29 suhteet: Ainemäärä, Alkuaine, Atomi, Atomimassa, Atomimassayksikkö, Avogadron vakio, Elektroni, Fotosynteesi, Happi, Hiili, Ioni, Isotooppi, Kansainvälinen yksikköjärjestelmä, Katalyytti, Kelvin, Kemiallinen prosessi, Kilogramma, Konsentraatio, Massa, Mittayksikkö, Molekyyli, Moolimassa, Mooliosuus, Moolitilavuus, Pascal (yksikkö), Perussuure, Valokemia, Vety, Yleinen paino- ja mittakonferenssi.
Ainemäärä
Ainemäärä (tunnus n) on fysiikassa ja kemiassa käytettävä perussuure, joka ilmaisee tarkasteltavan kohteen hiukkasten lukumäärää.
Uusi!!: Mooli ja Ainemäärä · Katso lisää »
Alkuaine
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä. Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja.
Uusi!!: Mooli ja Alkuaine · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Mooli ja Atomi · Katso lisää »
Atomimassa
Atomimassasta puhutaan, kun käsitellään yksittäisten atomien massoja.
Uusi!!: Mooli ja Atomimassa · Katso lisää »
Atomimassayksikkö
Atomimassayksikkö (tunnus u eli dalton (tunnus: Da) on massan yksikkö, jota käytetään atomien ja molekyylien massojen ilmoittamiseen. Nykyisen määritelmän mukainen, yhtenäistetty atomimassayksikkö on määritelty 1/12 -osaksi kemiallisesti sitoutumattoman hiili-12-atomin massasta perustilassa, ja SI-yksikköinä se on noin 1,660 538 86 · 10-27 kg.. Molempien nukleonien, sekä protonin että neutronin massat, ovat lähellä yhtä atomimassayksikköä. Kansainvälinen mittojen ja painojen komitea (Comité International des Poids et Mesures, CIPM) on luokitellut sen yksiköksi, joka ei kuulu SI-järjestelmään, mutta joka kuitenkin on hyväksytty käytettäväksi SI-yksiköiden ohella ja jonka suuruus SI-yksikköinä on määritettävä kokeellisesti. Ennen vuotta 1961 atomimassayksikön määritelmä perustui happeen. Tällöin sen lyhenteenä oli amu. Toisinaan lyhennettä "amu" käytetään uudemmassakin kirjallisuudessa, jossa se kuitenkin määritellään samoin kuin nykyinen, yhtenäistetty atomimassayksikkö u, siis hiili-12:n avulla. Nykyisin atomimassayksiköstä puhuttaessa tarkoitetaankin säännöllisesti yhtenäistettyä yksikköä. Standardointia varten oli määritelmän pohjaksi kuitenkin valittava jokin tietty nuklidi, sillä vaikka kaikkien ytimien massat atomimassayksikköinä ovatkin lähellä kokonaislukuja (ytimen massalukua), ytimen massaylijäämän vuoksi ne kuitenkin poikkeavat kokonaisluvuista jonkin verran, eikä keskimääräinen poikkeama nuklidia kohti ole kaikilla nuklideilla yhtä suuri. Samasta syystä myöskään protonin tai neutronin massa ei ole tasan 1 u, vaan hieman enemmän. Atomimassayksikkö ei ole sama kuin atomiyksiköiden massayksikkö, joka on määritelty elektronin massaksi (me). Mooli on määritelty ainemääräksi, joka sisältää yhtä monta atomia, molekyyliä tai muuta hiukkasta kuin 12 grammassa hiili-isotooppia C-12 on atomeja. Tätä lukumäärää sanotaan Avogadron vakioksi. Suoraan määritelmistä seuraa, että gramman ja atomimassayksikön suhde on sama kuin Avogadron vakion lukuarvo, joka on noin 6,023 · 1023.
Uusi!!: Mooli ja Atomimassayksikkö · Katso lisää »
Avogadron vakio
Avogadron vakio eli Avogadron luku (NA) kertoo moolissa olevien hiukkasten lukumäärän.
Uusi!!: Mooli ja Avogadron vakio · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on 1,6021773 · 10−19 coulombin eli yhden alkeisvarauksen suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Mooli ja Elektroni · Katso lisää »
Fotosynteesi
viherhiukkasia eli kloroplasteja. Fotosynteesi on Auringon valoenergialla tapahtuvaa yhteyttämistä, erotuksena kemosynteesistä, joka hyödyntää epäorgaanisten aineiden hapettamisesta vapautuvaa energiaa.
Uusi!!: Mooli ja Fotosynteesi · Katso lisää »
Happi
Nestemäistä happea Happi on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on O, järjestysluku 8 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti amu.
Uusi!!: Mooli ja Happi · Katso lisää »
Hiili
Hiili on yleinen epämetallinen alkuaine, jolla on myös useita allotrooppisia muotoja.
Uusi!!: Mooli ja Hiili · Katso lisää »
Ioni
Ioni on sähköisesti varautunut atomi tai molekyyli.
Uusi!!: Mooli ja Ioni · Katso lisää »
Isotooppi
Luonnossa esiintyy vetyatomin kolmea eri isotooppia: '''protium''': 1 protoni, 0 neutronia '''deuterium''': 1 protoni, 1 neutroni '''tritium''': 1 protoni, 2 neutronia Alkuaineen isotoopit ovat atomeja, joissa on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja.
Uusi!!: Mooli ja Isotooppi · Katso lisää »
Kansainvälinen yksikköjärjestelmä
tieto puuttuu Palstoitus loppuu Kansainvälinen yksikköjärjestelmä (myös kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä) eli SI-järjestelmä on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä.
Uusi!!: Mooli ja Kansainvälinen yksikköjärjestelmä · Katso lisää »
Katalyytti
Katalyytti on aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota tietyssä lämpötilassa, kuitenkaan itse kulumatta reaktiossa.
Uusi!!: Mooli ja Katalyytti · Katso lisää »
Kelvin
Kelvin (yksikön tunnus K) on SI-järjestelmän mukainen lämpötilan mittayksikkö ja yksi SI-järjestelmän perusyksikkö.
Uusi!!: Mooli ja Kelvin · Katso lisää »
Kemiallinen prosessi
Kemiassa prosessi tarkoittaa systeemin termodynaamisen tilan muutosta.
Uusi!!: Mooli ja Kemiallinen prosessi · Katso lisää »
Kilogramma
Tietokoneella luotu kuva kansainvälisestä kilogramman prototyypistä (IPK). Kilogramma (yksikön tunnus kg), tai usein lyhyesti vain kilo, on SI-järjestelmän mukainen yksikkö perussuureelle massalle.
Uusi!!: Mooli ja Kilogramma · Katso lisää »
Konsentraatio
Konsentraatio eli molaarisuus (tunnus c) on erityisesti kemiassa käytetty suure, joka ilmoittaa liuenneen aineen pitoisuuden liuoksessa, joka on yleensä neste.
Uusi!!: Mooli ja Konsentraatio · Katso lisää »
Massa
Massa (tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.
Uusi!!: Mooli ja Massa · Katso lisää »
Mittayksikkö
Mittayksikkö eli yksikkö on luonnontieteissä mittaamiseen tarvittava apuväline.
Uusi!!: Mooli ja Mittayksikkö · Katso lisää »
Molekyyli
Vesimolekyylin 3D-malli. Molekyyli on kahden tai useamman kovalenttisesti sitoutuneen atomin muodostama sähköisesti neutraali ryhmä.
Uusi!!: Mooli ja Molekyyli · Katso lisää »
Moolimassa
Moolimassa (tunnus M, yksikkö g/mol tai kg/mol) on se massa, joka on yhdellä moolilla atomeita tai molekyylejä.
Uusi!!: Mooli ja Moolimassa · Katso lisää »
Mooliosuus
Natriumkloridin vesiliuoksen tiheyden riippuvuus natriumkloridin mooliosuudesta liuoksessa Mooliosuus kuvaa seoksen komponentin ainemäärän suhdetta koko seoksen ainemäärään.
Uusi!!: Mooli ja Mooliosuus · Katso lisää »
Moolitilavuus
Moolitilavuus (tunnus Vm) ilmoittaa kemiassa, kuinka suuren tilavuuden yksi mooli ainetta vie.
Uusi!!: Mooli ja Moolitilavuus · Katso lisää »
Pascal (yksikkö)
Pascal (tunnus Pa) on paine, jonka yhden newtonin voima aiheuttaa kohdistuessaan neliömetrin pinta-alalle.
Uusi!!: Mooli ja Pascal (yksikkö) · Katso lisää »
Perussuure
Perussuure on (muun muassa fysiikassa) suure eli jonkin asian tai esineen mitattava ominaisuus, joita ei voida johtaa toisista suureista.
Uusi!!: Mooli ja Perussuure · Katso lisää »
Valokemia
Valokemia eli fotokemia on kemian ala, joka tutkii sähkömagneettisen säteilyn aikaansaamia kemiallisia reaktioita ja muita ilmiöitä.
Uusi!!: Mooli ja Valokemia · Katso lisää »
Vety
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine.
Uusi!!: Mooli ja Vety · Katso lisää »
Yleinen paino- ja mittakonferenssi
Yleinen paino- ja mittakonferenssi (lyhenne CGPM) on kansainvälisellä metrisopimuksella vuonna 1875 perustettu elin, joka päättää metrologiaan ja varsinkin kansainväliseen yksikköjärjestelmään eli SI-järjestelmään liittyvistä asioista.
Uusi!!: Mooli ja Yleinen paino- ja mittakonferenssi · Katso lisää »