Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
22 suhteet: Arkeologi, Arkeologia, Etnologia, Intendentti, Kagaali, Kansallispuku, Käkisalmi, Kuraattori, Porvaristo, Räisälä, Säätyvaltiopäivät 1894, Säätyvaltiopäivät 1900, Säätyvaltiopäivät 1904, Säätyvaltiopäivät 1905, Suomen kansallismuseo, Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät, U. T. Sirelius, Wiipurilainen Osakunta, 13. lokakuuta, 1851, 1917, 27. lokakuuta.
Arkeologi
Arkeologi tutkii entisaikojen ihmisiä ja heidän maaperään jättämiään jälkiä.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja Arkeologi · Katso lisää »
Arkeologia
tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s. 326. Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä. Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus. Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten.Fagan 2003, s. 62–66. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja Arkeologia · Katso lisää »
Etnologia
Etnologia eli kansatiede on ihmisyhteisön henkisen ja aineellisen kulttuurin tutkimusta.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja Etnologia · Katso lisää »
Intendentti
Intendentti ('jännittää, innokkaasti harjoittaa jotakin' > ransk. intendant > ’laitoksen tai osaston johtaja’) on tiede- tai taidelaitoksen johtajan virka tai orkesterin hallinnollisen ja usein myös taiteellisen johtajan virka.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja Intendentti · Katso lisää »
Kagaali
Kagaalin jäseniä Träskändan kartanossa Espoossa 10. huhtikuuta 1903. Takana P. E. Svinhufvud oven edessä ja Eero Erkko toisena oikealta; edessä Ernst Estlander kädet puuskassa ja Theodor Homén kädet taskuissa. Kagaali oli ensimmäisellä sortokaudella (1899–1905) Suomessa syntynyt vastarintajärjestö.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja Kagaali · Katso lisää »
Kansallispuku
Suomalaisia kansallispukuja.Kansallispuku on juhlatilaisuuksissa käytettävä kansanpuku tai sen mukaelma.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja Kansallispuku · Katso lisää »
Käkisalmi
Käkisalmi (vuoteen 1611 Коре́ла, Korela, 1611–1918 ja 1940–1948 Кексгольм, Keksgol'm) on Laatokan rantakaupunki Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja Käkisalmi · Katso lisää »
Kuraattori
Kuraattori (lat. curare ’huolehtia, hoitaa, vaalia’) voi tarkoittaa sosiaalityöntekijää, joka toimii koulussa lasten ja nuorten parissa koulun oppilashuollossa, osakunnan toiminnan johtajaa sekä taidenäyttelyn järjestäjää.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja Kuraattori · Katso lisää »
Porvaristo
Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja Porvaristo · Katso lisää »
Räisälä
Räisälän epävirallinen perinnevaakuna. Räisälän kylänraittia 24.10.2016 Räisälän luterilainen kirkko 24.10.2016 Räisälä on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa Karjalankannaksella Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja Räisälä · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1894
Säätyvaltiopäivät 1894 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja Säätyvaltiopäivät 1894 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1900
Säätyvaltiopäivät 1900 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja Säätyvaltiopäivät 1900 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1904
Säätyvaltiopäivät 1904–1905 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja Säätyvaltiopäivät 1904 · Katso lisää »
Säätyvaltiopäivät 1905
Säätyvaltiopäivät 1905 olivat ylimääräiset ja samalla Suomen suuriruhtinaskunnan viimeiset säätyvaltiopäivät.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja Säätyvaltiopäivät 1905 · Katso lisää »
Suomen kansallismuseo
Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka vastaa Kansallismuseon lisäksi Hvitträskin, Hämeen linnan, Langinkosken, Louhisaaren, Olavinlinnan, Seurasaaren ulkomuseon, Suomen merimuseon, Tamminiemen ja Vankilan toiminnasta.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja Suomen kansallismuseo · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät
Emanuel Thelningin maalaus ''Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809'' vuodelta 1812. Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät olivat Suomen suuriruhtinaskunnan lakia säätävä elin.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät · Katso lisää »
U. T. Sirelius
U. T. Sirelius 1920-luvun alussa. Uuno Taavi Sirelius (5. toukokuuta 1872 Jääski – 24. elokuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen kansatieteilijä ja Helsingin yliopiston ensimmäinen suomalais-ugrilaisen kansatieteen professori.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja U. T. Sirelius · Katso lisää »
Wiipurilainen Osakunta
Wiipurilainen Osakunta (WiO) on vuonna 1653 perustettu Helsingin yliopistossa toimiva osakunta.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja Wiipurilainen Osakunta · Katso lisää »
13. lokakuuta
13.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja 13. lokakuuta · Katso lisää »
1851
Ei kuvausta.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja 1851 · Katso lisää »
1917
Vuosi 1917 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja 1917 · Katso lisää »
27. lokakuuta
27.
Uusi!!: Theodor Schwindt ja 27. lokakuuta · Katso lisää »
