Viestintä

399 suhteet: Afganistan, Afrikka, Ahvenanmaan maakunta, Aigunin sopimus, Alaska, Alaskan osto, Aleksandr Bulygin, Aleksandr Danilovitš Menšikov, Aleksandr Izvolski, Aleksandr Kerenski, Aleksandr Puškin, Aleksandr Radištšev, Aleksandr Sergejevitš Menšikov, Aleksandr Uljanov, Aleksandra Fjodorovna (Alix), Aleksanteri I, Aleksanteri II (Venäjä), Aleksanteri III (Venäjä), Aleksei Araktšejev, Aleksei Bestužev-Rjumin, Aleksei Grigorjevitš Orlov, Aleksei Mihailovitš, Aleksei Petrovitš, Amiensin rauha, Amur, Andrei Osterman, Anna (Venäjä), Anna Leopoldovna, Anna Petrovna, Arkangeli, Armenia, Armenialaiset, Asovanmeri, August II Väkevä, August III, Austerlitzin taistelu, Azerit, Azov, Baškiirit, Baku, Balkan, Balkanin kriisi, Balkanin liitto, Baltian maat, Baltiansaksalaiset, Barin konfederaatio, Belgia, Berliinin kongressi, Bessarabia, Boksarikapina, ..., Bolševikit, Borodinon taistelu, Bosnian kriisi, Bosporinsalmi, Brittiläinen Intia, Buharan kaanikunta, Bulgaria, Bulgarian ruhtinaskunta, Burkhard Christoph von Münnich, Dardanellit, Dekabristikapina, Dnepr, Dolgorukov, Egeanmeri, Elisabet (Venäjä), Ensimmäinen Balkanin sota, Ensimmäinen maailmansota, Erillinen santarmikunta, Ernst Johann von Biron, Etelä-Bug, Euroopan hullu vuosi, Fjodor Dostojevski, Fjodor III, Fredrik IV, Fredrik Suuri, Friedlandin taistelu, Georgi Lvov, Georgi Plehanov, Georgia, Georgialaiset, Golitsyn, Grande Armée, Grigori Orlov, Grigori Rasputin, Habarovsk, Habsburg, Habsburgien monarkia, Hallitseva senaatti, Haminan rauha, Hattujen sota, Heikki Kirkinen, Helmikuun vallankumous, Helmikuun vallankumous (Ranska), Helsingin taistelu (1713), Helsinki, Hivan kaanikunta, Holstein-Gottorp, Iivana V, Iivana VI, Inkeri, Ison-Britannian kuningaskunta, Isorokko, Italian kuningaskunta (1861–1946), Itämeren laivasto, Itämeri, Itävalta, Itävalta-Unkari, Itsevaltius, Ivan Šuvalov, Ivan Mazepa, Ivan Paskevitš, Ivan Turgenev, Japanin keisarikunta, Jälleenvakuutussopimus, Jemeljan Pugatšov, Jerevan, Johann Reinhold Patkul, Joonianmeri, Kaarle Fredrik, Kaarle VI (keisari), Kaarle XII, Kaarle XII:n Norjan sotaretki, Kaarle XIV Juhana, Kaivannaistoiminta, Kapitalismi, Kasakat, Kasakkahetmanaatti, Kaspianmeri, Katariina I (Venäjä), Katariina Suuri, Kaukasia, Kaukasus, Kaukoitä, Kazakstanin kapina 1916, Kazan, Kenttäoikeus, Kiina, Kiinan–Japanin sota (1894–1895), Kivääri, Kościuszkon kapina, Kokandin kaanikunta, Kollegio, Kolmannen liittokunnan sota, Kolmen keisarin liitto, Kolmiliitto, Kolmoisentente, Koneteollisuus, Kongressi-Puola, Konstantin Pavlovitš Romanov, Korean niemimaa, Kreikan vapaussota, Kreikka, Kreml, Krim, Krimin kaanikunta, Krimin sota, Kristinusko, Kustaa III:n sota, Kustaa IV Aadolf, Kutšuk Kainardžin rauha, Kuudennen liittokunnan sota, Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta, Kymijoki, Laatokan Karjala, Latvialaiset, Lüshunkou, Leipzigin taistelu, Liaotungin niemimaa, Liberalismi, Liettualaiset, Liettuan suuriruhtinaskunta, Liivinmaa, Lokakuun manifesti, Luettelo Puolan hallitsijoista, Luettelo Tanskan hallitsijoista, Lunévillen rauha, Maaorjien vapauttaminen Venäjällä 1861, Maaorjuus, Maaorjuus Venäjällä, Mantšuria, Marraskuun kansannousu, Marxilaisuus, Menševikit, Metalliteollisuus, Mihail Kutuzov, Mihail Speranski, Mikael Aleksandrovitš Romanov, Moldova (historiallinen alue), Mongolia, Montenegro, Montenegron ruhtinaskunta, Moskova, Moskovan Venäjä, Muhammad Ali (Egypti), Mukdenin taistelu, Murmansk, Musketti, Mustameri, Muurmannin rata, Napoleonin sodat, Napoleonin sotaretki Venäjälle, Napuen taistelu, Narodnaja volja, Narodnikit, Narva, Narvan taistelu, Natalja Naryškina, Nationalismi, Neljännen liittokunnan sota, Neva, Nevanlinna, Nižni Novgorod, Niemen, Nihilismi, Nikolai Gogol, Nikolai I, Nikolai II, Nikolai Tšernyševski, Nikoloz Tškheidze, Novgorod, Ohrana, Oktobristit, Ortodoksia, Osmanien valtakunta, Osseetit, Otto von Bismarck, Paavali I, Pajariduuma, Pajarit, Pamir, Panslavismi, Pariisi, Pariisin rauha (1856), Patriarkka, Pavel Miljukov, Pähkinälinna, Pärnu, Peräpukama, Persia, Perustuslaillinen monarkia, Perustuslaillisdemokraattinen puolue, Pietari (kaupunki), Pietari II (Venäjä), Pietari III (Venäjä), Pietari Suuri, Pietari–Moskova-rata, Pietarin neuvosto, Pihkova, Pjotr Stolypin, Pjotr Tšaadajev, Pohjanlahti, Pohjoinen jäämeri, Port Arthurin piiritys, Pravda, Preussi, Proletariaatti, Puškin (kaupunki), Pugatšovin kapina, Pultava, Pultavan taistelu, Punainen tori, Puola-Liettua, Puolalaiset, Puolan ensimmäinen jako, Puolan kolmas jako, Puolan perimyssota, Puolan toinen jako, Puskurivaltio, Pyhä allianssi, Ranska, Ranskan ja Venäjän liitto, Ranskan suuri vallankumous, Riika, Riilahden meritaistelu, Romania, Romanian kuningaskunta, Romanov (hallitsijasuku), Ropsunhovi, Ruotsi, Ruotsin Pommeri, Ruotsin vallankaappaus 1809, Sahalin, Saksan keisari, Saksan keisarikunta, Saksan kieli, Saksan valtakunnankansleri, Saksan valtakunta, Saksan yhdistyminen, Saksi, Saksin vaaliruhtinaskunta, San Stefanon rauha, Santarmi, Sarajevo, Sarajevon laukaukset, Seitsenvuotinen sota, Sekasorron aika, Semstvo, Senaatinaukio, Sensuuri, Separatismi, Serbia, Serbian kuningaskunta, Sergei Netšajev, Sergei Uvarov, Sergei Witte, Sevastopol, Sinopen taistelu, Siperia, Siperiaan karkottaminen, Siperian rata, Sofia Aleksejevna, Sosialismi, Stanislaus II Poniatowski, Stolypinin reformi, Streltsit, Suomalais-ugrilaiset, Suomen sota, Suomen suuriruhtinaskunta, Suomenlahti, Suomi, Suur-Bulgaria, Suuri peli, Suuri Pohjan sota, Tadeusz Kościuszko, Talvipalatsi, Tammikuun kansannousu, Tannenbergin taistelu (1914), Tataarit, Tšerkessit, Tšetšeenit, Tšornyi peredel, Tekstiiliteollisuus, Teollistuminen, Terrorismi, Theodore Roosevelt, Tilsitin sopimus, Toinen oopiumisota, Toisen liittokunnan sota, Tonava, Tornionjoki, Torpedovene, Tsushiman meritaistelu, Tukholma, Turkestan, Turkin sota, Turkki, Turkkilaiset kansat, Turun rauha, Työläisten ja sotilaiden neuvostot, Tyynimeri, Uniaattikirkot, Unkarin vallankumous, Ural, Ural (joki), Ussuri, Uudenkaupungin rauha, Valakia, Valakian vallankumous 1848, Valistus, Valtakunnanduuman väliaikainen komitea, Valtioduuma, Valtioyö, Varsovan herttuakunta, Vaskiratsastaja, Väinäjoki, Välimeri, Venäjän historia, Venäjän keisarikunta, Venäjän kieli, Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue, Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen 2. edustajakokous, Venäjän tasavalta, Venäjän Tyynenmeren laivasto, Venäjän väliaikainen hallitus, Venäjän vuoden 1905 vallankumous, Venäjän–Japanin sota, Venäjän–Persian sota (1804–1813), Venäjän–Turkin sota (1710–1711), Venäjän–Turkin sota (1768–1774), Venäjän–Turkin sota (1787–1792), Venäjän–Turkin sota (1828–1829), Venäläiset, Verisunnuntai (1905), Viipuri, Vilhelm II (Saksa), Viro, Virolaiset, Vjatšeslav von Plehwe, Vladimir Lenin, Vladivostok, Volga, Vyšni Volotšokin vesitie, Wienin kongressi, Xinhai-vallankumous, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Yhdysvaltain presidentti, Yliprokuraattori, Zemski sobor. Laajenna indeksi (349 lisää) » « Kutistua indeksi

Afganistan

Afganistan on Etelä-Aasiassa sijaitseva vuoristoinen sisämaa, jonka pääkaupunki on Kabul ja pinta-ala noin 650 000 neliökilometriä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Afganistan · Katso lisää »

Afrikka

Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Afrikka · Katso lisää »

Ahvenanmaan maakunta

Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »

Aigunin sopimus

Aigunin sopimuksessa Venäjälle luovutettu alue keltaisella. Aigunin sopimus (Àihún Tiáoyuē) oli Venäjän keisari­kunnan ja Qing-dynastian hallitseman Kiinan vuonna 1858 tekemä sopimus, jolla Kiina luovutti Amur-joen pohjois­puolella olleen osan Mantšuriaa Venäjälle.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Aigunin sopimus · Katso lisää »

Alaska

Alaska (amerikkalaisittain) on Yhdysvaltain pohjoisin ja pinta-alaltaan suurin osavaltio.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Alaska · Katso lisää »

Alaskan osto

Venäjän Alaska kuvattuna ''Mitchell's New General Atlas'' -teoksessa vuodelta 1860. Venäjän tsaarin ratifikaatio sopimukselle, jolla Venäjä myi Alaskan Yhdysvalloille. Alaskan osto ("Alaskan myynti") oli tapahtuma, jossa Yhdysvallat osti noin 1,5 miljoonan neliökilometrin suuruisen Alaskan alueen Venäjältä vuonna 1867.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Alaskan osto · Katso lisää »

Aleksandr Bulygin

Aleksandr Bulygin vuonna 1905. Aleksandr Grigorjevitš Bulygin (18. elokuuta (J: 6. elokuuta) 1851 – 5. syyskuuta 1919 Rjazan, Neuvosto-Venäjä) Boris Jeltsinin presidentillinen kirjasto.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Aleksandr Bulygin · Katso lisää »

Aleksandr Danilovitš Menšikov

Ruhtinas Aleksandr Danilovitš Menšikov (1673-1729). Tuntemattoman taiteilijan 1716–1720 maalaama muotokuva. Aleksandr Danilovitš Menšikov (16. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1673 Moskova, Moskovan Venäjä – 23. marraskuuta (J: 12. marraskuuta) 1729 Berjozov, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen valtiomies ja sotapäällikkö.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Aleksandr Danilovitš Menšikov · Katso lisää »

Aleksandr Izvolski

Aleksandr Petrovitš Izvolski (18. maaliskuuta (J: 6. maaliskuuta) 1856 Moskova – 16. elokuuta 1919 Pariisi, Ranska) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Aleksandr Izvolski · Katso lisää »

Aleksandr Kerenski

Aleksandr Fjodorovitš Kerenski (4. toukokuuta (J: 22. huhtikuuta) 1881 Simbirsk – 11. kesäkuuta 1970 New York) oli venäläinen poliitikko, sosialistivallankumouksellinen ja Venäjän keisarivallan kaataneen helmikuun vallankumouksen jälkeisen väliaikaisen hallituksen voimahahmo ja pääministeri, viimein diktaattorin oikeuksin.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Aleksandr Kerenski · Katso lisää »

Aleksandr Puškin

Aleksandr Sergejevitš Puškin (6. kesäkuuta (J: 26. toukokuuta) 1799 Moskova – 10. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1837 Pietari) oli romantiikan ajan venäläinen runoilija ja kirjailija, jota on pidetty koko venäläisen kirjallisuuden ja sen noin vuosille 1820–1880 ajoitetun kultakauden synnyttäjänä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Aleksandr Puškin · Katso lisää »

Aleksandr Radištšev

326x326px Aleksandr Nikolajevitš Radištšev; (31. elokuuta (J: 20. elokuuta) 1749 Moskova, Venäjän keisarikunta – 24. syyskuuta (J: 12. syyskuuta) 1802 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen kirjailija ja yhteiskuntakriitikko. Hänet pidätettiin ja karkotettiin Siperiaan Katariina II:n aikana.Knut Mykland (suom.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Aleksandr Radištšev · Katso lisää »

Aleksandr Sergejevitš Menšikov

Aleksandr Sergejevitš Menšikov (Suomessa myös Alexander Menschikoff; 26. elokuuta 1787 – 2. toukokuuta 1869 Pietari) oli venäläinen ruhtinas, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä ja Venäjän meriministerinä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Aleksandr Sergejevitš Menšikov · Katso lisää »

Aleksandr Uljanov

Aleksandr Uljanov. Aleksandr Iljitš Uljanov (12. huhtikuuta (J: 31. maaliskuuta) 1866 Nižni Novgorod – 20. toukokuuta (J: 8. toukokuuta) 1887 Pähkinälinna Spartacus, viitattu 15.7.2019) oli venäläinen vallankumouksellinen ja Vladimir Leninin vanhin veli.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Aleksandr Uljanov · Katso lisää »

Aleksandra Fjodorovna (Alix)

Aleksandra Fjodorovna (Alix Viktoria Helene Luise Beatrix; 6. kesäkuuta 1872 Darmstadt – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg) oli Hessen-Darmstadtin prinsessa ja Venäjän viimeinen keisarinna Nikolai II:n puolisona.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Aleksandra Fjodorovna (Alix) · Katso lisää »

Aleksanteri I

Aleksanteri I ratsailla Franz Krügerin maalaamassa muotokuvassa vuodelta 1837. Aleksanteri I:n keisarillinen monogrammi. Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Jean-Louis Voille 1792 Nuori suuriruhtinas Aleksandr Pavlovitš, Vladimir Borovikovski 1800 Aleksanteri I (23. joulukuuta (J: 12. joulukuuta) 1777 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta (J: 19. marraskuuta) 1825 Taganrog, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Aleksanteri I · Katso lisää »

Aleksanteri II (Venäjä)

Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »

Aleksanteri III (Venäjä)

Aleksanteri III, Aleksandr Aleksandrovitš Romanov (10. maaliskuuta (J: 26. helmikuuta) 1845 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 1. marraskuuta (J: 20. lokakuuta) 1894 Livadijan palatsi, Jalta, Krim, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1881–1894.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Aleksanteri III (Venäjä) · Katso lisää »

Aleksei Araktšejev

Araktšejev-suvun kreivillinen vaakuna. Araktšejevin rakennuttama Gruzinon kartanon päärakennus 1900-luvun alussa. Tuhoutui toisessa maailmansodassa. Aleksei Andrejevitš Araktšejev (4. lokakuuta (J: 23. syyskuuta) 1769 Novgorodin kuvernementti – 3. toukokuuta (J: 21. toukokuuta) 1834 Gruzino) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Aleksei Araktšejev · Katso lisää »

Aleksei Bestužev-Rjumin

Aleksei Bestužev-Rjumin, tuntemattoman tekijän maalaama muotokuva. Aleksei Petrovitš Bestužev-Rjumin; (1. kesäkuuta (J: 22. toukokuuta) 1693 Moskova – 21. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1766 Venäjän keisarikunta) oli venäläinen kreivi, valtiomies, kansleri ja diplomaatti, joka johti Venäjän keisarikunnan ulkopolitiikkaa keisarinna Elisabetin valtakaudella. Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 13.3.2014.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Aleksei Bestužev-Rjumin · Katso lisää »

Aleksei Grigorjevitš Orlov

Aleksei Grigorjevitš Orlov Kreivi Aleksei Grigorjevitš Orlov (5. lokakuuta (J: 24. syyskuuta) 1737 Ljublino – 5. tammikuuta 1808 (J: 24. joulukuuta 1807) Moskova) oli venäläinen Orlovin kreivisukuun kuulunut sotilas.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Aleksei Grigorjevitš Orlov · Katso lisää »

Aleksei Mihailovitš

Aleksei Mihailovitš Romanov, tsaari Aleksei I (ven. Алексей Михаилович Романов), (29. maaliskuuta (J: 19. maaliskuuta) 1629 Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1676 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän tsaari vuosina 1645–1676. Hänestä tuli tsaari 16-vuotiaana. Aleksei Mihailovitšin hallitsijakausi oli Venäjän politiikassa vakiintumisen aikaa. Hänen kuuluisin poikansa on keisari Pietari I.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Aleksei Mihailovitš · Katso lisää »

Aleksei Petrovitš

Aleksei Petrovitš vuosien 1710–1715 välillä maalatussa muotokuvassa. Aleksei Petrovitš; (28. helmikuuta (J: 18. helmikuuta) 1690 Moskova, Moskovan Venäjä – 7. heinäkuuta (J: 26. kesäkuuta) 1718 Pietari, Moskovan Venäjä) oli Pietari I Suuren ja tämän ensimmäisen vaimon, jalosukuisen Jevdokija Fjodorovna Lopuhinan (1669–1731) vanhin poika sekä Venäjän kruununperillinen.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Aleksei Petrovitš · Katso lisää »

Amiensin rauha

Amiensin rauha oli 27. maaliskuuta 1802 Amiensissa allekirjoitettu rauhansopimus, joka päätti Napoleonin sotiin kuuluneen toisen liittokunnan sodan.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Amiensin rauha · Katso lisää »

Amur

Amur (’mustan lohikäärmeen joki’) on maailman kymmenenneksi pisin joki.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Amur · Katso lisää »

Andrei Osterman

Andrei Osterman, tuntemattoman tekijän maalaama muotokuva. Heinrich Johann Friedrich Ostermann (Andrei Ivanovitš Osterman; 9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1686 Bochum, Brandenburgin vaaliruhtinaskunta – 31. toukokuuta (J: 20. toukokuuta) 1747 Berjozovo, Venäjän keisarikunta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Andrei Osterman · Katso lisää »

Anna (Venäjä)

Anna Ivanovna; (7. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1693 Moskova, Moskovan Venäjä – 28. lokakuuta (J: 17. lokakuuta) 1740 Moskova, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen suuriruhtinatar, Kuurinmaan herttuatar ja Venäjän keisarinna vuosina 1730–1740.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Anna (Venäjä) · Katso lisää »

Anna Leopoldovna

Anna Leopoldovna, Johann Heinrich Wedekindin maalaama muotokuva. Anna Leopoldovna (18. joulukuuta (J: 7. joulukuuta) 1718 Rostock, Mecklenburg – 18. maaliskuuta (J: 7. maaliskuuta) 1746 Holmogory, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarikunnan sijaishallitsija alaikäisen poikansa Iivana VI:n hallitsijakaudella vuosina 1740–1741.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Anna Leopoldovna · Katso lisää »

Anna Petrovna

Anna Petrovna (27. tammikuuta 1708 Moskova, Venäjä – 4. maaliskuuta 1728 Kiel, Holstein-Gottorp) oli venäläinen suuriruhtinatar, vanhin Venäjän keisari Pietari I Suuren ja Katariina I:n lapsista.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Anna Petrovna · Katso lisää »

Arkangeli

Arkangelin puuarkkitehtuuria (Prospekt Sovetskih Kosmonavtov 64). 500 ruplan setelin aihe on Arkangelin satamasta. Arkangeli (aikaisemmin myös suom. Vienankaupunki) on Pohjois-Venäjällä Vienanmeren kaakkoisnurkassa Vienanjoen suistossa sijaitseva kaupunki, jossa asuu noin 350 000 henkilöä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Arkangeli · Katso lisää »

Armenia

Armenia, virallisesti Armenian tasavalta (arm. Հայաստանի Հանրապետություն, Hajastani hanrapetut’jun) on sisämaavaltio Kaukasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Armenia · Katso lisää »

Armenialaiset

Armenialaiset (armeniaksi Hay tai Hai) ovat Kaukasukselta ja itäisestä Vähästä-Aasiasta kotoisin oleva kansa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Armenialaiset · Katso lisää »

Asovanmeri

Krim ja Asovanmeri satelliittikuvassa. Asovanmeren kartta. Asovanmeri, antiikin Maiotis, on Mustanmeren lahti Krimin niemimaan itäpuolella, Ukrainan ja Venäjän alueella.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Asovanmeri · Katso lisää »

August II Väkevä

August II Väkevä (12. toukokuuta 1670 Dresden – 1. helmikuuta 1733 Varsova) oli Saksin vaaliruhtinas vuosina 1694–1733 (nimellä Fredrik August) ja Puolan kuningas vuosina 1697–1706 ja 1709–1733.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja August II Väkevä · Katso lisää »

August III

Fredrik August II (17. lokakuuta 1696 Dresden – 5. lokakuuta 1763 Dresden) oli Saksin vaaliruhtinas vuosina 1733–1763 ja Puolan perimyssodan seurauksena Puola-Liettuan kuningas nimellä August III vuosina 1733–1763.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja August III · Katso lisää »

Austerlitzin taistelu

Austerlitzin taistelu (2. joulukuuta 1805/11 Frimaire An XIV FRC), joka tunnetaan myös nimellä Kolmen keisarin taistelu, oli yksi tärkeimmistä ja ratkaisevimmista Napoleonin sotien taisteluista.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Austerlitzin taistelu · Katso lisää »

Azerit

Azerit (tai azәrilәr) ovat turkkilainen kansa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Azerit · Katso lisää »

Azov

Azov eli Asova on satamakaupunki Rostovin alueella Venäjällä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Azov · Katso lisää »

Baškiirit

Baškiirit (Башҡорттар, Başqorttar, ven. Башкиры) on turkkilainen kansa, joka elää pääsääntöisesti Venäjän federaatioon kuuluvassa Baškortostanin tasavallassa. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan heitä oli maassa yhteensä 1 673 389.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Baškiirit · Katso lisää »

Baku

Baku on Azerbaidžanin pääkaupunki.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Baku · Katso lisää »

Balkan

Balkanin niemimaaBalkan on niemimaa ja toisaalta geopoliittinen alue Euroopan kaakkoisosassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Balkan · Katso lisää »

Balkanin kriisi

Balkanin kriisi, joka omana aikanaan tunnettiin itämaan kriisinä, oli kansainvälinen poliittinen selkkaus vuosina 1875–1878.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Balkanin kriisi · Katso lisää »

Balkanin liitto

Propagandajuliste, jossa Balkanin liiton maita edustavat sotilaat lynkkaavat Osmanien valtakuntaa esittävää lohikäärmettä. Balkanin liitto oli Serbian, Bulgarian, Montenegron ja Kreikan vuonna 1912 muodostama sotilasliitto, joka soti vuosina 1912–1913 käydyssä ensimmäisessä Balkanin sodassa Osmanien valtakuntaa vastaan.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Balkanin liitto · Katso lisää »

Baltian maat

Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Baltian maat · Katso lisää »

Baltiansaksalaiset

Baltia vuonna 1250. Alueen vallanpitäjiä olivat piispat ja Saksalainen ritarikunta (.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Baltiansaksalaiset · Katso lisää »

Barin konfederaatio

''Kazimierz Pułaski Częstochowassa.'' Józef Chełmoński, 1875, öljyvärimaalaus. Puolan kansallismuseo, Varsova. Barin konfederaatio oli 29. helmikuuta 1768 Barin linnoituksessa solmittu puolalainen liitto, jolla vastustettiin Venäjän keisarikunnan ja sen suurlähettilään osallistumista Puolan kuningaskunnan ja Liettuan suuriruhtinaskunnan politiikkaan, ja puolustettiin aateliston oikeuksia roomalaiskatolisessa kirkossa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Barin konfederaatio · Katso lisää »

Belgia

Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen liittovaltio.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Belgia · Katso lisää »

Berliinin kongressi

Anton von Wernerin maalaus ''Berliinin kongressi'' (1881): Lopullinen kokous valtakunnankansliassa 13. heinäkuuta 1878, valtakunnankansleri Otto von Bismarck Gyula Andrássyn ja Pjotr Šuvalovin välissä, vasemmalla Alajos Károlyi, Aleksandr Gortšakov (istumassa) ja Benjamin Disraeli. Berliinin kongressi 13.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Berliinin kongressi · Katso lisää »

Bessarabia

Bessarabian sijainti Bessarabia on muinainen maakunta Itä-Euroopassa, joka käsittää suurimman osan nykyisestä Moldovasta ja osan Ukrainasta.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Bessarabia · Katso lisää »

Boksarikapina

Boksarikapina oli Kiinassa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa puhjennut kiinalaisten kapina länsimaiden kasvanutta taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaa vastaan.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Boksarikapina · Katso lisää »

Bolševikit

Bolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla Bolševikit (myös bolsevikit) olivat Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Bolševikit · Katso lisää »

Borodinon taistelu

Borodinon taistelu (Borodinskoe sraženie; ranskaksi Bataille de la Moskova, 7. syyskuuta 1812 (J: 26. elokuuta) Moskovan lähistöllä oli suurin ja tuhoisin taistelu Napoleonin sotaretkellä Venäjälle ja myös kaikissa Napoleonin sodissa. Ranskan keisarikunnan "Suuri Armeija", Grande Armée, jonka joukoista yli puolet oli saksalaisia, puolalaisia ja italialaisia ym. kansallisuuksia, hyökkäsi keisari Napoleon I:n johdolla Borodinon kylän luona. Venäjän keisarikunnan armeijaa komensi jalkaväenkenraali Mihail Kutuzov. Ranskalaiset onnistuivat valloittamaan taistelukentän tärkeimmät kohteet, mutta epäonnistuivat suurista tappioistaan huolimatta tuhoamaan suuren osan Venäjän keisarillisen armeijan joukoista. Napoleon menetti lähes kolmasosan armeijastaan kaatuneina tai haavoittuneina. Taistelu päättyi Venäjän armeijan vetäytymiseen. Taistelujen jälkeen Ranskan armeija ei lähtenyt perinteiseen tapaan takaa-ajoon. Se oli liian uupunut, eikä Napoleonilla ollut tarpeeksi tietoa Venäjän armeijan taistelukyvystä. Napoleon ei myöskään käyttänyt levännyttä Keisarillisen kaartin Vanhaa kaartia takaa-ajoon, koska hän katsoi tarvitsevansa sitä myöhemmin. Taistelun lopputulos oli ratkaisematon, ja se oli viimeinen Grande Arméen etenemistaistelu. Samalla se oli myös Napoleonin Venäjän sotaretken käännekohta. Venäläisten tappiot olivat huomattavat, mutta he pystyivät täydentämään ja kouluttamaan uusia joukkoja laajoista reserveistään sodan myöhempiä vaiheita varten. Borodinon taistelusta on eri historioitsijoilla erilaisia ja jopa ristiriitaisia kuvauksia. Borodinon taistelu on kuvattu hyvin kaunokirjallisuudessa, muun muassa Leo Tolstoin kirjassa Sota ja rauha. Venäjän federaatiossa järjestettiin 2. syyskuuta 2012 suuret 200-vuotisjuhlallisuudet Borodinon taistelun muistoksi. Kun 1912 juhlittiin Borodinon taistelun 100-vuotismuistopäivää, oli tiettävästi ainakin yksi taisteluun osallistunut elossa, 117-vuotias heikkokuuloinen ja -näköinen Jakovlevitš Tolstoguzov, joka ehti kuitenkin kuolla ennen kuin ehti junalla Moskovaan osallistumaan juhlallisuuksiin.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Borodinon taistelu · Katso lisää »

Bosnian kriisi

Balkanin valtiot ennen vuoden 1908 liitosta. Bosnia-Hetsegovinan alue oranssilla, Itävalta-Unkari keltaisella, Serbia ja Montenegro punaisella, Osmanien valtakunta ruskealla. Bosnian kriisi (myös anneksiokriisi) oli kansainvälinen kriisi, joka syntyi lokakuussa 1908 Itävalta-Unkarin liitettyä Bosnia-Hertsegovinan itseensä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Bosnian kriisi · Katso lisää »

Bosporinsalmi

Bosporinsalmi on Istanbulissa Turkissa sijaitseva kapea salmi, joka erottaa Euroopan ja Aasian maanosat.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Bosporinsalmi · Katso lisää »

Brittiläinen Intia

Brittiläisellä Intialla (tai British Raj) tarkoitetaan brittien hallintoa vuosien 1858 ja 1947 välillä Intian niemimaalla tai nykyisten Intian, Bangladeshin, Pakistanin ja Myanmarin alueella, jolloin nämä valtiot olivat brittiläisen imperiumin hallinnassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Brittiläinen Intia · Katso lisää »

Buharan kaanikunta

Buharan kaanikunta tai Buharan emiirikunta oli valtio Keski-Aasiassa, nykyisten Uzbekistanin, Turkmenistanin ja Tadžikistanin valtioiden alueilla.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Buharan kaanikunta · Katso lisää »

Bulgaria

Bulgaria, virallisesti Bulgarian tasavalta on valtio Balkanilla Kaakkois-Euroopassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Bulgaria · Katso lisää »

Bulgarian ruhtinaskunta

Bulgarian ruhtinaskunta oli de facto itsenäinen ja de jure Osmanien valtakunnan vasallivalto, joka perustettiin Berliinin sopimuksessa vuonna 1878.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Bulgarian ruhtinaskunta · Katso lisää »

Burkhard Christoph von Münnich

Burkhard (Burchard) Christoph von Münnich (19. toukokuuta (J: 9. toukokuuta) 1683 Neuenhuntorf, Oldenburg – 27. lokakuuta (J: 16. lokakuuta) 1767 Tartto, Vironmaa, Venäjän keisarikunta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Burkhard Christoph von Münnich · Katso lisää »

Dardanellit

Dardanellien kartta Bosporinsalmeen (pun.). Dardanellit tai Dardanellien salmi, antiikin Hellespontos, on kapea salmi Luoteis-Turkissa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Dardanellit · Katso lisää »

Dekabristikapina

Dekabristikapina on jälkimaailman antama nimitys Pietarissa ja Venäjän keisarikunnan eteläosissa 14.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Dekabristikapina · Katso lisää »

Dnepr

Dnepr, antiikin Borysthenes ja Danapris, on noin 2 290 kilometrin pituinen joki Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Dnepr · Katso lisää »

Dolgorukov

Dolgorukov (vanha nimi Dolgoruki, ”pitkäkäsi”) on vanha venäläinen ruhtinassuku, jonka on väitetty polveutuvan aina itsestään Rurikista.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Dolgorukov · Katso lisää »

Egeanmeri

Egeanmeri eli Aigeianmeri on Balkanin niemimaan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva saarekas Välimeren osa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Egeanmeri · Katso lisää »

Elisabet (Venäjä)

Elisabet I tai Elisabet Petrovna (Jelisaveta Petrovna); (29. joulukuuta 1709 Kolomenskoje, lähellä Moskovaa – 5. tammikuuta 1762 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1741–1762.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Elisabet (Venäjä) · Katso lisää »

Ensimmäinen Balkanin sota

Ensimmäinen Balkanin sota käytiin vuosina 1912–1913 osmanien valtakunnan (Turkki) ja Bulgarian, Serbian, Kreikan ja Montenegron muodostaman Balkanin liiton välillä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Ensimmäinen Balkanin sota · Katso lisää »

Ensimmäinen maailmansota

alt.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »

Erillinen santarmikunta

Santarmiupseerien ja aliupseerien univormuja esittelevä kuva. Erillinen santarmikunta (vuoteen 1875 pelkkä santarmikunta) oli Venäjän keisarikunnassa vuosina 1826–1917 toiminut sotilaallisesti järjestäytynyt poliittinen poliisi, jonka tehtäviin kuuluivat muun muassa vallankumouksellisen liikehdinnän paljastaminen ja torjunta, virkakunnan valvonta ja epäilyttävien henkilöiden salainen seuranta.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Erillinen santarmikunta · Katso lisää »

Ernst Johann von Biron

Ernst Johann von Biron, (23. marraskuuta 1690 Kalnciems, Kuurinmaan herttuakunta – 17. joulukuuta 1772 Jelgava, Kuurinmaan herttuakunta) oli Kuurinmaan saksalaiseen aatelistoon kuulunut Venäjän keisarinna Anna Ivanovnan suosikki.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Ernst Johann von Biron · Katso lisää »

Etelä-Bug

Etelä-Bug tai Bug, antiikin Hypanis, on noin 800 kilometrin pituinen joki Ukrainan lounaisosassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Etelä-Bug · Katso lisää »

Euroopan hullu vuosi

Euroopan hullu vuosi on nimitys vuoden 1848 ajan tapahtumille Euroopassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Euroopan hullu vuosi · Katso lisää »

Fjodor Dostojevski

Fjodor Mihailovitš Dostojevski ((30. lokakuuta 1821 Moskova, Venäjän keisarikunta – 28. tammikuuta 1881 Pietari, Venäjä keisarikunta) oli venäläinen kirjailija, filosofi, esseisti ja toimittaja. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa lukeutuvat Rikos ja rangaistus (1866), Idiootti (1869), Riivaajat (1872) sekä Karamazovin veljekset (1880). Dostojevskia pidetään yleisesti yhtenä romaanitaiteen suurista klassikkokirjailijoista. Dostojevskin teokset vaikuttivat merkittävästi kirjallisuudessa modernismiin, filosofiassa eksistentialismiin sekä useisiin psykologian koulukuntiin, teologiaan ja kirjallisuuskritiikkiin.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Fjodor Dostojevski · Katso lisää »

Fjodor III

Fjodor III (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1661 Moskova, Moskovan Venäjä – 7. toukokuuta (J: 27. huhtikuuta) 1682 Moskova, Moskovan Venäjä) oli venäläinen suuriruhtinas ja Moskovan Venäjän tsaari vuosina 1676–1682.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Fjodor III · Katso lisää »

Fredrik IV

Fredrik IV sarkofagi Roskilden kirkossa. Fredrik IV (tanskaksi Frederik 4.) (11. lokakuuta 1671 – 12. lokakuuta 1730) oli Tanskan ja Norjan kuningas vuosina 1699–1730.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Fredrik IV · Katso lisää »

Fredrik Suuri

Fredrik Suuri eli Fredrik II (24. tammikuuta 1712 Berliini, Preussin kuningaskunta – 17. elokuuta 1786 Potsdam, Preussin kuningaskunta) oli Hohenzollern-sukuun kuulunut Preussin kuningas, joka hallitsi vuosina 1740–1786.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Fredrik Suuri · Katso lisää »

Friedlandin taistelu

Friedlandin taistelu oli Napoleonin johtaman Ranskan armeijan ja Venäjän keisarillisen armeijan 14.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Friedlandin taistelu · Katso lisää »

Georgi Lvov

Ruhtinas Georgi Jevgenjevitš Lvov (s. 2. marraskuuta (J: 21. lokakuuta) 1861 Dresden, Saksa – 7. maaliskuuta 1925 Pariisi) oli venäläinen valtiomies ja ensimmäinen Venäjän pääministeri keisarivallan kukistumisen jälkeen Venäjän väliaikaishallituksessa 1917 (15. maaliskuuta – 20. heinäkuuta).

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Georgi Lvov · Katso lisää »

Georgi Plehanov

Georgi Plehanov Georgi Valentinovitš Plehanov (11. joulukuuta (J: 29. marraskuuta) 1856 Gudalovka, Lipetskin alue – 30. toukokuuta (J: 17. toukokuuta) 1918 Terijoki, Suomi) oli venäläinen vallankumouksellinen ja marxilaisuuden teoreetikko.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Georgi Plehanov · Katso lisää »

Georgia

Georgia, aiemmin suomeksi venäläisittäin Gruusia ja vuosina 1990–1995 Georgian tasavalta, on valtio Kaukasiassa Itä-Euroopan ja Aasian rajalla.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Georgia · Katso lisää »

Georgialaiset

Georgialaiset, kartvelilaiset ovat kansakunta ja etninen ryhmä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Georgialaiset · Katso lisää »

Golitsyn

Golitsyn-ruhtinassuvun vaakuna. Prinssi George Golitsynin muistokirjasto sijaitsee Carlowin palatsissa Pietarissa osoitteessa Fontanka 46. Maryinon palatsi päätyi Golitsyn-suvun omistukseen Stroganov-suvun kautta. Venäjän ministerineuvoston puheenjohtaja, pää- ja ulkoministeri, ruhtinas Vasili Golitsyn. Jalkaväenkenraali, ruhtinas Dmitry Vladimirovich Golitsyn. Golitsyn (Galitzine, Golitzin, Golitsin) on venäläinen ruhtinassuku, joka on yksi tunnetuimmista ja suurimmista aristokraattisuvuista Venäjän historiassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Golitsyn · Katso lisää »

Grande Armée

Grande Armée Venäjän sotaretkellä 1812. Grande Armée eli Suuri armeija syntyi, kun Napoleon I uudelleennimesi Britteinsaarten valloitukseen tarkoitetun armeijan ja siirsi sen Ranskan itäosaan aloittaakseen sodan vuonna 1805 Itävaltaa ja Venäjää vastaan.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Grande Armée · Katso lisää »

Grigori Orlov

Grigori Grigorjevitš Orlov; (17. lokakuuta (J: 6. lokakuuta) 1734 Ljutkinon kylä, Bežetskin alue, Tverin kuvernementti,Orlov Grigory Grigorievich.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Grigori Orlov · Katso lisää »

Grigori Rasputin

Grigori Jefimovitš Rasputin (21. tammikuuta (J: 9. tammikuuta) 1869 – 30. joulukuuta (J: 17. joulukuuta) 1916) oli venäläinen mystikko, jolla oli 1900-luvun alussa merkittävä asema Venäjän hovissa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Grigori Rasputin · Katso lisää »

Habarovsk

Habarovskin päärautatieasema Habarovsk-1. Aluepiirin tieteellinen kirjasto. Kristuksen kirkastumisen kirkko. Amurin silta. Jääpallon maailmanmestaruuskilpailut 1981. Habarovsk on Venäjän kaukoidässä sijaitsevan Habarovskin aluepiirin pääkaupunki ja suurin kaupunki.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Habarovsk · Katso lisää »

Habsburg

Habsburg-suku oli merkittävimpiä eurooppalaisia historiallisia hallitsijasukuja.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Habsburg · Katso lisää »

Habsburgien monarkia

Habsburgien monarkia tai Habsburgien valta­kunta on histori­oitsi­joiden käyttämä epä­virallinen yhteis­nimi niille maille ja maa­kunnille, jotka olivat Habsburg-suvun nuoremman itävaltalaisen haaran hallinnassa vuoteen 1780 ja sen jälkeen Habsburg-Lothringen-suvun hallinnassa vuoteen 1918.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Habsburgien monarkia · Katso lisää »

Hallitseva senaatti

pyhän synodin yhteinen rakennus Pietarin Senaatinaukiolla. Hallitseva senaatti (Pravitelstvujuštši senat) oli Venäjän keisarikunnassa vuosina 1711–1917 toiminut keskushallinnon elin.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Hallitseva senaatti · Katso lisää »

Haminan rauha

Haminan rauhansopimuksen viimeinen sivu allekirjoituksineen. Haminan rauha oli Ruotsin ja Venäjän välinen rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 17. syyskuuta 1809 Haminassa, nykyisen Johanneksen kirkon paikalla sijainneessa linnoituksen komendantin virka-asunnossa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Haminan rauha · Katso lisää »

Hattujen sota

Hattujen sota oli Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välinen sota 1741–1743.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Hattujen sota · Katso lisää »

Heikki Kirkinen

Jyväskylän yliopiston päärakennuksen luentosalissa 1960-luvulla. Heikki Kirkinen (22. syyskuuta 1927 Kuusjärvi – 9. tammikuuta 2018) oli Itä-Suomen yliopiston (Joensuu) historian professori.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Heikki Kirkinen · Katso lisää »

Helmikuun vallankumous

Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Helmikuun vallankumous · Katso lisää »

Helmikuun vallankumous (Ranska)

Helmikuun vallankumous oli Ranskassa vuonna 1848 tapahtunut kansannousujen sarja, joka lopetti heinäkuun monarkian (1830–1848) ja johti toiseen tasavaltaan (1848–1852).

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Helmikuun vallankumous (Ranska) · Katso lisää »

Helsingin taistelu (1713)

Helsingin taistelu oli 8.–11.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Helsingin taistelu (1713) · Katso lisää »

Helsinki

Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Helsinki · Katso lisää »

Hivan kaanikunta

Hivan kaanikunta on entinen valtio, joka käsitti laajan alueen Keski-Aasian länsiosassa Araljärven eteläpuolella.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Hivan kaanikunta · Katso lisää »

Holstein-Gottorp

Kartta Schleswigin ja Holsteinin alueesta vuonna 1650. Holstein-Gottorpin eli herttuallisen Holsteinin alueet keltaisella. Holstein-Gottorp eli herttuallinen Holstein oli nykyisen Saksan ja Tanskan alueella vuosina 1544–1773 sijainnut, ajoittain itsenäinen herttuakunta, joka oli useasti Ruotsin liittolaisena sodassa Tanskaa vastaan.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Holstein-Gottorp · Katso lisää »

Iivana V

Iivana V (ven. Иван V Алексеевич); (6. syyskuuta 1666 Moskova, Moskovan Venäjä – 21. tammikuuta 1696 Moskova, Moskovan Venäjä) oli venäläinen suuriruhtinas ja tsaari Pietari I:n kanssahallitsijana vuosina 1682–1696.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Iivana V · Katso lisää »

Iivana VI

Iivana VI (23. elokuuta (J: 12. elokuuta) 1740 Pietari – 16. heinäkuuta (J: 5. heinäkuuta) 1764 Pähkinälinna) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Iivana VI · Katso lisää »

Inkeri

Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Inkeri · Katso lisää »

Ison-Britannian kuningaskunta

Ison-Britannian kuningaskunta, virallisesti Iso-Britannia, oli Ison-Britannian saaren käsittänyt perustuslaillinen monarkia Länsi-Euroopassa vuodesta 1707 vuoteen 1800.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Ison-Britannian kuningaskunta · Katso lisää »

Isorokko

Isorokko eli variola on yleisvaarallinen, vuonna 1980 luonnosta hävitetyksi julistettu, virusperäinen tartuntatauti.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Isorokko · Katso lisää »

Italian kuningaskunta (1861–1946)

Italian kuningaskunta perustettiin 1861 Italian yhdistymisen tuloksena.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Italian kuningaskunta (1861–1946) · Katso lisää »

Itämeren laivasto

Itämeren laivasto on Venäjän laivaston Itämerelle sijoitettu osa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Itämeren laivasto · Katso lisää »

Itämeri

Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Itämeri · Katso lisää »

Itävalta

Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Itävalta · Katso lisää »

Itävalta-Unkari

Itävalta-Unkari oli Itävallan keisarikunnan ja Unkarin kuningaskunnan välinen kaksoismonarkia vuosina 1867–1918.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Itävalta-Unkari · Katso lisää »

Itsevaltius

Itsevaltius (myös autokratia ja yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa valtionpäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Itsevaltius · Katso lisää »

Ivan Šuvalov

322x322px Ivan Ivanovitš Šuvalov; (12. marraskuuta (J: 1. marraskuuta) 1727 Moskova, Venäjän keisarikunta – 26. marraskuuta (J: 15. marraskuuta) 1797 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen kulttuuripoliittinen vaikuttaja, koulutuksen kehittäjä ja taiteiden ja kulttuurin suosija, taidekeräilijä, joka perusti muun muassa Moskovan yliopiston ja Pietarin taideakatemian.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Ivan Šuvalov · Katso lisää »

Ivan Mazepa

Ivan Stepanovytš Mazepa (kirjoitetaan myös Mazeppa; noin 1639 Mazepyntsi, lähellä Bila Tserkvaa, Puola-Liettua – 8. syyskuuta (J: 28. elokuuta) 1709 Bender, Bessarabia, Osmanien valtakunta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Ivan Mazepa · Katso lisää »

Ivan Paskevitš

Ivan Paskevitš Ivan Fjodorovitš Paskevitš (19. toukokuuta (J: 8. toukokuuta) 1782 Poltava –1. helmikuuta (J: 20. tammikuuta) 1856 Varsova) oli venäläinen sotamarsalkka, Varsovan ruhtinas ja Jerevanin kreivi.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Ivan Paskevitš · Katso lisää »

Ivan Turgenev

Ivan Sergejevitš Turgenev (ven. Ива́н Серге́евич Турге́нев); (9. marraskuuta (J: 28. lokakuuta) 1818 Orjol, Venäjän keisarikunta – 3. syyskuuta (J: 22. elokuuta) 1883 Bougival, Ranska) oli venäläinen kirjailija, näytelmäkirjailija ja runoilija, joka tunnetaan parhaiten kertomuskokoelmastaan Metsämiehen muistelmat sekä romaaneistaan Isät ja pojat ja Aateliskoti.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Ivan Turgenev · Katso lisää »

Japanin keisarikunta

Japanin keisarikunta (”Suur-Japanin keisarikunta”) oli japanilainen kansallisvaltio ja suurvalta, joka oli olemassa vuoden 1868 Meiji-restauraatiosta vuoden 1947 perustuslain hyväksymiseen saakka.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Japanin keisarikunta · Katso lisää »

Jälleenvakuutussopimus

Jälleenvakuutussopimus oli Saksan ja Venäjän keisarikuntien välinen salainen liittosopimus, joka oli voimassa vuosina 1887–1890.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Jälleenvakuutussopimus · Katso lisää »

Jemeljan Pugatšov

Vasili Perov, ''Pugatšov jakaa oikeutta '', 1879. Jemeljan Ivanovitš Pugatšov (Емелья́н Ива́нович Пугачёв) (s. 1740 tai 1742, teloitettiin 1775) oli venäläinen kasakkasoturi ja sittemmin kapinajohtaja ja kruununtavoittelija keisarinna Katariina II:n aikana.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Jemeljan Pugatšov · Katso lisää »

Jerevan

Jerevan on Armenian pääkaupunki ja maan suurin kaupunki.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Jerevan · Katso lisää »

Johann Reinhold Patkul

Johann Reinhold Patkul Johann Reinhold Patkul (27. heinäkuuta 1660 Tukholma – 10. lokakuuta 1707 Kazimierz Biskup, Puola) oli liivinmaalaiseen aatelissukuun kuulunut diplomaatti, sotilas ja poliittinen juonittelija.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Johann Reinhold Patkul · Katso lisää »

Joonianmeri

Joonianmeri on Sisilian ja Italian eteläosan sekä Kreikan välissä sijaitseva Välimeren osa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Joonianmeri · Katso lisää »

Kaarle Fredrik

Kaarle Fredrik, David von Krafftin maalaama muotokuva noin vuodelta 1722. Kaarle Fredrik (30. huhtikuuta 1700 Gottorp – 18. kesäkuuta 1739 Rohlsfhagen, lähellä Oldesloea, nyk. Saksa) Runeberg.org.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kaarle Fredrik · Katso lisää »

Kaarle VI (keisari)

Kaarle VI, Karl Frans Josef (1. lokakuuta 1685 Wien, Itävallan arkkiherttuakunta – 20. lokakuuta 1740 Wien, Itävallan arkkiherttuakunta) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari, Unkarin, Böömin, Kroatian ja Serbian kuningas ja Itävallan arkkiherttua vuosina 1711–1740.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kaarle VI (keisari) · Katso lisää »

Kaarle XII

Kaarle XII (17. kesäkuuta 1682 Tukholma, Ruotsi – 30. marraskuuta 1718 Fredrikshald (nyk. Halden), Norja) oli Ruotsin kuningas vuosina 1697–1718.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kaarle XII · Katso lisää »

Kaarle XII:n Norjan sotaretki

Kaarle XII:n Norjan sotaretki oli Ruotsin kuninkaan Kaarle XII:n epäonnistunut yritys Norjan valtaamiseksi Tanskalta suuren Pohjan sodan loppuvaiheessa vuosina 1716–1718.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kaarle XII:n Norjan sotaretki · Katso lisää »

Kaarle XIV Juhana

Kaarle XIV Juhana (Ruotsissa: Karl XIV Johan, Norjassa: Karl III Johan; 26. tammikuuta 1763 – 8. maaliskuuta 1844) oli Ruotsin ja Norjan kuningas vuosina 1818–1844 (Norjan kuninkaana hallitsijanimellä Kaarle III Juhana).

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kaarle XIV Juhana · Katso lisää »

Kaivannaistoiminta

Kaivannaistoiminta on toimintaa, jossa maaperästä talteenotetaan teollisuuden raaka-aineina tärkeitä malmeja ja muita kaivannaisia.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kaivannaistoiminta · Katso lisää »

Kapitalismi

Kapitalismi (saksan sanasta ’kapital’.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kapitalismi · Katso lisää »

Kasakat

Ilja Repin, ''Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille'', 1880–1891. Kasakat tarkoittaa sotilaallisesti järjestäytynyttä itäslaaveihin kuulunutta ratsastajaväestöä, varsinkin sen ratsumiehiä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kasakat · Katso lisää »

Kasakkahetmanaatti

Kasakkahetmanaatti, viralliselta nimeltään alkujaan Zaporožjen sotajoukko, oli nykyisen Ukrainan alueella vuosina 1648–1764 sijainnut kasakoiden autonominen valtio, jonka johtajana oli hetmani.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kasakkahetmanaatti · Katso lisää »

Kaspianmeri

Kaspianmeri on Euroopan ja Aasian rajalla Venäjän, Azerbaidžanin, Iranin, Turkmenistanin ja Kazakstanin välissä sijaitseva vesimuodostuma, jonka vesi on suolaista.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kaspianmeri · Katso lisää »

Katariina I (Venäjä)

Katariina I alunper.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Katariina I (Venäjä) · Katso lisää »

Katariina Suuri

Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Katariina Suuri · Katso lisää »

Kaukasia

Satelliittikuva Kaukasiasta Kaukasia on alue Aasian ja Euroopan rajalla, Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kaukasia · Katso lisää »

Kaukasus

Kaukasus on 1 100 kilometriä pitkä vuorijono Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kaukasus · Katso lisää »

Kaukoitä

Kaukoitä, jossa myös Kaakkois-Aasia ja sen saaristot ovat mukana. Kaukoitä on Aasiassa sijaitseva alue, johon luetaan kuuluvaksi Kiina, Mongolia, Korean niemimaa, Japani ja Venäjän itäisin osa sekä joskus myös Kaakkois-Aasia saaristoineen.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kaukoitä · Katso lisää »

Kazakstanin kapina 1916

Kazakstanin kapina 1916 Venäjän keisarikuntaa vastaan alkoi siksi, että taloudellisten olosuhteiden heikennyttyä Venäjän köyhdyttyä ensimmäisessä maailmansodassa se oli alkanut verottaa ankarammin.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kazakstanin kapina 1916 · Katso lisää »

Kazan

Kazan on Tatarstanin tasavallan pääkaupunki ja yksi koko Venäjän federaation suurimmista kaupungeista.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kazan · Katso lisää »

Kenttäoikeus

15. Prikaatin kenttäoikeus rintamaoloissa heinäkuussa 1944. Kenttäoikeus on poikkeusoloissa, tyypillisesti sodan aikana rintamalla, muodostettu enemmän tai vähemmän laillinen erityistuomioistuin.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kenttäoikeus · Katso lisää »

Kiina

Kiinan kansantasavalta, josta yleensä käytetään nimitystä Kiina, on maa Itä-Aasiassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kiina · Katso lisää »

Kiinan–Japanin sota (1894–1895)

Kiinan–Japanin sota (1894–1895) tai Kiinan ja Japanin ensimmäinen sota, käytiin Japanin ja Kiinan välillä vuosina 1894–1895 pääosin Korean niemimaan hallinnasta.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kiinan–Japanin sota (1894–1895) · Katso lisää »

Kivääri

Sotilaskivääri m/39 Kivääri on pitkäpiippuinen, olkatuella varustettu käsituliase, jossa on rihlattu piippu.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kivääri · Katso lisää »

Kościuszkon kapina

Kościuszkon kapina oli Puolassa vuonna 1794 syttynyt kapina, joka kohdistui Venäjän keisarikuntaa vastaan.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kościuszkon kapina · Katso lisää »

Kokandin kaanikunta

Kaanin palatsi Kokandissa. Kokandin kaanikunta (myös Quqonin kaanikunta ja Uzbekkien kaanikunta) on entinen valtio Keski-Aasiassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kokandin kaanikunta · Katso lisää »

Kollegio

Kollegio (virkakunta) tarkoittaa yleisessä merkityksessä kollegista virastoa tai muuta monijäsenistä toimielintä, kollegisen viraston virkakuntaa tai viraston istuntoa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kollegio · Katso lisää »

Kolmannen liittokunnan sota

Austerlitzin taistelu. François Gérardin maalaus vuodelta 1810. Kolmannen liittokunnan sota oli Ranskan sota kolmatta liittokuntaa vastaan vuosina 1803–1806.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kolmannen liittokunnan sota · Katso lisää »

Kolmen keisarin liitto

Kolmen keisarin liitto oli Saksan, Itävalta-Unkarin ja Venäjän keisarikuntien välinen puolustusliitto, joka oli voimassa vuosina 1873–1878 ja uudelleen 1881–1887.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kolmen keisarin liitto · Katso lisää »

Kolmiliitto

Ranskalainen pilakuvakommentti kolmiliitosta: Otto von Bismarck ja keisari Frans Joosef I nojaavat ruutitynnyriin piippuja poltellen, Italian kuningas Umberto I karistaa sikarintuhkaa ruudin sekaan. Kuninkaalla päässään liioiteltu bersaglieri-töyhtöhattu Kolmiliitto vuonna 1913 Kolmiliitto oli Saksan keisarikunnan, Itävalta-Unkarin ja Italian vuonna 1882 solmima sotilasliitto.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kolmiliitto · Katso lisää »

Kolmoisentente

Kolmoisentente syntyi kun Britannian ja Ranskan keskenään vuonna 1904 solmimaan sopimukseen yhteistyöstä puolustuksessa liittyi Venäjä vuonna 1907.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kolmoisentente · Katso lisää »

Koneteollisuus

Sveitsiläisen konetehtaan paja vuonna 1875. Robotteja autotehtaassa vuonna 1983. Koneteollisuus on metalliteollisuuden toimiala, johon liittyy koneiden valmistaminen ja huoltaminen.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Koneteollisuus · Katso lisää »

Kongressi-Puola

Puolan kuningaskunta, epävirallisesti Kongressi-Puola, oli Wienin kongressissa vuonna 1815 Napoleonin sotien päätteeksi perustettu Venäjän keisarin alainen epäitsenäinen valtiomuodostelma vuosina 1814–1915.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kongressi-Puola · Katso lisää »

Konstantin Pavlovitš Romanov

Konstantin Pavlovitš Romanov (8. toukokuuta (J: 27. huhtikuuta) 1779 Tsarskoje Selo – 27. kesäkuuta (J: 15. kesäkuuta) 1831 Vitebsk) oli venäläinen suuriruhtinas ja keisari Paavali I:n poika.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Konstantin Pavlovitš Romanov · Katso lisää »

Korean niemimaa

Korean niemimaa on niemimaa Aasian kaakkoisosassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Korean niemimaa · Katso lisää »

Kreikan vapaussota

Kreikan vapaussota oli vuosina 1821–1829 käyty sota, jonka lopputuloksena Kreikka irtautui Osmanien valtakunnasta.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kreikan vapaussota · Katso lisää »

Kreikka

Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta, on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kreikka · Katso lisää »

Kreml

Pihkovan kremliä. Kreml (’linnoitus’) on useissa Venäjän historiallisissa kaupungeissa oleva linnoitettu keskusta, joka usein sijaitsee kaupungin korkeimmalla kohdalla tai muuten strategisesti hyvällä paikalla.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kreml · Katso lisää »

Krim

Krim on Mustaanmereen työntyvä niemimaa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Krim · Katso lisää »

Krimin kaanikunta

Krimin kaanikunta (krimintataariksi Qırım Hanlığı) oli Krimin tataarien muodostama valtakunta Krimin niemimaalla, sen pohjoispuolisella alangolla ja Asovanmeren ympäristössä vuosina 1443–1783.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Krimin kaanikunta · Katso lisää »

Krimin sota

Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Krimin sota · Katso lisää »

Kristinusko

Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kristinusko · Katso lisää »

Kustaa III:n sota

Kustaa III:n sota oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota kesäkuusta 1788 elokuuhun 1790.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kustaa III:n sota · Katso lisää »

Kustaa IV Aadolf

Kustaa IV Aadolf (1. marraskuuta 1778 Tukholma, Ruotsi – 7. helmikuuta 1837 Sankt Gallen, Sveitsi) oli Ruotsin kuningas 1792–1809.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kustaa IV Aadolf · Katso lisää »

Kutšuk Kainardžin rauha

''"Turkki vuotaa verta."'' Symbolisessa kuparipiirroksessa turkkilaisen edustuston johtajaa Ahmed Resmî Efendiä amputoidaan, mikä toimii vertauskuvana Osmanien valtakunnan rauhansopimuksessa menettämille alueille. Kutšuk Kainardžin rauha oli Venäjän keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan allekirjoittama rauhansopimus, joka päätti vuosina 1768-1774 käydyn Venäjän–Turkin sodan.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kutšuk Kainardžin rauha · Katso lisää »

Kuudennen liittokunnan sota

Kuudes liittokunta (1813–1814) oli Yhdistyneen kuningaskunnan johtama liittokunta Ranskan ensimmäistä keisarikuntaa vastaan.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kuudennen liittokunnan sota · Katso lisää »

Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta

Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta oli Kuurinmaalla ja Zemgalessa sijainnut herttuakunta, joka oli ensin Puola-Liettuan ja sittemmin Venäjän keisarikunnan alainen.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta · Katso lisää »

Kymijoki

Kymijoki (myös pelkkä Kymi) on Suomessa Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan maakunnissa virtaava 204 kilometriä pitkä joki, joka on Kymijoen vesistön laskujoki.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Kymijoki · Katso lisää »

Laatokan Karjala

Laatokan Karjala on historiallinen alue luovutetussa Karjalassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Laatokan Karjala · Katso lisää »

Latvialaiset

Latvialaiset eli lätit ovat Latviassa asuva etninen ryhmä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Latvialaiset · Katso lisää »

Lüshunkou

Lüshunkou eli Lüshun, historiallisesti Port Arthur, on Dalianin kaupungin suuralue Liaodongin niemimaan eteläkärjessä Kiinan kansantasavallassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Lüshunkou · Katso lisää »

Leipzigin taistelu

Leipzigin taistelu (myös Kansojen taistelu) käytiin 16.–19.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Leipzigin taistelu · Katso lisää »

Liaotungin niemimaa

Liaotungin niemimaa (myös nimellä Liaodongin niemimaa) on lounasta kohti työntyvä suuri niemimaa Kiinan koillisosan Liaoningin maakunnan etelärannikolla, Keltaisenmeren pohjoisosassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Liaotungin niemimaa · Katso lisää »

Liberalismi

Liberalismi (’vapaa’) tai vapaudenaate on vapautta korostava ideologia ja poliittinen aate.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Liberalismi · Katso lisää »

Liettualaiset

Liettualaiset ovat Liettuassa asuva etninen ryhmä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Liettualaiset · Katso lisää »

Liettuan suuriruhtinaskunta

Liettuan suuriruhtinaskunta, ajan virallisen lakikokoelman mukaan täsmällisemmin Liettuan, Rusin ja Samogitian suuriruhtinaskunta, oli monikulttuurinen itäeurooppalainen valtio, joka eri muodoissaan oli olemassa 1200-luvun puolestavälistä vuoteen 1795 saakka.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Liettuan suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Liivinmaa

Liivinmaa on historiallinen alue, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Liivinmaa · Katso lisää »

Lokakuun manifesti

Lokakuun manifesti Pietarin kaupungin virallisen tiedotuslehden etusivulla. Lokakuun manifesti oli Venäjän keisari Nikolai II:n vuoden 1905 vallankumouksen aikana 30.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Lokakuun manifesti · Katso lisää »

Luettelo Puolan hallitsijoista

Ei kuvausta.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Luettelo Puolan hallitsijoista · Katso lisää »

Luettelo Tanskan hallitsijoista

Tämä on luettelo Tanskan hallitsijoista.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Luettelo Tanskan hallitsijoista · Katso lisää »

Lunévillen rauha

Frans II ja oikealla Napoleon Bonaparte. Lunévillen rauha oli 9. helmikuuta 1801 solmittu rauhansopimus, jolla Itävalta ja koko Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta irtautui toisen liittokunnan sodasta Ranskaa vastaan.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Lunévillen rauha · Katso lisää »

Maaorjien vapauttaminen Venäjällä 1861

B. Kustodievin maalaus vuodelta 1907 kuvaa, kuinka maaorjat kuuntelevat vapautusmanifestin julistamista vuonna 1861. Maaorjien vapauttaminen Venäjällä 1861 oli ensimmäinen ja tärkein uudistus, joka toteutettiin Aleksanteri II:n valtakauden aikana Venäjällä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Maaorjien vapauttaminen Venäjällä 1861 · Katso lisää »

Maaorjuus

Maaorjia keskiaikaisessa piirroksessa Horace de Viel-Castelin kokoelmasta. Maaorjuus on nimitys myöhäisantiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa vallinneelle yhteiskunnallisen järjestelmälle, jossa maata viljelevä väestö ei ollut itsenäinen.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Maaorjuus · Katso lisää »

Maaorjuus Venäjällä

Maaorjuus Venäjällä (maaorjuus ven. крепостное право, krepostnoje pravo) syntyi 1600-luvulla, kun väestömäärä kasvoi alueella voimakkaasti ja venäläisen ylhäisön eli aateliston asema alkoi vahvistua.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Maaorjuus Venäjällä · Katso lisää »

Mantšuria

Mantšurian sijainti Kiinassa. Tummanpunaiset alueet luetaan Koillis-Kiinaan, vaaleanpunaiset ovat nykyisin osa Sisä-Mongoliaa. John Tallisin kartta vuodelta 1851, yksi varhaisimmista eurooppalaisista kartoista, joissa nimi Mantšuria esiintyy. Aikaisemmin sekä Mantšuriaa että Mongoliaa oli länsimaissa tavallisimmin nimitetty Kiinan Tartariaksi.esim. http://books.google.com.au/books?id.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Mantšuria · Katso lisää »

Marraskuun kansannousu

Marraskuun kansannousu oli vuosina 1830 ja 1831 käyty kansannousu Kongressi-Puolan alueella Venäjän keisarikuntaa vastaan.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Marraskuun kansannousu · Katso lisää »

Marxilaisuus

Marxilaisuus eli marxismi (myös marksilaisuus, marksismi) on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin filosofiseen näkemykseen pohjautuva sosialistinen oppijärjestelmä sekä siihen perustuva yhteiskunnallinen aatesuuntaus.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Marxilaisuus · Katso lisää »

Menševikit

Menševikit olivat 1900-luvun alussa toinen Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa vaikuttaneesta kahdesta suuntauksesta bolševikkien ohella.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Menševikit · Katso lisää »

Metalliteollisuus

250px Metalliteollisuus tarkoittaa metalleja jalostavia ja metallituotteita tuottavia tuotannollisen teollisuuden sektoreita, joihin lukeutuvat muun muassa perusmetalliteollisuus, autoteollisuus, koneteollisuus ja lentokoneteollisuus.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Metalliteollisuus · Katso lisää »

Mihail Kutuzov

Ruhtinas, sotamarsalkka Kutuzov. Pietarissa. Mihail Illarionovitš Goleništšev Kutuzov (16. syyskuuta (J: 5. syyskuuta) 1745 Pietari – 28. huhtikuuta (J: 16. huhtikuuta) 1813 Bolesławiec) oli venäläinen ruhtinas ja sotamarsalkka.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Mihail Kutuzov · Katso lisää »

Mihail Speranski

Mihail Speranski, Helsingin yliopistoa varten vuonna 1850 teetetty kopio George Dawen maalaamasta muotokuvasta, taustalla Helsinki. Mihail Mihailovitš Speranski (12. tammikuuta (J: 1. tammikuuta) 1772 Tšerkutino, Vladimirin kuvernementti – 23. helmikuuta (J: 11. helmikuuta) 1839 Pietari) oli venäläinen kreivi ja valtiosihteeri, joka toimi keisari Aleksanteri I:n uudistusmielisenä neuvonantajana.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Mihail Speranski · Katso lisää »

Mikael Aleksandrovitš Romanov

Suuriruhtinas Mikael Aleksandrovitš Romanov (4. joulukuuta (J: 22. marraskuuta) 1878 – 12. kesäkuuta 1918) oli Aleksanteri III:n ja Maria Fjodorovnan poika ja keisari Nikolai II:n veli.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Mikael Aleksandrovitš Romanov · Katso lisää »

Moldova (historiallinen alue)

Moldova (myös) on historiallinen alue Karpaattien ja Dnestrjoen välissä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Moldova (historiallinen alue) · Katso lisää »

Mongolia

Mongolian tasavalta eli Mongolia on sisämaavaltio Itä-Aasiassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Mongolia · Katso lisää »

Montenegro

Montenegro (molemmat nimet tarkoittavat suomeksi ”musta vuori”) on valtio Balkanilla Etelä-Euroopassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Montenegro · Katso lisää »

Montenegron ruhtinaskunta

Montenegron ruhtinaskunta oli vuosina 1852–1910 olemassa ollut valtio Balkanin niemimaan länsiosassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Montenegron ruhtinaskunta · Katso lisää »

Moskova

Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Moskova · Katso lisää »

Moskovan Venäjä

Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Moskovan Venäjä · Katso lisää »

Muhammad Ali (Egypti)

Muhammad Ali (1769 – 2. elokuuta 1849) oli Osmanien valtakunnan alaisen Egyptin kuvernööri, jonka valtakausi tunnetaan Egyptin lyhyenä alueellisena suurvaltakautena.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Muhammad Ali (Egypti) · Katso lisää »

Mukdenin taistelu

Mukdenin taistelu oli Venäjän–Japanin sodan taistelu, joka käytiin 20.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Mukdenin taistelu · Katso lisää »

Murmansk

Murmansk (suom. myös Muurmanski, aiemmin Muurmanni; ven. vuosina 1916–1917 Romanov-na-Murmane) on asukasluvultaan maailman suurin pohjoisen napapiirin pohjoispuolella sijaitseva kaupunki.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Murmansk · Katso lisää »

Musketti

Englantilainen Brown Bess -musketti Musketteja ja pistimiä Musketti on pitkä sotilaskäsiase, joka on olalta ammuttava ja rihlaamaton.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Musketti · Katso lisää »

Mustameri

Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Mustameri · Katso lisää »

Muurmannin rata

Ladvan asema. Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorskin valokuva (1915) Muurmannin rata (eli Kirovin rata) on Pietarin ja Muurmannin rannikon yhdistävä sähköistetty rautatie Venäjän luoteisosassa Olhavasta Murmanskiin.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Muurmannin rata · Katso lisää »

Napoleonin sodat

Napoleon Bonapartesta vuodelta 1800. Napoleonin sodat tarkoittavat Napoleon I:n johtaman Ranskan ja muiden Euroopan maiden muodostamien liittokuntien välillä vuosina 1803–1815 käytyjä sotia.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Napoleonin sodat · Katso lisää »

Napoleonin sotaretki Venäjälle

Adolph Northenin maalaus Napoleonin vetäytymisestä Moskovasta. Illarion Prjanišnikovin maalaus ''Vuonna 1812'' vetäytyvistä ranskalaisista vuodelta 1874. Napoleonin sotaretki Venäjälle oli Ranskan keisarikunnan sotaretki Venäjän keisarikuntaa vastaan vuonna 1812.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Napoleonin sotaretki Venäjälle · Katso lisää »

Napuen taistelu

Napuen taistelu oli suuren Pohjan sodan viimeinen Suomessa käyty kenttätaistelu.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Napuen taistelu · Katso lisää »

Narodnaja volja

Narodnaja volja (’Kansan tahto’) oli elokuussa 1879 perustettu venäläinen poliittinen terroristijärjestö, joka vaati Venäjän demokratisoimista.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Narodnaja volja · Katso lisää »

Narodnikit

Ilja Repin, ''Propagandistin pidätys'', 1892. Narodnikit olivat Venäjän keisarikunnan 1860–1880-luvun vallankumouksellisia.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Narodnikit · Katso lisää »

Narva

Narva on kaupunki Koillis-Virossa Itä-Virumaan maakunnassa Venäjän vastaisella rajalla Narvanjoen länsirannalla.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Narva · Katso lisää »

Narvan taistelu

Narvan taistelu käytiin Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välillä suuressa Pohjan sodassa 20.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Narvan taistelu · Katso lisää »

Natalja Naryškina

Natalja Kirillovna Naryškina (1. syyskuuta 1651 Moskova – 4. helmikuuta 1694 Moskova) oli Venäjän tsaarin Aleksei Mihailovitšin toinen vaimo ja Pietari Suuren äiti.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Natalja Naryškina · Katso lisää »

Nationalismi

Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Nationalismi · Katso lisää »

Neljännen liittokunnan sota

Neljännen liittokunnan sota oli Ranskan keisari Napoleonin sota neljättä liittokuntaa vastaan vuosina 1806–1807.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Neljännen liittokunnan sota · Katso lisää »

Neva

Neva tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Neva · Katso lisää »

Nevanlinna

Nevanlinnan pienoismalli Pietarin laivastomuseossa Carl von Bonsdorffin piirros Nevanlinnan sinetistä vuodelta 1891. Nevanlinna on entinen kauppapaikka ja kaupunki Nevan ja Ohtajoen yhtymäkohdassa Inkerinmaalla Venäjällä nykyisen Pietarin kaupungin sijalla.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Nevanlinna · Katso lisää »

Nižni Novgorod

Nižni Novgorod, kirjaimellisesti ”Alempi Novgorod” (ent. Gorki, Го́рький), on 1,23 miljoonan asukkaan suurkaupunki, ja Venäjän kaupungeista kuudenneksi suurin.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Nižni Novgorod · Katso lisää »

Niemen

Niemen on kaakkoiseen Itämereen laskeva joki, joka virtaa Valko-Venäjän, Liettuan ja Venäjän (Kaliningradin alue) alueilla.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Niemen · Katso lisää »

Nihilismi

Nihilismi (’ei mitään’) on vallitsevat arvot ja käsitykset kieltävä ajatussuunta.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Nihilismi · Katso lisää »

Nikolai Gogol

Nikolai Vasiljevitš Gogol, alunper.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Nikolai Gogol · Katso lisää »

Nikolai I

Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Nikolai I · Katso lisää »

Nikolai II

Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Nikolai II · Katso lisää »

Nikolai Tšernyševski

Nikolai Gavrilovitš Tšernyševski (24. heinäkuuta (J: 12. heinäkuuta) 1828 Saratov – 29. lokakuuta (J: 17. lokakuuta) 1889 Saratov) oli venäläinen kirjailija, radikaali journalisti ja poliitikko.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Nikolai Tšernyševski · Katso lisää »

Nikoloz Tškheidze

Nikoloz Tškheidze Nik’oloz Tškheidze (1864 Kutaisin läänin Putin kylä – 7. kesäkuuta 1926 Leuville-sur-Orge, Ranska) oli georgialainen menševikkipoliitikko, joka toi marxismin Georgiaan 1890-luvulla.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Nikoloz Tškheidze · Katso lisää »

Novgorod

Novgorod (vuodesta 1999 lähtien virallisesti Veliki Novgorod, Вели́кий Но́вгород eli ”Suur-Novgorod” erotuksena Volgan rannalla sijaitsevasta Nižni Novgorodista) on kaupunki Luoteis-Venäjällä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Novgorod · Katso lisää »

Ohrana

Ohrana (’suoja’, ’vartio’, johdettu termistä, ’suojeluosasto’) oli Venäjän keisarikunnassa toiminut salainen poliisi, joka toimi osana sisäasianministeriötä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Ohrana · Katso lisää »

Oktobristit

Oktobristit (virallisesti Lokakuun 17:nnen liitto) oli Venäjän keisarikunnassa toiminut konservatiivis-liberaalinen puolue.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Oktobristit · Katso lisää »

Ortodoksia

Ortodoksia ja ortodoksisuus (”oikea” ja ”ylistys”) tarkoittavat sananmukaisesti käännettynä oikeaa ylistystä, mutta ortodoksia on vakiintunut suomen kielessä tarkoittamaan (Suomen ja Itä-Euroopan) ortodoksisen kirkon uskonkäsitystä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Ortodoksia · Katso lisää »

Osmanien valtakunta

Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »

Osseetit

Osseetit ovat Kaukasuksella elävä kansa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Osseetit · Katso lisää »

Otto von Bismarck

Otto Eduard Leopold von Bismarck (1. huhtikuuta 1815 Schönhausen – 30. heinäkuuta 1898 Friedrichsruh, Hampuri) oli saksalainen ruhtinas ja valtiomies, joka toimi Preussin pääministerinä vuosina 1862–1890, Pohjois-Saksan liittokanslerina vuosina 1867–1871 ja Saksan keisarikunnan ensimmäisenä valtakunnankanslerina vuosina 1871–1890.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Otto von Bismarck · Katso lisää »

Paavali I

Paavali I, Pavel Petrovitš Romanov (ven. Па́вел I Петро́вич); (1. lokakuuta (J: 20. syyskuuta) 1754 keisarinna Elisabetin kesäpalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta – 23. maaliskuuta (J: 12. maaliskuuta) 1801 Mikaelinlinna, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarikunnan keisari vuosina 1796–1801.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Paavali I · Katso lisää »

Pajariduuma

Mihail Fjodorovitš pajariduuman kokouksessa'', Andrei Rjabuškinin historiamaalaus vuodelta 1893. Pajariduuma oli Moskovan Venäjällä 1400–1600-luvuilla pajarien eli ylimmän säädyn edustajien sekä muiden arvohenkilöiden muodostama neuvosto, joka toimi tsaarin neuvonantajana.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pajariduuma · Katso lisää »

Pajarit

Venäläisiä pajareita 1500–1600-luvun asuissa. Pajarit eli bojaarit (’ylimys’) olivat Venäjän ylimmän ruhtinaallisen palvelusluokan jäseniä ennen Pietari Suuren aikaa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pajarit · Katso lisää »

Pamir

Sijainti. Ismail Samani huippu) Tadžikistanissa. Pamir on vuoristo Keski-Aasiassa Tienšan-, Karakorum-, Kunlun- ja Hindukuš-vuoristojonojen yhtymäkohdassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pamir · Katso lisää »

Panslavismi

Panslavismi on ajatus kaikkien slaavien yhteenliittymisestä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Panslavismi · Katso lisää »

Pariisi

Pariisi (.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pariisi · Katso lisää »

Pariisin rauha (1856)

250px Pariisin rauha allekirjoittiin 30.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pariisin rauha (1856) · Katso lisää »

Patriarkka

Patriarkka (ja mormonismissa evankelistaa vastaava pappisvirka. Esimerkiksi juutalaisuudessa ja kristinuskossa Abrahamia, Iisakia ja Jaakobia kutsutaan kolmeksi patriarkaksi, jolloin korostetaan heidän perustavaa asemaansa ja merkitystään juutalaisuuden historiassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Patriarkka · Katso lisää »

Pavel Miljukov

Pavel Nikolajevitš Miljukov (27. tammikuuta (J: 15. tammikuuta) 1859 Moskova, Venäjä – 31. maaliskuuta 1943 Ranska) oli tunnustettu historioitsija ja venäläinen valtiomies.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pavel Miljukov · Katso lisää »

Pähkinälinna

Pähkinälinna (vuoteen 1611 saakka Оре́шек, Orešek, vuosina 1611–1702 Нотебург, Noteburg ja vuosina 1944–1992 Петрокрепость, Petrokrepost) on kaupunki Leningradin alueen Kirovskin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pähkinälinna · Katso lisää »

Pärnu

Video Pärnun rannasta Pärnu on Pärnun kaupunkiin kuuluva epäitsenäinen kaupunki Pärnumaan maakunnassa Lounais-Virossa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pärnu · Katso lisää »

Peräpukama

Peräpukama eli hemorroidi on peräaukkokanavan väljä, pullistunut laskimo, eräänlainen suonikohju.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Peräpukama · Katso lisää »

Persia

Akemenidien hallitsema Persian valtakunta laajimmillaan noin 490 eaa. Persia on Iranin historiallinen – kreikkalaisten siitä käyttämä – nimi.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Persia · Katso lisää »

Perustuslaillinen monarkia

Perustuslaillinen monarkia on valtiomuoto, jossa monarkki toimii valtionpäämiehenä perustuslain rajoittamana.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Perustuslaillinen monarkia · Katso lisää »

Perustuslaillisdemokraattinen puolue

Pavel Nikolajevitš Miljukov Perustuslaillisdemokraattinen puolue, lyh.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Perustuslaillisdemokraattinen puolue · Katso lisää »

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »

Pietari II (Venäjä)

Pietari II (23. lokakuuta (J: 12. joulukuuta) 1715 – 29. tammikuuta (J: 18. tammikuuta) 1730) oli Venäjän keisari vuosina 1727–1730.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pietari II (Venäjä) · Katso lisää »

Pietari III (Venäjä)

Pietari III, Aleksei Petrovits Antropov 1753 Pietari III (21. helmikuuta (J: 10. helmikuuta) 1728 Kiel, Holstein-Gottorp – 17. heinäkuuta (J: 6. heinäkuuta) 1762 Ropsunhovi, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisari tammikuusta heinäkuuhun 1762 ja sitä ennen Holstein-Gottorpin herttua nimellä Karl Peter Ulrich vuosina 1739–1762.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pietari III (Venäjä) · Katso lisää »

Pietari Suuri

Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pietari Suuri · Katso lisää »

Pietari–Moskova-rata

Pietari–Moskova-rata on Venäjän rataverkkoon kuuluva rautatie.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pietari–Moskova-rata · Katso lisää »

Pietarin neuvosto

Pietarin neuvosto, virall.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pietarin neuvosto · Katso lisää »

Pihkova

Pihkova (aikaisemmin Пльсковъ, Plskov) on Venäjän kaupunki, jossa on noin 200 000 asukasta.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pihkova · Katso lisää »

Pjotr Stolypin

Pjotr Arkadjevitš Stolypin (14. huhtikuuta (J: 2. huhtikuuta) 1862 Dresden, Saksin kuningaskunta – 18. syyskuuta (J: 5. syyskuuta) 1911 Kiova, Venäjän keisarikunta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pjotr Stolypin · Katso lisää »

Pjotr Tšaadajev

Pjotr Tšaadajev. Muotokuva 1840-luvun alkupuolelta. Pjotr Jakovlevitš Tšaadajev; (7. kesäkuuta (J: 27. toukokuuta) 1794 Moskova, Venäjän keisarikunta – 26. huhtikuuta (J: 14. huhtikuuta) 1856 Moskova) oli venäläinen filosofi ja käytännön poliitikko.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pjotr Tšaadajev · Katso lisää »

Pohjanlahti

Pohjanlahti on merialue Suomen ja Ruotsin välissä, Ahvenanmaalta pohjoiseen.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pohjanlahti · Katso lisää »

Pohjoinen jäämeri

Pohjoinen jäämeri tummemmalla sinisellä. Pohjoinen jäämeri on Arktisella alueella Pohjoisnavan ympärillä oleva suuri merialue.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pohjoinen jäämeri · Katso lisää »

Port Arthurin piiritys

Port Arthurin piiritys oli Japanin sotatoimi Venäjän–Japanin sodan aikana.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Port Arthurin piiritys · Katso lisää »

Pravda

Pravda (’Totuus’) on venäläinen sanomalehti, joka oli Neuvostoliiton johtava sanomalehti ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean äänenkannattaja vuosina 1912–1991.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pravda · Katso lisää »

Preussi

Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Preussi · Katso lisää »

Proletariaatti

”Kapitalistisen järjestelmän pyramidi”. Vuonna 1911 ''Industrial Worker'' -lehdessä ilmestynyt kuva, jolla edistettiin teollisuustyöntekijöiden ammattiyhdistysliiketoimintaa. Proletariaatti on yksityistä omaisuutta vailla olevien yhteiskuntaluokka, köyhälistö.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Proletariaatti · Katso lisää »

Puškin (kaupunki)

Puškinin kaupunki Pietarin kartalla. Puškin on Pietariin kuuluva kaupunki Venäjällä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Puškin (kaupunki) · Katso lisää »

Pugatšovin kapina

''Pugatšov jakaa oikeutta, Vasili Perov,'' 1879 Pugatšovin kapina oli venäläisten kasakoiden ja talonpoikien kapina vuosina 1773-1775 Venäjän valtiovaltaa vastaan.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pugatšovin kapina · Katso lisää »

Pultava

Pultava, myös: Poltava on Pultavan alueen pääkaupunki Keski-Ukrainassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pultava · Katso lisää »

Pultavan taistelu

Pultavan (Poltavan) taistelu käytiin vuonna 1709 Venäjän ja Ruotsin välillä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pultavan taistelu · Katso lisää »

Punainen tori

Pyhän Vasilin katedraali ja Moskovan Kremlin Spasskaja-torni Punaisella torilla. Punainen tori on Venäjän pääkaupungin Moskovan keskusaukio ja yksi maailman tunnetuimmista aukioista.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Punainen tori · Katso lisää »

Puola-Liettua

Puola-Liettua, muodollisemmin Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta, oli vuosina 1569–1795 Keski- ja Itä-Euroopassa sijainnut suurvalta, joka syntyi, kun Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta muodostivat valtioliiton.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Puola-Liettua · Katso lisää »

Puolalaiset

Puolalaiset ovat länsislaavilainen kansa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Puolalaiset · Katso lisää »

Puolan ensimmäinen jako

Ensimmäinen jako Puolan ensimmäinen jako tapahtui vuonna 1772 Barin konfederaation kapinan 1768–1776 vuoksi.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Puolan ensimmäinen jako · Katso lisää »

Puolan kolmas jako

Puolan kolmas jako vuonna 1795 oli Venäjän, Itävallan ja Preussin välinen sopimus, jossa ne jakoivat keskenään koko Puolan.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Puolan kolmas jako · Katso lisää »

Puolan perimyssota

Puolan perimyssota käytiin vuosina 1733–1735.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Puolan perimyssota · Katso lisää »

Puolan toinen jako

Ei kuvausta.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Puolan toinen jako · Katso lisää »

Puskurivaltio

Puskurivaltio on kahden valtion välissä sijaitseva valtio, joka sijainnillaan saattaa estää näiden valtioiden väliset suorat sotilaalliset yhteenotot.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Puskurivaltio · Katso lisää »

Pyhä allianssi

Venäjän keisarikunta Pyhä allianssi oli Itävallan, Preussin ja Venäjän välinen vuonna 1815 Venäjän keisarin Aleksanteri I:n aloitteesta solmittu liitto.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Pyhä allianssi · Katso lisää »

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Ranska · Katso lisää »

Ranskan ja Venäjän liitto

Ranskan ja Venäjän liitto (myös kaksiliitto) oli Ranskan ja Venäjän keisarikunnan puolustusliitto, joka syntyi sarjasta vuosina 1891–1894 solmittuja sopimuksia ja oli voimassa ensimmäiseen maailmansotaan asti.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Ranskan ja Venäjän liitto · Katso lisää »

Ranskan suuri vallankumous

Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »

Riika

Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden merkittävin teollinen, liiketoiminnallinen, kulttuurillinen ja urheilullinen keskus sekä myös tärkein satamakaupunki.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Riika · Katso lisää »

Riilahden meritaistelu

Riilahden meritaistelu ((suom. Hankoniemen meritaistelu) tai Slaget vid Rilax (suom. Riilahden taistelu)) oli suureen Pohjan sotaan sisältynyt meritaistelu, joka käytiin Ruotsin ja Venäjän laivastojen välillä Hankoniemen (josta johd. aik.) pohjoispuolella sijaitsevassa Riilahdessa vuonna 1714.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Riilahden meritaistelu · Katso lisää »

Romania

Romania on valtio Kaakkois-Euroopassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Romania · Katso lisää »

Romanian kuningaskunta

Romanian kuningaskunta oli valtio, joka muodostui vuonna 1859 Moldovan ja Valakian ruhtinaskuntien yhdistyttyä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Romanian kuningaskunta · Katso lisää »

Romanov (hallitsijasuku)

Venäjän keisarikunnan lippu vuosina 1858–1883) Romanov oli Venäjän hallitsijasuku vuosina 1613–1917 eli yli 300 vuoden ajan.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Romanov (hallitsijasuku) · Katso lisää »

Ropsunhovi

Ropsunhovin palatsi 1970-luvulla ennen lopullista raunioitumistaan. Ropsunhovi on taajama ja maalaiskunta Leningradin alueen Lomonosovin piirissä Venäjällä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Ropsunhovi · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Ruotsi · Katso lisää »

Ruotsin Pommeri

Ruotsin Pommeri oli vuosina 1630–1815 Ruotsin hallinnassa ollut alue, joka käsitti nykyisessä Pohjois-Saksassa sijaitsevan Etu-Pommerin.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Ruotsin Pommeri · Katso lisää »

Ruotsin vallankaappaus 1809

Kustaa IV Aadolf jalkakylvyssä ollessaan vangittuna Gripsholmin linnassa 1809 Ruotsin vallankaappaus tapahtui 13. maaliskuuta 1809 Suomen sodan aikana.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Ruotsin vallankaappaus 1809 · Katso lisää »

Sahalin

Sahalin lähiympäristöineen. Sahalin on saari Tyynen valtameren luoteisrannikolla.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Sahalin · Katso lisää »

Saksan keisari

Saksan keisari oli Saksan keisarikunnan valtionpäämies ja hallitsija.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Saksan keisari · Katso lisää »

Saksan keisarikunta

Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Saksan keisarikunta · Katso lisää »

Saksan kieli

EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Saksan kieli · Katso lisää »

Saksan valtakunnankansleri

Valtakunnankansleri oli Saksan valtakunnan hallituksen johtajan eli pääministerin virkanimike vuosina 1871–1945.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Saksan valtakunnankansleri · Katso lisää »

Saksan valtakunta

Saksan valtakunta viittaa vuosien 1871 ja 1945 väliseen Saksaan.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Saksan valtakunta · Katso lisää »

Saksan yhdistyminen

Vilhelm I seisomassa edessä korokkeella, kansleri Otto von Bismarck keskellä valkoisessa univormussa. Saksan yhdistyminen oli prosessi, jossa nykyisen Saksan alueen valtiot yhdistyivät Preussin johdolla yhdeksi valtioksi nimeltä Saksan keisarikunta.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Saksan yhdistyminen · Katso lisää »

Saksi

Saksi voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Saksi · Katso lisää »

Saksin vaaliruhtinaskunta

Saksin vaaliruhtinaskunta oli Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan kuulunut vaaliruhtinaskunta, joka perustettiin, kun keisari Kaarle IV nosti Askania-suvun hallitseman Saksi-Wittenbergin herttuakunnan vaaliruhtinaan statukselle vuoden 1356 kultaisen bullan mukaan.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Saksin vaaliruhtinaskunta · Katso lisää »

San Stefanon rauha

San Stefanon rauhaa allekirjoitetaan. Bulgarian rajat San Stefanon rauhan jälkeen tummalla viivalla. San Stefanon rauha solmittiin Venäjän keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan välillä Turkin sodan (1877–1878) päätteeksi.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja San Stefanon rauha · Katso lisää »

Santarmi

alt.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Santarmi · Katso lisää »

Sarajevo

Sarajevo (Сарајево) on Bosnia ja Hertsegovinan pääkaupunki ja maan suurin kaupunki.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Sarajevo · Katso lisää »

Sarajevon laukaukset

Sarajevon laukaukset oli kesäkuussa 1914 tehty poliittinen salamurha, josta käynnistynyt tapahtumaketju johti kuukautta myöhemmin ensimmäisen maailmansodan syttymiseen.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Sarajevon laukaukset · Katso lisää »

Seitsenvuotinen sota

Ranska, Espanja, Itävalta, Venäjä ja Ruotsi liittolaisineen Seitsenvuotinen sota oli sota, jossa Iso-Britannia, Preussi ja Hannover taistelivat Ranskaa, Itävaltaa, Venäjää, Ruotsia ja Saksia vastaan vuosina 1756–1763.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Seitsenvuotinen sota · Katso lisää »

Sekasorron aika

Sigismund III Vaasaa vastaan. Sekasorron aika oli vuosien 1598 ja 1613 välinen Venäjän historian ajanjakso.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Sekasorron aika · Katso lisää »

Semstvo

Semstvot huolehtivat myös paikallispostin kulusta. Petroskoin kihlakunnan semstvon postimerkki vuodelta 1901. Semstvo (myös maasäädyt) oli alueellinen itsehallintojärjestelmä Venäjällä vuosina 1864–1918.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Semstvo · Katso lisää »

Senaatinaukio

ratsastajapatsas. Senaatinaukio on keskeinen aukio Pietarissa Venäjällä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Senaatinaukio · Katso lisää »

Sensuuri

Sensuuritoimisto Japanissa vuonna 1938. Sensuuri on valtion viranomaisten tai muun tahon suorittama suullisten, kirjallisten tai kuvallisten esitysten tarkastus, jonka läpäisy on edellytys julkaisun levitykselle tai julkiselle esittämiselle.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Sensuuri · Katso lisää »

Separatismi

Separatismi on liikehdintää jonkin alueen tai väestön irrottamiseksi nykyisestä valtiomuodostelmasta.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Separatismi · Katso lisää »

Serbia

Serbia eli Serbian tasavalta on sisämaavaltio Balkanilla.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Serbia · Katso lisää »

Serbian kuningaskunta

Serbian kuningaskunta on historiallinen valtio, joka syntyi vuonna 1882, kun Serbian ruhtinaskunnan hallitsija kruunattiin Serbian kuninkaaksi nimellä Milan I. Serbian kuningaskunta lakkasi olemasta joulukuussa 1918, jolloin siitä ja sitä ympäröineistä alueista muodostettiin Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta, joka uudelleennimettiin vuonna 1929 Jugoslavian kuningaskunnaksi.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Serbian kuningaskunta · Katso lisää »

Sergei Netšajev

Sergei Netšajev. Sergei Gennadijevitš Netšajev (2. lokakuuta (J: 20. syyskuuta) 1847 Ivanovo-Voznesenskojen kylä, nykyinen Ivanovo – 3. joulukuuta (J: 21. marraskuuta) 1882 Pietari) oli venäläinen vallankumouksellinen.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Sergei Netšajev · Katso lisää »

Sergei Uvarov

Sergei Uvarov, Vasili Goliken maalaama muotokuva vuodelta 1833. Sergei Semjonovitš Uvarov (5. syyskuuta (J: 25. elokuuta) 1786 Moskova – 16. syyskuuta (J: 4. syyskuuta) 1855 Moskova) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Sergei Uvarov · Katso lisää »

Sergei Witte

Ilja Repin: Sergei Witten muotokuva. Sergei Juljevitš Witte (29. kesäkuuta (J: 17. kesäkuuta) 1849 Tiflis – 13. maaliskuuta (J: 28. helmikuuta) 1915 Pietari) oli venäläinen kreivi ja maltillisen uudistusmielinen hallintomies, joka toimi Venäjän keisarikunnan valtiovarainministerinä vuosina 1892–1903 ja pääministerinä Venäjän vuoden 1905 levottomuuksien aikana 1905–1906 suositellen maalle perustuslaillisen uudistuksen vallankumoukselliseksi muuttuvan liikkeen tyynnyttämiseksi perustuttamalla Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuman.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Sergei Witte · Katso lisää »

Sevastopol

Sevastopol (ja) on kaupunki Krimillä, Ukrainassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Sevastopol · Katso lisää »

Sinopen taistelu

Sinopen taistelu oli Venäjän keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan välinen meritaistelu, joka käytiin Krimin sodan alussa 30. marraskuuta 1853.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Sinopen taistelu · Katso lisää »

Siperia

       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Siperia · Katso lisää »

Siperiaan karkottaminen

Venäläisten vuonna 1863 kukistaman Puolan tammikuun kansannousun johdosta karkotettuja puolalaisia pysähtyneenä matkallaan Siperiaan. Aleksander Sochaczewskin maalaus ''Hyvästit Euroopalle''. Siperiaan karkottaminen on Venäjällä jo tsaarinvallan aikana alkanut rangaistuskäytäntö.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Siperiaan karkottaminen · Katso lisää »

Siperian rata

Siperian rata punaisella. Siperian radan kartta vuodelta 1897. Siperian rata tai Trans-Siperian rata on maailman pisin rautatie.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Siperian rata · Katso lisää »

Sofia Aleksejevna

Sofia Aleksejevna, aikalaismuotokuva. Sofia Aleksejevna (27. syyskuuta (J: 17. syyskuuta) 1657 Moskova, Moskovan Venäjä – 14. heinäkuuta (J: 3. heinäkuuta) 1704 Moskova, Moskovan Venäjä) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Sofia Aleksejevna · Katso lisää »

Sosialismi

Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Sosialismi · Katso lisää »

Stanislaus II Poniatowski

Stanislaus II August Poniatowski (alkuperäinen nimi: Stanisław Antoni (myöh. August) Poniatowski, 17. tammikuuta 1732 Wołczyn – 12. helmikuuta 1798 Pietari, Venäjä) oli Puolan viimeinen kuningas vuosina 1764–1795.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Stanislaus II Poniatowski · Katso lisää »

Stolypinin reformi

Stolypinin reformi oli Venäjän keisarikunnan pääministeri Pjotr Stolypinin mukaan nimetty, vuonna 1906 aloitettu uudistusohjelma.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Stolypinin reformi · Katso lisää »

Streltsit

1600-luvun Streltsejä leveäteräisine sotakirveineen ja musketteineen. Streltsit ("ampujat") olivat Venäjän tsaarin Iivana Julman noin vuosina 1540–1550 moderniksi jalkaväeksi perustama venäläinen sotilasyksikkö, jonka aseistuksena olivat hakapyssyt, myöhemmin musketit.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Streltsit · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset

Suomalais-ugrilaiset voi viitata seuraaviin.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Suomalais-ugrilaiset · Katso lisää »

Suomen sota

Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809 osana Napoleonin sotia.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Suomen sota · Katso lisää »

Suomen suuriruhtinaskunta

Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Suomenlahti

Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Suomenlahti · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Suomi · Katso lisää »

Suur-Bulgaria

Bulgaria San Stefanon rauhan jälkeen. Suur-Bulgaria on nationalistinen ja irrendentistinen käsite, jolla tarkoitetaan bulgarialaisten nationalistien geopoliittista pyrkimystä liittää historiallisesti bulgarialaisina pidettyjä alueita nykyiseen Bulgarian valtioon.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Suur-Bulgaria · Katso lisää »

Suuri peli

Persian–Venäjän raja ennen ja jälkeen Gulistanin sopimuksen Keski-Aasian kartta vuodelta 1903. Suuri peli, josta on käytetty myös saksankielistä nimitystä Schattenturnier ja venäjänkielistä nimitystä nimitystä Война теней (Voina tenei, suomeksi suunnilleen "Varjojen sota") tarkoittaa Venäjän ja Britannian strategista kilpailua Keski-Aasian hallinnasta 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Suuri peli · Katso lisää »

Suuri Pohjan sota

Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Tadeusz Kościuszko

Tadeusz Kościuszko (4. helmikuuta tai 12. helmikuuta 1746 – 15. lokakuuta 1817) oli puolalainen vapaustaistelija, josta tuli Puolan, Valko-Venäjän ja Yhdysvaltain kansallissankari.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Tadeusz Kościuszko · Katso lisää »

Talvipalatsi

Talvipalatsi Palatsiaukion puolelta. Ilmakuva Talvipalatsista. Talvipalatsi on Pietarissa sijaitseva entinen Venäjän keisarillinen palatsi, joka toimi Romanov-hallitsijasuvun virallisena asuinpaikkana vuosina 1737–1917.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Talvipalatsi · Katso lisää »

Tammikuun kansannousu

Tammikuun kansannousu oli Kongressi-Puolan alueilla tapahtunut kansannousu Venäjän keisarikuntaa vastaan vuosina 1863–1865.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Tammikuun kansannousu · Katso lisää »

Tannenbergin taistelu (1914)

Tannenbergin taistelu oli Saksan ja Venäjän joukkojen välinen taistelu itärintamalla ensimmäisessä maailmansodassa Itä-Preussissa 17. elokuuta – 2. syyskuuta 1914.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Tannenbergin taistelu (1914) · Katso lisää »

Tataarit

Tataarit on historiallinen yleisnimitys, joka alkujaan viittasi muinaisturkkilaisiin- ja mongolilaisiin heimoihin, kuten Tšingis-kaanin sotureihin.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Tataarit · Katso lisää »

Tšerkessit

Tšerkessit ovat Venäjällä etupäässä Karatšai-Tšerkessiassa asuva luoteiskaukasialaista kabardin kieltä puhuva kansa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Tšerkessit · Katso lisää »

Tšetšeenit

Tšetšeenit ovat Venäjän Pohjois-Kaukasian suurin etninen ryhmä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Tšetšeenit · Katso lisää »

Tšornyi peredel

Tšornyi peredel (Musta jako, Musta uusjako tai Maan uusjako) oli Zemlja i voljan toimintaa 1870–1880-lukujen vaihteessa jatkanut venäläinen vallankumouksellinen narodnikkijärjestö.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Tšornyi peredel · Katso lisää »

Tekstiiliteollisuus

Tekstiiliteollisuus on teollisuuden ala, joka käsittää lankojen ja kankaiden ja niistä tehtyjen vaatteiden ja muiden lopputuotteiden valmistuksen, jakelun ja suunnittelun.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Tekstiiliteollisuus · Katso lisää »

Teollistuminen

Maailman teollistuneet alueet Teollistuminen on yhteiskunnallinen ja taloudellinen muutos, jossa yhteiskunta muuttuu esiteollisesta teolliseksi.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Teollistuminen · Katso lisää »

Terrorismi

Terrorismi (latinankielisestä sanasta terror, ’kauhu’) on yksilön tai ryhmän harjoittamaa suunnitelmallista väkivaltaa, jonka tarkoitus on viranomaisten uhkaamisen ja yleisöön kohdistuvan pelon avulla vaikuttaa päätöksentekoon.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Terrorismi · Katso lisää »

Theodore Roosevelt

Theodore Roosevelt (27. lokakuuta 1858 – 6. tammikuuta 1919) oli Yhdysvaltain 26. presidentti vuosina 1901–1909.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Theodore Roosevelt · Katso lisää »

Tilsitin sopimus

Tilsitin sopimus oli Ranskan keisari Napoleonin ja Venäjän tsaari Aleksanteri I:n välillä Tilsitissä 7. heinäkuuta 1807 solmittu rauhan- ja liittosopimus.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Tilsitin sopimus · Katso lisää »

Toinen oopiumisota

Hyökkäys Guangzhouhun vuonna 1857 Taku-linnake pian sen valtauksen jälkeen aamulla 21. elokuuta 1860. Kuvassa kaatuneita sotilaita. Toinen oopiumisota käytiin Kiinan (Qing-dynastia) sekä Ison-Britannian ja Ranskan välillä vuosina 1856–1860.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Toinen oopiumisota · Katso lisää »

Toisen liittokunnan sota

Toisen liittokunnan sota oli vuonna 1799 alkanut Ranskan tasavallan ja toisen liittokunnan välinen sota Ranskan vallankumoussodissa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Toisen liittokunnan sota · Katso lisää »

Tonava

Tonava on Euroopan toiseksi pisin joki.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Tonava · Katso lisää »

Tornionjoki

Tornionjoki (meänkielellä Väylä) on Tornionjoen vesistön pääjoki Pohjois-Ruotsissa ja -Suomessa, joka saa alkunsa Torniojärvestä ja laskee Itämeren Pohjanlahteen Perämerellä Tornion keskustaajamassa ja Haaparannalla.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Tornionjoki · Katso lisää »

Torpedovene

Saksalainen ensimmäisen maailmansodan torpedovene Torpedovene on pienehkö, nopea sota-alus, jonka pääaseina ovat torpedot.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Torpedovene · Katso lisää »

Tsushiman meritaistelu

Tsushiman meritaistelu oli Venäjän–Japanin sodan ratkaiseva taistelu.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Tsushiman meritaistelu · Katso lisää »

Tukholma

Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Tukholma · Katso lisää »

Turkestan

Varsinainen Turkestan tummemmalla värillä. Vaaleamman alueen jotkut katsovat kuuluneen mukaan niin sanottuun "Suur-Turkestaniin". Mahmud al-Kashgarin kartta turkinsukuisten asuma-alueesta 1000-luvulta Turkestan on noin kolmen miljoonan neliökilometrin laajuinen alue Keski-Aasiassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Turkestan · Katso lisää »

Turkin sota

Kaartin 3. Suomen Tarkk'ampujapataljoonan sotilaita Gornyi Dubnjakin taistelun aikoihin. Taistelu Grivitsassa Kaartin upseereita ja aliupseereita. Turkin sota käytiin Venäjän keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan välillä vuosina 1877–1878.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Turkin sota · Katso lisää »

Turkki

Turkki, virallisesti Turkin tasavalta, on euraasialainen valtio, joka ulottuu Anatolian niemimaalta Lounais-Aasiasta Balkanin alueelle Kaakkois-Eurooppaan.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Turkki · Katso lisää »

Turkkilaiset kansat

Susi on turkkilaisessa mytologiassa pyhä eläin, joka symbolisoi kunniaa.Kemaloğlu, Muhammet (2015-05-08). "Türk Rivayetlerinde "Boz kurt" / The Boz kurt in Turkish Mythology". ''Journal of History Culture and Art Research'' Turkkilaiset kansat on yleisnimitys turkkilaisia kieliä puhuville etnisille ryhmille, joilla on myös eriasteisia kulttuurillisia ja historiallisia yhtäläisyyksiä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Turkkilaiset kansat · Katso lisää »

Turun rauha

Turun rauha on Turussa 7. elokuuta 1743 solmittu Venäjän ja Ruotsin välinen rauhansopimus, joka päätti vuosina 1741–1743 käydyn hattujen sodan ja sen aiheuttaman pikkuvihana tunnetun venäläismiehityksen Suomessa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Turun rauha · Katso lisää »

Työläisten ja sotilaiden neuvostot

Pietarin neuvoston kokous vuonna 1917. Työläisten ja sotilaiden neuvostot olivat Venäjän lokakuun vallankumouksen aikana vuosina 1917–1924 toimineita vallankumouksellisia toimielimiä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Työläisten ja sotilaiden neuvostot · Katso lisää »

Tyynimeri

Tyynenmeren sijainti maapallolla. Tyynimeri eli Tyyni valtameri (vanh. Iso valtameri) on maailman suurin merialue, joka ulottuu pohjoisesta Arktikselta etelään Antarktikselle ja lännestä Aasian ja Australian mantereilta itään Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereille.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Tyynimeri · Katso lisää »

Uniaattikirkot

Uniaattikirkot ovat alun perin ortodoksisia paikalliskirkkoja, jotka vuosien 1595–1905 aikana liittyivät katoliseen kirkkoon.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Uniaattikirkot · Katso lisää »

Unkarin vallankumous

Unkarin vallankumous oli vallankumous Unkarissa Euroopan hullun vuoden aikana vuosina 1848 ja 1849.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Unkarin vallankumous · Katso lisää »

Ural

Ural tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Ural · Katso lisää »

Ural (joki)

Ural, tai myös Uraljoki, on Kaspianmereen laskeva joki Kazakstanissa ja Venäjällä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Ural (joki) · Katso lisää »

Ussuri

Ussuri on pohjoiseen virtaava Amurin sivujoki Venäjän kaukoidän ja Kiinan rajalla.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Ussuri · Katso lisää »

Uudenkaupungin rauha

Uudenkaupungin rauha 30.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Uudenkaupungin rauha · Katso lisää »

Valakia

Valakian alue keltaisella nykyisen Romanian (sinisellä) sisällä Valakia oli historiallinen ruhtinaskunta nykyisen Romanian eteläosassa 1200-luvun lopulta vuoteen 1859.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Valakia · Katso lisää »

Valakian vallankumous 1848

Ranskan vallankumouksen innoittamana. Piirros Romanian lippua kantavista henkilöistä Bukarestissa vuoden 1848 tapahtumien aikaan. Valakian vallankumous 1848 oli Euroopan hullun vuoden innoittama vallankumous Valakian ruhtinaskunnassa nykyisen Romanian eteläosassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Valakian vallankumous 1848 · Katso lisää »

Valistus

Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Valistus · Katso lisää »

Valtakunnanduuman väliaikainen komitea

Kerenski ja Karaulov. Valtakunnanduuman väliaikainen komitea oli Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuman jäsenten vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen aikana muodostama epävirallinen komitea, joka valitsi Venäjän väliaikaisen hallituksen.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Valtakunnanduuman väliaikainen komitea · Katso lisää »

Valtioduuma

Valtioduuma (– lyh. Gosduma) on Venäjän federaation kaksikamarisen parlamentin, liittokokouksen, alahuone.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Valtioduuma · Katso lisää »

Valtioyö

Valtioyö on autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan historiallinen jakso Porvoon maapäivien 1809 ja vuoden 1863 säätyvaltiopäivien välillä, jolloin ei pidetty lainkaan valtiopäiviä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Valtioyö · Katso lisää »

Varsovan herttuakunta

Varsovan herttuakunta oli Napoleonin perustama, Preussilta valloittamistaan maista vuonna 1807 muodostama Ranskan liittolaisvaltio.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Varsovan herttuakunta · Katso lisää »

Vaskiratsastaja

Vasili Surikov: ''Vaskiratsastaja''. Taustalla Iisakinkirkko. Lähikuva patsaasta. Vaskiratsastaja on Pietarin kaupungin kuuluisimpiin kuuluva julkinen monumentti, tsaari Pietari Suuren ratsastajapatsas, joka on pystytetty näkyvälle paikalle Nevan rannalle Amiraliteetin ja Iisakinkirkon läheisyyteen Senaatinaukiolle (entinen Dekabristien aukio).

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Vaskiratsastaja · Katso lisää »

Väinäjoki

Väinäjoki ((”Läntinen Dvina”),,, liiviksi Vēna) on 1 020 kilometriä pitkä Itämeren Riianlahteen laskeva joki.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Väinäjoki · Katso lisää »

Välimeri

Välimeri on Atlantista itään työntyvä, Euroopan, Aasian ja Afrikan välissä sijaitseva meri.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Välimeri · Katso lisää »

Venäjän historia

Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Venäjän historia · Katso lisää »

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Venäjän kieli

259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Venäjän kieli · Katso lisää »

Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue

Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue, lyh.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue · Katso lisää »

Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen 2. edustajakokous

Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen (VSDTP) 2.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen 2. edustajakokous · Katso lisää »

Venäjän tasavalta

Venäjän tasavalta oli vuonna 1917 olemassa ollut Venäjän keisarikunnan lyhytikäinen seuraajavaltio.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Venäjän tasavalta · Katso lisää »

Venäjän Tyynenmeren laivasto

Venäjän Tyynenmeren laivasto on Venäjän laivaston osa, joka operoi Tyynellämerellä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Venäjän Tyynenmeren laivasto · Katso lisää »

Venäjän väliaikainen hallitus

Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Venäjän väliaikainen hallitus · Katso lisää »

Venäjän vuoden 1905 vallankumous

Mielenosoittajia matkalla Talvipalatsiin Pietarin verisunnuntaina. Venäjän vuoden 1905 vallankumous oli Venäjällä maanlaajuinen hallituksenvastainen liikehdintä, jolla ei ollut varsinaista johtoa, eikä siihen ollut yksittäistä syytä tai tavoitetta.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Katso lisää »

Venäjän–Japanin sota

Venäjän–Japanin sota käytiin vuosina 1904–1905 Japanin ja Venäjän keisarikuntien välillä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Venäjän–Japanin sota · Katso lisää »

Venäjän–Persian sota (1804–1813)

Venäjän–Persian sota oli vuosina 1804–1813 käyty sota Venäjän keisarikunnan ja qajarien Persian välillä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Venäjän–Persian sota (1804–1813) · Katso lisää »

Venäjän–Turkin sota (1710–1711)

Venäjän–Turkin sota 1710–1711 oli seurausta Ruotsin Venäjälle kärsimälle tappiolle Pultavan taistelussa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Venäjän–Turkin sota (1710–1711) · Katso lisää »

Venäjän–Turkin sota (1768–1774)

Venäjän–Turkin sota (1768–1774) johtui Venäjän keisarinna Katariina Suuren halusta saada Venäjälle satamia Mustaltamereltä ja vapauttaa Balkanin kansat Turkin vallan alaisuudesta.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Venäjän–Turkin sota (1768–1774) · Katso lisää »

Venäjän–Turkin sota (1787–1792)

Otšakovin piiritys 1788. January Suchodolskin maalaus vuodelta 1853. Aleksandr Suvorov. Venäjän–Turkin sota (1787–1792) oli Venäjän keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan eli Turkin välinen sota.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Venäjän–Turkin sota (1787–1792) · Katso lisää »

Venäjän–Turkin sota (1828–1829)

Venäjän–Turkin sota oli sota Osmanien valtakunnan ja Venäjän keisarikunnan välillä vuosina 1828–1829.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Venäjän–Turkin sota (1828–1829) · Katso lisää »

Venäläiset

Venäläiset on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Venäläiset · Katso lisää »

Verisunnuntai (1905)

Mielenosoittajat marssivat kohti Talvipalatsia. Tsaarin sotilaat ampuvat rauhanomaisia mielenosoittajia Talvipalatsin edustalla. Pysäytyskuva vuoden 1925 neuvostoliittolaisesta elokuvasta. Verisunnuntai oli Pietarissa 22.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Verisunnuntai (1905) · Katso lisää »

Viipuri

Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Viipuri · Katso lisää »

Vilhelm II (Saksa)

Vilhelm II (Friedrich Wilhelm Viktor Albert, 27. tammikuuta 1859 Berliini, Preussi – 4. kesäkuuta 1941 Doorn, Alankomaat) oli viimeinen Saksan keisari ja viimeinen Preussin kuningas vuosina 1888–1918.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Vilhelm II (Saksa) · Katso lisää »

Viro

Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Viro · Katso lisää »

Virolaiset

Virolaiset (vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Virolaiset · Katso lisää »

Vjatšeslav von Plehwe

Vjatšeslav von Plehwe. Vjatšeslav Konstantinovitš von Plehwe (Pleve; 20. huhtikuuta (J: 8. huhtikuuta) 1846 Meštšovsk, Kalugan kuvernementti – 28. heinäkuuta (J: 15. heinäkuuta) 1904 Pietari) Presidential Library.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Vjatšeslav von Plehwe · Katso lisää »

Vladimir Lenin

Vladimir Iljitš Lenin (yleensä V. I. Lenin), alkuperäinen sukunimi Uljanov (22. huhtikuuta (J: 10. huhtikuuta) 1870 Simbirsk, Venäjän keisarikunta – 21. tammikuuta 1924 Gorkin kylä lähellä Moskovaa) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Vladimir Lenin · Katso lisää »

Vladivostok

Vladivostok on kaupunki Venäjän kaukoidässä Tyynenmeren rannalla, lähellä Pohjois-Korean ja Kiinan rajaa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Vladivostok · Katso lisää »

Volga

Volga (mordvaksi Рав, Rav) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Volga · Katso lisää »

Vyšni Volotšokin vesitie

Olhavanjoen vesistö. Ilmajärveltä vesitie oikealle pitkin Mustajokea ja Vyšni Volotšokin ohitse Sulkujärjestelmän jäänteitä kanavassa Novgorodin alueella Vyšni Volotšokin vesitie (ven. Вышневолоцкая водная система) yhdistää Itämeren ja Kaspianmeren vesistöt toisiinsa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Vyšni Volotšokin vesitie · Katso lisää »

Wienin kongressi

Wienin kongressi eli Tanssiva kongressi oli vuosina 1814–1815 Itävallan Wienissä järjestetty konferenssi, jonka tarkoituksena oli Euroopan rajojen uudelleenjärjestely tasapainoisiin suuriin ja pieniin valtioihin Napoleonin sotien jäljiltä.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Wienin kongressi · Katso lisää »

Xinhai-vallankumous

Xinhai-vallankumous tai Hsin-hai-vallankumous, tunnettu myös vuoden 1911 vallankumouksena tai Kiinan vallankumouksena, oli vallankumous, joka syrjäytti Kiinan viimeisen keisarillisen dynastian, Qing-dynastian, ja perusti Kiinan tasavallan.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Xinhai-vallankumous · Katso lisää »

Yhdistynyt kuningaskunta

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Yhdistynyt kuningaskunta · Katso lisää »

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Yhdysvallat · Katso lisää »

Yhdysvaltain presidentti

Yhdysvaltain presidentti on Yhdysvaltain valtionpäämies ja hallituksen johtaja, korkein liittovaltion toimeenpaneva viranomainen sekä asevoimien ylipäällikkö.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Yhdysvaltain presidentti · Katso lisää »

Yliprokuraattori

Yliprokuraattori oli Venäjällä 1721–1917 käytössä ollut nimitys, joka tarkoitti keisarin edustajaa ortodoksisen kirkon pyhässä synodissa.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Yliprokuraattori · Katso lisää »

Zemski sobor

Zemski sobor oli 1500- ja 1600-lukujen Venäjällä neuvoa-antava säätykokous, jonka tsaari tai muu korkeimman vallan edustaja saattoi halutessaan kutsua koolle.

Uusi!!: Venäjän keisarikunnan historia ja Zemski sobor · Katso lisää »

Unionpedia on käsite kartan tai semanttinen verkko järjestetyn tietosanakirjan tai sanakirjan. Se antaa lyhyt määritelmä kunkin käsitteen ja sen suhteita.

Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.

Kaikki tieto uutettiin Wikipedia, ja se on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä.

Unionpedia ei ole Wikimedia Foundationin tukema tai sidoksissa siihen.

Google Play, Android ja Google Play ‑logo ovat Google Inc:n tavaramerkkejä.

Tietosuojakäytäntö

LähteväSaapuvat