Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
45 suhteet: Akkalansaame, Boris Godunov, Iivana Julma, Inari, Ivalo, Jatkosota, Kalastus, Koltanmaa, Koltansaame, Kolttain mailta, Kolttaneuvosto, Kolttasaamelainen puku, Kolttasaamelaisten historia, Kolttasaamelaisten kirjallisuus, Kuolan niemimaa, Lappi, Luterilaisuus, Metsästys, Mustola, Nellim, Neuvosto-Venäjä, Norja, Norjan kieli, Nuorttijärvi, Ortodoksia, Ortodoksinen kirkko, Paatsjoki, Petsamo, Petsamon luostari, Poronhoito, Saamelaiset, Saamelaiskäräjät (Norja), Saamen lippu, Sarmijärvi, Sevettijärvi, Suomen kieli, Suomi, Suonikylä, Talvisota, Tarton rauha, Trifon Petsamolainen, Vasili Šuiski, Venäjä, Venäjän kieli, 1920.
Akkalansaame
Akkalansaame on kuollut uralilainen kieli.
Uusi!!: Koltat ja Akkalansaame · Katso lisää »
Boris Godunov
Boris Godunov Boris Fjodorovitš Godunov; (1552 – 23. huhtikuuta (J: 13. huhtikuuta) 1605 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Venäjän tsaari vuosina 1598–1605.
Uusi!!: Koltat ja Boris Godunov · Katso lisää »
Iivana Julma
Iivana Julma eli Iivana IV; (25. elokuuta 1530 Moskova, Moskovan ruhtinaskunta – 28. maaliskuuta (J: 18. maaliskuuta) 1584 Moskova, Moskovan Venäjä) oli Moskovan ruhtinas vuosina 1533–1547 ja myöhemmin Venäjän ensimmäinen tsaari vuodesta 1547 aina kuolemaansa asti. Alkukielisessä nimityksessä Ivan Groznyi sana groznyi ei tarkoita julmaa, vaan toisaalta enemmänkin ”hirmuista”, pelonsekaista kunnioitusta herättävää, toisaalta suurta, suurenmoista. Venäläisessä traditiossa hänestä käytetään nimitystä Ivan Vasiljevitš isänsä ja edeltäjänsä Vasili III:n mukaan. Iivana muistetaan parhaiten julmuudestaan ja vainoharhaisuudestaan, mutta hänen valtakaudellaan Venäjä myös laajeni huomattavasti; Moskovan Venäjä valloitti Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikunnat ja Venäjästä tuli yksi maailman suurimmista valtioista. Toisaalta Iivana menestyi kehnosti Liivinmaan liittoa, Ruotsia, Tanskaa ja Puola-Liettuaa vastaan käymässään sodassa. Iivana oli hyvin väkivaltainen henkilö ja sitkeästi toistellun legendan mukaan surmasi poikansa ja perijänsä Ivanin. Tämän kuolema johti 20 vuotta myöhemmin Venäjää varhaiskeskiajalta saakka hallinneen Rurikin dynastian päättymiseen, koska Iivanan toinen poika ja seuraaja Fjodor I kuoli lapsettomana. Venäjän myöhemmistä johtajista esimerkiksi Josif Stalin käytti Iivana Julman luonnetta ja saavutuksia historiallisena perusteluna julmalle hallinnolleen. ''Iivana Julma'', maalaus noin vuodelta 1600.
Uusi!!: Koltat ja Iivana Julma · Katso lisää »
Inari
Inarin kartta ja kyläkeskukset. Inarijärvi on Suomen suurimpia järviä. Sajos on saamelaisten parlamenttirakennus ja kulttuurikeskus Inarissa. Saamelaismuseo Siidan rakennuksia Inarissa. Keskiyön aurinko Inarijärvellä. Lemmenjoki Kiilopään aluetta Saariselällä. Kaunispään huipulla sijaitsee ravintola. Inarijärvi Inarin kirkonkylän kohdalla heinäkuussa vuonna 2005. Haja-asutusalueilla posti jaetaan linja-autolla usean talouden yhteiseen heittolaatikkoon. Inari on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa.
Uusi!!: Koltat ja Inari · Katso lisää »
Ivalo
Liikenneympyrä valtatie 4:llä Ivalon keskustassa kuvattuna pohjoisesta tammikuussa 2007. Sama risteysalue Lapin sodan tuhon jäljiltä kuvattuna etelästä marraskuussa 1944. Ivalo (ja) on Inarin suurin taajama ja hallinnollinen keskus Inarijärven eteläpuolella.
Uusi!!: Koltat ja Ivalo · Katso lisää »
Jatkosota
Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.
Uusi!!: Koltat ja Jatkosota · Katso lisää »
Kalastus
Kalastajia Bangladeshissa. Pieni höyrykäyttöinen valaanpyyntialus Kanadan Sept-Îlesissä noin vuonna 1900. Kalastus on elinkeinoista vanhimpia.
Uusi!!: Koltat ja Kalastus · Katso lisää »
Koltanmaa
Koltanmaa viittaa kolttien historialliseen asuinalueeseen.
Uusi!!: Koltat ja Koltanmaa · Katso lisää »
Koltansaame
Koltansaame (koltansaameksi sääʹmǩiõll) on Suomen Inarissa ja Venäjän Petsamon kuntapiirissä puhuttava uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli, jota puhuu äidinkielenään hieman yli 300 henkilöä.
Uusi!!: Koltat ja Koltansaame · Katso lisää »
Kolttain mailta
Kolttain mailta: Kansatieteellisiä kuvauksia Kuolan Lapista on opettaja Samuli Paulaharjun kirjoittama ja kuvittama suomalainen tietokirja.
Uusi!!: Koltat ja Kolttain mailta · Katso lisää »
Kolttaneuvosto
Kolttaneuvosto on Suomen kolttalaissa säädetty kolttien kyläkokouksen valitsema elin, joka antaa viranomaisille lausuntoja kolttia koskevissa asioissa.
Uusi!!: Koltat ja Kolttaneuvosto · Katso lisää »
Kolttasaamelainen puku
Erkki Lumisalmi ja Veikko Feodoroff kolttamiehen puvussa. kolttanaisia päässään perinteinen naimattoman tytön päähine peeʹrvesǩ. ''Šaamšiǩ''in päällisosa, ''laakk'', myös koristellaan helmillä. Kolttasaamelainen puku on kolttien käyttämä saamenpuku, joka eroaa merkittävästi muiden ei-itäsaamelaisten vaatetuksesta.
Uusi!!: Koltat ja Kolttasaamelainen puku · Katso lisää »
Kolttasaamelaisten historia
Kolttasaamelaisten historia käsittää kolttien kansan historian ja vaiheet 1500-luvulta nykypäivään.
Uusi!!: Koltat ja Kolttasaamelaisten historia · Katso lisää »
Kolttasaamelaisten kirjallisuus
Kolttasaamelaisten kirjallisuus alkoi kehittyä koltansaamen ortografian eli kirjoitustavan luomisen jälkeen 1970-luvun alussa.
Uusi!!: Koltat ja Kolttasaamelaisten kirjallisuus · Katso lisää »
Kuolan niemimaa
Kuolan niemimaa sijaitsee Luoteis-Venäjällä.
Uusi!!: Koltat ja Kuolan niemimaa · Katso lisää »
Lappi
Lappi Euroopan kartalla. Rajojen määrittely vaihtelee lähteestä toiseen. Lappi (ja) on Fennoskandian pohjoisin osa, joka kuuluu nykyään Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään.
Uusi!!: Koltat ja Lappi · Katso lisää »
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Koltat ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Metsästys
Kalliopiirros metsästämisestä Algeriassa. Villisian metsästystä 1300-luvulla. Metsästys on vapaana elävien riistaeläinten pyydystämistä.
Uusi!!: Koltat ja Metsästys · Katso lisää »
Mustola
Mustola tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Koltat ja Mustola · Katso lisää »
Nellim
Nellimin kylänäkymä Nellimin kolttasaamelaisten ortodoksikirkko Nellim on kylä Inarin kunnassa Inarijärven rannalla.
Uusi!!: Koltat ja Nellim · Katso lisää »
Neuvosto-Venäjä
Neuvosto-Venäjä, virallisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (lyhenne SFNT), on nimitys bolševikkien hallitsemasta Venäjästä ennen Neuvostoliiton perustamista.
Uusi!!: Koltat ja Neuvosto-Venäjä · Katso lisää »
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Koltat ja Norja · Katso lisää »
Norjan kieli
Norjan kieli on Norjan kuningaskunnan virallinen kieli, joka kuuluu kansankielisessä muodossaan skandinaavisten kielten läntiseen haaraan.
Uusi!!: Koltat ja Norjan kieli · Katso lisää »
Nuorttijärvi
Nuorttijärvestä patoamalla tehtyä Ylä-Tuuloman tekojärveä Nuorttijärvi oli Tuulomajoen vesistön keskusjärvi Venäjän Lapissa, nykyisessä Kuolan piirissä.
Uusi!!: Koltat ja Nuorttijärvi · Katso lisää »
Ortodoksia
Ortodoksia ja ortodoksisuus (”oikea” ja ”ylistys”) tarkoittavat sananmukaisesti käännettynä oikeaa ylistystä, mutta ortodoksia on vakiintunut suomen kielessä tarkoittamaan (Suomen ja Itä-Euroopan) ortodoksisen kirkon uskonkäsitystä.
Uusi!!: Koltat ja Ortodoksia · Katso lisää »
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Uusi!!: Koltat ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Paatsjoki
Paatsjoki (inarinsaameksi Paččvei,, tai Патсойоки) on Paatsjoen vesistön Inarijärven Barentsinmereen laskeva laskujoki, joka virtaa Suomen, Venäjän ja Norjan alueilla.
Uusi!!: Koltat ja Paatsjoki · Katso lisää »
Petsamo
Suomeen kuulunut Petsamon kunta-alue merkitty karttaan keltaisella ja vihreällä. Vihreällä merkityn osan Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa vuonna 1940 ja uudelleen Moskovan välirauhassa vuonna 1944. Keltaisella merkityn osan Suomi sai pitää Moskovan rauhassa, mutta joutui luovuttamaan sen Moskovan välirauhassa. Vaaleanpunaisella karttaan on merkitty Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, joka myytiin Neuvostoliitolle vuonna 1947. Petsamo oli vuosina 1920–1944 (1947) olemassa ollut Suomen kunta.
Uusi!!: Koltat ja Petsamo · Katso lisää »
Petsamon luostari
Trifon Petsamolaisen luostarin sisäänkäynti (2014) Trifon Petsamolaisen luostarin rakennuksia (2014) Petsamon luostari on ortodoksinen luostari Petsamon piirissä Murmanskin alueella Venäjällä.
Uusi!!: Koltat ja Petsamon luostari · Katso lisää »
Poronhoito
Poronhoito on perinteinen arktisten kansojen elinkeino.
Uusi!!: Koltat ja Poronhoito · Katso lisää »
Saamelaiset
Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Uusi!!: Koltat ja Saamelaiset · Katso lisää »
Saamelaiskäräjät (Norja)
Norjan saamelaiskäräjien logo. Norjan saamelaiskäräjät on Norjan saamelaisten hallintoelin.
Uusi!!: Koltat ja Saamelaiskäräjät (Norja) · Katso lisää »
Saamen lippu
Saamen lippu. Saamen lippu tangossa Saamen lippu on saamelaisten kansallisuuden tunnus, joka virallistettiin vuonna 1986.
Uusi!!: Koltat ja Saamen lippu · Katso lisää »
Sarmijärvi
Sarmijärvi on järvi Inarissa Lapin maakunnan pohjoisosassa.
Uusi!!: Koltat ja Sarmijärvi · Katso lisää »
Sevettijärvi
Sevettijärvi on Inarin kunnassa koltta-alueella, Itä-Lapissa sijaitseva kylä Itäisen Jäämerentien varrella, noin 120 kilometriä koilliseen Inarista.
Uusi!!: Koltat ja Sevettijärvi · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Koltat ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Koltat ja Suomi · Katso lisää »
Suonikylä
Suonikylä oli kolttasaamelaisten lapinkylä eli siida Suomelle vuosina 1920–1944 kuuluneen Petsamon kunnan keskiosassa.
Uusi!!: Koltat ja Suonikylä · Katso lisää »
Talvisota
Neuvostoliiton sotilastukikohtia Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.
Uusi!!: Koltat ja Talvisota · Katso lisää »
Tarton rauha
Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 14.
Uusi!!: Koltat ja Tarton rauha · Katso lisää »
Trifon Petsamolainen
''Pyhittäjä Trifon Petsamolainen'', ikoni Konstantin Korovin, ''Pyhittäjä Trifonin joki Petsamossa Venäjällä'', 1894 Trifon Petsamolainen (Kuolalainen) oli 1500-luvulla Kuolan niemimaalla ja Lapissa vaikuttanut ortodoksinen munkki ja askeetti, jota pidetään Petsamon luostarin ja Boris Glebin kappelin perustajana.
Uusi!!: Koltat ja Trifon Petsamolainen · Katso lisää »
Vasili Šuiski
Vasili Šuiski Vasili IV Ivanovitš Šuiski (1552 – 16. syyskuuta 1612 Moskova) oli Venäjän tsaari vuosina 1606–1610 ja viimeinen Rurikin dynastiaan kuulunut Venäjän hallitsija.
Uusi!!: Koltat ja Vasili Šuiski · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Koltat ja Venäjä · Katso lisää »
Venäjän kieli
259x259px Venäjän kielen osaaminen EU-maissa Venäjän kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ukraina, valkovenäjä ja ruteeni.
Uusi!!: Koltat ja Venäjän kieli · Katso lisää »
1920
Vuosi 1920 oli karkausvuosi, joka alkoi torstaista.
Uusi!!: Koltat ja 1920 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Koltansaamelaiset, Kolttasaamelaiset, Saa´mi Nue´tt ry, Saaˊmi Nueˊtt.
