Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
39 suhteet: Aateli, Aatelismarsalkka, Aleksanteri II (Venäjä), Arkangelin kuvernementti, Astrahanin kuvernementti, Baltian maat, Ensimmäinen maailmansota, Helmikuun vallankumous, Kaukasia, Keisarin kanslian III osasto, Kihlakunta, Krimin sota, Kuvernööri, Kuvernementti, Kyläkunta, Liberalismi, Lokakuun vallankumous, Maaorjien vapauttaminen Venäjällä 1861, Maaorjuus Venäjällä, Narodnikit, Nikolai I, Oktobristit, Orenburgin kuvernementti, Perustuslaillisdemokraattinen puolue, Perustuslaki, Pietari (kaupunki), Puola, Sääty, Suomen suuriruhtinaskunta, Tsaari, Ujesti, Venäjä, Venäjän keisarikunta, Venäjän sisällissota, Venäjän valkoinen armeija, Venäjän valtakunnanneuvosto, Venäjän väliaikainen hallitus, Venäjän vuoden 1905 vallankumous, Volosti.
Aateli
Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.
Uusi!!: Semstvo ja Aateli · Katso lisää »
Aatelismarsalkka
Aatelismarsalkka (Predvoditel dvorjanstva) oli Venäjän keisarikunnassa yksittäisen kuvernementin aateliston puheenjohtaja.
Uusi!!: Semstvo ja Aatelismarsalkka · Katso lisää »
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Semstvo ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Arkangelin kuvernementti
Arkangelin kuvernementti eli Arkangelin lääni tai Vienan lääni oli Venäjän keisarikunnan ja sittemmin Venäjän SFNT:n hallinnollinen alue valtakunnan luoteisosassa vuosina 1784-1929.
Uusi!!: Semstvo ja Arkangelin kuvernementti · Katso lisää »
Astrahanin kuvernementti
Kuvernementin kartta Astrahanin eli Astrakaanin kuvernementti (myös lääni) oli hallintoalue Venäjällä vuosina 1717–1928.
Uusi!!: Semstvo ja Astrahanin kuvernementti · Katso lisää »
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Uusi!!: Semstvo ja Baltian maat · Katso lisää »
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Uusi!!: Semstvo ja Ensimmäinen maailmansota · Katso lisää »
Helmikuun vallankumous
Helmikuun vallankumous oli maaliskuussa 1917 Venäjällä tapahtunut vallankumous, jonka seurauksena keisarinvalta kukistui.
Uusi!!: Semstvo ja Helmikuun vallankumous · Katso lisää »
Kaukasia
Satelliittikuva Kaukasiasta Kaukasia on alue Aasian ja Euroopan rajalla, Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä.
Uusi!!: Semstvo ja Kaukasia · Katso lisää »
Keisarin kanslian III osasto
Keisarin kanslian III osaston ensimmäinen johtaja Aleksandr von Benckendorff. Keisarin kanslian kolmas osasto oli Venäjän keisarikunnassa vuosina 1826–1880 toiminut salaisen poliisin hallinto, joka oli osa Hänen keisarillisen majesteettinsa omaa kansliaa.
Uusi!!: Semstvo ja Keisarin kanslian III osasto · Katso lisää »
Kihlakunta
Kihlakunnat ovat Suomessa ja Pohjoismaissa olleet läänejä alempiasteisia valtion paikallishallintoalueita.
Uusi!!: Semstvo ja Kihlakunta · Katso lisää »
Krimin sota
Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.
Uusi!!: Semstvo ja Krimin sota · Katso lisää »
Kuvernööri
Kuvernööriksi kutsutaan erilaisten virkalaitosten johtajia.
Uusi!!: Semstvo ja Kuvernööri · Katso lisää »
Kuvernementti
Alkuperäiset 8 kuvernementtia vuonna 1708. Vuonna 1914 kuvernementteja oli 117 kappaletta. Kuvernementti (gubernija) oli Venäjän keisarikunnan ensimmäisen tason hallintoalue.
Uusi!!: Semstvo ja Kuvernementti · Katso lisää »
Kyläkunta
Samaran läänin Buguruslanin kihlakunnassa 1900-luvun alussa. Kyläkunta oli yhdestä tai useammasta kylästä tai kylänosasta koostunut hallinnollinen ja taloudellinen yksikkö keisarillisella Venäjällä.
Uusi!!: Semstvo ja Kyläkunta · Katso lisää »
Liberalismi
Liberalismi (’vapaa’) tai vapaudenaate on vapautta korostava ideologia ja poliittinen aate.
Uusi!!: Semstvo ja Liberalismi · Katso lisää »
Lokakuun vallankumous
Lokakuun vallankumous (Neuvostoliitossa myös lokakuun suuri sosialistinen vallankumous) oli Venäjällä marraskuussa (juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa) 1917 tapahtunut poliittinen mullistus, jossa sosialistinen bolševikkipuolue syrjäytti Venäjän väliaikaisen hallituksen ja otti vallan työläisneuvostojen nimissä.
Uusi!!: Semstvo ja Lokakuun vallankumous · Katso lisää »
Maaorjien vapauttaminen Venäjällä 1861
B. Kustodievin maalaus vuodelta 1907 kuvaa, kuinka maaorjat kuuntelevat vapautusmanifestin julistamista vuonna 1861. Maaorjien vapauttaminen Venäjällä 1861 oli ensimmäinen ja tärkein uudistus, joka toteutettiin Aleksanteri II:n valtakauden aikana Venäjällä.
Uusi!!: Semstvo ja Maaorjien vapauttaminen Venäjällä 1861 · Katso lisää »
Maaorjuus Venäjällä
Maaorjuus Venäjällä (maaorjuus ven. крепостное право, krepostnoje pravo) syntyi 1600-luvulla, kun väestömäärä kasvoi alueella voimakkaasti ja venäläisen ylhäisön eli aateliston asema alkoi vahvistua.
Uusi!!: Semstvo ja Maaorjuus Venäjällä · Katso lisää »
Narodnikit
Ilja Repin, ''Propagandistin pidätys'', 1892. Narodnikit olivat Venäjän keisarikunnan 1860–1880-luvun vallankumouksellisia.
Uusi!!: Semstvo ja Narodnikit · Katso lisää »
Nikolai I
Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.
Uusi!!: Semstvo ja Nikolai I · Katso lisää »
Oktobristit
Oktobristit (virallisesti Lokakuun 17:nnen liitto) oli Venäjän keisarikunnassa toiminut konservatiivis-liberaalinen puolue.
Uusi!!: Semstvo ja Oktobristit · Katso lisää »
Orenburgin kuvernementti
Kuvernementin kartta. Kuvernementin vaakuna. Orenburgin kuvernementti (myös lääni) oli hallintoalue Venäjällä vuosina 1744–1781 ja 1796–1928.
Uusi!!: Semstvo ja Orenburgin kuvernementti · Katso lisää »
Perustuslaillisdemokraattinen puolue
Pavel Nikolajevitš Miljukov Perustuslaillisdemokraattinen puolue, lyh.
Uusi!!: Semstvo ja Perustuslaillisdemokraattinen puolue · Katso lisää »
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Uusi!!: Semstvo ja Perustuslaki · Katso lisää »
Pietari (kaupunki)
Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.
Uusi!!: Semstvo ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Uusi!!: Semstvo ja Puola · Katso lisää »
Sääty
Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.
Uusi!!: Semstvo ja Sääty · Katso lisää »
Suomen suuriruhtinaskunta
Suomen suuriruhtinaskunta (aikalaisnimenä Suomen suuriruhtinaanmaa) oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.
Uusi!!: Semstvo ja Suomen suuriruhtinaskunta · Katso lisää »
Tsaari
Simeon I Suuri, Bulgarian ensimmäinen tsaari ja ensimmäinen, joka käytti itsestään ”tsaari”-arvonimeä. Tsaari on muutamissa slaavilaisissa maissa käytetty hallitsijan arvonimi.
Uusi!!: Semstvo ja Tsaari · Katso lisää »
Ujesti
Venäjän keisarikunnan kuvernementit ja kihlakunnat vuonna 1897. Ujesti eli kihlakunta (suomeksi on käytetty myös nimitystä piirikunta) oli paikallishallinnon yksikkö Venäjällä ja Neuvostoliitossa 1920-luvun lopun hallintouudistukseen saakka.
Uusi!!: Semstvo ja Ujesti · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Semstvo ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Semstvo ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Venäjän sisällissota
Venäjän sisällissota käytiin vuosina 1917–1922 Venäjän vallankumousten jälkeen pääasiassa bolševikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä, ja se päättyi bolševikkien voittoon.
Uusi!!: Semstvo ja Venäjän sisällissota · Katso lisää »
Venäjän valkoinen armeija
Venäjän valkoinen armeija tai Valkokaartit oli venäläinen monarkistiliike, joka taisteli Venäjän sisällissodassa (1918–1921) punaisia sekä niin sanottuja Vihreää armeijaa (nationalistit) ja Mustaa armeijaa (anarkistit) vastaan.
Uusi!!: Semstvo ja Venäjän valkoinen armeija · Katso lisää »
Venäjän valtakunnanneuvosto
Ilja Repinin maalaus ''Valtakunnanneuvoston juhlaistunto sen perustamisen satavuotispäivän merkiksi 7. toukokuuta 1901'' (1903). Valtakunnanneuvosto (Gosudarstvennyi sovet) oli Venäjän keisarikunnassa ensin vuosina 1810–1906 keisarin tukena lainvalmistelussa toiminut neuvoa-antava elin, ja vuosina 1906–1917 parlamentin ylempi kamari.
Uusi!!: Semstvo ja Venäjän valtakunnanneuvosto · Katso lisää »
Venäjän väliaikainen hallitus
Väliaikaisen hallituksen vaakuna Venäjän väliaikainen hallitus oli Venäjän tasavallan hallituksena vuonna 1917.
Uusi!!: Semstvo ja Venäjän väliaikainen hallitus · Katso lisää »
Venäjän vuoden 1905 vallankumous
Mielenosoittajia matkalla Talvipalatsiin Pietarin verisunnuntaina. Venäjän vuoden 1905 vallankumous oli Venäjällä maanlaajuinen hallituksenvastainen liikehdintä, jolla ei ollut varsinaista johtoa, eikä siihen ollut yksittäistä syytä tai tavoitetta.
Uusi!!: Semstvo ja Venäjän vuoden 1905 vallankumous · Katso lisää »
Volosti
Volostihallinnon talo Jaroslavlin läänin Danilovin kihlakunnan Vjatskojen kylässä. 1900-luvun alun valokuva. Volosti on venäläinen historiallinen ja hallinnollinen käsite, jolla on eri merkityksiä.
Uusi!!: Semstvo ja Volosti · Katso lisää »
