Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
34 suhteet: Argon, Atomi, Atomiorbitaali, Atomisäde, Beryllium, Boori, Elektroni, Elektroniaffiniteetti, Elektronikonfiguraatio, Elektronivoltti, Energia, Faasi, Halogeeni, Happi, Ioni, Jaksollinen järjestelmä, Jaksollinen järjestelmä (ionisoitumisenergiat), Jalokaasut, Järjestysluku (kemia), Joule, Kaasu, Kationi, Kiinteä olomuoto, Ksenon, Litium, Magnesium, Metalli, Molekyyli, Mooli, Radioaktiivisuus, Radon, Sähköpotentiaali, Typpi, Valosähköinen ilmiö.
Argon
Argon on järjestysluvultaan 18.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Argon · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Atomi · Katso lisää »
Atomiorbitaali
Elektronien atomi- ja molekyyliorbitaaleja Atomiorbitaali on kvanttimekaanisessa atomimallissa ratkaisu elektronin aaltoyhtälölle.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Atomiorbitaali · Katso lisää »
Atomisäde
Atomisäde kertoo atomiytimen etäisyyden uloimpaan miehitettyyn elektronikuoreen.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Atomisäde · Katso lisää »
Beryllium
Beryllium on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Be ja järjestysluku 4.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Beryllium · Katso lisää »
Boori
bunsenlampun liekin vihreäksi. Boori on alkuaine, joka on kolmiarvoinen amorfinen puolimetalli, jota esiintyy luonnossa vain boraattiyhdisteinä.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Boori · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Elektroni · Katso lisää »
Elektroniaffiniteetti
Elektroniaffiniteetti on energia, joka vapautuu tai sitoutuu, kun kaasutilassa olevaan atomiin tai ioniin liittyy yksi elektroni.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Elektroniaffiniteetti · Katso lisää »
Elektronikonfiguraatio
Elektronikonfiguraatiolla eli elektronirakenteella kuvataan elektronien sijoittumista atomiorbitaaleille kasvavan energian mukaisessa järjestyksessä.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Elektronikonfiguraatio · Katso lisää »
Elektronivoltti
Elektronivoltti (symboli eV) on energian yksikkö, jota käytetään usein atomi- ja ydinfysiikassa.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Elektronivoltti · Katso lisää »
Energia
Pomppivalla pallolla energia muuttuu vuoroin potentiaali- vuoroin liike-energiaksi. Mekaaninen energia, eli potentiaali- ja liike-energian summa, pienenee kitkan ja äänen tuottamisen vuoksi. Lopulta liike lakkaa. Energia (Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), art. Energia), Otava 1973, ISBN 951-1-00272-4 Fysiikan, erityisesti termodynamiikan, kehitys on kuitenkin johtanut energian käsitteen laajenemiseen, eikä tämä määritelmä mutkattomasti sovellu kaikkiin energian muotoihin.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Energia · Katso lisää »
Faasi
Lasi, ilma, jää ja juoma muodostavat kukin oman faasinsa Faasi eli olomuotoalue on systeemin homogeeninen osa-alue, jota erottaa rajapinta toisesta faasista.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Faasi · Katso lisää »
Halogeeni
Halogeeneja: kloori, bromi ja jodi. Halogeenit ovat jaksollisen järjestelmän 17.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Halogeeni · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Happi · Katso lisää »
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Ioni · Katso lisää »
Jaksollinen järjestelmä
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä eli alkuainetaulukko on taulukko tunnetuista alkuaineista ryhmiteltynä niiden elektronirakenteen mukaan.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Jaksollinen järjestelmä · Katso lisää »
Jaksollinen järjestelmä (ionisoitumisenergiat)
Tässä taulukossa on alkuaineiden ionisoitumisenergioita.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Jaksollinen järjestelmä (ionisoitumisenergiat) · Katso lisää »
Jalokaasut
Geisslerin putkessa oranssia valoa. Jalokaasut ovat alkuaineita, joilla on uloimmalla elektronikuorellaan täysi oktetti, pois lukien helium, jonka ainoalle elektronikuorelle sopii vain kaksi elektronia.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Jalokaasut · Katso lisää »
Järjestysluku (kemia)
Nuklideille käytetään oheisen kaavion mukaisia merkintöjä, joissa Z on atomin järjestysluku, A sen massaluku ja X alkuaineen kemiallinen merkki. Esimerkiksi hiili-12 on tämän mukaan 126C. Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Jokaisessa ruudussa alkuaineen järjestysluku ja kemiallinen merkki. Alkuaineen järjestysluku (Z) on sama kuin protonien lukumäärä kyseisen alkuaineen atomin ytimessä.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Järjestysluku (kemia) · Katso lisää »
Joule
Joule (tunnus J) on SI-järjestelmässä työn ja energian yksikkö.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Joule · Katso lisää »
Kaasu
Olomuodot Kaasu on yksi aineen olomuodoista.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Kaasu · Katso lisää »
Kationi
Kationi on positiivinen ioni.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Kationi · Katso lisää »
Kiinteä olomuoto
Olomuodot ja niiden väliset muutokset Kiinteä olomuoto on aineen olomuoto, jossa sillä on määrätty tilavuus ja muoto, ja se vastustaa voiman aiheuttamia muodonmuutoksia.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Kiinteä olomuoto · Katso lisää »
Ksenon
Ksenon on kemiallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Xe, järjestysluku 54 ja CAS-numero 7440-63-3.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Ksenon · Katso lisää »
Litium
Litium on alkalimetalleihin kuuluva alkuaine.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Litium · Katso lisää »
Magnesium
Magnesium on alkuaine, jonka järjestysluku on 12, kemiallinen merkki Mg ja CAS-numero 7439-95-4.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Magnesium · Katso lisää »
Metalli
Yttriummetallia Sulaa rautaa Rautajauhetta valaa muotteihin. Alkuaineryhmänä metallit ovat alkuaineita, joilla on useita seuraavista, epämetalleista poikkeavia ominaisuuksia.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Metalli · Katso lisää »
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman atomin muodostama rakenne, jossa atomien välillä on kovalenttinen sidos.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Molekyyli · Katso lisää »
Mooli
Mooli (yksikön tunnus mol) on ainemäärän mittayksikkö.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Mooli · Katso lisää »
Radioaktiivisuus
Radioaktiivinen hajoaminen on tapahtuma, jossa rakenteeltaan epävakaa atomiydin ilman ulkoista vaikutusta hajoaa ja menettää energiaa muuttuen kevyemmiksi atomiytimiksi.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Radioaktiivisuus · Katso lisää »
Radon
Radon on hajuton, mauton ja väritön radioaktiivinen jalokaasu.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Radon · Katso lisää »
Sähköpotentiaali
Sähköpotentiaali eli sähköinen potentiaali (tunnus V) on muuttumattoman sähkökentän potentiaalienergia yksikkövarausta kohden.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Sähköpotentiaali · Katso lisää »
Typpi
Typpi on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N2.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Typpi · Katso lisää »
Valosähköinen ilmiö
Fotonit osuvat aineeseen, jolloin fotonien tuoma energia emittoituu aineesta irronneina elektroneina. Valosähköisessä ilmiössä fotoni absorboituu atomiin irrottaen tästä elektronin.
Uusi!!: Ionisoitumisenergia ja Valosähköinen ilmiö · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Ionisaatioenergia, Ionisaatiopotentiaali, Ionisoimisenergia, Ionisointienergia, Ionisoitumispotentiaali, Koopmanin teoreema, Koopmanin väittämä.
