Yhtäläisyyksiä Uralilaiset kielet ja Vatja
Uralilaiset kielet ja Vatja on 13 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Inkerikot, Inkeroisen kieli, Itämerensuomalaiset kielet, Jorma Koivulehto, Kreevinin murre, Kuollut kieli, Latvia, Leningradin alue, Saamelaiset, Suomalais-ugrilaiset kielet, Vatjalaiset, Venäjän kieli, Viron kieli.
Inkerikot
Inkerikot tai inkeroiset ovat Inkerin alkuperäistä itämerensuomalaista väestöä.
Inkerikot ja Uralilaiset kielet · Inkerikot ja Vatja ·
Inkeroisen kieli
Inkeroinen on inkeroisten eli inkerikkojen puhuma itämerensuomalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan.
Inkeroisen kieli ja Uralilaiset kielet · Inkeroisen kieli ja Vatja ·
Itämerensuomalaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ovat saamelaiskielten ohella toinen kahdesta suomalais-saamelaisten kielten haarasta.
Itämerensuomalaiset kielet ja Uralilaiset kielet · Itämerensuomalaiset kielet ja Vatja ·
Jorma Koivulehto
Jorma Juhani Koivulehto (12. lokakuuta 1934 Tampere – 23. elokuuta 2014) oli Helsingin yliopiston germaanisen filologian professori ja suomen kielen lainasanojen tutkija.
Jorma Koivulehto ja Uralilaiset kielet · Jorma Koivulehto ja Vatja ·
Kreevinin murre
Bauskan kunnan sijainti Latvian kartalla. Kreevinin murre oli Latviassa Bauskan ympäristössä asuneiden vatjalaisten kreevinien puhuma vatjan murre.
Kreevinin murre ja Uralilaiset kielet · Kreevinin murre ja Vatja ·
Kuollut kieli
Kuollut kieli tai sammunut kieli on kieli, jota kukaan ei enää puhu äidinkielenään.
Kuollut kieli ja Uralilaiset kielet · Kuollut kieli ja Vatja ·
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Latvia ja Uralilaiset kielet · Latvia ja Vatja ·
Leningradin alue
Leningradin alue on hallinnollinen alue Luoteis-Venäjällä, yksi Venäjän federaation jäsenalueista, federaatiosubjekteista.
Leningradin alue ja Uralilaiset kielet · Leningradin alue ja Vatja ·
Saamelaiset
Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Saamelaiset ja Uralilaiset kielet · Saamelaiset ja Vatja ·
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Suomalais-ugrilaiset kielet ja Uralilaiset kielet · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vatja ·
Vatjalaiset
Vatjalaiset (vatjaksi vad'd'alaizõd) ovat Inkerissä asuva itämerensuomalainen kansa, joka on nykyisin katoamisen partaalla.
Uralilaiset kielet ja Vatjalaiset · Vatja ja Vatjalaiset ·
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uralilaiset kielet ja Venäjän kieli · Vatja ja Venäjän kieli ·
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Uralilaiset kielet ja Vatja
- Mitä heillä on yhteistä Uralilaiset kielet ja Vatja
- Yhtäläisyyksiä Uralilaiset kielet ja Vatja
Vertailu Uralilaiset kielet ja Vatja
Uralilaiset kielet on 344 suhteet, kun taas Vatja on 55. niillä on yhteistä 13, Jaccard'in indeksi on 3.26% = 13 / (344 + 55).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Uralilaiset kielet ja Vatja. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: