Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Preussi

Indeksi Preussi

Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.

93 suhteet: Albrekt Brandenburgilainen, August Wilhelm Anton von Gneisenau, Baltian maat, Berliini, Blücher, Brandenburg, Brandenburgin markkreivikunta, De facto, Elbe, Enklaavi, Ensimmäinen maailmansota, Feodalismi, Frankfurt am Main, Fredrik I (Preussi), Fredrik Suuri, Fredrik Vilhelm (Brandenburg), Fredrik Vilhelm I, Fredrik Vilhelm II, Fredrik Vilhelm III, Fredrik Vilhelm IV, Hannover, Helmikuun vallankumous (Ranska), Hermann Göring, Hohenzollern, Holstein, Itä-Preussi, Itävallan perimyssota, Itävalta, Jenan–Auerstedtin taistelu, Johann Gottlieb Fichte, Juhana Sigismund, Junkkeri, Kaliningrad, Kalvinismi, Latvialaiset, Lauenburg, Länsi-Preussi, Liettualaiset, Liettuan kieli, Liittoutuneet, Luettelo Preussin hallitsijoista, Luterilaisuus, Maaorjuus, Main, Markka, Monarkia, Muinaispreussilaiset, Muinaispreussin kieli, Napoleon I, Nassau, ..., Natsi-Saksa, Neliökilometri, Neuvostoliitto, Oder–Neisse-linja, Otto von Bismarck, Pohjois-Saksan liitto, Pommeri, Prahan rauha, Preußenlied, Preussi (täsmennyssivu), Preussin herttuakunta, Preussin kuningaskunta, Preussin vapaavaltio, Protestantismi, Puola, Puolan jaot, Puolan käytävä, Pyhä allianssi, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Ranska, Saksalainen ritarikunta, Saksalaiset, Saksan historia, Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue, Saksan keisarikunta, Saksan kieli, Saksan liitto, Saksan valtakunnankansleri, Saksan yhdistyminen, Saksan–Ranskan sota, Schleswigin herttuakunta, Seitsenvuotinen sota, Sleesia, Tanska, Tasavalta, Tilsitin sopimus, Toinen maailmansota, Venäjä, Versailles’n rauha, Vilhelm I (Saksa), Vilhelm II (Saksa), Weimarin tasavalta, Wienin kongressi. Laajenna indeksi (43 lisää) »

Albrekt Brandenburgilainen

Albrekt Brandenburgilainen, 17. toukokuuta 1490 – 20. maaliskuuta 1568) oli Saksalaisen ritarikunnan 37. suurmestari ja samalla ritarikunnan hallitseman ritarikuntavaltion päämies vuodesta 1510. Kun hän vuonna 1525 kääntyi luterilaisuuteen, ritarikuntavaltio muutettiin maalliseksi Preussin herttuakunnaksi, jonka hallitsijana Albrekt sen jälkeen toimi kuolemaansa saakka. Herttuakunta käsitti suunnilleen sen alueen, joka myöhemmin tuli tunnetuksi Itä-Preussina ja jonka eteläosa kuuluu nykyisin Puolaan, kun taas sen pohjoisosa muodostaa Venäjään erillisenä ekslaavina kuuluvan Kaliningradin alueen. Albrecth oli ensimmäinen eurooppalainen hallitsija, joka otti luterilaisuuden tai ylipäänsä minkään protestanttisen suuntauksen valtionuskonnoksi. Albrekt kuului Hohenzollernin suvun ansbachilaiseen haaraan. Hänen tultuaan Saksalaisen ritarikunnan suurmestariksi hänen poliittiset ja hallinnollisen kykynsä pelastivat ritarikunnan silloisesta alennustilastaan. Kun hän kuitenkin myöhemmin asettui kannattamaan Martti Lutheria, joka kapinoi katolista kirkkoa ja Pyhää roomalaista keisarikuntaa vastaan, hän muutti ritarikunnan hallitseman valtion protestanttiseksi Preussin herttuakunnaksi, jossa herttuan asema oli perinnöllinen, joskin hän tämän vuoksi joutui alistumaan enonsa, Puolan kuningas Sigismund I:n vasalliksi. Tämä järjestely vahvistettiin Krakovan rauhansopimuksella vuonna 1525. Albrekt vannoi henkilökohtaisesti uskollisuudenvalan Sigismundille, minkä vastineeksi hän ja hänen perillisensä saivat herttuan arvon. Albrektin hallitijakausi Preussissa oli suuri menestys. Hän oli aktiivinen myös yleissaksalaisessa politiikassa: vuonna 1526 hän liittyi Torgaun liittoon, ja yhdessä protestanttien kanssa hän yritti kukistaa keisari Kaarle V:n sen jälkeen, kun Augsburgin uskonrauha vuonna 1548 oli solmittu. Albrekt myös perusti kouluja herttuakunnan kaikkiin kaupunkeihin, ja vuonna 1544 hän perusti Königsbergin yliopiston. Muutoinkin hän tuki kulttuuria ja taiteita. Valtakautensa lopulla Albrektin oli kuitenkin pakko korottaa veroja ja takavarikoida kirkolta loputkin maat, mikä sai talonpojat kapinomaan. Myös hovimiesten Johannes Funckin ja Paul Skalicin juonittelut saivat aikaan uskonnollisia ja poliittisia kiistoja. Viimeiset vuotensa Albrekt vietti käytännössä valtansa menettäneenä ja kuoli Tapiaussa 20. maaliskuuta 1568. Hänen poikansa Albrekt Fredrik seurasi häntä Preussin herttuana. Tekemällä lopun ritarikuntavaltiosta ja perustamalla Preussin herttuakunnan Albrekt valmisti tietä Hohenzollernien suvun myöhemmälle nousulle. Sen vuoksi häntä pidetään usein Preussin valtion perustajana, ja epäsuorasti hänen on jopa katsottu panneen alulle kehitykseen, joka lopulta johti Saksan yhdistymiseen.

Uusi!!: Preussi ja Albrekt Brandenburgilainen · Katso lisää »

August Wilhelm Anton von Gneisenau

August Wilhelm Anton von Gneisenau Kreivi August Wilhelm Anton von Gneisenau (27. lokakuuta 1760, Schildau, Saksi – 23. elokuuta 1831, Posen, nykyinen Poznań Puolassa) toimi preussilaisena sotamarsalkkana (1825).

Uusi!!: Preussi ja August Wilhelm Anton von Gneisenau · Katso lisää »

Baltian maat

Itämeri rajaa Baltiaa lännestä Baltian maat viittaa kolmeen Pohjois-Euroopan valtioon Itämeren itäpuolella: Viroon, Latviaan ja Liettuaan.

Uusi!!: Preussi ja Baltian maat · Katso lisää »

Berliini

Berliini Berliini on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista.

Uusi!!: Preussi ja Berliini · Katso lisää »

Blücher

Blücher tarkoittaa seuraavia asioita ja henkilöitä.

Uusi!!: Preussi ja Blücher · Katso lisää »

Brandenburg

Brandenburg on Berliiniä ympäröivä osavaltio, joka kuuluu Saksan liittotasavaltaan.

Uusi!!: Preussi ja Brandenburg · Katso lisää »

Brandenburgin markkreivikunta

Brandenburgin markkreivikunta, myöhemmin Brandenburgin vaaliruhtinaskunta oli Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan vuosina 1157–1806 kuulunut ruhtinaskunta, jolla on keskeinen merkitys Saksan ja Keski-Euroopan historiassa.

Uusi!!: Preussi ja Brandenburgin markkreivikunta · Katso lisää »

De facto

De facto on latinankielinen käsite, joka tarkoittaa ”käytännössä”, ”yleisesti” tai ”todellisuudessa”, yleensä de juren (”lain mukaan”) vastakohtana.

Uusi!!: Preussi ja De facto · Katso lisää »

Elbe

Elbe (sorb. Łobjo) on yksi Keski-Euroopan suurimmista joista ja tärkeä vesiväylä.

Uusi!!: Preussi ja Elbe · Katso lisää »

Enklaavi

C on A:n enklaavi ja B:n eksklaavi. C on B:n eksklaavi, mutta ei A:n enklaavi, koska sillä on myös yhteistä rajaa D:n kanssa. Enklaavi on maantieteen käsite, joka tarkoittaa hallinnollista aluetta tai sen osaa, joka on kokonaan tai suurimmaksi osaksi toisen vastaavan hallinnollisen alueen ympäröimä.

Uusi!!: Preussi ja Enklaavi · Katso lisää »

Ensimmäinen maailmansota

liittoutumattomat Ensimmäinen maailmansota (myös suuri sota tai maailmansota) oli vuosina 1914–1918 käyty maailmanlaajuinen sota, jonka tapahtumat kuitenkin keskittyivät enimmäkseen Euroopassa käytyihin taisteluihin.

Uusi!!: Preussi ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »

Feodalismi

Feodalismi tai feodaalinen järjestelmä on uudella ajalla syntynyt termi, jolla viitataan keskiajalle tyypilliseen sotilaalliseen, hallinnolliseen ja taloudelliseen järjestelmään.

Uusi!!: Preussi ja Feodalismi · Katso lisää »

Frankfurt am Main

Frankfurt am Main, lyhyemmin vain Frankfurt, on Hessenin osavaltion suurin kaupunki Saksassa ja maan viidenneksi suurin kaupunki Mainjoen varrella.

Uusi!!: Preussi ja Frankfurt am Main · Katso lisää »

Fredrik I (Preussi)

Fredrik I (11. heinäkuuta 1657 Königsberg – 25. helmikuuta 1713 Berliini) oli Preussin kuningaskunnan ensimmäinen kuningas.

Uusi!!: Preussi ja Fredrik I (Preussi) · Katso lisää »

Fredrik Suuri

Fredrik Suuri eli Fredrik II (24. tammikuuta 1712 Berliini – 17. elokuuta 1786 Potsdam) oli Hohenzollern-sukuun kuulunut Preussin kuningas, joka hallitsi vuosina 1740–1786.

Uusi!!: Preussi ja Fredrik Suuri · Katso lisää »

Fredrik Vilhelm (Brandenburg)

Fredrik Vilhelm (16. helmikuuta 1620 Cölln – 9. toukokuuta 1688 Potsdam)Erdmannsdörfer s. 480.

Uusi!!: Preussi ja Fredrik Vilhelm (Brandenburg) · Katso lisää »

Fredrik Vilhelm I

Fredrik Vilhelm I voi viitata seuraaviin hallitsijoihin.

Uusi!!: Preussi ja Fredrik Vilhelm I · Katso lisää »

Fredrik Vilhelm II

Fredrik Vilhelm II (25. syyskuuta 1744 Berliini – 16. marraskuuta 1797 Potsdam) oli järjestyksessään neljäs Preussin kuningas.

Uusi!!: Preussi ja Fredrik Vilhelm II · Katso lisää »

Fredrik Vilhelm III

Fredrik Vilhelm III (3. elokuuta 1770 Potsdam – 7. kesäkuuta 1840 Berliini) oli Preussin kuningas vuodesta 1797 kuolemaansa saakka.

Uusi!!: Preussi ja Fredrik Vilhelm III · Katso lisää »

Fredrik Vilhelm IV

Fredrik Vilhelm IV työhuoneessaan. Franz Krügerin maalaama muotokuva vuodelta 1846. Fredrik Vilhelm IV (15. lokakuuta 1795 – 2. tammikuuta 1861) oli Preussin kuningas vuosina 1840–1861.

Uusi!!: Preussi ja Fredrik Vilhelm IV · Katso lisää »

Hannover

Hannover on Ala-Saksin osavaltion pääkaupunki Leinejoen varrella Saksassa.

Uusi!!: Preussi ja Hannover · Katso lisää »

Helmikuun vallankumous (Ranska)

Helmikuun vallankumous oli Ranskassa vuonna 1848 tapahtunut kansannousujen sarja, joka lopetti heinäkuun monarkian (1830–1848) ja johti toiseen tasavaltaan (1848–1852).

Uusi!!: Preussi ja Helmikuun vallankumous (Ranska) · Katso lisää »

Hermann Göring

Hermann Wilhelm Göring (12. tammikuuta 1893 – 15. lokakuuta 1946) oli natsi-Saksan sotamarsalkka, ilmailuministeri ja Luftwaffen komentaja (Reichsminister der Luftfahrt und Oberbefehlshaber der Luftwaffe – Ilmailun valtakunnanministeri ja Luftwaffen ylikäskynhaltija) vuosina 1933–1945 sekä valtiopäivien puhemies vuosina 1932–1945.

Uusi!!: Preussi ja Hermann Göring · Katso lisää »

Hohenzollern

Hohenzollern-suvun vaakuna. Hohenzollernin linna sijaitsee Hechingenin lähellä Baden-Württembergissä. Vilhelm II (1859–1941). Hohenzollern on Svaabiasta kotoisin oleva saksalainen ruhtinassuku, jonka eri jäsenet hallitsivat Brandenburgia, Preussia ja Saksan keisarikuntaa sekä Romaniaa.

Uusi!!: Preussi ja Hohenzollern · Katso lisää »

Holstein

Holstein voi tarkoittaa ainakin seuraavia.

Uusi!!: Preussi ja Holstein · Katso lisää »

Itä-Preussi

Itä-Preussin sijainti (punainen) osana Saksan keisarikuntaa (1871) Itä-Preussi oli vuosina 1871–1945 Saksan valtioalueen koillisin osa.

Uusi!!: Preussi ja Itä-Preussi · Katso lisää »

Itävallan perimyssota

Itävallan perimyssota käytiin 1740–1748 kun Maria Teresia seurasi isäänsä Kaarle VI:a Habsburgien maiden perijänä, Unkarin kuningattarena, Itävallan arkkiherttuattarena ja Parman herttuattarena.

Uusi!!: Preussi ja Itävallan perimyssota · Katso lisää »

Itävalta

Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Preussi ja Itävalta · Katso lisää »

Jenan–Auerstedtin taistelu

Horace Vernet’n maalaus vuodelta 1836. Jenan–Auerstedtin taistelu (myös Jenan taistelu) oli 14. lokakuuta 1806 käyty Napoleonin sotien taistelu, jossa Preussin armeija kärsi ratkaisevan tappion Napoleonin komentamalle Ranskan armeijalle.

Uusi!!: Preussi ja Jenan–Auerstedtin taistelu · Katso lisää »

Johann Gottlieb Fichte

Johann Gottlieb Fichte Johann Gottlieb Fichte (19. toukokuuta 1762 Rammenau – 29. tammikuuta 1814 Berliini) oli saksalainen filosofi.

Uusi!!: Preussi ja Johann Gottlieb Fichte · Katso lisää »

Juhana Sigismund

Juhana Sigismund (s. 8. marraskuuta 1572 Halle – k. 23. joulukuuta 1619 Berliini) oli Brandenburgin rajakreivikunnan vaaliruhtinas vuosina 1608–1619 ja Preussin herttua.

Uusi!!: Preussi ja Juhana Sigismund · Katso lisää »

Junkkeri

Saksan valtakunnankansleri Otto von Bismarck oli taustaltaan junkkeri. Kuvassa Bismarck koiriensa kanssa. Junkkerit (saks. Junker, äännetään) olivat maanomistajaylimystöä Elben itäpuolisilla alueilla Preussissa ja Saksassa.

Uusi!!: Preussi ja Junkkeri · Katso lisää »

Kaliningrad

Kaliningrad on satamakaupunki ja Kaliningradin alueen pääkaupunki Venäjällä.

Uusi!!: Preussi ja Kaliningrad · Katso lisää »

Kalvinismi

Jean Calvin. Kalvinismi on protestanttisen kristinuskon oppisuunta, joka sai nimensä ranskalaissyntyisen Jean Calvinin mukaan.

Uusi!!: Preussi ja Kalvinismi · Katso lisää »

Latvialaiset

Latvialaiset eli lätit ovat Latviassa asuva etninen ryhmä.

Uusi!!: Preussi ja Latvialaiset · Katso lisää »

Lauenburg

Lauenburg on kaupunki Saksan pohjoisimman osavaltion Schleswig-Holsteinin kaakkoisosassa, etelään Lyypekistä.

Uusi!!: Preussi ja Lauenburg · Katso lisää »

Länsi-Preussi

muut kielet tai useampikielisiä. Länsi-Preussi oli Itämeren etelärannikolla sijainnut Preussin provinssi, jonka pääkaupunki oli Danzig.

Uusi!!: Preussi ja Länsi-Preussi · Katso lisää »

Liettualaiset

Liettualaiset ovat Liettuassa asuva etninen ryhmä.

Uusi!!: Preussi ja Liettualaiset · Katso lisää »

Liettuan kieli

Liettua (lietuvių kalba) on balttilainen kieli, ja se kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan.

Uusi!!: Preussi ja Liettuan kieli · Katso lisää »

Liittoutuneet

Liittoutuneet on nimitys, jota käytetään yleisimmin toisessa maailmansodassa 1939–1945 akselivaltoja vastaan taistelleesta liittoutumasta.

Uusi!!: Preussi ja Liittoutuneet · Katso lisää »

Luettelo Preussin hallitsijoista

Preussin kuninkaiden suuri vaakuna Tämä sivu on luettelo Preussin hallitsijoista.

Uusi!!: Preussi ja Luettelo Preussin hallitsijoista · Katso lisää »

Luterilaisuus

Lutherin vaakuna. Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa.

Uusi!!: Preussi ja Luterilaisuus · Katso lisää »

Maaorjuus

Maaorjia keskiaikaisessa piirroksessa Horace de Viel-Castelin kokoelmasta. Maaorjuudella tarkoitetaan myöhäisantiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa vallinnutta yhteiskunnallisen järjestäytymisen tapaa, jossa maata viljelevä väestö ei ollut itsenäisiä, maata perinnöllisesti hallitsevia talonpoikia.

Uusi!!: Preussi ja Maaorjuus · Katso lisää »

Main

Main on 524 km pitkä Reinin sivujoki Saksassa.

Uusi!!: Preussi ja Main · Katso lisää »

Markka

Suomen markka vuodelta 1990. Markka on vanha eurooppalainen jalometallinen painomitta, joka vastasi 8 troy-unssia (249 g).

Uusi!!: Preussi ja Markka · Katso lisää »

Monarkia

Monarkia (monarkhía, yksinvaltius, kirj. yksi alku) on valtiomuoto, jossa monarkki on valtionpäämies.

Uusi!!: Preussi ja Monarkia · Katso lisää »

Muinaispreussilaiset

Muinaispreussilaiset eli preussit olivat Itämeren kaakkoisrannikolla Veikselin ja Niemenin välillä eläneitä balttilaista muinaispreussin kieltä puhuneita heimoja.

Uusi!!: Preussi ja Muinaispreussilaiset · Katso lisää »

Muinaispreussin kieli

Muinaispreussin kieli (tai vain preussin kieli) on 1600-luvulla kuollut balttilainen kieli, jota puhuivat Itämeren kaakkoisrannikolla eläneet muinaispreussilaiset.

Uusi!!: Preussi ja Muinaispreussin kieli · Katso lisää »

Napoleon I

Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte, 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli Ranskan ensimmäinen konsuli vuodesta 1799 alkaen ja Ranskan keisari Napoleon I vuosina 1804–1814.

Uusi!!: Preussi ja Napoleon I · Katso lisää »

Nassau

Atlantis Paradise Island Nassau on Bahaman pääkaupunki.

Uusi!!: Preussi ja Nassau · Katso lisää »

Natsi-Saksa

Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös kolmas valtakunta, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksaa, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.

Uusi!!: Preussi ja Natsi-Saksa · Katso lisää »

Neliökilometri

Neliökilometri (tunnus km²) on pinta-alan kansainvälisen yksikköjärjestelmän johdannaisyksikkö.

Uusi!!: Preussi ja Neliökilometri · Katso lisää »

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyhenne NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyhenne SNTL, ven. СССР, SSSR) oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen valtio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Uusi!!: Preussi ja Neuvostoliitto · Katso lisää »

Oder–Neisse-linja

Liittoutuneiden miehitysvyöhykkeet Saksassa 1945–1949 ja Puolalle ja Neuvostoliitolle luovutetut alueet Oder–Neisse-linja on toisen maailmansodan jälkeen vedetty Saksan ja Puolan raja.

Uusi!!: Preussi ja Oder–Neisse-linja · Katso lisää »

Otto von Bismarck

Ruhtinas Otto Eduard Leopold von Bismarck (1. huhtikuuta 1815 Schönhausen – 30. heinäkuuta 1898 Friedrichsruh, Hampuri) yhdisti Preussin pääministerinä (1862–1890) ja Pohjois-Saksan liittokanslerina (1867–1871) Saksan ja toimi sen ensimmäisenä kanslerina 1871–1890.

Uusi!!: Preussi ja Otto von Bismarck · Katso lisää »

Pohjois-Saksan liitto

Pohjois-Saksan liitto oli vuonna 1866 perustettu sotilasliitto, josta vuonna 1867 muodostettiin federatiivinen valtio.

Uusi!!: Preussi ja Pohjois-Saksan liitto · Katso lisää »

Pommeri

Pommerin vaakuna Pommeri on historiallinen ja maantieteellinen alue Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Preussi ja Pommeri · Katso lisää »

Prahan rauha

Prahan rauha voi tarkoittaa.

Uusi!!: Preussi ja Prahan rauha · Katso lisää »

Preußenlied

Preußenlied eli Preussin laulu oli Preussin kuningaskunnan kansallislaulu.

Uusi!!: Preussi ja Preußenlied · Katso lisää »

Preussi (täsmennyssivu)

Preussi voi tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Preussi ja Preussi (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Preussin herttuakunta

Preussin herttuakunta (raidoitus) vuoden 1575 paikkeilla.Preussin herttuakunnan vaakuna. Preussin herttuakunta oli uskonpuhdistuksen seurauksena perustettu herttuakunta itäisen Preussin alueella vuosina 1525–1701.

Uusi!!: Preussi ja Preussin herttuakunta · Katso lisää »

Preussin kuningaskunta

Preussin kuningaskunta oli 18. tammikuuta 1701 Brandenburgin markkreivikunnasta ja Preussin herttuakunnasta muodostunut kuningaskunta, josta tuli vuonna 1867 Pohjois-Saksan liiton ja vuonna 1871 Saksan valtakunnan merkittävin osavaltio.

Uusi!!: Preussi ja Preussin kuningaskunta · Katso lisää »

Preussin vapaavaltio

Preussin vapaavaltio oli vuonna 1918 perustettu Preussin kuningaskunnan seuraajavaltio.

Uusi!!: Preussi ja Preussin vapaavaltio · Katso lisää »

Protestantismi

Protestantismi eli protestanttisuus (vrt. lat. protestare, protestoida, julistaa) on yksi kristinuskon kolmesta päähaarasta (kaksi muuta ovat katolilaisuus ja ortodoksisuus), joka syntyi 1500-luvun alussa uskonpuhdistuksen eli reformaation vaikutuksesta erkaantumalla katolisesta kirkosta omaksi kirkoksi.

Uusi!!: Preussi ja Protestantismi · Katso lisää »

Puola

Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.

Uusi!!: Preussi ja Puola · Katso lisää »

Puolan jaot

Puola-Liettua suurimmillaan noin vuonna 1630 Puolan jaot olivat kolme 1700-luvulla tapahtunutta valloitusta, joissa Venäjä, Itävalta ja Preussi ottivat alueita Puolasta.

Uusi!!: Preussi ja Puolan jaot · Katso lisää »

Puolan käytävä

Puolan käytävä 1923. Saksa vihreällä, Danzigin vapaakaupunki oranssilla. Puolan käytävä (województwo pomorskie) oli Versailles’n rauhansopimuksessa vuonna 1919 syntynyt, maailmansotien välisen ajan Puolalle kuulunut alue nykyisen Poznańin ja Länsi-Preussin välisellä alueella.

Uusi!!: Preussi ja Puolan käytävä · Katso lisää »

Pyhä allianssi

Venäjän keisarikunta Pyhä allianssi oli Venäjän, Itävallan ja Preussin välinen vuonna 1815 Venäjän keisarin Aleksanteri I:n aloitteesta solmittu liitto.

Uusi!!: Preussi ja Pyhä allianssi · Katso lisää »

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ((H.R.R.)) oli keskieurooppalainen valtakunta keskiajalla.

Uusi!!: Preussi ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta · Katso lisää »

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio Länsi-Euroopassa.

Uusi!!: Preussi ja Ranska · Katso lisää »

Saksalainen ritarikunta

Malborkin linna Saksalainen ritarikunta (tai Ordo Teutonicus, tai Deutscher Orden) on alkuaan keskiaikainen kristitty ritarikunta, joka perustettiin vuonna 1190 puolustamaan ristiretkeläisiä.

Uusi!!: Preussi ja Saksalainen ritarikunta · Katso lisää »

Saksalaiset

Saksalaiset ovat germaanista kieltä puhuva kansa, jonka kooksi lasketaan määritelmästä riippuen noin.

Uusi!!: Preussi ja Saksalaiset · Katso lisää »

Saksan historia

Saksan historian valtiollisena alkuna voidaan pitää Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa, joka oli olemassa noin 900-luvulta vuoteen 1806.

Uusi!!: Preussi ja Saksan historia · Katso lisää »

Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue

Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue (lyh. NSDAP), joka nykyisin tunnetaan puhekielessä yleisimmin natsipuolueena, oli Saksan valtakunnan johtava puolue vuosina 1933–1945.

Uusi!!: Preussi ja Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue · Katso lisää »

Saksan keisarikunta

Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918.

Uusi!!: Preussi ja Saksan keisarikunta · Katso lisää »

Saksan kieli

EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.

Uusi!!: Preussi ja Saksan kieli · Katso lisää »

Saksan liitto

Saksan liitto oli vuonna 1815 Wienin kongressissa muodostettu löyhä valtioliitto.

Uusi!!: Preussi ja Saksan liitto · Katso lisää »

Saksan valtakunnankansleri

Valtakunnankansleri oli Saksan valtakunnan hallituksen johtajan eli pääministerin virkanimike vuosina 1871–1945.

Uusi!!: Preussi ja Saksan valtakunnankansleri · Katso lisää »

Saksan yhdistyminen

Vilhelm I seisomassa edessä korokkeella, kansleri Otto von Bismarck keskellä valkoisessa univormussa. Saksan yhdistyminen oli prosessi, jossa nykyisen Saksan alueen valtiot yhdistyivät Preussin johdolla yhdeksi valtioksi nimeltä Saksan keisarikunta.

Uusi!!: Preussi ja Saksan yhdistyminen · Katso lisää »

Saksan–Ranskan sota

Napoleon III antautui, mutta pariisilaiset eivät luovuttaneet. Opiskelijat lähdössä miehittämään puolustusasemia. Saksan–Ranskan sota tai Ranskan–Preussin sota (Ranskassa usein nimellä vuoden 1870 sota ja Saksassa 70/71) oli Napoleon III:n hallitseman Ranskan toisen keisarikunnan ja Preussin johtaman Pohjois-Saksan liiton välillä 19.

Uusi!!: Preussi ja Saksan–Ranskan sota · Katso lisää »

Schleswigin herttuakunta

Schleswigin herttuakunta kuvan keskiosassa: oranssi alue on nykyisin osa Saksaa, kirkkaanpunainen Tanskaa. Schleswigin herttuakunta oli herttuoiden hallitsema alue nykyisen Saksan ja Tanskan rajan kahta puolta.

Uusi!!: Preussi ja Schleswigin herttuakunta · Katso lisää »

Seitsenvuotinen sota

Seitsenvuotinen sota oli sota, jossa Iso-Britannia, Preussi ja Hannover taistelivat Ranskaa, Itävaltaa, Venäjää, Ruotsia ja Saksia vastaan vuosina 1756–1763.

Uusi!!: Preussi ja Seitsenvuotinen sota · Katso lisää »

Sleesia

Sleesian sijainti ja nykyiset valtioiden rajat. Sleesia (vanhahtaen myös muodossa Šleesia,, vanhalla Sleesian murteella Schläsing,,, lat. ja engl. Silesia) on historiallinen alue Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Preussi ja Sleesia · Katso lisää »

Tanska

Tanskan kuningaskunta eli Tanska on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Preussi ja Tanska · Katso lisää »

Tasavalta

Tasavalta on valtiomuoto, jossa ei ole lainkaan päämiestä tai päämies (tavallisesti presidentti) valitaan vaaleilla määräajaksi.

Uusi!!: Preussi ja Tasavalta · Katso lisää »

Tilsitin sopimus

Tilsitin sopimus oli Ranskan keisari Napoleonin ja Venäjän tsaari Aleksanteri I:n välillä Tilsitissä 7. heinäkuuta 1807 solmittu rauhan- ja liittosopimus.

Uusi!!: Preussi ja Tilsitin sopimus · Katso lisää »

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Kiinan tasavallan, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.

Uusi!!: Preussi ja Toinen maailmansota · Katso lisää »

Venäjä

Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee itäisessä Euroopassa ja pohjoisessa Aasiassa.

Uusi!!: Preussi ja Venäjä · Katso lisää »

Versailles’n rauha

''The Signing of the Peace Treaty of Versailles'' Versailles’n rauha solmittiin ympärysvaltojen ja Saksan välillä ensimmäisen maailmansodan jälkeen 28.

Uusi!!: Preussi ja Versailles’n rauha · Katso lisää »

Vilhelm I (Saksa)

Vilhelm I, koko nimeltään Wilhelm Friedrich Ludwig (22. maaliskuuta 1797 Berliini – 9. maaliskuuta 1888 Berliini) oli Preussin kuningas 1861–1888, sekä Saksan ensimmäinen keisari, joka hallitsi 18.

Uusi!!: Preussi ja Vilhelm I (Saksa) · Katso lisää »

Vilhelm II (Saksa)

Vilhelm II (Friedrich Wilhelm Viktor Albert von Hohenzollern; 27. tammikuuta 1859 Berliini, Saksa – 4. kesäkuuta 1941 Doorn, Saksa nykyisin Alankomaat) oli viimeinen Saksan keisari (Kaiser) ja viimeinen Preussin kuningas (König) vuosina 1888–1918.

Uusi!!: Preussi ja Vilhelm II (Saksa) · Katso lisää »

Weimarin tasavalta

Weimarin Saksa osavaltioineen vuonna 1937. Weimarin tasavalta on historiantutkimuksessa käytetty nimitys Saksasta vuosien 1919 ja 1933 välisenä aikana, jolloin maa oli tasavalta.

Uusi!!: Preussi ja Weimarin tasavalta · Katso lisää »

Wienin kongressi

Wienin kongressi eli Tanssiva kongressi oli vuosina 1814–1815 Itävallan Wienissä järjestetty konferenssi, jonka tarkoituksena oli Euroopan rajojen uudelleenjärjestely tasapainoisiin suuriin ja pieniin valtioihin Napoleonin sotien jäljiltä.

Uusi!!: Preussi ja Wienin kongressi · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »