Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
145 suhteet: Aarnihauta, Ahti, Akka (jumala), Aleksis Kivi, Avioton lapsi, Äkräs, Bakkanaalit, Baltian maat, Christfried Ganander, Dauidin Psalttari, Deminutiivi, Demoni, Dionysos, Emuu, Espoon tuomiokirkko, Espoonlahti, Etäsukukieli, Etiäinen, Etymologia, Haltija, Hattara (mytologia), Henkiolento, Hieros gamos, Hiidenkiuas, Hiisi, Hiitola, Hippa (mytologia), Hippiäinen, Hittavainen, Idolatria, Ihtiriekko, Iku-Turso, Ilmarinen, Ilmatar, Iso härkä, Jatulintarha, Jatulit, Joukahainen, Jumala, Jumi, Juminkeko, Kakkiainen, Kaleva (kansanperinne), Kalevala, Kalevalainen runous, Kalevanpoika, Kansanusko, Karjalaiset (kansa), Kaura, Kave, ..., Köndös, Keijukainen, Kekri, Killi, Killinen, Kimmo, Komulainen, Kouko, Kouvo, Kouvola, Kratti, Kristinuskon historia Suomessa, Kuippana, Kullervo, Kustaa Vilkuna, Kuu (jumala), Kyöpelinvuori, Lempi, Lempo, Liekkiö, Lintukoto, Luonnotar, Luonto (mytologia), Maaemo, Maahinen, Maailmanpylväs, Maan haltija, Malaria, Martti Haavio, Mörkö, Menninkäinen, Metsänneito, Mielikki, Mikael Agricola, Mikael Agricolan jumalaluettelo, Monrepos, Mythologia Fennica, Nalli, Näkki, Noituus, Nyyrikki, Panu (henkiolento), Panula, Para (henkiolento), Paranvoi, Päivätär, Peikko, Pellonpekko, Perkūnas, Perkele, Perun, Piru, Pohjanmaa, Polyteismi, Puhuri, Pyhä kivi, Rahko, Rauni, Rongoteus, Ruis, Saamelaiset, Saatana, Sigfridus Aronus Forsius, Skandinaaviset kielet, Soini, Suomalainen muinaisusko, Suomalaiset, Suomalaiset taruolennot, Synty (mytologia), Syntyinen, Tapio, Tapiola, Tellervo, Tonttu, Tulen iskentä, Tuonela, Tupajumi, Turilasmaiset, Tursaat, Uhripuu, Ukko, Vainajien palvonta, Vakkajuhlat, Vammaisuus, Vanha ylioppilastalo, Väinämöinen, Väinämöisen kiellot, Väinämöisen tuomio, Väki (mytologia), Veen emonen, Vellamo, Vetehinen, Viipuri, Virankannos, 1551. Laajenna indeksi (95 lisää) »
Aarnihauta
Tarinoita aarteita vartioivista olennoista on tunnettu muuallakin. Tässä irlantilainen taruolento leprechaun laskee kultaansa. Aarnihaudat ovat suomalaisessa kansanperinteessä taianomaisia paikkoja, joihin on haudattu aarre.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Aarnihauta · Katso lisää »
Ahti
Elias Muukka: ''Ahdin valtakunnassa'' (1934). Ahti on suomalaisessa kansanperinteessä ja muinaisuskossa esiintyvä veden jumala tai haltija.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Ahti · Katso lisää »
Akka (jumala)
Akka-nimitystä on toisinaan käytetty Ukko ylijumalan naisesta, ja hänet on joskus tulkittu hedelmällisyyden jumalattareksi.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Akka (jumala) · Katso lisää »
Aleksis Kivi
Aleksis Kivi (oik. Alexis Stenvall; 10. lokakuuta 1834 Nurmijärvi – 31. joulukuuta 1872 Tuusula) oli suomalainen kirjailija.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Aleksis Kivi · Katso lisää »
Avioton lapsi
Avioton lapsi (lyh. au-lapsi) on käsite, jolla viitataan avioliiton ulkopuolella syntyneeseen lapseen eli lapseen, jonka vanhemmat eivät ole olleet keskenään naimisissa lapsen syntyessä.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Avioton lapsi · Katso lisää »
Äkräs
Äkräs oli muun muassa nauriin haltija. Äkräs on Mikael Agricolan ensimmäisenä mainitsema karjalaisten monipuolinen sadon ja kasvillisuuden haltija.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Äkräs · Katso lisää »
Bakkanaalit
1400-luvulla eläneen Andrea Mantegnan tulkinta antiikin bakkanaaleista. Bakkanaalit olivat roomalaisten pitämiä, viininjumala Bacchukselle omistettuja villejä juhlia.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Bakkanaalit · Katso lisää »
Baltian maat
Baltian maat ovat Viro, Latvia ja Liettua.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Baltian maat · Katso lisää »
Christfried Ganander
Laatta Gananderin synnyinkodin seinässä Haapajärvellä. Christfried (Kristfrid) Ganander (21. marraskuuta 1741 Haapajärvi – 17. helmikuuta 1790 Rantsila) oli suomalaisen kansankulttuurin kerääjä, pappi ja sanakirjan tekijä.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Christfried Ganander · Katso lisää »
Dauidin Psalttari
''Dauidin Psalttari'' Dauidin Psalttari ("Daavidin psalttari") on Mikael Agricolan tekemä käännös Raamatun Psalmien kirjasta.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Dauidin Psalttari · Katso lisää »
Deminutiivi
Deminutiivi (myös diminutiivi) eli pienennysmuoto tarkoittaa vähennysmuotoa tai johdosta, hellittelymuotoa.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Deminutiivi · Katso lisää »
Demoni
Assyrialais-babylonialainen demoni Pazuzu, pronssiveistos noin 800–700 eaa. Demoni on eräänlainen henkiolento tai jumaluus, usein paha.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Demoni · Katso lisää »
Dionysos
Dionysos 500-luvulta eaa. peräisin olevassa kreikkalaisessa maalauksessa. Dionysos on kreikkalaisessa mytologiassa viinin, näyttämötaiteen, päihtyneen hurmion ja hedelmällisyyden jumala.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Dionysos · Katso lisää »
Emuu
Emuut ovat itäsuomalaisia ja karjalaisia myyttisiä olentoja, jotka ovat jonkin kasvi- tai eläinlajin kantavanhempia.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Emuu · Katso lisää »
Espoon tuomiokirkko
Espoon tuomiokirkko (ruots. Esbo domkyrka) on Suomen evankelisluterilaisen kirkon Espoon hiippakunnan tuomiokirkko ja kahden seurakunnan eli Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Esbo svenska församlingenin kotikirkko.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Espoon tuomiokirkko · Katso lisää »
Espoonlahti
Espoonlahti () on Espoossa sijaitseva kaupunginosa numero 34, joka sijaitsee samannimisen vesistöalueen itärannalla.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Espoonlahti · Katso lisää »
Etäsukukieli
Suomen kielen ja muiden itämerensuomalaisten kielten näkökulmasta etäsukukielet tarkoittavat kaikkia uralilaiseen kielikuntaan kuuluvia kieliä, jotka eivät ole itämerensuomalaisia.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Etäsukukieli · Katso lisää »
Etiäinen
Etiäinen on kansanuskomusten mukaan ihmisen kuvajainen, kaksoisolento tai aistittava vaikutelma, joka kulkee hänen edellään ja tekee tai on tekevinään edellä samoja asioita, jotka asianosainen myöhemmin itse tekee.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Etiäinen · Katso lisää »
Etymologia
Etymologia (kreikan sanasta ἔτυμον ’oikea merkitys’) eli sanojen alkuperän tutkimus Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 tai sananselitysoppi on kielitieteisiin, erityisesti historiallis-vertailevaan kielitieteeseen kuuluva tutkimusala, jonka tutkimuskohteena on sanojen alkuperä ja historia.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Etymologia · Katso lisää »
Haltija
Haltijat eli haltiat ovat mytologisia taruolentoja, joiden on uskottu hallitsevan tai suojelevan jotakin paikkaa tai olentoa.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Haltija · Katso lisää »
Hattara (mytologia)
Hattara on suomalainen taruolento.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Hattara (mytologia) · Katso lisää »
Henkiolento
Henkiolento tai henki tarkoittaa yliluonnollista olentoa kuten haamua tai kummitusta.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Henkiolento · Katso lisää »
Hieros gamos
Mahdollisesti pyhää yhdyntää esittävä kalliopiirros Ruotsista Hieros gamos (kreikkaa ιερός γάμος, "pyhä avioliitto") tai hierogamia (kreikkaa ιερογαμία, taas "pyhä avioliitto") tarkoittaa pariutumista ja usein myös avioliittoa jumalan ja ihmisnaisen tai -miehen välillä, joka tapahtui yleensä keväällä.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Hieros gamos · Katso lisää »
Hiidenkiuas
Hiidenkiuas Kotkassa Höyterinpohjan alueella. Hiidenkiuas on lähinnä Suomen meren rannikkoseuduilla tavattava hautaröykkiötyyppi, joka on jo vanhastaan liitetty kivikauden Kiukaisten kulttuuriin ja pronssikauden asutuskulttuureihin Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Hiidenkiuas · Katso lisää »
Hiisi
Hiisi on itämerensuomalaisten kansojen alkuperäisuskonnon pyhä paikka.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Hiisi · Katso lisää »
Hiitola
Hiitolan epävirallinen perinnevaakuna. Hiitola on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Hiitola · Katso lisää »
Hippa (mytologia)
Hippa eli Hiippa eli Hiippo eli Hippo eli Vippo eli Viipeli Viippo on suomalainen taruolento, metsänhaltija.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Hippa (mytologia) · Katso lisää »
Hippiäinen
Hippiäinen (Regulus regulus) on pienikokoinen varpuslintu.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Hippiäinen · Katso lisää »
Hittavainen
Hittavainen on suomalaisessa kansanperinteessä esiintyvä metsänhaltija, joka auttoi jäniksen pyynnissä.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Hittavainen · Katso lisää »
Idolatria
Vanhan testamentin mukaan vieraan jumalan palvonta raivostutti Jumalan. Idolatria on kuvien, esineiden, asioiden, ajatusten ynnä muiden sellaisten uskonnollista palvontaa.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Idolatria · Katso lisää »
Ihtiriekko
Ihtiriekko (myös mm. äpärä, liekkiö, sikiö, heitto, uloskannettu tai lehtikelikko) on suomalaisten uskomusten mukaan siunaamatta, kastamatta tai väärään paikkaan haudatun lapsen tai sikiön kummitus.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Ihtiriekko · Katso lisää »
Iku-Turso
E. N. Setälän mukaan tämänkaltainen tursaansydän-merkki on ollut nimensä mukaisesti Tursas-jumalan (tai olennon) merkki. Iku-Turso (myös Tursas, Turso, Turisas, Iku Turilas ja Meritursas) on kalevalaisessa runoudessa esiintyvä vedenhaltija tai merihirviö, joka toimii myös alkuolentona ja tautidemonina.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Iku-Turso · Katso lisää »
Ilmarinen
Akseli Gallen-Kallelan maalaus ''Sammon taonta'' vuodelta 1893. Ilmarinen on ahjon edessä seisova paidaton mies. Ilmarinen eli seppä tai seppo Ilmarinen on suomalaisten kansanrunojen seppäsankari, yksi Kalevalan päähenkilöistä, alkuperäinen taivaanjumala ja yksi kalevanpojista.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Ilmarinen · Katso lisää »
Ilmatar
Ilmatar Robert Wilhelm Ekmanin maalauksessa (1860). Ilmattaret eli Ilman immet ovat kalevalaisessa kansantarustossa esiintyviä taivaalla asuvia jumalaisia neitoja.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Ilmatar · Katso lisää »
Iso härkä
Iso härkä on kalevalaisessa kansanrunoudessa esiintyvä jättikokoinen härkä.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Iso härkä · Katso lisää »
Jatulintarha
Finbyn Jatulintarha Nauvossa sijaitsee länsi-luoteeseen viettävällä kalliolla. Jatulintarhan läpimitta on noin 8 metriä. Jatulintarha on kivien reunustama polku, labyrintti, joka johtaa kuvion ulkoreunalta sen keskelle.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Jatulintarha · Katso lisää »
Jatulit
Jatulit (ruotsalaisissa murteissa jatuler) ovat tarun mukaan muun muassa Peräpohjolan rannikolla asunut jättiläiskansa.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Jatulit · Katso lisää »
Joukahainen
Joukahaisen kosto, Akseli Gallen-Kallela, 1897 Joukahainen on Kalevalan ja kalevalaisten kansanrunojen henkilö, nuori ja laiha Lapin tietäjä.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Joukahainen · Katso lisää »
Jumala
Saksassa, myöhään 1400-luvulla. Jumala on teismissä eli jumalauskossa useimmiten persoonallinen, kaikkeuteen vaikuttava yliluonnollinen olento.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Jumala · Katso lisää »
Jumi
Jumi on erityisesti suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien kansojen käyttämä yliluonnollisten ilmiöiden, lähinnä panteistisen maailmanhengen nimitys.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Jumi · Katso lisää »
Juminkeko
Juminkeko on arvoitukselliselle Jumi-henkiolennolle kuulunut paikka tai asia, jonka merkitys on epävarma.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Juminkeko · Katso lisää »
Kakkiainen
Katkiainen, katka, katikas ja kakkiainen olivat nimityksiä monille pienille eliöille ja uskomusolennoille, joista osa suomalaisen kansanperinteen mukaan katkoi hapsia, karvoja tai siimoja.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Kakkiainen · Katso lisää »
Kaleva (kansanperinne)
Oskar Kallis: "Kalevanpoika" Kaleva tai Kalevi on myyttinen hahmo itämerensuomalaisten kansojen mytologiassa.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Kaleva (kansanperinne) · Katso lisää »
Kalevala
Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela sai paljon innoitusta ''Kalevalasta''. ''Sammon puolustus'', 1896. Kalevala on Suomen kansalliseepos, Elias Lönnrotin kokoama ja toimittama runoelma, joka perustuu hänen vuodesta 1828 alkaen kokoamiinsa suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Kalevala · Katso lisää »
Kalevalainen runous
Kalevalainen runous perustuu kalevalaiseen runomittaan eli kalevalamittaan.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Kalevalainen runous · Katso lisää »
Kalevanpoika
Kalevinpoika. Kuvitusta Kalevipoeg-teokseen. Oskar Kallis Kristjan Raud, "Nukkuva Kalevanpoika" Kalevanpojat eli Kalevinpojat ovat suomalaisen kansanperinteen tuntemia muinaisia jättiläisiä.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Kalevanpoika · Katso lisää »
Kansanusko
Yōkait ovat japanilaista kansanuskomusta. Kansanusko tarkoittaa tavallisen kansan uskonnonharjoitusta oman perheensä, kyläyhteisönsä tai koko väestön piirissä, siis ei järjestäytyneenä uskontona.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Kansanusko · Katso lisää »
Karjalaiset (kansa)
Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Karjalaiset (kansa) · Katso lisää »
Kaura
Kaura eli peltokaura (Avena sativa) on itsepölytteinen eli kleistogaami heinäkasvien heimoon kuuluva viljelykasvi ja viljalaji.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Kaura · Katso lisää »
Kave
Kapeet (yksikkö kave) ovat suomalaisen kansanrunouden tuntemia ilmaan ja taivaaseen liittyviä olentoja.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Kave · Katso lisää »
Köndös
Köndös on Mikael Agricolan mainitsema karjalainen henkiolento, jonka löytyminen myöhemmin kirjatusta kansanperinteestä on epävarmaa.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Köndös · Katso lisää »
Keijukainen
Keijukainen siipineen Luis Ricardo Faleron maalauksessa, 1888 baletissa. Kuvassa Carlotta Grisi ''Giselle''-baletissa 1841.Niinisalo 2004, s. 78. Keijukainen eli keiju on nykymerkityksessään yhteisnimitys monenlaisille pienille, siroille ja kauniille naispuolisille uskomus- ja satuolennoille, joilla on selässään hyönteismäiset siivet.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Keijukainen · Katso lisää »
Kekri
Kekri, myös keyri tai köyri, köyry, kööri on perinteinen suomalainen syysjuhla, jonka juuret ovat eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Kekri · Katso lisää »
Killi
Killi on kylä Leningradin alueen Jaaman piirin Opoljan kunnassa Venäjällä.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Killi · Katso lisää »
Killinen
Killinen on suomalainen sukunimi.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Killinen · Katso lisää »
Kimmo
Kimmo on suomalainen miehen etunimi.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Kimmo · Katso lisää »
Komulainen
Komulainen on suomalainen sukunimi, joka on muun muassa seuraavilla henkilöillä.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Komulainen · Katso lisää »
Kouko
Kouko eli kouvo tarkoittaa erilaisia pahoja olentoja suomalaisessa kansanperinteessä.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Kouko · Katso lisää »
Kouvo
*karhu, kouvo, eläinlaji.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Kouvo · Katso lisää »
Kouvola
Kouvola on Kymenlaakson maakunnassa Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Kouvola · Katso lisää »
Kratti
Kratti tai Skratti on suomalaisessa mytologiassa huutava kummitus, joka makaa maahan kätkettyjen aarteiden ja rahakirstujen päällä niitä halliten ja vartioiden.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Kratti · Katso lisää »
Kristinuskon historia Suomessa
Robert Wilhelm Ekman, ''Piispa Henrik kastaa ensimmäisiä suomalaisia Kupittaan lähteellä'', 1850-luku. Maalaus pohjautuu perimätietoon, jolla tuskin on historiallista todellisuuspohjaa.Gardberg s. 7 Suomen ensimmäisiä kirkkorakennuksia ja sitä pidetään kansallispyhäkkönä. Kristinuskon historia Suomessa ulottuu niin sanottuun viikinkiaikaan, jolloin ensimmäiset kristilliset vaikutukset saapuivat Suomeen pääosin idästä.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Kristinuskon historia Suomessa · Katso lisää »
Kuippana
Kuippana on suomalaisessa kansantarustossa metsänhenki.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Kuippana · Katso lisää »
Kullervo
Akseli Gallen-Kallela: ''Kullervon kirous'', 1899. Kullervo on Kalevalan ja kalevalaisen kansanrunouden henkilö, jonka kohtalo on traaginen.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Kullervo · Katso lisää »
Kustaa Vilkuna
Kustaa Gideon Vilkuna (26. lokakuuta 1902 Nivala – 6. huhtikuuta 1980 Kirkkonummi) oli suomalainen akateemikko, kansatieteilijä, kielitieteilijä ja historiantutkija.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Kustaa Vilkuna · Katso lisää »
Kuu (jumala)
Kuu, tai joskus myös Kuutar, on Kuun jumalatar ja yksi luonnottarista Suomen mytologiassa. Yhdessä Päivättären kanssa Kuutar muodostaa taivaan valoja hallitsevan kaksikon ja heidät nähdään harvoin erillään.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Kuu (jumala) · Katso lisää »
Kyöpelinvuori
Kyöpelinvuori on ollut suomalaisessa kansanperinteessä paikka, jonne kunniallisesti eläneet ”vanhatpiiat” pääsevät.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Kyöpelinvuori · Katso lisää »
Lempi
Lempi tarkoittaa nykyisin rakkautta.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Lempi · Katso lisää »
Lempo
Lempo on suomalaisessa muinaisuskossa uskomusolento tai jumala, jonka kristinusko samaisti paholaiseen.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Lempo · Katso lisää »
Liekkiö
Liekkiö on suomalaisen kansanperinteen taruolento.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Liekkiö · Katso lisää »
Lintukoto
Tässä alkuperältään epävarmassa eurooppalaisessa kuvassa keskiaikainen pyhiinvaeltaja löytää paikan, jossa taivas ja maa kohtaavat. Lintukoto on myyttinen paikka, joka sijaitsi suomalaisen kansanperinteen mukaan kaukana etelässä ja lounaassa, maailman reunalla tai kohdassa, jossa taivaankansi ja maanpinta kohtaavat.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Lintukoto · Katso lisää »
Luonnotar
''Raudan synty'', Joseph Alanen, 1910–1912 Luonnottaret (myös luonnokkaat) ovat kalevalaisen kansanrunouden tuntemia taruolentoja ja mahdollisesti henkiolentoja.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Luonnotar · Katso lisää »
Luonto (mytologia)
Luonto oli karjalaisten vanhan käsityksen mukaan ihmisen (tai ehkä muunkin persoonan omaavaksi koetun asian tai ilmiön) suojelushaltija.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Luonto (mytologia) · Katso lisää »
Maaemo
Inkojen kosmologiassa, Juan de Santa Cruz Pachacuti Yamqui Salcamayhua (1613). Maaemo, luontoäiti, maaäiti eli äiti maa on useiden kansojen uskomuksissa naispuolinen henkiolento, joka hallitsee Maata tai on itse sama kuin maaperä.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Maaemo · Katso lisää »
Maahinen
Maahiset eli maanväki ovat pieniä, ihmisenmuotoisia olentoja, joista on paljon suomalaisia kansantarinoita.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Maahinen · Katso lisää »
Maailmanpylväs
Maailmanpylväs on myyttinen maan taivaan yhdysside ja taivaankannen tukipilari.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Maailmanpylväs · Katso lisää »
Maan haltija
Maan haltija on suomalaisessa kansanperinteessä perhettä, taloa, satoa, karjaa ja pihapiiriä hoitava ja vartioiva hyvä haltija, joka tulee erottaa pahoista ja vieraista maaperän haltijoista kuten maahisista ja maanväestä.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Maan haltija · Katso lisää »
Malaria
Malaria eli horkka on malarialoisioiden (Plasmodium) aiheuttama loistauti.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Malaria · Katso lisää »
Martti Haavio
Martti Henrikki Haavio (kirjailijanimi P. Mustapää; 22. tammikuuta 1899 Temmes – 4. helmikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kansanrunouden ja mytologian tutkija, runoilija ja akateemikko.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Martti Haavio · Katso lisää »
Mörkö
Mörkö on pelottava satuolento, joka esiintyy lapsille kerrottavissa tarinoissa.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Mörkö · Katso lisää »
Menninkäinen
Menninkäinen on yksinäisillä paikoilla asustava, yleensä ihmisille suopea henkiolento.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Menninkäinen · Katso lisää »
Metsänneito
Metsänneito (myös metsänneitsyt, metsänpiika, sinipiika) on suomalainen taruolento, joka tunnettiin etenkin Länsi-Suomessa.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Metsänneito · Katso lisää »
Mielikki
Mielikki (Aninka) oli muinaissuomalaisten uskonnon jumaluus, naispuolinen metsänhenki.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Mielikki · Katso lisää »
Mikael Agricola
Albert Edelfeltin piirros Mikael Agricolasta. Ainuttakaan aikalaiskuvaa Agricolasta ei ole säilynyt. R. W. Ekman, ''Mikael Agricola luovuttaa Uuden testamentin suomennoksen kuningas Kustaa Vaasalle'', 1853. Mikael Agricola (noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan loi suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Mikael Agricola · Katso lisää »
Mikael Agricolan jumalaluettelo
Dauidin Psalttari. Mikael Agricolan jumalaluettelo on Mikael Agricolan vuonna 1551 esittämä hämäläisten ja karjalaisten jumalien luettelo.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Mikael Agricolan jumalaluettelo · Katso lisää »
Monrepos
Monrepos (viralliselta nimeltään Valtion historiallinen arkkitehtuuri- ja luonnonsuojelumuseo Park Monrepo) on Viipurin Linnasaaressa sijaitseva 161 hehtaarin laajuinen puisto- ja luonnonsuojelualue.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Monrepos · Katso lisää »
Mythologia Fennica
Mythologia Fennican 1. painoksen nimilehti (1789) Mythologia Fennica on Christfried Gananderin vuonna 1789 julkaisema ruotsinkielinen suomalaisen mytologian sanakirja.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Mythologia Fennica · Katso lisää »
Nalli
FORCITin valmistamia UR-nalleja (ryhmä B) Pistoolin (laukaistu) ja haulikon nalli Nalli on pieni iskusta tai lämmöstä herkästi syttyvää ainetta sisältävä kapseli, joka sytyttää isomman räjähteen tai aseen ruudin.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Nalli · Katso lisää »
Näkki
Theodor Kittelsenin teos ''Nøkken''. Näkki on suomalaisen kansanuskon makean veden haltija.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Näkki · Katso lisää »
Noituus
Francisco Goyan maalaus ''Noitasapatti'', 1797–1798. Noituus tarkoittaa yliluonnollisten voimien hallitsemista.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Noituus · Katso lisää »
Nyyrikki
Nyyrikki on muinainen suomalainen metsästyksen jumala tai haltija, joka esiintyy kansanperinteessä.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Nyyrikki · Katso lisää »
Panu (henkiolento)
Panu merkitsee tulta ja on kalevalaisessa runoudessa tulen henki, auringon poika.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Panu (henkiolento) · Katso lisää »
Panula
Panula on kylä Kauhajoen keskiosassa, Kauhajoen keskustasta itään.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Panula · Katso lisää »
Para (henkiolento)
Para on länsisuomalaisessa ja ruotsalaisessa kansanperinteessä tunnettu maatilan tai talon haltija, eräänlainen tonttu, ja myös omistajansa apuolento.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Para (henkiolento) · Katso lisää »
Paranvoi
Paranvoi (Fuligo septica) on lahopuilla ja kannoilla elävä limasieni.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Paranvoi · Katso lisää »
Päivätär
Päivätär on suomalaisessa muinaisuskossa auringon sekä päivän jumalatar ja kaunis neito, jonka toveri tai jopa kaksoisolento on yhtä lailla kaunis kuun jumalatar Kuutar.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Päivätär · Katso lisää »
Peikko
Peikko muuttuu vuoreksi. Näin on monien vuorten uskottu syntyneen Norjassa. Peikko on taruolento.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Peikko · Katso lisää »
Pellonpekko
Viron setukaisten Peko Pellonpekko eli Pekko on pakanallisista jumalista Mikael Agricolan mainitsema karjalaisten jumala.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Pellonpekko · Katso lisää »
Perkūnas
Perkunas (liettuaksi Perkūnas, latviaksi Pērkons) oli balttien ukkosenjumala, yksi tärkeimmistä jumalista Baltian jumaltarustossa.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Perkūnas · Katso lisää »
Perkele
Perkele on suomen kielen karkea kirosana, joka tarkoittaa yleensä paholaista.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Perkele · Katso lisää »
Perun
ukkosmerkkejä. Näitä kuvioita kaiverrettiin usein talojen kattopalkkeihin suojelemaan rakennusta salamaniskulta. Perun (myös Parom) on slaavilaisen mytologian ylijumala ja salaman sekä ukkosen jumala.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Perun · Katso lisää »
Piru
Piru on suomalaisessa kansanperinteessä joko paholaista palveleva tai muutoin vähäisempi paha olento eli demoni, tai itse paholainen.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Piru · Katso lisää »
Pohjanmaa
Pohjanmaa voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Pohjanmaa · Katso lisää »
Polyteismi
Polyteismi eli monijumalaisuus on uskomista moneen jumalaan.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Polyteismi · Katso lisää »
Puhuri
''Puhuri''-Veistos Varissuolla Marjavuoren puistossa. Puhuri on Kauko Räsäsen pronssiveistos, jonka jalustassa on pronssin lisäksi myös betonia.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Puhuri · Katso lisää »
Pyhä kivi
Pyhä kivi Liettuassa. Pyhä kivi viittaa kiviin, joilla on rituaalista tai uskomuksellista merkitystä.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Pyhä kivi · Katso lisää »
Rahko
Rahko eli Rahkoi oli suomalaisessa mytologiassa outo olento, joka liittyi kuun vähenemiseen.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Rahko · Katso lisää »
Rauni
Rauni on muinainen suomalainen jumala, Ukko-ylijumalan puoliso tai toisen tulkinnan mukaan itse Ukko.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Rauni · Katso lisää »
Rongoteus
Rongoteus on Mikael Agricolan mainitsema karjalaisten henkiolento, joka saa rukiin tuottamaan satoa.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Rongoteus · Katso lisää »
Ruis
''Secale cereale''. Ruis eli leipäruis (Secale cereale) on viljelyskasvi.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Ruis · Katso lisää »
Saamelaiset
Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Saamelaiset · Katso lisää »
Saatana
ranskaksi ''Calvaire de Plougonven''), Bretagne, Ranska. Saatana eli paholainen, piru, sielunvihollinen on monien uskontojen, etenkin juutalaisen, kristillisen ja islamilaisen käsityksen mukaan Jumalan vastustaja, pahuuden henkilöitymä, joka viekoittelee ihmisiä syntiin.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Saatana · Katso lisää »
Sigfridus Aronus Forsius
Aron Sigfrid Forsius Sigfridus Aronus Forsius (Sigfrid Aron Forsius) (noin 1560 Helsinki – 1624 Tammisaari) oli suomalainen pappi, tähtitieteilijä, astrologi, almanakkojen julkaisija, luonnonfilosofi, runoilija ja tieteen yleismies.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Sigfridus Aronus Forsius · Katso lisää »
Skandinaaviset kielet
Alueet, joilla skandinaavisia kieliä pääasiallisesti puhutaan. Pohjoisen pronssikauden kulttuurin levinneisyys n. 1200 eaa. Skandinaaviset kielet eli pohjoisgermaaniset kielet ovat indoeurooppalaisen kielikunnan germaaniseen haaraan kuuluvia kieliä.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Skandinaaviset kielet · Katso lisää »
Soini
Soinin kirkonkylää Soini on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Soini · Katso lisää »
Suomalainen muinaisusko
Joutsen ja muna Karjalassa sijaitsevan kalliopiirroksen mukaan Suomalainen muinaisusko tarkoittaa ennen kristinuskon valtakautta Suomen alueella harjoitettuja uskonnollisia tapoja ja uskomuksia.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Suomalainen muinaisusko · Katso lisää »
Suomalaiset
Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Suomalaiset · Katso lisää »
Suomalaiset taruolennot
Suomalaisessa kansanperinteessä ja mytologiassa esiintyy paljon erilaisia taruolentoja ja uskomusolentoja.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Suomalaiset taruolennot · Katso lisää »
Synty (mytologia)
Synty on jonkin asian myyttinen alkuperä suomalaisessa mytologiassa.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Synty (mytologia) · Katso lisää »
Syntyinen
Syntyinen oli karjalaisessa kansanperinteessä esiintyvä henkiolento, jolla tarkoitettiin yleensä suvun vainajien palvottuja sieluja, joskus myös kristittyjä pyhimyksiä.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Syntyinen · Katso lisää »
Tapio
Tapio on suomalainen muinainen metsän jumala tai haltija, myös metsän kuninkaaksi kutsuttu.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Tapio · Katso lisää »
Tapiola
Tapiola on kaupunginosa Espoon kaakkoisosassa.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Tapiola · Katso lisää »
Tellervo
Tellervo on erityisen viehkeä ja leikkisä metsän jumalan Tapion tytär suomalaisessa tarustossa.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Tellervo · Katso lisää »
Tonttu
Tonttu on pieni ihmisen kaltainen olento pohjoismaisessa kansanperinteessä.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Tonttu · Katso lisää »
Tulen iskentä
Tulen iskentä on tulen sytyttämistä lyömällä esineitä (esimerkiksi tuluksia) vastakkain, jolloin syntyy kipinöitä.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Tulen iskentä · Katso lisää »
Tuonela
''Lemminkäisen äiti'' Tuonelan joella (Akseli Gallen-Kallela). Tuonela, Tuoni, Manala, Mana tai Vainajala on mytologinen kuolleiden valtakunta.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Tuonela · Katso lisää »
Tupajumi
Tupajumi (Anobium punctatum) on ruskea, noin 3–4 mm:n mittainen puuta tuhoava kovakuoriainen.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Tupajumi · Katso lisää »
Turilasmaiset
Turilasmaiset (Scarabaeoidea) on kovakuoriaisiin (Coleoptera) kuuluva yläheimo.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Turilasmaiset · Katso lisää »
Tursaat
Tursaat (Octopoda) ovat mustekaloja, joilla on kahdeksan lonkeroa.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Tursaat · Katso lisää »
Uhripuu
alt.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Uhripuu · Katso lisää »
Ukko
Ukko ylijumala (vasemmalla) R. W. Ekmanin ''Kalevala''-maalauksessa ''Lemminkäinen tulisella järvellä'' (n. 1867). Ukon kirves. Ukkosen jumalan asetta esittäväksi tulkittujen, lähinnä Suomesta löydettyjen rautakautisten riipusten yksinkertaistettu yleishahmo. kalliopiirroshahmosta. Ukko eli Ukko ylijumala on suomalaisten ja karjalaisten muinainen sään ja sadon sekä ukkosen jumala.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Ukko · Katso lisää »
Vainajien palvonta
Vainajainpalvonta eli manismi (vainajahenget) tarkoittaa vainajille määrätavoin, esimerkiksi uhraamalla osoitettua uskonnollista kunnioitusta, joka perustuu käsitykseen vainajan kyvystä vaikuttaa jälkeen jääneiden elämään.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Vainajien palvonta · Katso lisää »
Vakkajuhlat
Vakkajuhlat, vakat eli Ukon vakat olivat itämerensuomalaisissa yhteisöissä pitäjän tai yhden tai useamman kyläyhteisön järjestämät uskonnolliset pidot.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Vakkajuhlat · Katso lisää »
Vammaisuus
Eri vammaisuuksien symboleja Vammaisuus (invaliditeetti) tarkoittaa vammaislainsäädännössä vamman tai sairauden aiheuttamaa fyysistä, kognitiivista, psyykkistä, sosiaalista tai aisteihin liittyvää toimintarajoitetta.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Vammaisuus · Katso lisää »
Vanha ylioppilastalo
Vanhan Ylioppilastalon logo Vanha ylioppilastalo eli Vanha on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vanhempi ylioppilastalo Helsingissä Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Vanha ylioppilastalo · Katso lisää »
Väinämöinen
Louhelta. Väinämöinen on suomalaisen ja karjalaisen kansanrunouden ja mytologian tärkeimpiä hahmoja.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Väinämöinen · Katso lisää »
Väinämöisen kiellot
''Sinne wäärät wäinämöiset – alimmaxi ammutahan'' Näin varoitti vuonna 1799 Simo Achrenius vääristä tietäjistä. Väinämöisen kiellot olivat joukko sääntöjä, joita tunsi muistinvarainen karjalainen ja suomalainen kansanperinne.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Väinämöisen kiellot · Katso lisää »
Väinämöisen tuomio
Akseli Gallen-Kallela: ''Väinämöisen lähtö''. Maalauksen Väinämöinen on suuttunut ja muuttunut mustaksi, taustalla loistaa Jeesus-lapsi. Väinämöisen tuomio on suomalainen kansanruno, joka päättyy Väinämöisen lähtöön.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Väinämöisen tuomio · Katso lisää »
Väki (mytologia)
Väki viittaa suomalaisessa mytologiassa ja kansanuskossa jonkin paikan kuviteltuihin haltiaolentoihin, esimerkiksi metsän väki tai hiiden väki.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Väki (mytologia) · Katso lisää »
Veen emonen
Veen Emonen eli Veden emo on kansanperinteen tuntema hyvä vedenhaltija.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Veen emonen · Katso lisää »
Vellamo
Aino kuuntelee Vellamon neitojen kutsua. Vellamo Päijät-Hämeen vaakunassa. Vellamo on hyvä ja arvostettu veden emäntä, veden eukko tai veen emonen kalevalaisessa runoudessa.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Vellamo · Katso lisää »
Vetehinen
Vetehinen voi tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Vetehinen · Katso lisää »
Viipuri
Viipuri on kaupunki Luoteis-Venäjällä Suomenlahden pohjoisrannikolla Viipurinlahden perukassa Karjalankannaksen länsipäässä.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Viipuri · Katso lisää »
Virankannos
Virankannos on Mikael Agricolan mainitsema karjalaisten henkiolento, joka tekee kaurapellot viljaviksi.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja Virankannos · Katso lisää »
1551
Ei kuvausta.
Uusi!!: Suomalaisten muinaiset jumalat ja 1551 · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Muinaissuomalaiset jumalat, Suomalaiset jumalat, Suomalaisten jumalat, Suomalaisten muinaisjumalat, Suomalaisten vanhat jumalat.
