Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
110 suhteet: Altailaiset, Animismi, Anna-Leena Siikala, Antropologia, Avioliitto, Äitijumalatar, Åbo Akademi, Baikaljärvi, Christfried Ganander, Dosentti, Edvard Westermarck, Elias Lönnrot, Epiikka, Etnografia, Etnologia, Eurooppa, Evenkit, Fennistiikka, Folkloristiikka, Friedrich Max Müller, Haltija, Helmer Ringgren, Helsingin yliopisto, Henrik Gabriel Porthan, Historia, Humanistiset tieteet, Implisiittinen, Inari, Insesti, J. V. Snellman, Jamal, Johan Ludvig Runeberg, Johann Gottfried von Herder, Juha Pentikäinen, Julius Krohn, Kaarle Krohn, Kalevala, Kansallisromantiikka, Kansanperinne, Kansanusko, Katekismus, Katolinen kirkko, Katolinen kirkko Suomessa, Keskiaika, Ketit, Kielitiede, Kirjallisuustiede, Koltat, Kreikkalainen mytologia, Kristinuskon historia Suomessa, ..., Kulttuuriantropologia, Kulttuurintutkimus, Kymmenen käskyä, Lauri Honko, Loitsu, Luonnonvalinta, Maailmankaikkeus, Maailmankuva, Maailmanpuu, Maailmanpylväs, Marit, Martti Haavio, Martti Luther, Matthias Alexander Castrén, Metodologia, Mikael Agricola, Myöhäiskeskiaika, Mythologia Fennica, Mytologia, Myytti, Nationalismi, Ob, Pakanuus, Professori, Psalmien kirja, Psykologia, Rafael Karsten, Riitti, Romantiikka, Roomalainen mytologia, Saamelainen muinaisusko, Saamelaiset, Sankari, Sielulintu, Skandinaavinen mytologia, Sosiologia, Suomalainen muinaisusko, Suomalais-ugrilaiset kansat, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomalaisten muinaiset jumalat, Suomen esihistoria, Suomen kieli, Suomi, Teismi, Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia, The Origin and Development of the Moral Ideas, Turun akatemia, Turun yliopisto, Turun yliopiston humanistinen tiedekunta, Tuula Sakaranaho, Udmurtit, Uno Harva, Uskonto, Uskontotiede, Vainajien palvonta, Valistus, Välineellinen arvo, Veikko Anttonen, Vienanmeri, Westermarck-ilmiö. Laajenna indeksi (60 lisää) »
Altailaiset
Altailaisia 1900-luvun alun postikortissa. Altailainen šamaani rumpuineen 1900-luvun alun postikortissa. Altailaiset (aikaisempi nimitys oirootit, altaiksi алтай-кижи, altai-kiži, tai Алтайлар, Altaylar) ovat Venäjällä etupäässä Altain tasavallassa asuva turkkilaista altain kieltä puhuva kansa.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Altailaiset · Katso lisää »
Animismi
Animismi eli sielu-usko on käsitys, jonka mukaan kaikilla olioilla on sielu.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Animismi · Katso lisää »
Anna-Leena Siikala
Arja Anna-Leena Siikala (ent. Kuusi, o.s. Aarnisalo; 1. tammikuuta 1943 Helsinki – 27. helmikuuta 2016 Espoo) oli suomalainen Helsingin yliopiston folkloristiikan professori emerita, jonka erikoisaloja olivat kansanusko, mytologia ja šamanismi sekä suullinen kerronta ja traditioprosessit.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Anna-Leena Siikala · Katso lisää »
Antropologia
Antropologia (muinaiskreikan sanoista ἄνθρωπος, anthrōpos ’ihminen’ ja λογία, logia ’oppi’) eli ihmistutkimus on ihmislajille (Homo-suvun eläimet, myös muut kuin Homo sapiens) ominaisia piirteitä ja ihmisen kulttuuria tutkivan tieteen yleisnimitys.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Antropologia · Katso lisää »
Avioliitto
Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel hääpäivänään 19. kesäkuuta 2010 vihkimisen jälkeen. Avioliitto on määrämuodoin vahvistettu kahden ihmisen välisen tiiviin yhteiselämän muoto.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Avioliitto · Katso lisää »
Äitijumalatar
Willendorfin Venus, nuoremmalta paleoliittiselta kivikaudelta peräisin oleva patsas. Äitijumalatar on ikivanha jumaluus, jonka on ymmärretty synnyttävän elämää ja luovan edellytyksen viljan kasvulle.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Äitijumalatar · Katso lisää »
Åbo Akademi
Åbo Akademi on pääosin Turussa toimiva ruotsinkielinen yliopisto.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Åbo Akademi · Katso lisää »
Baikaljärvi
Baikaljärvi tai Baikal on Venäjällä Itä-Siperian eteläosassa, lähellä Mongolian rajaa sijaitseva maailman syvin järvi.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Baikaljärvi · Katso lisää »
Christfried Ganander
Laatta Gananderin synnyinkodin seinässä Haapajärvellä. Christfried (Kristfrid) Ganander (21. marraskuuta 1741 Haapajärvi – 17. helmikuuta 1790 Rantsila) oli suomalaisen kansankulttuurin kerääjä, pappi ja sanakirjan tekijä.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Christfried Ganander · Katso lisää »
Dosentti
Dosentti on Suomessa yliopistollinen arvo, mutta se voi tarkoittaa eri maissa hieman eri asiaa.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Dosentti · Katso lisää »
Edvard Westermarck
Edvard Alexander Westermarck (20. marraskuuta 1862 Helsinki – 3. syyskuuta 1939 Tenhola) oli suomalainen sosiaaliantropologi, sosiologi ja filosofi.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Edvard Westermarck · Katso lisää »
Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 Sammatti – 19. maaliskuuta 1884 Sammatti) oli Suomen kansalliseepoksen Kalevalan sekä Kantelettaren kokoaja, kielentutkija, lääkäri ja suomalaisen kasvitieteen uranuurtaja.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Elias Lönnrot · Katso lisää »
Epiikka
Epiikka (kreikan adjektiivista epike, epikos ’kertova’) eli kertomakirjallisuus on kertovaa kaunokirjallisuutta.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Epiikka · Katso lisää »
Etnografia
Perun Sierran lapsia Cuscossa, 2007. Etnografia (’kansa’, graphein ’kirjoittaa’) on kansan ja sen kulttuurin kuvaus.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Etnografia · Katso lisää »
Etnologia
Etnologia eli kansatiede on ihmisyhteisön henkisen ja aineellisen kulttuurin tutkimusta.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Etnologia · Katso lisää »
Eurooppa
Eurooppa on maanosa pohjoisella pallonpuoliskolla Euraasian mantereen läntisessä viidenneksessä.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Eurooppa · Katso lisää »
Evenkit
Evenkit eli tunguusit ovat Siperiassa ja Kaukoidässä elävä paimentolaiskansa.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Evenkit · Katso lisää »
Fennistiikka
Suomen kielen puhuma-alat. Suomen kielen tutkimus eli fennistiikka on humanistinen tieteenala, jonka opetus- ja tutkimuskohteita ovat muun muassa suomen kielen käyttö eri tilanteissa ja ympäristöissä, kielen rakenne lauseopilliselta, äänneopilliselta tai muoto-opilliselta kannalta sekä muu kielen vaihtelu.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Fennistiikka · Katso lisää »
Folkloristiikka
Folkloristiikka (myös kansanrunoudentutkimus ja perinteentutkimus) on humanistinen tieteenala, joka tutkii ihmisten elämismaailmaa ja kansanomaisia ajattelumalleja eli kansan tietämystä.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Folkloristiikka · Katso lisää »
Friedrich Max Müller
Friedrich Max Müller (6. joulukuuta 1823 Dessau – 28. lokakuuta 1900 Oxford) oli saksalais-englantilainen kielitieteilijä ja uskontotieteilijä.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Friedrich Max Müller · Katso lisää »
Haltija
Haltijat eli haltiat ovat mytologisia taruolentoja, joiden on uskottu hallitsevan tai suojelevan jotakin paikkaa tai olentoa.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Haltija · Katso lisää »
Helmer Ringgren
Karl Vilhelm Helmer Ringgren (29. marraskuuta 1917 – 26. maaliskuuta 2012) oli teologi ja uskontotieteilijä.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Helmer Ringgren · Katso lisää »
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto (lyhenne HY) on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Helsingin yliopisto · Katso lisää »
Henrik Gabriel Porthan
Henrik Gabriel Porthan (8. marraskuuta 1739 Viitasaari – 16. maaliskuuta 1804 Turku) oli Turun akatemian professori ja kirjastonhoitaja, fennofiili ja Suomen 1700-luvun humanistisen kulttuurin merkittävin hahmo.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Henrik Gabriel Porthan · Katso lisää »
Historia
Herodotosta pidetään usein historian isänä. Historia tarkoittaa paitsi yhteisön menneisyyden vaiheita, myös menneiden tapahtumien kuvausta tai tutkimusta, historiatiedettä ja sen tuloksia.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Historia · Katso lisää »
Humanistiset tieteet
Humanistiset tieteet ovat ryhmä tieteitä, joita yhdistää kiinnostus ihmisen toiminnan eri puoliin.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Humanistiset tieteet · Katso lisää »
Implisiittinen
Implisiittinen ('käsittää') tarkoittaa johonkin sisältyvää tai siitä pääteltävissä olevaa, toisin sanoen julkilausumatonta mutta asiayhteydestä pääteltävissä olevaa asiaa.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Implisiittinen · Katso lisää »
Inari
Inarin kartta ja kyläkeskukset. Inarijärvi on Suomen suurimpia järviä. Sajos on saamelaisten parlamenttirakennus ja kulttuurikeskus Inarissa. Saamelaismuseo Siidan rakennuksia Inarissa. Keskiyön aurinko Inarijärvellä. Lemmenjoki Kiilopään aluetta Saariselällä. Kaunispään huipulla sijaitsee ravintola. Inarijärvi Inarin kirkonkylän kohdalla heinäkuussa vuonna 2005. Haja-asutusalueilla posti jaetaan linja-autolla usean talouden yhteiseen heittolaatikkoon. Inari on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Inari · Katso lisää »
Insesti
Oidipus ja sfinksi. Insesti (lat. incestus 'siveetön') eli sukurutsa (myös sukurutsaus) on toisilleen läheistä sukua olevien henkilöiden välistä sukupuolista kanssakäymistä.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Insesti · Katso lisää »
J. V. Snellman
Johan (Juhana) Vilhelm Snellman (12. toukokuuta 1806 Tukholma, Ruotsi – 4. heinäkuuta 1881 Kirkkonummi, Suomi) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies, yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja J. V. Snellman · Katso lisää »
Jamal
Jamalin niemimaan sijainti kartalla. Jamalin niemimaa on Luoteis-Siperiassa Karanmeren ja Obinlahden välissä sijaitseva 720 kilometriä pitkä ja 230 kilometriä leveä niemimaa, joka on suomensukuisten nenetsien eli samojedien asuttama.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Jamal · Katso lisää »
Johan Ludvig Runeberg
Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomalainen runoilija, opettaja ja toimittaja.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Johan Ludvig Runeberg · Katso lisää »
Johann Gottfried von Herder
Johann Gottfried von Herder vuonna 1775 Johann Gottfried von Herder (25. elokuuta 1744 Mohrungen, Itä-Preussi – 18. joulukuuta 1803 Weimar) oli saksalainen weimarilainen klassismin kauden kirjailija ja filosofi.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Johann Gottfried von Herder · Katso lisää »
Juha Pentikäinen
Juha Yrjänä Pentikäinen (s. 26. helmikuuta 1940 Rantsila) on Helsingin yliopiston uskontotieteen laitoksen emeritusprofessori sekä Lapin yliopiston ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin pohjoisen etnografian professori.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Juha Pentikäinen · Katso lisää »
Julius Krohn
Julius Krohn, kirjallisuuden ja kansanrunouden tutkija, runoilija Julius Leopold Fredrik Krohn (19. huhtikuuta 1835 Viipuri – 28. elokuuta 1888 Viipuri) oli suomalainen kansanrunouden tutkija, suomen kielen ja kirjallisuuden professori, runoilija, suomentaja ja lehtimies.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Julius Krohn · Katso lisää »
Kaarle Krohn
Kaarle Leopold Krohn (10. toukokuuta 1863 Helsinki – 19. heinäkuuta 1933 Sammatti) oli suomalainen kielitieteilijä, kansanrunouden tutkija ja Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoustutkimuksen professori.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Kaarle Krohn · Katso lisää »
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Kalevala · Katso lisää »
Kansallisromantiikka
Pekka Halosta, kirjallisuuden alalla Juhani Ahoa ja säveltaiteessa Jean Sibeliusta. Kansallisromantiikka on oman kansakunnan menneisyydestä virikkeitä etsinyt romanttinen tyylisuuntaus Euroopan eri maissa noin 1890–1910.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Kansallisromantiikka · Katso lisää »
Kansanperinne
''Punahilkka''-satu on eurooppalaista kansanperinnettä. Kansanperinteellä tarkoitetaan monenlaisia perinteitä ja kulttuurin muotoja, jotka liittyvät johonkin etniseen ryhmään.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Kansanperinne · Katso lisää »
Kansanusko
Yōkait ovat japanilaista kansanuskomusta. Kansanusko tarkoittaa tavallisen kansan uskonnonharjoitusta oman perheensä, kyläyhteisönsä tai koko väestön piirissä, siis ei järjestäytyneenä uskontona.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Kansanusko · Katso lisää »
Katekismus
Katekismus on kristillisen opin tiivistelmä.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Katekismus · Katso lisää »
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Katolinen kirkko · Katso lisää »
Katolinen kirkko Suomessa
Katolinen kirkko pitää Suomen suojeluspyhimyksenä piispa Henrikiä. Katolinen kirkko Suomessa on rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta, jolla on noin 15 902 jäsentä.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Katolinen kirkko Suomessa · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Keskiaika · Katso lisää »
Ketit
Ketit ovat pieni Siperiassa asuva kansa.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Ketit · Katso lisää »
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Kielitiede · Katso lisää »
Kirjallisuustiede
Kirjallisuustiede on humanistinen tiede, joka tutkii kirjallisuutta, sen tutkimusta ja kritiikkiä käyttäen hyväksi teoreettista ja historiallista tietoa.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Kirjallisuustiede · Katso lisää »
Koltat
Koltat eli kolttasaamelaiset ovat saamelaisten alkuperäiskansaan kuuluva etninen ryhmä Suomen Lapissa ja Kuolan niemimaalla Venäjällä sekä Norjassa.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Koltat · Katso lisää »
Kreikkalainen mytologia
Hydran'', noin 1475. Kreikkalaisella mytologialla tarkoitetaan antiikin Kreikan aikaista tarustoa, joka alun perin syntyi ja levisi suullisesti ja runomuotoisesti.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Kreikkalainen mytologia · Katso lisää »
Kristinuskon historia Suomessa
Robert Wilhelm Ekman, ''Piispa Henrik kastaa ensimmäisiä suomalaisia Kupittaan lähteellä'', 1850-luku. Maalaus pohjautuu perimätietoon, jolla tuskin on historiallista todellisuuspohjaa.Gardberg s. 7 Suomen ensimmäisiä kirkkorakennuksia ja sitä pidetään kansallispyhäkkönä. Kristinuskon historia Suomessa ulottuu niin sanottuun viikinkiaikaan, jolloin ensimmäiset kristilliset vaikutukset saapuivat Suomeen pääosin idästä.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Kristinuskon historia Suomessa · Katso lisää »
Kulttuuriantropologia
Kulttuuriantropologia on antropologian alalaji, joka tutkii ihmisten kulttuureja.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Kulttuuriantropologia · Katso lisää »
Kulttuurintutkimus
Kulttuurintutkimus on monitieteistä ja ensisijaisesti länsimaisen nykykulttuurin tutkimukseen keskittyvää humanistis-yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Kulttuurintutkimus · Katso lisää »
Kymmenen käskyä
Mooses lakitauluineen. Rembrandt, 1659. Kymmenen käskyä ovat juutalaisen ja kristillisen Raamatun mukaan Jumalan ihmiselle Mooseksen välityksellä Siinainvuorella antamat käskyt.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Kymmenen käskyä · Katso lisää »
Lauri Honko
Lauri Olavi Honko (6. maaliskuuta 1932 Hanko – 15. heinäkuuta 2002 Turku) oli suomalainen folkloristi ja uskontotieteen professori.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Lauri Honko · Katso lisää »
Loitsu
Loitsut ovat lausuttujen, kuiskattujen, ajateltujen tai laulettujen sanojen ketjuja, joilla on tarkoitus vaikuttaa tapahtumien kulkuun tai aikaansaada jotain tapahtumaan yliluonnollisesti.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Loitsu · Katso lisää »
Luonnonvalinta
Luonnonvalinta on evoluutioprosessi, jossa perinnölliset hyödylliset ominaisuudet runsastuvat ja haitalliset harvinaistuvat populaatiossa eri sukupolvien aikana.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Luonnonvalinta · Katso lisää »
Maailmankaikkeus
Kokoomakuva havaittavissa olevasta maailmankaikkeudesta logaritmisessa etäisyysmittakaavassa Maailmankaikkeus eli kaikkeus eli universumi tarkoittaa kaiken olemassa olevan kokonaisuutta.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Maailmankaikkeus · Katso lisää »
Maailmankuva
Maailmaa katsomassa. Maailmankuva eli todellisuuskäsitys koskee kokonaisuutena sitä, millainen todellisuus on.Maailmankuva on käsitys maailman kokonaisuudesta.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Maailmankuva · Katso lisää »
Maailmanpuu
Islantilainen kuvaus Yggdrasil-maailmanpuusta 1600-luvulta. Nidhöggr-lohikäärme näivertää hitaasti mutta vääjäämättä sen juuria, rapauttaen maailmaa. Maailmanpuu on myyttinen puu, joka sitoo taivaan ja maan yhteen tai kannattaa taivasta.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Maailmanpuu · Katso lisää »
Maailmanpylväs
Maailmanpylväs on myyttinen maan taivaan yhdysside ja taivaankannen tukipilari.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Maailmanpylväs · Katso lisää »
Marit
Marit eli marilaiset (aikaisemmin tšeremissit) on volgansuomalainen kansa Venäjällä.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Marit · Katso lisää »
Martti Haavio
Martti Henrikki Haavio (kirjailijanimi P. Mustapää; 22. tammikuuta 1899 Temmes – 4. helmikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kansanrunouden ja mytologian tutkija, runoilija ja akateemikko.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Martti Haavio · Katso lisää »
Martti Luther
Martti Luther oli saksalainen munkki ja teologi, jonka opetukset käynnistivät uskonpuhdistuksen katolisessa kirkossa ja johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Martti Luther · Katso lisää »
Matthias Alexander Castrén
Matthias Alexander Castrén (myös muodossa Matias Aleksanteri Castrén; 2. joulukuuta 1813 Tervola – 7. toukokuuta 1852 Helsinki) oli Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen professori ja uralilaisten kielten tutkimuksen ja etnografian uranuurtaja.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Matthias Alexander Castrén · Katso lisää »
Metodologia
Metodologia (Metodologiaan kuuluu johonkin oppialaan tai tutkimukseen liittyvien filosofisten oletusten ja perusteiden tutkiminen suhteessa tieteelliseen menetelmään. Tämän vuoksi tieteelliset julkaisut sisältävät usein ensimmäisenä tutkijoiden käyttämää metodologiaa käsittelevän luvun. Se ei esittele ainoastaan käytettyjä menetelmiä, vaan usein myös tutkijoiden ontologisia ja tietoteoreettisia näkemyksiä. Tutkimus tiettyä menetelmää käyttäen edellyttää, että tutkija on perehtynyt kyseiseen menetelmään ja siihen kuuluviin käytäntöihin. Tutkimuksen onnistuminen edellyttää myös tutkimuskohteeseen liittyvien lähtökohtien selvittämistä. Tutkimustyötä pitää pystyä arvioimaan sen ollessa käynnissä. Tutkimuksen tulokset täytyy olla ulkopuolisten tahojen arvioitavissa. Lisäksi on tutkimusta on tehtävä yleiset tieteeseen kohdistetut odotukset huomioon ottaen. Tieteellisen tutkimuksen pyrkimykset ja päämäärät riippuvat tutkimuksta vaativista seikoista. Esimerkiksi luonnontieteissä pyritään täsmällisiin teorioihin, kun taas ihmistä esimerkiksi psykologisena tai sosiaalisena olentona tutkittaessa ovat pääasiallisena huomion kohteena kulloinkin vallitsevat tapahtumat ja ilmiöt. Näin ollen luonnontieteellisessä tutkimuksessa ovat tärkeässä asemassa idealisointi ja rationalisointi. Kun ihmistä tutkitaan muuna kuin biologisena olentona, nämä asiat eivät ole juuri ollenkaan olennaisia.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Metodologia · Katso lisää »
Mikael Agricola
Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta. Ainuttakaan aikalaiskuvaa Agricolasta ei ole säilynyt. R. W. Ekman, ''Mikael Agricola luovuttaa Uuden testamentin suomennoksen kuningas Kustaa Vaasalle'', 1853. Mikael Agricola (noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan loi suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Mikael Agricola · Katso lisää »
Myöhäiskeskiaika
Jeanne d’Arcia esittävä kirjamaalaus. Myöhäiskeskiaika on yksi keskiajan kolmesta ajanjaksosta varhaiskeskiajan (500–1000) ja sydänkeskiajan (1000–1300) ohella.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Myöhäiskeskiaika · Katso lisää »
Mythologia Fennica
Mythologia Fennican 1. painoksen nimilehti (1789) Mythologia Fennica on Christfried Gananderin vuonna 1789 julkaisema ruotsinkielinen suomalaisen mytologian sanakirja.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Mythologia Fennica · Katso lisää »
Mytologia
Mytologia eli jumalaistarusto on kansan tai heimon myyttien järjestelmä, yhteinen tarusto ja uskomusten kokonaisuus.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Mytologia · Katso lisää »
Myytti
Gustave Moreau, ''Prometheus'', 1868. Myytti eli jumalaistaru (’puhe’, ’kertomus’, ’tarina’) on jumalia, yliluonnollisia olentoja, kaikkeuden syntyä tai muuta vastaavaa aihetta käsittelevä kertomus.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Myytti · Katso lisää »
Nationalismi
Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Nationalismi · Katso lisää »
Ob
Ob (hantiksi Aas, Jag, Kolta tai Jema, nenetsiksi Kolta tai Kuay, tataariksi Omar tai Umar) on yksi Venäjän pisimmistä joista ja läntisin Siperian suurista joista.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Ob · Katso lisää »
Pakanuus
Pakanuus viittaa ei-kristillisten uskontojen, yleensä ei kuitenkaan juutalaisuuden eikä islamin harjoittamiseen.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Pakanuus · Katso lisää »
Professori
suomen kielen professori. Professori (lyhenne prof.,, sanoista pro ’edessä’ ja fateri ’tunnustaa’) on yliopiston korkein opetus- ja tutkimustehtävä sekä suomalainen arvonimi.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Professori · Katso lisää »
Psalmien kirja
Psalmien kirja eli Psalmit (”Ylistykset”;, ”Laulut”) on yksi Raamatun Vanhan testamentin viisauskirjoista.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Psalmien kirja · Katso lisää »
Psykologia
Psykologia on tieteenala, jonka tutkimuksen kohteiksi katsotaan yleisesti kuuluvan ihmisen mieli ja käyttäytyminen.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Psykologia · Katso lisää »
Rafael Karsten
Sigfrid Rafael Karsten (16. elokuuta 1879 Koivulahti – 21. helmikuuta 1956 Helsinki) oli suomalainen uskontotieteilijä ja filosofi.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Rafael Karsten · Katso lisää »
Riitti
Riitti (latinan sanasta ritus ’tapa’, ’toimitus’) on juhlameno, pyhä seremonia tai uskonnollinen toimitus.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Riitti · Katso lisää »
Romantiikka
Caspar David Friedrich, ''Vaeltaja sumumeren yllä'', 1818. Romantiikka oli 1700-luvun lopussa Euroopassa alkanut taiteellinen ja älyllinen suuntaus, joka puhkesi kukoistukseen Saksassa 1790-luvulla ensin kirjallisuudessa ja lopulta filosofiassa.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Romantiikka · Katso lisää »
Roomalainen mytologia
Roomalainen mytologia tarkoittaa antiikin Rooman tarustoa.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Roomalainen mytologia · Katso lisää »
Saamelainen muinaisusko
Saamelainen noitarumpu. Seita, saamelaisten pyhä kultti- ja uhripaikka. Saamelainen muinaisusko tarkoittaa saamelaisten uskonnollisia tapoja ja uskomuksia, joita harjoitettiin ennen kristinuskon valtakautta.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Saamelainen muinaisusko · Katso lisää »
Saamelaiset
Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Saamelaiset · Katso lisää »
Sankari
Akhilleus, sankari kreikkalaisessa mytologiassa Momotaro on kansansankari japanilaisessa mytologiassa Sankari (naisesta sankaritar) on urotöistään ja rohkeudestaan kuuluisa henkilö.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Sankari · Katso lisää »
Sielulintu
Sielulintu oli linnun hahmoinen sielueläin ja vertauskuva suomalaisessa ja karjalaisessa muinaisuskossa.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Sielulintu · Katso lisää »
Skandinaavinen mytologia
Thor taistelee jättiläisten kanssa. Mårten Eskil Wingen maalaus vuodelta 1872. Skandinaavinen mytologia (myös pohjoismainen mytologia tai muinaisnorjalainen mytologia) tarkoittaa Skandinavian rautakautisten ja varsinkin viikinkiaikaisten asukkaiden myyttejä ja uskomuksia.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Skandinaavinen mytologia · Katso lisää »
Sosiologia
Sosiologia on yleinen ja laaja-alainen yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta, sosiaalista toimintaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Sosiologia · Katso lisää »
Suomalainen muinaisusko
Joutsen ja muna Karjalassa sijaitsevan kalliopiirroksen mukaan Suomalainen muinaisusko tarkoittaa ennen kristinuskon valtakautta Suomen alueella harjoitettuja uskonnollisia tapoja ja uskomuksia.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Suomalainen muinaisusko · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kansat
Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Katso lisää »
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry (lyh. SKS) on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja yleishyödyllinen yhdistys.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura · Katso lisää »
Suomalaisten muinaiset jumalat
278x278px Suomalaisten muinaiset jumalat ovat suomalaiseen ja karjalaiseen muinaisuskontoon kuuluvia jumaluuksia ja henkiolentoja.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Suomalaisten muinaiset jumalat · Katso lisää »
Suomen esihistoria
Viitattu.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Suomen esihistoria · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Suomi · Katso lisää »
Teismi
Teismi (kreikan sanasta theos, jumala) eli jumalausko on laajassa merkityksessä käsitys, jonka mukaan on olemassa persoonallinen Jumala tai jumalia.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Teismi · Katso lisää »
Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia
Kun filosofia syntyi antiikin Kreikassa, kaikki maailmaa koskevan tiedon hankinta luettiin filosofian alaan.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia · Katso lisää »
The Origin and Development of the Moral Ideas
Teoksen kansi. The Origin and Development of the Moral Ideas on suomalaisen sosiologin Edvard Westermarckin pääteos, moraalin evoluutioteoreettista taustaa käsittelevä sosiaaliantropologinen ja filosofinen yleisesitys, joka ilmestyi kahdessa osassa englanniksi vuosina 1906 ja 1908.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja The Origin and Development of the Moral Ideas · Katso lisää »
Turun akatemia
Turun akatemian rakennus vuoden 1827 tulipalon jälkeen. Kuninkaallinen Turun Akatemia (nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Turun akatemia · Katso lisää »
Turun yliopisto
Turun kauppatorin laidalla. Wäinö Aaltosen veistos ''Genius ohjaa nuoruutta''. Kirjaston edessä oleva ''Tieteen tammi'' on istutettu vuonna 1973. Turun yliopisto (lyhenne TY tai UTU) on ensimmäinen täysin suomenkielinen yliopisto, ja se perustettiin vuonna 1920.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Turun yliopisto · Katso lisää »
Turun yliopiston humanistinen tiedekunta
Humanistisen tiedekunnan rakennuksia Sirkkalan kasarmilla: keltaisessa talossa, joka on toiminut sotilassairaalana, sijaitsevat historia-aineet, ja punertavassa rakennuksessa, jossa on toiminut muun muassa upseerikerho, sijaitsee esimerkiksi taiteiden tutkimuksen oppiaineita. Humanistinen tiedekunta on yksi Turun yliopiston tiedekunnista.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Turun yliopiston humanistinen tiedekunta · Katso lisää »
Tuula Sakaranaho
Tuula Helena Sakaranaho (s. 13. huhtikuuta 1955, Oulu) on suomalainen filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston uskontotieteen professori emerita, joka jäi eläkkeelle professorin virastaan vuonna 2021.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Tuula Sakaranaho · Katso lisää »
Udmurtit
Udmurtit ovat uralilainen kansa, joka puhuu uralilaisiin kieliin lukeutuvaa udmurttia.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Udmurtit · Katso lisää »
Uno Harva
Uno Nils Oskar Harva (vuoteen 1927 Holmberg, myös Holmberg-Harva; 31. elokuuta 1882 Ypäjä – 13. elokuuta 1949 Turku) oli kansainvälisesti tunnettu suomalainen uskontotieteilijä, joka loi Rafael Karstenin ohella ensimmäisenä pohjaa tieteenalan vakiintumiselle.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Uno Harva · Katso lisää »
Uskonto
Uskontojen tunnuksia.Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle: Rivi 1. kristinusko, juutalaisuus, hindulaisuus.Rivi 2. islam, buddhalaisuus, šintolaisuus Rivi 3. sikhiläisyys, Bahá'í, jainalaisuus. Uskonto tarkoittaa uskoa ja siihen liittyvää pyhyyden kokemusta, joka on muotoutunut oppijärjestelmäksi ja ilmenee erilaisina (yhteisöllisinä) tapoina ja (palvonta)menoina.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Uskonto · Katso lisää »
Uskontotiede
Uskontotiede on humanistis-yhteiskuntatieteellistä uskontojen tutkimusta.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Uskontotiede · Katso lisää »
Vainajien palvonta
Vainajainpalvonta eli manismi (vainajahenget) tarkoittaa vainajille määrätavoin, esimerkiksi uhraamalla osoitettua uskonnollista kunnioitusta, joka perustuu käsitykseen vainajan kyvystä vaikuttaa jälkeen jääneiden elämään.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Vainajien palvonta · Katso lisää »
Valistus
Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Valistus · Katso lisää »
Välineellinen arvo
Välineellinen arvo voi olla sekä fyysisen objektin että abstraktin objektin arvo, ei itseisarvo vaan keino saavuttaa jotain muuta.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Välineellinen arvo · Katso lisää »
Veikko Anttonen
Veikko Kalevi Anttonen (s. 22. elokuuta 1948 Nousiainen) on suomalainen uskontotieteilijä.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Veikko Anttonen · Katso lisää »
Vienanmeri
Kantalahden rantaa. Satelliittikuvia Vienanmerestä 23. huhtikuuta 2000 (yllä) ja 3. toukokuuta 2001 (alla). Vienanmeren kartta vuodelta 1635. Vienanmeri (eli ’Valkoinen meri’) on Venäjän luoteisosassa Pohjoisella jäämerellä Barentsinmeressä sijaitseva lahti, joka jää Kaninin niemimaan ja Kuolan niemimaan väliin sekä viimeksi mainitun taakse.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Vienanmeri · Katso lisää »
Westermarck-ilmiö
Westermarck-ilmiö on suomalaisen Edvard Westermarckin teoria, jonka mukaan henkilöt eivät tunne luontaista sukupuolista vetoa kasvukumppaneihinsa, kuten sisaruksiinsa.
Uusi!!: Uskontotieteen oppihistoria Suomessa ja Westermarck-ilmiö · Katso lisää »
