Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Sekasorron aika

Indeksi Sekasorron aika

Sigismund III Vaasaa vastaan. Sekasorron aika oli vuosien 1598 ja 1613 välinen Venäjän historian ajanjakso.

40 suhteet: Aleksandr Puškin, Antonín Dvořák, Boris Godunov, Boris Godunov (ooppera), Elämä tsaarin puolesta, Fjodor I, Fjodor II, Friedrich Schiller, Iivana Julma, Kaarle Filip, Kansallisen yhtenäisyyden päivä, Lokakuun vallankumous, Mihail Glinka, Mikael Romanov, Mininin ja Požarskin muistomerkki, Modest Musorgski, Moskova, Moskovan Venäjä, Neuvostoliitto, Nižni Novgorod, Pietari Suuri, Punainen tori, Puola-Liettua, Puolan–Venäjän sota (1605–1618), Romanov (hallitsijasuku), Ruotsi, Rurik, Rurikin dynastia, Sigismund, Stolbovan rauha, Tsaari, Vale-Dmitri I, Vale-Dmitri II, Vasili Šuiski, Venäjän historia, Venäjän keisarikunta, Vladimir Putin, Vladislav IV Vaasa, Vsevolod Pudovkin, Zemski sobor.

Aleksandr Puškin

Aleksandr Sergejevitš Puškin (6. kesäkuuta (J: 26. toukokuuta) 1799 Moskova – 10. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1837 Pietari) oli romantiikan ajan venäläinen runoilija ja kirjailija, jota on pidetty koko venäläisen kirjallisuuden ja sen noin vuosille 1820–1880 ajoitetun kultakauden synnyttäjänä.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Aleksandr Puškin · Katso lisää »

Antonín Dvořák

Antonín Leopold Dvořák (8. syyskuuta 1841 Nelahozeves, Böömi, Itävallan keisarikunta – 1. toukokuuta 1904 Praha, Itävalta-Unkari) oli böömiläinen säveltäjä, jonka kuuluisimpia teoksia ovat h-molli-sellokonsertto, 9. sinfonia (Uudesta maailmasta), slaavilaiset tanssit ja ooppera Rusalka.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Antonín Dvořák · Katso lisää »

Boris Godunov

Boris Godunov Boris Fjodorovitš Godunov; (1552 – 23. huhtikuuta (J: 13. huhtikuuta) 1605 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän tsaari vuosina 1598–1605.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Boris Godunov · Katso lisää »

Boris Godunov (ooppera)

Boris Godunov on Modest Musorgskin säveltämä ja librettoima ooppera, johon kuuluu prologi ja neljä näytöstä.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Boris Godunov (ooppera) · Katso lisää »

Elämä tsaarin puolesta

Elämä tsaarin puolesta, alkuperäiseltä nimeltään Ivan Susanin, on Mihail Glinkan vuonna 1836 ensiesityksensä saanut ooppera, jonka katsotaan olevan ensimmäinen venäjänkielinen oopperasävellys.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Elämä tsaarin puolesta · Katso lisää »

Fjodor I

Fjodor I Ivanovitš; (31. toukokuuta 1557 – 17. tammikuuta (J: 7. tammikuuta) 1598) oli Venäjän tsaari vuosina 1584–1598. Hänet tunnetaan myös nimellä Fjodor Kellonsoittaja. Fjodorin äiti kuoli hänen ollessaan kolmevuotias ja hän kasvoi aikuiseksi isänsä, tsaari Iivana Julman varjossa. Hallituskaudellaan Fjodor osoitti vetäytyvänä ja hurskaana uskovaisena vain vähän mielenkiintoa valtion hallintoa kohtaan. Tämän seurauksena Fjodorin neuvonantajana ja lanko Boris Godunovista tuli Venäjän de facto hallitsija. Godunovista tuli myös Venäjän virallinen hallitsija Fjodor I:n kuoltua, mitä seurasi Venäjän vaipuminen niin sanottuun Sekasorron aikaan.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Fjodor I · Katso lisää »

Fjodor II

Fjodor II Fjodor II Borisovitš Godunov, (1589 Moskova, Moskovan Venäjä – 20. kesäkuuta (J: 19. kesäkuuta) 1605 Moskova) oli Venäjän tsaari muutaman kuukauden vuonna 1605 Venäjän historian sekasorron aikana tunnetulla ajanjaksolla.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Fjodor II · Katso lisää »

Friedrich Schiller

Johann Christoph Friedrich Schiller, vuodesta 1802 lähtien von Schiller (10. marraskuuta 1759 Marbach am Neckar – 9. toukokuuta 1805 Weimar), oli saksalainen runoilija, näytelmäkirjailija ja historioitsija.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Friedrich Schiller · Katso lisää »

Iivana Julma

Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Iivana Julma · Katso lisää »

Kaarle Filip

Kaarle Filip, muotokuva noin vuodelta 1621. Kaarle Filip (22. huhtikuuta 1601 Tallinna, Ruotsin valtakunta – 25. tammikuuta 1622 Narva, Ruotsin valtakunta) oli Ruotsin prinssi, kuningas Kustaa II Aadolfin nuorempi veli, joka oli ehdolla Venäjän tsaariksi niin sanottuna sekasorron aikana vuosina 1611–1613.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Kaarle Filip · Katso lisää »

Kansallisen yhtenäisyyden päivä

Kansallisen yhtenäisyyden päivä on kansallinen juhlapäivä Venäjällä 4. marraskuuta, jota on vietetty vuoteen 1917 asti ja uudelleen vuodesta 2005.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Kansallisen yhtenäisyyden päivä · Katso lisää »

Lokakuun vallankumous

Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Lokakuun vallankumous · Katso lisää »

Mihail Glinka

Ilja Repin: ''Mihail Glinka ”Ruslan ja Ljdmila” -oopperan sävellystyössä'' (1887). Tretjakovin galleria. Maalattu 30 vuotta säveltäjän kuoleman jälkeen. Mihail Ivanovitš Glinka (1. kesäkuuta (J: 20. toukokuuta) 1804 Novospasskoje – 15. helmikuuta (J: 3. helmikuuta) 1857 Berliini) oli venäläinen säveltäjä.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Mihail Glinka · Katso lisää »

Mikael Romanov

Mikael Fjodorovitš Romanov (Mihail Fjodorovitš Romanov); (22. heinäkuuta (J: 12. heinäkuuta) 1596 Moskova, Moskovan Venäjä — 23. heinäkuuta (J: 13. heinäkuuta) 1645 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän tsaari Mihail I vuosina 1613–1645. Hän oli ensimmäinen Romanov-sukuinen hallitsija. Sekasorron aika päättyi Mikael Romanovin valintaan tsaariksi. Hän oli sukua Venäjää viikinkiajoilta saakka hallinneelle Rurikin dynastialle. Mikael Romanovin valtakaudella Venäjän hallitsema alue laajeni kasakoiden ansiosta nopeasti Siperian halki aina Tyynelle valtamerelle saakka.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Mikael Romanov · Katso lisää »

Mininin ja Požarskin muistomerkki

Minin ja Požarskin monumentti Mininin ja Požarskin muistomerkki on Kuzma Mininin ja Dmitri Požarskin muistoksi tehty pronssinen veistos.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Mininin ja Požarskin muistomerkki · Katso lisää »

Modest Musorgski

Modest Musorgski. Modest Musorgski. Ilja Repin maalasi muotokuvan vain muutama päivä ennen säveltäjän kuolemaa. Modest Petrovitš Musorgski (21. maaliskuuta (J: 9. maaliskuuta) 1839 Karevo, Pihkovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 28. maaliskuuta (J: 16. maaliskuuta) 1881 Pietari) oli venäläinen säveltäjä.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Modest Musorgski · Katso lisää »

Moskova

Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Moskova · Katso lisää »

Moskovan Venäjä

Moskovan Venäjä eli Venäjän tsaarikunta syntyi virallisesti, kun Iivana Julma kruunattiin tsaariksi vuonna 1547.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Moskovan Venäjä · Katso lisää »

Neuvostoliitto

Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Neuvostoliitto · Katso lisää »

Nižni Novgorod

Nižni Novgorod, kirjaimellisesti ”Alempi Novgorod” (ent. Gorki, Го́рький), on 1,23 miljoonan asukkaan suurkaupunki, ja Venäjän kaupungeista kuudenneksi suurin.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Nižni Novgorod · Katso lisää »

Pietari Suuri

Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Pietari Suuri · Katso lisää »

Punainen tori

Pyhän Vasilin katedraali ja Moskovan Kremlin Spasskaja-torni Punaisella torilla. Punainen tori on Venäjän pääkaupungin Moskovan keskusaukio ja yksi maailman tunnetuimmista aukioista.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Punainen tori · Katso lisää »

Puola-Liettua

Puola-Liettua, muodollisemmin Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta, oli vuosina 1569–1795 Keski- ja Itä-Euroopassa sijainnut suurvalta, joka syntyi, kun Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta muodostivat valtioliiton.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Puola-Liettua · Katso lisää »

Puolan–Venäjän sota (1605–1618)

Puolan–Venäjän sota oli sotilaallisten yhteenottojen sarja, jonka aikana Puola-Liettua laajeni itäänpäin hyödyntäen Venäjän sisällissotien aiheuttamaa sekasortoista tilannetta.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Puolan–Venäjän sota (1605–1618) · Katso lisää »

Romanov (hallitsijasuku)

Venäjän keisarikunnan lippu vuosina 1858–1883) Romanov oli Venäjän hallitsijasuku vuosina 1613–1917 eli yli 300 vuoden ajan.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Romanov (hallitsijasuku) · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Ruotsi · Katso lisää »

Rurik

Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus. Rurik (n. 830 – n. 879) oli puolilegendaarinen varjagi, joka vanhojen venäläisten kronikoiden mukaan saapui Venäjälle vuonna 862 ja perusti Kiovan Venäjän eli ensimmäisen Venäjän valtion sekä Rurikin dynastian, joka hallitsi Venäjää vuoteen 1598 saakka.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Rurik · Katso lisää »

Rurikin dynastia

Dynastian perustaja Rurik ja hänen veljensä saapuvat Laatokankaupunkiin. Apollinari Vasnetsovin (1856–1933) maalaus. Rurikin dynastia (Dinastija Rjurikovitšei) oli hallitsijasuku, johon kuului ruhtinaita, suuriruhtinaita ja myöhemmin tsaareja Moskovassa ja kuninkaita Galitsiassa 800–1600-luvuilla.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Rurikin dynastia · Katso lisää »

Sigismund

Sigismund (20. kesäkuuta 1566 – 30. huhtikuuta 1632) oli Ruotsin kuningas vuosina 1592–1599 ja Puolan kuningas vuosina 1587–1632.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Sigismund · Katso lisää »

Stolbovan rauha

Stolbovan rauha oli rauhansopimus, jonka Ruotsi ja Venäjä solmivat 27.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Stolbovan rauha · Katso lisää »

Tsaari

Simeon I Suuri, Bulgarian ensimmäinen tsaari ja ensimmäinen, joka käytti itsestään ”tsaari”-arvonimeä. Tsaari on muutamissa slaavilaisissa maissa käytetty hallitsijan arvonimi.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Tsaari · Katso lisää »

Vale-Dmitri I

Dmitri I Dmitri II, ensimmäinen kolmesta Vale-Dmitristä, oikealta nimeltään mahdollisesti Grigori Otrepjev, oli Venäjän tsaari vuosina 1605–1606.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Vale-Dmitri I · Katso lisää »

Vale-Dmitri II

Vale-Dmitri II (k. 21. joulukuuta 1610 Kaluga) oli huijari, joka teeskenteli olevansa Venäjän tsaari Iivana Julman poika, prinssi Dmitri Ivanovitš.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Vale-Dmitri II · Katso lisää »

Vasili Šuiski

Vasili Šuiski Vasili IV Ivanovitš Šuiski (1552 – 16. syyskuuta 1612 Moskova) oli Venäjän tsaari vuosina 1606–1610 ja viimeinen Rurikin dynastiaan kuulunut Venäjän hallitsija.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Vasili Šuiski · Katso lisää »

Venäjän historia

Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Venäjän historia · Katso lisää »

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

Vladimir Putin

Vladimir Vladimirovitš Putin (s. 7. lokakuuta 1952 Leningrad, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) on venäläinen poliitikko, nykyinen Venäjän federaation presidentti ja entinen pääministeri.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Vladimir Putin · Katso lisää »

Vladislav IV Vaasa

Vladislav IV Vaasa eli Ladislaus Puolalainen, (9. kesäkuuta 1595 Krakova – 20. toukokuuta 1648 Merkinė) oli Puola-Liettuan kuningas 8.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Vladislav IV Vaasa · Katso lisää »

Vsevolod Pudovkin

Vsevolod Pudovkin Vsevolod Illarionovitš Pudovkin (28. helmikuuta (J: 16. helmikuuta) 1893 Penza, Venäjä – 30. kesäkuuta 1953 Riika, Latvian SNT) oli neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja, joka uudisti elokuvan kertomistapaa.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Vsevolod Pudovkin · Katso lisää »

Zemski sobor

Zemski sobor oli 1500- ja 1600-lukujen Venäjällä neuvoa-antava säätykokous, jonka tsaari tai muu korkeimman vallan edustaja saattoi halutessaan kutsua koolle.

Uusi!!: Sekasorron aika ja Zemski sobor · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Suuri sekasorto, Venäjän sekasorto.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »