Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Kasakkahetmanaatti

Indeksi Kasakkahetmanaatti

Kasakkahetmanaatti, viralliselta nimeltään alkujaan Zaporožjen sotajoukko, oli nykyisen Ukrainan alueella vuosina 1648–1764 sijainnut kasakoiden autonominen valtio, jonka johtajana oli hetmani.

43 suhteet: Andrusovon rauha, Anna (Venäjä), Baturyn, Bohdan H’melnytskyi, Danylo Apostol, Dnepr, Elisabet (Venäjä), Hadjatš, H’melnytskyin kansannousu, Hetmani, Hluh’iv, Ikuinen rauha, Itsehallinto, Ivan Mazepa, Ivan Samoilovytš, Ivan Skoropadskyi, Ivan Vyhovskyi, Juri H’melnytskyi, Juutalaiset, Kasakat, Katariina I (Venäjä), Katariina Suuri, Kiova, Krimin kaanikunta, Liettuan suuriruhtinaskunta, Maaorjuus, Ortodoksinen kirkko, Osmanien valtakunta, Perejaslavin sopimus, Petro Dorošenko, Pietari (kaupunki), Pietari Suuri, Pohjan sota, Prutin rauha, Pultavan taistelu, Puola-Liettua, Pylyp Orlyk, Ruotsi, Sloboda-Ukraina, Suuri Pohjan sota, Ukraina, Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko, Venäjän keisarikunta.

Andrusovon rauha

Andrusovon rauha solmittiin 13. tammikuuta 1667 (juliaanisen kalenterin mukaan) Moskovan Venäjän sekä Puolan kuningaskunnan ja Liettuan suuriruhtinaskunnan välillä.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Andrusovon rauha · Katso lisää »

Anna (Venäjä)

Anna Ivanovna; (7. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1693 Moskova, Moskovan Venäjä – 28. lokakuuta (J: 17. lokakuuta) 1740 Moskova, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen suuriruhtinatar, Kuurinmaan herttuatar ja Venäjän keisarinna vuosina 1730–1740.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Anna (Venäjä) · Katso lisää »

Baturyn

Baturyn on kaupunkityyppinen taajama Ukrainan Tšernihivin alueella Seimjoen varrella.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Baturyn · Katso lisää »

Bohdan H’melnytskyi

Bohdan H’melnytskyi, aikalaismuotokuva. Bohdan Zynovi Myh’ailovytš H’melnytskyi (n. 1595 – 6. elokuuta 1657 Tšyhyryn) oli ukrainalainen kasakkapäällikkö eli hetmani, jonka johtama vuonna 1648 käynnistynyt suuri kansannousu johti Ukrainan irtautumiseen Puola-Liettuan vallasta ja kasakkahetmanaattina tunnetun autonomisen valtion perustamiseen alueelle.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Bohdan H’melnytskyi · Katso lisää »

Danylo Apostol

Danylo Apostol (14. joulukuuta 1654 – 28. tammikuuta 1734 Sorotšyntsi, Myrhorodin rykmentti) oli Myrhorodin rykmentin eversti 1683–1727 ja sen jälkeen vasemman rannan Ukrainan hetmani 1727–1734.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Danylo Apostol · Katso lisää »

Dnepr

Dnepr, antiikin Borysthenes ja Danapris, on noin 2 290 kilometrin pituinen joki Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Dnepr · Katso lisää »

Elisabet (Venäjä)

Elisabet I tai Elisabet Petrovna (Jelisaveta Petrovna); (29. joulukuuta 1709 Kolomenskoje, lähellä Moskovaa – 5. tammikuuta 1762 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1741–1762.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Elisabet (Venäjä) · Katso lisää »

Hadjatš

Hadjatš on kaupunki Ukrainan Pultavan alueen pohjoisosassa Myrhorodin piirissä.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Hadjatš · Katso lisää »

H’melnytskyin kansannousu

H’melnytskyin kansannousu oli kasakoitten kansannousu Ukrainassa vuosien 1648–1657 välillä.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja H’melnytskyin kansannousu · Katso lisää »

Hetmani

Hetmani Bohdan H’melnytskyi Hetmani (sanan alkuperä on, ’päämies’, ’johtaja’) oli hallitsijan jälkeen korkeimman sotilaskomentajan arvonimi Puolassa, Ukrainassa ja Liettuan suuriruhtinaskunnassa 1400-luvulta 1700-luvulle.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Hetmani · Katso lisää »

Hluh’iv

Hluh’iv on historiallisesti merkittävä kaupunki Ukrainan Sumyn alueen pohjoisosassa Šostkan piirissä.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Hluh’iv · Katso lisää »

Ikuinen rauha

Ikuinen rauha on Moskovan suuriruhtinaskunnan ja Puolan 16. toukokuuta 1686 Moskovassa solmima sopimus, jossa täsmennettiin Andrusovon rauhan ehtoja.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Ikuinen rauha · Katso lisää »

Itsehallinto

Itsehallinto eli autonomia (kreik. auto, itse tai oma ja nomos, laki) voi tarkoittaa seuraavia asioita.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Itsehallinto · Katso lisää »

Ivan Mazepa

Ivan Stepanovytš Mazepa (kirjoitetaan myös Mazeppa; noin 1639 Mazepyntsi, lähellä Bila Tserkvaa, Puola-Liettua – 8. syyskuuta (J: 28. elokuuta) 1709 Bender, Bessarabia, Osmanien valtakunta) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Ivan Mazepa · Katso lisää »

Ivan Samoilovytš

Ivan Samoilovytš. Ivan Samoilovytš (k. 1690 Tobolsk, Venäjä) oli Ukrainan Kasakkahetmanaatin hetmani vuosina 1672–1687.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Ivan Samoilovytš · Katso lisää »

Ivan Skoropadskyi

Ivan Skoropadskyi Ivan Skoropadskyi (1646 Uman – 14. heinäkuuta 1722 Hluh’iv) oli Ukrainan Kasakkahetmanaatin hetmani vuosina 1708–1722.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Ivan Skoropadskyi · Katso lisää »

Ivan Vyhovskyi

Ivan Vyhovskyi. Ivan Vyhovskyi (k. 19. maaliskuuta 1664 Olhivka, lähellä Korsunia) oli Ukrainan Kasakkahetmanaatin hetmani vuosina 1657–1659.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Ivan Vyhovskyi · Katso lisää »

Juri H’melnytskyi

Juri H’melnytskyi, muotokuva 1670-luvulta. Juri H’melnytskyi (1641 – 1685 Kamjanets-Podilskyi) oli Ukrainan Kasakkahetmanaatin hetmani vuosina 1657 ja 1659–1663 sekä Dneprin länsipuolisen Ukrainan hetmani vuosina 1677–1681 ja 1685.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Juri H’melnytskyi · Katso lisää »

Juutalaiset

Rukous juutalaisessa kodissa. Jan Voermanin maalaus noin vuodelta 1884. Juutalaiset ovat ympäri maapalloa levittäytynyt seemiläinen kansa.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Juutalaiset · Katso lisää »

Kasakat

Ilja Repin, ''Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille'', 1880–1891. Kasakat tarkoittaa sotilaallisesti järjestäytynyttä itäslaaveihin kuulunutta ratsastajaväestöä, varsinkin sen ratsumiehiä.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Kasakat · Katso lisää »

Katariina I (Venäjä)

Katariina I alunper.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Katariina I (Venäjä) · Katso lisää »

Katariina Suuri

Nuori Katariina vuonna 1745 (Louis Caravaquen maalaus) Katariina II Suuri, alun perin prinsessa Sophie Auguste Friederike von Anhalt-Zerbst; (2. toukokuuta 1729 Stettin, Pommerin provinssi, Preussi – 17. marraskuuta (J: 6. marraskuuta) 1796 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän keisarinna vuosina 1762–1796.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Katariina Suuri · Katso lisää »

Kiova

Kiova on Ukrainan pääkaupunki.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Kiova · Katso lisää »

Krimin kaanikunta

Krimin kaanikunta (krimintataariksi Qırım Hanlığı) oli Krimin tataarien muodostama valtakunta Krimin niemimaalla, sen pohjoispuolisella alangolla ja Asovanmeren ympäristössä vuosina 1443–1783.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Krimin kaanikunta · Katso lisää »

Liettuan suuriruhtinaskunta

Liettuan suuriruhtinaskunta, ajan virallisen lakikokoelman mukaan täsmällisemmin Liettuan, Rusin ja Samogitian suuriruhtinaskunta, oli monikulttuurinen itäeurooppalainen valtio, joka eri muodoissaan oli olemassa 1200-luvun puolestavälistä vuoteen 1795 saakka.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Liettuan suuriruhtinaskunta · Katso lisää »

Maaorjuus

Maaorjia keskiaikaisessa piirroksessa Horace de Viel-Castelin kokoelmasta. Maaorjuus on nimitys myöhäisantiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa vallinneelle yhteiskunnallisen järjestelmälle, jossa maata viljelevä väestö ei ollut itsenäinen.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Maaorjuus · Katso lisää »

Ortodoksinen kirkko

Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Osmanien valtakunta

Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »

Perejaslavin sopimus

Perejaslavin sopimuksen solmimista esittävä Aleksei Kivšenkon historiamaalaus vuodelta 1880. Perejaslavin sopimus oli Ukrainan kasakkahetmanaatin ja Venäjän välillä 18. tammikuuta (J: 8. tammikuuta) 1654 solmittu sopimus, jolla kasakat tunnustivat Venäjän tsaarin yliherruuden.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Perejaslavin sopimus · Katso lisää »

Petro Dorošenko

Petro Dorošenko, 1800-luvun maalaus. Petro Dorošenko (1627 Tšyhyryn – 19. marraskuuta 1698 Jaropolets, lähellä Volokolamskia, Venäjä) oli kasakkahetmani, joka hallitsi Dneprin länsipuolista Ukrainaa vuosina 1665–1676.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Petro Dorošenko · Katso lisää »

Pietari (kaupunki)

Pietari (puhekielessä, vuosina 1914–1924 venäjäksi Petrograd ja 1924–1991 Leningrad) on noin 5,3 miljoonan asukkaan suurkaupunki Venäjän länsiosassa.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Pietari (kaupunki) · Katso lisää »

Pietari Suuri

Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Pietari Suuri · Katso lisää »

Pohjan sota

Pohjan sota (myös toinen pohjoismainen sota, toinen Pohjan sota tai Pohjan sodat) käytiin vuosina 1655–1661 Itämeren alueella ja Puolassa.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Pohjan sota · Katso lisää »

Prutin rauha

Prutin rauha, solmittiin Venäjän ja Osmanien valtakunnan välillä 23. heinäkuuta 1711.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Prutin rauha · Katso lisää »

Pultavan taistelu

Pultavan (Poltavan) taistelu käytiin vuonna 1709 Venäjän ja Ruotsin välillä.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Pultavan taistelu · Katso lisää »

Puola-Liettua

Puola-Liettua, muodollisemmin Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta, oli vuosina 1569–1795 Keski- ja Itä-Euroopassa sijainnut suurvalta, joka syntyi, kun Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta muodostivat valtioliiton.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Puola-Liettua · Katso lisää »

Pylyp Orlyk

Pylyp Orlyk. Pylyp Orlyk (11. lokakuuta 1672 Kosuta, Puola-Liettua – 26. toukokuuta 1742 Jassy, Moldavia)Theodore Mackiw: Internet Encyclopedia of Ukraine 2014, Canadian Institute of Ukrainian Studies, Albertan yliopisto.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Pylyp Orlyk · Katso lisää »

Ruotsi

Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Ruotsi · Katso lisää »

Sloboda-Ukraina

Eräs näkemys Slobodan alueesta (keltaisella). Sloboda-Ukraina on historiallinen alue Koillis-Ukrainassa ja siihen rajautuvalla Venäjän lähialueella.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Sloboda-Ukraina · Katso lisää »

Suuri Pohjan sota

Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »

Ukraina

Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Ukraina · Katso lisää »

Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko

Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko on yksi idän katolisista kirkoista, jotka noudattavat itäisen kristikunnan teologista, spirituaalista, kanonista ja liturgista perinnettä, mutta jotka kuitenkin pitävät päämiehenään Rooman paavia.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko · Katso lisää »

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.

Uusi!!: Kasakkahetmanaatti ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »