Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
55 suhteet: Affrikaatta, Arvo Survo, August Ahlqvist, Äänteenmuutos, Bauska, Dmitri Tsvetkov (vatjalainen), Eesti Keele Instituut, Helsingin yliopisto, Ikäpäivösi, Inkeri, Inkerikot, Inkeroisen kieli, Italian kieli, Itä-Virumaa, Itämerensuomalaiset kansat, Itämerensuomalaiset kielet, Itsemurha, Jaaman piiri, Joensuun yliopisto, Jorma Koivulehto, Jyväskylän yliopisto, Kaprio, Karl Pajusalu, Kirjakieli, Klusiili, Kotimaisten kielten keskus, Kreevinin murre, Kuollut kieli, Latvia, Laukaanjoki, Lauri Kettunen, Lauri Posti, Leningradin alue, Nasaali, Neuvostoliitto, Paikannimi, Paul Ariste, Persoona (kielioppi), Ruotsin kieli, Saamelaiset, Sanasto, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen kielen nauhoitearkisto, Suomen murteiden sana-arkisto, Tarton yliopisto, Tavu, Tiit-Rein Viitso, Toinen maailmansota, Uhanalainen kieli, ..., Uralilaiset kielet, Vatjalaiset, Venäjän kieli, Viron kieli, Vokaali. Laajenna indeksi (5 lisää) »
Affrikaatta
Affrikaatta on äänne.
Uusi!!: Vatja ja Affrikaatta · Katso lisää »
Arvo Survo
Arvo Survo (s. 22. elokuuta 1954 Hatsina, Inkeri) on luterilaisen Inkerin kirkon pappi, runoilija, kirjailija, muusikko ja kansanperinteen kerääjä.
Uusi!!: Vatja ja Arvo Survo · Katso lisää »
August Ahlqvist
Karl August Engelbrekt Ahlqvist, A. E. Ahlqvist, kirjailijana A. Oksanen (7. elokuuta 1826 Kuopio – 20. marraskuuta 1889 Helsinki), oli suomalainen runoilija, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija ja vuodesta 1863 ystäväänsä Elias Lönnrotia seurannut Keisarillisen Aleksanterin yliopiston suomen kielen professori (myöhemmin myös kansleri).
Uusi!!: Vatja ja August Ahlqvist · Katso lisää »
Äänteenmuutos
Äänteenmuutokseksi kutsutaan ilmiötä, jossa kielen äänne muuttuu toiseksi kielihistoriassa.
Uusi!!: Vatja ja Äänteenmuutos · Katso lisää »
Bauska
Bauska on kaupunki Zemgalen alueella eteläisessä Latviassa.
Uusi!!: Vatja ja Bauska · Katso lisää »
Dmitri Tsvetkov (vatjalainen)
Dmitri Tsvetkov Dmitri Tsvetkov (30. elokuuta 1890 – 26. elokuuta 1930) oli vatjalainen opettaja ja kielitieteilijä.
Uusi!!: Vatja ja Dmitri Tsvetkov (vatjalainen) · Katso lisää »
Eesti Keele Instituut
Eesti Keele Instituut ('Viron kielen instituutti', lyhenne EKI) on viron kielen kielihuollosta vastaava toimija ja instituutti, joka toimii Tallinnassa.
Uusi!!: Vatja ja Eesti Keele Instituut · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Vatja ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Ikäpäivösi
Ikäpäivösi vuoden 1860 kartalla. Se oli tyypillinen katukylä, jonka kaikki talot sijaitsivat saman tien varrella. Ikäpäivösi (myös Ikäpäiväsi) on kylä Leningradin alueen Lomonosovin piirin Niisnovan kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Vatja ja Ikäpäivösi · Katso lisää »
Inkeri
Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.
Uusi!!: Vatja ja Inkeri · Katso lisää »
Inkerikot
Inkerikot tai inkeroiset ovat Inkerin alkuperäistä itämerensuomalaista väestöä.
Uusi!!: Vatja ja Inkerikot · Katso lisää »
Inkeroisen kieli
Inkeroinen on inkeroisten eli inkerikkojen puhuma itämerensuomalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan.
Uusi!!: Vatja ja Inkeroisen kieli · Katso lisää »
Italian kieli
Italian kieli (ital. italiano tai lingua italiana) on noin 70 miljoonan ihmisen äidinkielenään puhuma romaaninen kieli.
Uusi!!: Vatja ja Italian kieli · Katso lisää »
Itä-Virumaa
Itä-VirumaaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 eli Itä-Virun maakunta on maakunta Koillis-Virossa, Venäjän vastaisella rajalla, Suomenlahden ja Peipsijärven välillä.
Uusi!!: Vatja ja Itä-Virumaa · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.
Uusi!!: Vatja ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Uusi!!: Vatja ja Itämerensuomalaiset kielet · Katso lisää »
Itsemurha
Édouard Manet, ''Itsemurha'', 1877–1881. Itsemurha eli suisidi tarkoittaa itsensä tarkoituksellista surmaamista.
Uusi!!: Vatja ja Itsemurha · Katso lisää »
Jaaman piiri
Jaaman eli Kingiseppin piirin vaakuna Jaaman piirin sijainti Leningradin alueen kartalla Jaaman eli Kingiseppin piiri on paikallishallintoalue Leningradin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Vatja ja Jaaman piiri · Katso lisää »
Joensuun yliopisto
Joensuun yliopisto (lyhenne JoY) oli vuosina 1969–2009 toiminut suomalainen yliopisto.
Uusi!!: Vatja ja Joensuun yliopisto · Katso lisää »
Jorma Koivulehto
Jorma Juhani Koivulehto (12. lokakuuta 1934 Tampere – 23. elokuuta 2014) oli Helsingin yliopiston germaanisen filologian professori ja suomen kielen lainasanojen tutkija.
Uusi!!: Vatja ja Jorma Koivulehto · Katso lisää »
Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto (lyhenne JY tai JYU) on Jyväskylässä sijaitseva suomalainen yliopisto.
Uusi!!: Vatja ja Jyväskylän yliopisto · Katso lisää »
Kaprio
Kaprio on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Lomonosovin piirissä Venäjällä.
Uusi!!: Vatja ja Kaprio · Katso lisää »
Karl Pajusalu
Karl Pajusalu vuonna 2011. Karl Pajusalu (s. 20. kesäkuuta 1963) on virolainen viron kielen historian ja murteiden professori, joka työskentelee Tarton yliopistossa.
Uusi!!: Vatja ja Karl Pajusalu · Katso lisää »
Kirjakieli
Kirjakieli voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Vatja ja Kirjakieli · Katso lisää »
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Uusi!!: Vatja ja Klusiili · Katso lisää »
Kotimaisten kielten keskus
Kotimaisten kielten keskus (lyh. Kotus) on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos.
Uusi!!: Vatja ja Kotimaisten kielten keskus · Katso lisää »
Kreevinin murre
Bauskan kunnan sijainti Latvian kartalla. Kreevinin murre oli Latviassa Bauskan ympäristössä asuneiden vatjalaisten kreevinien puhuma vatjan murre.
Uusi!!: Vatja ja Kreevinin murre · Katso lisää »
Kuollut kieli
Kuollut kieli tai sammunut kieli on kieli, jota kukaan ei enää puhu äidinkielenään.
Uusi!!: Vatja ja Kuollut kieli · Katso lisää »
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Uusi!!: Vatja ja Latvia · Katso lisää »
Laukaanjoki
Laukaanjoki eli Luga (myös Laukaa, vatjaksi Laugaz, Laukaa jõtši) on joki Novgorodin ja Leningradin alueilla Venäjällä.
Uusi!!: Vatja ja Laukaanjoki · Katso lisää »
Lauri Kettunen
Lauri Kettunen Lauri Einari Kettunen (10. syyskuuta 1885 Joroinen – 26. helmikuuta 1963 Helsinki t. laivassa Tukholman ja Helsingin välillä) oli merkittävä suomen kielen murteiden ja itämerensuomalaisten kielten tutkija.
Uusi!!: Vatja ja Lauri Kettunen · Katso lisää »
Lauri Posti
Lauri Albert Posti (17. maaliskuuta 1908 Lieto – 6. maaliskuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen fennougristi, Helsingin yliopiston itämerensuomalaisten kielten professori ja akateemikko.
Uusi!!: Vatja ja Lauri Posti · Katso lisää »
Leningradin alue
Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.
Uusi!!: Vatja ja Leningradin alue · Katso lisää »
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Uusi!!: Vatja ja Nasaali · Katso lisää »
Neuvostoliitto
Neuvostoliitto (lyh. NL), virallisesti Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (lyh. SNTL;, lyh. ven. СССР, SSSR), oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen hallitsema sosialistinen liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991.
Uusi!!: Vatja ja Neuvostoliitto · Katso lisää »
Paikannimi
Paikannimi eli toponyymi on erisnimi, joka tarkoittaa tiettyä maanpinnan kohtaa, aluetta, asumusta tai muuta paikkaa.
Uusi!!: Vatja ja Paikannimi · Katso lisää »
Paul Ariste
Paul Ariste, ent.
Uusi!!: Vatja ja Paul Ariste · Katso lisää »
Persoona (kielioppi)
Persoona on kieliopillinen käsite, jolla ilmaistaan puhujan ja puhuteltavan suhdetta johonkin asiaan.
Uusi!!: Vatja ja Persoona (kielioppi) · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Vatja ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Saamelaiset
Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Uusi!!: Vatja ja Saamelaiset · Katso lisää »
Sanasto
Sanasto on kielen koko sanavarasto tai tietyn aihepiirin termistö.
Uusi!!: Vatja ja Sanasto · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Uusi!!: Vatja ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry (lyh. SKS) on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja yleishyödyllinen yhdistys.
Uusi!!: Vatja ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura · Katso lisää »
Suomen kielen nauhoitearkisto
Suomen kielen nauhoitearkisto on suomalainen Kotimaisten kielten keskuksen arkisto, jonne on koottu suomenkielisiä äänitteitä.
Uusi!!: Vatja ja Suomen kielen nauhoitearkisto · Katso lisää »
Suomen murteiden sana-arkisto
Suomen murteiden sana-arkisto on suomen murteissa tunnettujen sanojen kokoelma, jota alettiin kerätä 1900-luvun alussa Suomen murteiden sanakirjaa varten.
Uusi!!: Vatja ja Suomen murteiden sana-arkisto · Katso lisää »
Tarton yliopisto
Yliopiston päärakennus. Tarton yliopisto vuonna 2021 Tarton yliopisto (viroksi Tartu Ülikool, latinaksi Universitas Tartuensis) on Virossa Tarton kaupungissa sijaitseva tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Vatja ja Tarton yliopisto · Katso lisää »
Tavu
Tavu on puhutun kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai (yleensä) enintään muutamasta äänteestä, joista yksi on tavua muodostava eli syllabinen.
Uusi!!: Vatja ja Tavu · Katso lisää »
Tiit-Rein Viitso
Tiit-Rein Viitso (2011) Tiit-Rein Viitso (4. maaliskuuta 1938 – 2. joulukuuta 2022) oli virolainen itämerensuomalaisten kielten tuntija ja Tarton yliopiston emeritusprofessori.
Uusi!!: Vatja ja Tiit-Rein Viitso · Katso lisää »
Toinen maailmansota
Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet.
Uusi!!: Vatja ja Toinen maailmansota · Katso lisää »
Uhanalainen kieli
Uhanalainen kieli on kieli, jonka puhujat eivät enää käytä sitä lainkaan tai käyttävät sitä yhä harvemmissa sosiaalisissa tilanteissa tai joka ei siirry seuraavalle sukupolvelle.
Uusi!!: Vatja ja Uhanalainen kieli · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Vatja ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Vatjalaiset
Vatjalaiset (vatjaksi vad'd'alaizõd) ovat Inkerissä asuva itämerensuomalainen kansa, joka on nykyisin katoamisen partaalla.
Uusi!!: Vatja ja Vatjalaiset · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Vatja ja Venäjän kieli · Katso lisää »
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Uusi!!: Vatja ja Viron kieli · Katso lisää »
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Uusi!!: Vatja ja Vokaali · Katso lisää »
