Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
24 suhteet: Aaltoluku, Atomi, Atomiydin, Binomijakauma, Derivaatta, Diffraktio, Elektroni, Ellipsi, Fotoni, Fourier’n sarja, Heisenbergin epätarkkuusperiaate, Hooken laki, Jatkuvuus, Klassinen fysiikka, Kompleksikonjugaatti, Kompleksiluku, Kvanttimekaniikka, Normaalijakauma, Schrödingerin yhtälö, Siniaalto, Todennäköisyys, Todennäköisyysamplitudi, Tunneloituminen, Youngin kaksoisrakokoe.
Aaltoluku
Aaltoluku tarkoittaa aaltoliikkeiden fysiikassa aaltovektorin itseisarvoa.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Aaltoluku · Katso lisää »
Atomi
Atomi (jakamaton) on alkuaineen kemiallisesti pienin osa.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Atomi · Katso lisää »
Atomiydin
Atomiydin on atomin keskellä sijaitseva protoneista ja yleensä myös neutroneista koostuva muodostuma.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Atomiydin · Katso lisää »
Binomijakauma
Binomijakauma on dikotomisen toistokokeen lopputulosten lukumäärän jakauma.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Binomijakauma · Katso lisää »
Derivaatta
Derivaatta tarkoittaa matematiikassa reaaliarvoja saavan funktion herkkyyttä muutokselle yhden sen riippumattoman muuttujan suhteen.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Derivaatta · Katso lisää »
Diffraktio
tasoaallon) muoto muuttuu eli se diffraktoituu kahdeksi pallomaiseksi aaltolähteeksi kun se osuu kaksi rakoa sisältävään levyyn. Levyn oikealla puolella diffraktoituneet pallomaiset aaltorintamat menevät päällekkäin, jolloin ne paikoitellen joko vahvistavat (keltaiset/punaiset ja siniset alueet) tai heikentävät toisiaan (vihreät alueet) eli interferoivat keskenään. Jos raot olisivat paljon leveämpiä, ei aaltorintaman muoto muuttuisi yhtä voimakkaasti leveästä pallomaiseksi. Diffraktio on ilmiö, jossa aallon muoto muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Diffraktio · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Elektroni · Katso lisää »
Ellipsi
Ellipsi Ellipsi (suomalaisittain yleensä soikio tai joskus myös ovaali) on suljettu toisen asteen käyrä.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Ellipsi · Katso lisää »
Fotoni
Fotoni eli valokvantti tai valohiukkanen on sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen (mittabosoni).
Uusi!!: Aaltofunktio ja Fotoni · Katso lisää »
Fourier’n sarja
”Sahafunktion” (sininen käyrä) Fourier’n sarja (punainen käyrä) muodostaa sitä tarkemman approksimaation itse funktiosta, mitä useampi termi otetaan huomioon. Tässä on kuvattu sarjakehitelmän viiden ensimmäisen termin muodostamat osasummat. Itse sarja on täsmälleen identtinen kuvattavan funktion kanssa, jos funktio on riittävän sileä. Kohtiin, jotka eivät täytä sileysvaatimuksia, jää aina Gibbs-ilmiöksi kutsuttua pientä oskillaatiota. Esimerkiksi kuvan funktion epäjatkuvuuskohdat ovat tällaisia pisteitä. Fourier’n sarja on tapa esittää jaksollinen funktio trigonometristen sini- ja kosinifunktioiden avulla äärettömänä summana eli sarjakehitelmänä.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Fourier’n sarja · Katso lisää »
Heisenbergin epätarkkuusperiaate
Heisenbergin epätarkkuusperiaate on Werner Heisenbergin vuonna 1927 esittämä kvanttimekaniikan perusperiaate, jonka mukaan tiettyjen observaabeliparien arvoja ei voida määrittää samanaikaisesti äärettömän tarkasti.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Heisenbergin epätarkkuusperiaate · Katso lisää »
Hooken laki
Hooken laki on englantilaisen fyysikon Robert Hooken (1635–1703) vuonna 1676 esittämä laki.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Hooken laki · Katso lisää »
Jatkuvuus
Jatkuvuus voi viitata;Matematiikassa.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Jatkuvuus · Katso lisää »
Klassinen fysiikka
Klassinen fysiikka on fysiikan historiaan perustuva jaotus, jolla tarkoitetaan ennen Albert Einsteinin erityistä suhteellisuusteoriaa kehitettyä ja harjoitettua fysiikkaa.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Klassinen fysiikka · Katso lisää »
Kompleksikonjugaatti
Luku z ja sen kompleksikonjugaatti \barz kompleksitasolla, jossa siis ''Im'' tarkoittaa luvun imaginaariosaa ja ''Re'' reaaliosaa. Kompleksikonjugaatti (myös liittoluku) kompleksiluvulle saadaan, kun vaihdetaan sen imaginaariosan etumerkki.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Kompleksikonjugaatti · Katso lisää »
Kompleksiluku
Kompleksilukua voidaan havainnollistaa kompleksitasolla, jonka vaaka-akseli kuvaa reaaliosan ja pystyakseli imaginaariosan suuruutta. Kompleksilukujen joukko \mathbb C on reaalilukujen joukon luonnollinen laajennus.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Kompleksiluku · Katso lisää »
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »
Normaalijakauma
Normaalijakauma (toisilta nimiltään Gaussin jakauma tai Gaussin kellokäyrä) on jatkuva todennäköisyysjakauma.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Normaalijakauma · Katso lisää »
Schrödingerin yhtälö
Schrödingerin yhtälö on kvanttimekaniikassa käytetty aaltoyhtälö, joka osoittaa, millainen aaltofunktio hiukkaseen liittyy, kun sillä on tietyn suuruinen energia ja se on tietynlaisessa potentiaalissa.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Schrödingerin yhtälö · Katso lisää »
Siniaalto
Siniaalto punaisella värillä. Siniaalto on jaksollinen, sinifunktion muotoinen aaltomuoto.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Siniaalto · Katso lisää »
Todennäköisyys
Todennäköisyys on ilmiön tapahtumisen yleisyyden mitta, jonka arvo voidaan ilmaista kvalitatiivisesti tai kvantitatiivisesti.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Todennäköisyys · Katso lisää »
Todennäköisyysamplitudi
Todennäköisyysamplitudi on kvanttimekaniikassa aaltofunktion amplitudia kuvaava kompleksiluku.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Todennäköisyysamplitudi · Katso lisää »
Tunneloituminen
Aaltopaketti kääntyy suurimmaksi osaksi potentiaalivallista takaisin, mutta osa tunneloituu vallin läpi. Tunneloituminen eli tunneli-ilmiö on kvanttimekaaninen ilmiö, jonka vuoksi hiukkanen voi tietyllä todennäköisyydellä läpäistä potentiaalivallin, jonka ylittämiseen sillä ei klassisen fysiikan mukaan olisi riittävästi energiaa.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Tunneloituminen · Katso lisää »
Youngin kaksoisrakokoe
Kaksoisrakokokeessa valo kulkee kahden lähekkäin olevan raon läpi muodostaen tummemmista ja vaaleammista vyöhykkeistä muodostuvan kuvion takana olevalle heijastimelle.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Youngin kaksoisrakokoe · Katso lisää »
