74 suhteet: A. V. Koskimies, Albert Hämäläinen, Altailaiset kielet, Altaistiikka, Arkeologia, Artturi Kannisto, Arvid Genetz, Arvo Sotavalta, Axel Olai Heikel, Csángót, E. A. Saarimaa, E. N. Setälä, Etnologia, Fennougristiikka, Finnisch-ugrische Forschungen, Frans Äimä, G. J. Ramstedt, Hantin kieli, Heikki Paasonen (kielitieteilijä), Historiallis-vertaileva kielitiede, Hjalmar Appelgren-Kivalo, Hjalmar Basilier, Hugo Lund, Iivari Wallenius, Itämerensuomalaiset kielet, J. G. Granö, J. R. Aspelin, Juho Heikki Kala, Juho Kujola, Julius Ailio, K. B. Wiklund, K. Jaakkola, Kai Donner, Kamassin kieli, Kansallisarkisto, Ketin kieli, Komin kieli, Konrad Nielsen, Kruununhaka, Lauri Kettunen, Liivin kieli, Mansin kieli, Marin kieli, Matthias Alexander Castrén, Mongolia, Mongolin kieli, Monografia, Mordvalaiset kielet, Oskar Kallas, Otto Donner (kielitieteilijä), ..., Permiläiset kielet, Riho Grünthal, Saamelaiskielet, Sakari Pälsi, Samojedikielet, Samuli Paulaharju, Siperia, Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja, Suomalais-ugrilaiset kansat, Suomalais-ugrilaiset kielet, T. I. Itkonen, Tataarin kieli, Tšuvassin kieli, Tieteiden talo, Toivo Lehtisalo, Tverin Karjala, U. T. Sirelius, Udmurtin kieli, Uno Harva, Venäjä, Venäjän vallankumous, Vilho Setälä, Volmari Porkka, Yrjö Wichmann. Laajenna indeksi (24 lisää) »
A. V. Koskimies
August Valdemar Koskimies (vuoteen 1906 Forsman; 7. tammikuuta 1856 Pihlajavesi – 5. kesäkuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen koulumies sekä suomen kielen ja kirjallisuuden tutkija.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja A. V. Koskimies · Katso lisää »
Albert Hämäläinen
Albert Hämäläinen (20. helmikuuta 1881 Viitasaari – 8. lokakuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen kansatieteilijä ja etnografi.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Albert Hämäläinen · Katso lisää »
Altailaiset kielet
Altailaisten kielien puhuma-alueet. sininen: turkkilaiset kielet, vihreä: mongolilaiset kielet, punainen: tunguusikielet, keltainen: korean kieli, violetti: japanilaiset kielet, tummanpunainen: ainun kieli. Altailaiset kielet on kielitieteen historiassa esiintyvä hypoteettinen kielikunta.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Altailaiset kielet · Katso lisää »
Altaistiikka
Altailaisten kielien puhuma-alueet. sininen: turkkilaiset kielet, vihreä: mongolilaiset kielet, punainen: tunguusikielet, keltainen: korean kieli, violetti: japanilaiset kielet, tummanpunainen: ainun kieli. Altaistiikka eli altailainen kielentutkimus on kielitieteen ala, joka rakentuu altailaisten kielten ympärille.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Altaistiikka · Katso lisää »
Arkeologia
tutkimuskaivaukset ovat arkeologian tärkein tiedonhankkimismenetelmä ja yleisin mielikuva arkeologin työstä. Kuvassa kaivauksia Pirkkalan Tursiannotkon alueella vuonna 2016. Turussa Arkeologia (Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.Muurimäki, Eero (Halinen et al.) 2007, s. 326. Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä. Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus. Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten.Fagan 2003, s. 62–66. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Arkeologia · Katso lisää »
Artturi Kannisto
Juha Artturi Kannisto (12. toukokuuta 1874 Kylmäkoski – 10. maaliskuuta 1943 Helsinki) oli kielentutkija ja oikeakielisyysmies.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Artturi Kannisto · Katso lisää »
Arvid Genetz
”Arwi Jännes 55 w. ikäisenä”, Eva Ingmanin maalaama muotokuva vuodelta 1903. Arvid Oskar Gustaf Genetz (kirjailijanimi Arvi Jännes; 1. heinäkuuta 1848 Impilahti – 3. toukokuuta 1915 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja kielentutkija sekä senaattori 1901–1905.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Arvid Genetz · Katso lisää »
Arvo Sotavalta
Arvo August Sotavalta, vuoteen 1900 Richter, (7. tammikuuta 1889 Lempäälä – 21. helmikuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Arvo Sotavalta · Katso lisää »
Axel Olai Heikel
Heikel, Nižni Novgorod, 1903. Axel Olai Heikel (28. huhtikuuta 1851 Brändö – 6. syyskuuta 1924 Helsinki) oli suomalainen kansatieteilijä ja Seurasaaren ulkomuseon perustaja.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Axel Olai Heikel · Katso lisää »
Csángót
Csángót (yks. csángó;;, yks. Tschango, tai Tschangonen) ovat unkarilaisten alaryhmä (tai joukko erillisiä unkarilaisten alaryhmiä).
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Csángót · Katso lisää »
E. A. Saarimaa
Eemil Arvi Saarimaa, vuoteen 1905 Emil Arvid Söderholm (13. toukokuuta 1888 Mynämäki – 23. tammikuuta 1966 Helsinki) oli kielitieteilijä, suomen kielen opettaja, kielenhuollon asiantuntija sekä Aleksis Kiven teosten tekstikriittinen toimittaja.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja E. A. Saarimaa · Katso lisää »
E. N. Setälä
Nestor Emil (Emil Nestor, E. N.) Setälä (27. helmikuuta 1864 Kokemäki – 8. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen kielen- ja kansanrunoudentutkija ja poliitikko.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja E. N. Setälä · Katso lisää »
Etnologia
Etnologia eli kansatiede on ihmisyhteisön henkisen ja aineellisen kulttuurin tutkimusta.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Etnologia · Katso lisää »
Fennougristiikka
Fennougristiikka (myös uralistiikka) on yliopistollinen oppiaine.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Fennougristiikka · Katso lisää »
Finnisch-ugrische Forschungen
Finnisch-Ugrische Forschungen (FUF) on kansainvälinen fennougristiikan aikakauskirja, jota julkaisee Suomalais-Ugrilainen Seura.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Finnisch-ugrische Forschungen · Katso lisää »
Frans Äimä
Frans Gustaf Äimä (vuoteen 1897 Emeléus; 27. elokuuta 1875 Kalajoki – 14. toukokuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen foneetikko ja kielentutkija.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Frans Äimä · Katso lisää »
G. J. Ramstedt
Gustaf John (G. J.) Ramstedt (22. lokakuuta 1873 Tammisaari – 25. marraskuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen tutkimusmatkailija, tieteilijä ja diplomaatti.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja G. J. Ramstedt · Katso lisää »
Hantin kieli
Hantin kieli (aikaisempi nimitys ostjakki; hantiksi ханты ясаӈ, xanti jasaŋ tai қантәɣ ясәӈ, ķantəɣ jasəŋ) on Venäjällä Länsi-Siperiassa asuvien hantien puhuma uralilaisen kieliperheen suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Hantin kieli · Katso lisää »
Heikki Paasonen (kielitieteilijä)
Heikki Paasonen (2. tammikuuta 1865 Mikkeli – 24. elokuuta 1919 Helsinki) oli suomalainen kieli- ja kansatieteilijä, joka keräsi aikoinaan kahdella Venäjälle suuntautuneella tutkimusmatkallaan runsaasti mordvalaista kansanrunoutta.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Heikki Paasonen (kielitieteilijä) · Katso lisää »
Historiallis-vertaileva kielitiede
Historiallis-vertaileva kielitiede eli komparatiivinen kielentutkimus on historiallisen kielitieteen alue, joka tutkii kielisukulaisuutta käyttäen hyväksi historiallis-vertailevaa metodia.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Historiallis-vertaileva kielitiede · Katso lisää »
Hjalmar Appelgren-Kivalo
Otto Hjalmar Appelgren-Kivalo (vuoteen 1906 Appelgren; 5. huhtikuuta 1853 Hyrynsalmi – 26. heinäkuuta 1937 Helsinki) oli Suomen valtionarkeologi.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Hjalmar Appelgren-Kivalo · Katso lisää »
Hjalmar Basilier
Hjalmar Vladimir Basilier (24. joulukuuta 1857 Kalajoki – 1. elokuuta 1927 Iitti) (Viitattu 11.10.2020) oli Karjalan kansanopetuksen kehittäjä.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Hjalmar Basilier · Katso lisää »
Hugo Lund
Hugo Lund (2. syyskuuta 1872 Hämeenlinna – 11. joulukuuta 1915 Porvoo) oli suomalainen opettaja ja Suomen ensimmäinen sinologi.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Hugo Lund · Katso lisää »
Iivari Wallenius
Iivari Valdemar Wallenius, sukunimi vuodesta 1905 Vanaja (30. syyskuuta 1869 Hämeenlinna – 17. helmikuuta 1937 Turku) oli suomalainen rehtori ja suomentaja.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Iivari Wallenius · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »
J. G. Granö
Johannes Gabriel (Kaapo) Granö oli suomalainen maantieteilijä, joka kehitti erityisesti maisemamaantiedettä ja maantieteen metodologiaa.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja J. G. Granö · Katso lisää »
J. R. Aspelin
Johannes Reinhold Aspelin (1. elokuuta 1842 Messukylä – 29. toukokuuta 1915 Helsinki) oli suomalainen arkeologi.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja J. R. Aspelin · Katso lisää »
Juho Heikki Kala
Juho Heikki Kala (19. kesäkuuta 1864 Kauhava – 11. kesäkuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen päätoimittaja ja tilastokonttorin johtaja.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Juho Heikki Kala · Katso lisää »
Juho Kujola
Juho (Johannes, Ivan) Kujola (alkuperäinen sukunimi Lasarev, 18. tammikuuta 1884 Salmin pitäjän Miinalan kylä – 4. kesäkuuta 1963 Tampere) oli suomalainen lyydin ja karjalan kielen tutkija.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Juho Kujola · Katso lisää »
Julius Ailio
Julius Edvard Ailio (vuoteen 1897 Ax) (19. heinäkuuta 1872 Loppi – 4. maaliskuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen arkeologi ja sosiaalidemokraattinen poliitikko.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Julius Ailio · Katso lisää »
K. B. Wiklund
Karl Bernhard Wiklund Karl Bernhard Wiklund (1868–1934) oli ruotsalainen Lapin-tutkija ja Uppsalan yliopiston suomalais-ugrilaisten kielten professori 1905–1933.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja K. B. Wiklund · Katso lisää »
K. Jaakkola
Kaarle Kustaa Jaakkola (14. lokakuuta 1853 Pirkkala – 2. toukokuuta 1932 Tampere) oli suomalainen lyseon lehtori, rehtori, kirjailija ja suomentaja.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja K. Jaakkola · Katso lisää »
Kai Donner
Karl Reinhold (Kai) Donner (1. huhtikuuta 1888 Helsinki – 12. helmikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen suomalais-ugrilaisiin kieliin erikoistunut kielitieteilijä ja antropologi sekä itsenäisyys- ja oikeistoaktivisti.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Kai Donner · Katso lisää »
Kamassin kieli
Kamassi on sammunut uralilainen kieli.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Kamassin kieli · Katso lisää »
Kansallisarkisto
Helsingissä. Kansallisarkisto (lyhenne KA), (vuosina 1869–1994 Valtionarkisto ja vuosina 1816–1869 Senaatin arkisto) on valtion virasto, joka vastaa arkistotoimesta Suomen alueella.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Kansallisarkisto · Katso lisää »
Ketin kieli
Ketin kieli eli ketti (aikaisempi nimitys jeniseinostjakki; ketiksi остыганна ка’, ostyganna ka’) on Venäjällä Siperiassa asuvien kettien puhuma jeniseiläinen kieli.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Ketin kieli · Katso lisää »
Komin kieli
Komi (myös syrjääni) on suomalais-ugrilainen kieli, jota puhuvat pääasiassa Venäjällä sijaitsevan Komin tasavallan komit.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Komin kieli · Katso lisää »
Konrad Nielsen
Konrad Nielsen (1875–1953) oli norjalainen kielentutkija ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Konrad Nielsen · Katso lisää »
Kruununhaka
Kruununhaka (lempinimeltään usein ”Krunika”, ”Krunikka” tai ”Kruna”) on kaupunginosa Helsingin keskustassa ja samalla Vironniemen peruspiirin osa-alue.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Kruununhaka · Katso lisää »
Lauri Kettunen
Lauri Kettunen Lauri Einari Kettunen (10. syyskuuta 1885 Joroinen – 26. helmikuuta 1963 Helsinki t. laivassa Tukholman ja Helsingin välillä) oli merkittävä suomen kielen murteiden ja itämerensuomalaisten kielten tutkija.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Lauri Kettunen · Katso lisää »
Liivin kieli
Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Liivin kieli · Katso lisää »
Mansin kieli
Mansin kieli (aikaisempi nimitys voguli; mansiksi мāньси лāтыӈ, mānsi lātyŋ) on Venäjällä Luoteis-Siperiassa asuvien mansien puhuma uralilaisten kielten obinugrilaiseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Mansin kieli · Katso lisää »
Marin kieli
Mari on suomalais-ugrilaisten kielten volgalaiseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Marin kieli · Katso lisää »
Matthias Alexander Castrén
Matthias Alexander Castrén (myös muodossa Matias Aleksanteri Castrén; 2. joulukuuta 1813 Tervola – 7. toukokuuta 1852 Helsinki) oli Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen professori ja uralilaisten kielten tutkimuksen ja etnografian uranuurtaja.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Matthias Alexander Castrén · Katso lisää »
Mongolia
Mongolian tasavalta eli Mongolia on sisämaavaltio Itä-Aasiassa.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Mongolia · Katso lisää »
Mongolin kieli
Mongolin kieli (монгол хэл, mongol hel) on useimpien Mongolian asukkaiden äidinkieli.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Mongolin kieli · Katso lisää »
Monografia
Monografia on yhden tai useamman kirjoittajan tiettyyn tutkimukseen perustuvasta aiheesta laatima teos, joka julkaistaan useimmiten yhtenä niteenä, mutta voi joskus sisältää useammankin niteen.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Monografia · Katso lisää »
Mordvalaiset kielet
Mordvalaiset kielet ovat yksi uralilaisen kielikunnan kieliryhmistä.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Mordvalaiset kielet · Katso lisää »
Oskar Kallas
Oskar Kallas Helsingissä, 1892–1893. Oskar Philipp Kallas (25. lokakuuta 1868 Kaarma, Viro – 26. tammikuuta 1946 Tukholma, Ruotsi) oli virolainen diplomaatti, sekä kielen- ja kansanrunouden tutkija.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Oskar Kallas · Katso lisää »
Otto Donner (kielitieteilijä)
Walter Runeberg, Otto Donnerin rintakuva Otto Donner Otto Donner (15. joulukuuta 1835 Kokkola – 17. syyskuuta 1909 Helsinki) oli Helsingin yliopiston sanskritin ja vertailevan kielitieteen professori, kansallisten tieteiden organisaattori sekä kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö (nyk. opetusministeriä vastaava tehtävä), valtiopäivämies ja senaattori Mechelinin senaatissa.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Otto Donner (kielitieteilijä) · Katso lisää »
Permiläiset kielet
Permiläiset kielet on yksi uralilaisten kielten nykyisen tutkimuksen määrittelemistä seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Permiläiset kielet · Katso lisää »
Riho Grünthal
Riho Grünthal vuonna 2014. Riho Manivald Villem Grünthal (s. 22. toukokuuta 1964 Helsinki) on suomalainen fennougristi.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Riho Grünthal · Katso lisää »
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Saamelaiskielet · Katso lisää »
Sakari Pälsi
Sakari Lemmitty Pälsi (9. heinäkuuta 1882 Loppi – 22. huhtikuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen arkeologi, tutkimusmatkailija, kansatieteilijä, kirjailija ja valokuvaaja.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Sakari Pälsi · Katso lisää »
Samojedikielet
Samojedikieliä puhuvat muiden muassa nenetsit. Samojedikielet ovat perinteisen, muiden muassa M. A. Castrénin edustaman, käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara suomalais-ugrilaisten kielten ohella tai uudemman käsityksen mukaan yksi uralilaisten kielten seitsemästä tai yhdeksästä päähaarasta.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Samojedikielet · Katso lisää »
Samuli Paulaharju
Samuli Paulaharju (14. huhtikuuta 1875 Kurikka – 6. helmikuuta 1944 Oulu) oli kansakoulunopettaja, kirjailija ja kansanperinteen kerääjä.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Samuli Paulaharju · Katso lisää »
Siperia
       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Siperia · Katso lisää »
Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja
Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja (Journal de la Société Finno-Ougrienne, lyh. SUSA) on Suomalais-Ugrilaisen Seuran julkaisema kansainvälinen fennougristiikkaa käsittelevä tieteellinen aikakauslehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi jo vuonna 1886.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kansat
Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »
T. I. Itkonen
Toivo Immanuel Itkonen (20. tammikuuta 1891 Pulkkila – 12. toukokuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen kieli- ja kansatieteilijä, joka tunnetaan erityisesti saamen kielen ja saamelaiskulttuurin tutkijana.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja T. I. Itkonen · Katso lisää »
Tataarin kieli
homonyymeistä. Kaksikielinen kyltti Kazanin metrossa; ylhäällä tataariksi, alla venäjäksi. Tataari (татарча / татар теле, tatarça / tatar tele, تاتار تلی) on etupäässä Venäjällä asuvien Volgan tataarien puhuma turkkilainen kieli.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Tataarin kieli · Katso lisää »
Tšuvassin kieli
Tšuvassi (tšuvassiksi чӑваш чĕлхи) on tšuvassien puhuma turkkilainen kieli.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Tšuvassin kieli · Katso lisää »
Tieteiden talo
Tieteiden talo on Helsingin Kruununhaassa Kirkkokatu 6:ssa sijaitseva entinen koulurakennus, jonka on rakennuttanut Lisa Hagman ja suunnitellut arkkitehti Elsa Arokallio.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Tieteiden talo · Katso lisää »
Toivo Lehtisalo
Toivo Vilho Lehtisalo (Löfgrén) (16. kesäkuuta 1887 Pöytyä – 8. elokuuta 1962 Helsinki) S. 138–154 oli professorin arvonimen saanut suomalainen kieli- ja kansatieteilijä.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Toivo Lehtisalo · Katso lisää »
Tverin Karjala
Tverinkarjalaisten kylien sijainnit. Tverin Karjala tarkoittaa karjalaisten asuma-alueita Tverin alueella Venäjällä 150–200 km Moskovasta luoteeseen.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Tverin Karjala · Katso lisää »
U. T. Sirelius
U. T. Sirelius 1920-luvun alussa. Uuno Taavi Sirelius (5. toukokuuta 1872 Jääski – 24. elokuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen kansatieteilijä ja Helsingin yliopiston ensimmäinen suomalais-ugrilaisen kansatieteen professori.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja U. T. Sirelius · Katso lisää »
Udmurtin kieli
Udmurtti (aiemmin votjakki) on kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten permiläiseen haaraan, jota puhuvat udmurtit.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Udmurtin kieli · Katso lisää »
Uno Harva
Uno Nils Oskar Harva (vuoteen 1927 Holmberg, myös Holmberg-Harva; 31. elokuuta 1882 Ypäjä – 13. elokuuta 1949 Turku) oli kansainvälisesti tunnettu suomalainen uskontotieteilijä, joka loi Rafael Karstenin ohella ensimmäisenä pohjaa tieteenalan vakiintumiselle.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Uno Harva · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän vallankumous
Venäjän vallankumous on yhteisnimitys kahdelle Venäjällä vuonna 1917 tapahtuneelle vallankumoukselle, helmikuun vallankumoukselle ja lokakuun vallankumoukselle, joissa Venäjän keisarikunta kaatui.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Venäjän vallankumous · Katso lisää »
Vilho Setälä
Vilho Suonio Setälä (4. huhtikuuta 1892 Helsinki – 11. huhtikuuta 1985 Espoo) oli suomalainen toimittaja, valokuvaaja, tutkija, tietokirjailija ja monipuolinen kulttuurivaikuttaja.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Vilho Setälä · Katso lisää »
Volmari Porkka
Volmari (Frans Woldemar) Porkka (5. elokuuta 1854 Vehkalahti – 25. joulukuuta 1889 Helsinki) oli suomalainen kielentutkija, yksi aikansa johtavia kansanrunouden ja suomalais-ugrilaisten kielten tutkijoita.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Volmari Porkka · Katso lisää »
Yrjö Wichmann
Yrjö Jooseppi Wichmann (8. syyskuuta 1868 Liminka – 3. toukokuuta 1932 Helsinki) ss.
Uusi!!: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Yrjö Wichmann · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Suomalais-Ugrilainen seura, Suomalais-ugrilainen seura.