Kiviniemi–Kiimajärvi–Pyhäjärvi–Laatokka-linjaa pitkin ja sen rakennustyöt aloitettiin talvisodan alussa.

Uusi!!: Talvisota ja Väliasema · Katso lisää »

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Uusi!!: Talvisota ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Venäläisvastaisuus

Venäläisvastaisuus eli ryssäviha, vanhakielinen muoto ryssänviha, voi esiintyä joko Venäjän keskushallintoon (tämän valtiomuodosta riippumatta) ja valtakoneistoon tai yleisesti venäläisiin kohdistuvana vihamielisyytenä ja syrjintänä.

Uusi!!: Talvisota ja Venäläisvastaisuus · Katso lisää »

Versailles’n rauha

''The Signing of the Peace Treaty of Versailles'' Versailles’n rauha solmittiin ympärysvaltojen ja Saksan välillä ensimmäisen maailmansodan jälkeen 28.

Uusi!!: Talvisota ja Versailles’n rauha · Katso lisää »

Viipuri

Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.

Uusi!!: Talvisota ja Viipuri · Katso lisää »

Viipurin taistelu (1940)

Summan murtumisen jälkeen ylipäällikkö Mannerheim antoi 15.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurin taistelu (1940) · Katso lisää »

Viipurinlahti

Viipurinlahti Viipurinlahti on Suomenlahden itäosassa Leningradin alueella sijaitseva pohjoiseen työntyvä merenlahti, jonka perällä sijaitsee Viipurin kaupunki.

Uusi!!: Talvisota ja Viipurinlahti · Katso lisää »

Viro

Viron tasavalta eli Viro on tasavalta Itämeren itärannalla Pohjois-Euroopassa Suomenlahden eteläpuolella.

Uusi!!: Talvisota ja Viro · Katso lisää »

Vjatšeslav Molotov

Vjatšeslav Mihailovitš Molotov (9. maaliskuuta (J: 25. helmikuuta) 1890 – 8. marraskuuta 1986) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti.

Uusi!!: Talvisota ja Vjatšeslav Molotov · Katso lisää »

Weimarin tasavalta

Weimarin Saksa osavaltioineen vuonna 1937. Weimarin tasavalta on historiantutkimuksessa käytetty nimitys Saksasta vuosien 1919 ja 1933 välisenä aikana, jolloin maa oli tasavalta.

Uusi!!: Talvisota ja Weimarin tasavalta · Katso lisää »

Wipert von Blücher

Wipert von Blücher (14. heinäkuuta 1883 Schwerin, Saksa – 20. tammikuuta 1963 Garmisch-Partenkirchen, Länsi-Saksa) oli oikeustieteen tohtori, Saksan Helsingin-lähettiläs 12.

Uusi!!: Talvisota ja Wipert von Blücher · Katso lisää »

Yhdistynyt kuningaskunta

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Talvisota ja Yhdistynyt kuningaskunta · Katso lisää »

Ylimääräiset harjoitukset

Ylimääräiset harjoitukset, YH tai ylimääräiset kertausharjoitukset olivat Suomessa vuoden 1939 lokakuussa aloitettu sotilastoimenpide.

Uusi!!: Talvisota ja Ylimääräiset harjoitukset · Katso lisää »

Yrjö Jylhä

Yrjö Olavi Jylhä (vuoteen 1906 Lindeman, 21. heinäkuuta 1903 Tampere – 30. joulukuuta 1956 Turku) oli suomalainen runoilija ja suomentaja.

Uusi!!: Talvisota ja Yrjö Jylhä · Katso lisää »

1. divisioona (talvisota)

Kollaanjoella. 1.

Uusi!!: Talvisota ja 1. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

1. helmikuuta

1.

Uusi!!: Talvisota ja 1. helmikuuta · Katso lisää »

10. divisioona (talvisota)

10.

Uusi!!: Talvisota ja 10. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

11. divisioona (talvisota)

Divisioonan komentaja eversti Eino Koskimies kuvassa vasemmalla. 11.

Uusi!!: Talvisota ja 11. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

12. divisioona (talvisota)

Suomalaisjoukot vetäytymässä Suojärveltä, joka kuului 12. divisioonan puolustusalueeseen 12.

Uusi!!: Talvisota ja 12. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

13. divisioona (talvisota)

13.

Uusi!!: Talvisota ja 13. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

13. maaliskuuta

13.

Uusi!!: Talvisota ja 13. maaliskuuta · Katso lisää »

1918

Ei kuvausta.

Uusi!!: Talvisota ja 1918 · Katso lisää »

1920

Ei kuvausta.

Uusi!!: Talvisota ja 1920 · Katso lisää »

1921

Ei kuvausta.

Uusi!!: Talvisota ja 1921 · Katso lisää »

1937

Ei kuvausta.

Uusi!!: Talvisota ja 1937 · Katso lisää »

1938

Ei kuvausta.

Uusi!!: Talvisota ja 1938 · Katso lisää »

1939

Ei kuvausta.

Uusi!!: Talvisota ja 1939 · Katso lisää »

1940

Ei kuvausta.

Uusi!!: Talvisota ja 1940 · Katso lisää »

1953

Ei kuvausta.

Uusi!!: Talvisota ja 1953 · Katso lisää »

30. marraskuuta

30.

Uusi!!: Talvisota ja 30. marraskuuta · Katso lisää »

4. divisioona (talvisota)

Maxim-konekivääri asemissa. Näitä aseita oli myös 4. divisioonan joukkojen käytössä 4.

Uusi!!: Talvisota ja 4. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

5. divisioona (talvisota)

Divisioonan tehtävänä sodan alkaessa oli puolustaa Mannerheim-linjaa Summan alueella. Linnoitustöiden keskeneräisyys käy hyvin ilmi tästä joulukuun puolivälissä Summankylässä otetusta kuvasta. 5.

Uusi!!: Talvisota ja 5. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

5. helmikuuta

5.

Uusi!!: Talvisota ja 5. helmikuuta · Katso lisää »

5. joulukuuta

5.

Uusi!!: Talvisota ja 5. joulukuuta · Katso lisää »

5. maaliskuuta

5.

Uusi!!: Talvisota ja 5. maaliskuuta · Katso lisää »

6. divisioona (talvisota)

Divisioonan joukot kohtasiva tulikasteessaan puna-armeijan hyökkäysvaunuja II Armeijakunnan suuren vastahyökkäyksen aikana 23. joulukuuta. Kuvassa T-26 Kollaanjoella. 6.

Uusi!!: Talvisota ja 6. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

7. joulukuuta

7.

Uusi!!: Talvisota ja 7. joulukuuta · Katso lisää »

8. divisioona (talvisota)

8.

Uusi!!: Talvisota ja 8. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

9. divisioona (talvisota)

Divisioonan esikunta kuvattuna Raatteen taisteluiden jälkeen. 9.

Uusi!!: Talvisota ja 9. divisioona (talvisota) · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

105 kunnian päivää, Talvisodan ihme.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »