Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
62 suhteet: Aaltofunktion romahdus, Aaltoyhtälö, Absoluuttinen nollapiste, Amplitudi, Atomiydin, Bohrin atomimalli, Bosen–Einsteinin statistiikka, Bosoni, Bra-ket-merkintätapa, Brillouinin vyöhyke, Bryce DeWitt, Dekoherenssi, Diffraktio, Diracin yhtälö, Elektroni, Energiavyö, EPR-paradoksi, Frankium, Galliumnitridi, Gluoni, Hamiltonin operaattori, Hartree–Fock-teoria, Heisenbergin kuva, Hermiten polynomi, Hiukkanen laatikossa, Indeterminismi, Kaarevuus, Kaikki, Kaukovaikutus, Kööpenhaminan tulkinta, Kvanttihyppy, Kvanttimekaaninen tila, Kvanttimekaniikka, Kvarkki, Laskennallinen kemia, Liike-energia, Lomittuminen, Louis de Broglie, Luettelo Nobelin fysiikanpalkinnon saaneista, Magneettikuvauksen fysiikka, Molekyyliorbitaaliteoria, Normitettu aaltofunktio, Ominaisarvo, ominaisvektori ja ominaisavaruus, Pariteetti (fysiikka), Paulin kieltosääntö, Piilomuuttujateoria, Pilottiaalto, PSI, Psii, Quantum Reality, ..., Schrödingerin kissa, Schrödingerin kuva, Schrödingerin yhtälö, Stereoelektroniikka, Suprajohde, Tiheysfunktionaaliteoria, Tiheysmatriisi, Todennäköisyysamplitudi, Tunnelointimikroskooppi, Tunneloituminen, Vapausaste (termodynamiikka), Youngin kaksoisrakokoe. Laajenna indeksi (12 lisää) »
Aaltofunktion romahdus
Kvanttimekaniikassa Aaltofunktion romahdus on prosessi, jossa aaltofunktio – alun perin erilaisten ominaistilojen superpositio – näyttää pienentyvän yhdeksi tilaksi vuorovaikutettuaan havaitsijan kanssa.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Aaltofunktion romahdus · Katso lisää »
Aaltoyhtälö
Pulssi etenemässä nauhassa, jonka molemmat päät ovat kiinnitettyjä. Aaltoyhtälö on hyperbolinen toisen kertaluvun osittaisdifferentiaaliyhtälö, joka kuvaa etenevää harmonista aaltoa.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Aaltoyhtälö · Katso lisää »
Absoluuttinen nollapiste
Absoluuttinen nollapiste on aineen lämpötilan alaraja, jossa atomien lämpöliike lakkaa.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Absoluuttinen nollapiste · Katso lisää »
Amplitudi
Amplitudi on puolet kuvassa näkyvän käyrän korkeimman ja alimman kohdan välisestä erotuksesta. (Kuvaan merkitty λ on aallonpituus.) RMS-amplitudi eli tehollisarvo(\scriptstyle\hat U/\sqrt2),4.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Amplitudi · Katso lisää »
Atomiydin
Atomiydin on atomin keskellä sijaitseva protoneista ja yleensä myös neutroneista koostuva muodostuma.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Atomiydin · Katso lisää »
Bohrin atomimalli
Bohrin atomimalli. Bohrin atomimalli on ensimmäinen semikvanttimekanistinen fysikaalinen atomimalli, joka kuvaa atomin pieneksi positiivisesti varautuneeksi ytimeksi, jota elektronit kiertävät eritasoisilla radoilla, kuten planeetat kiertävät Aurinkoa ja kuut planeettoja.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Bohrin atomimalli · Katso lisää »
Bosen–Einsteinin statistiikka
Bosen–Einsteinin statistiikka (BE-statistiikka) on statistisessa fysiikassa jakaumalaki, joka osoittaa samanlaatuisten bosonien energiatilojen jakauman termodynaamisessa tasapainotilassa.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Bosen–Einsteinin statistiikka · Katso lisää »
Bosoni
Bosen–Einsteinin kondensaattia Bosoniksi sanotaan alkeishiukkasia ja niiden yhdistelmiä, joiden spin on kokonaisluku.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Bosoni · Katso lisää »
Bra-ket-merkintätapa
Merkintätavan kehittäjä Paul Dirac. Bra-ket-merkintätapa eli Diracin merkintä on Paul Diracin kehittämä merkintätapa, jolla kuvataan kvanttimekaanisia tiloja.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Bra-ket-merkintätapa · Katso lisää »
Brillouinin vyöhyke
Neliöhilan (a) ja kuusikulmiohilan (bI) käänteishilat ja vastaavat ensimmäiset Brillouinin vyöhykkeet. Brillouinin vyöhyke on matematiikassa ja varsinkin kiinteän olomuodon fysiikassa käänteishilan alkeiskoppi.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Brillouinin vyöhyke · Katso lisää »
Bryce DeWitt
Bryce DeWitt (keskellä) kvanttigravitaatioseminaarissa Moskovassa vuonna 1990. Bryce Seligman DeWitt (8. tammikuuta 1923 – 23. syyskuuta 2004) oli yhdysvaltalainen teoreettinen fyysikko, joka tunnetaan painovoimaa ja kenttäteorioita koskevista töistään.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Bryce DeWitt · Katso lisää »
Dekoherenssi
Dekoherenssi on kvanttifysikaalinen ilmiö, joka selittää aaltofunktion "jatkuvan romahdustilan" suurissa kappaleissa.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Dekoherenssi · Katso lisää »
Diffraktio
tasoaallon) muoto muuttuu eli se diffraktoituu kahdeksi pallomaiseksi aaltolähteeksi kun se osuu kaksi rakoa sisältävään levyyn. Levyn oikealla puolella diffraktoituneet pallomaiset aaltorintamat menevät päällekkäin, jolloin ne paikoitellen joko vahvistavat (keltaiset/punaiset ja siniset alueet) tai heikentävät toisiaan (vihreät alueet) eli interferoivat keskenään. Jos raot olisivat paljon leveämpiä, ei aaltorintaman muoto muuttuisi yhtä voimakkaasti leveästä pallomaiseksi. Diffraktio on ilmiö, jossa aallon muoto muuttuu, kun sen kulkuun on vaikuttanut jokin kappale, esimerkiksi rako tai kide.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Diffraktio · Katso lisää »
Diracin yhtälö
Diracin yhtälö on Paul Diracin vuonna 1928 kehittämä relativistinen kvanttimekaaninen aaltoyhtälö, joka kuvaa spin-1/2-hiukkasia.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Diracin yhtälö · Katso lisää »
Elektroni
Elektroni on alkeishiukkanen, jolla on yhden alkeisvarauksen eli 1,602176634 · 10−19 coulombin suuruinen negatiivinen sähkövaraus.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Elektroni · Katso lisää »
Energiavyö
Energiavyö tarkoittaa energiaväliä, jolla elektronit voivat olla kiinteässä aineessa, ja jossa sen elektronitasot muodostavat jatkumon.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Energiavyö · Katso lisää »
EPR-paradoksi
EPR-paradoksi tai Einstein-Podolsky-Rosen-paradoksi on kolmen fyysikon luoma ajatuskoe, jolla on pyritty osoittamaan, että kvanttimekaniikka on epätäydellinen selitys fysikaalisesta todellisuudesta.
Uusi!!: Aaltofunktio ja EPR-paradoksi · Katso lisää »
Frankium
Frankium on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Fr, järjestysluku on 87 ja CAS-numero 7440-73-5.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Frankium · Katso lisää »
Galliumnitridi
Galliumnitridi (GaN, gallium nitride) on galliummetallin ja epämetalleihin kuuluvan typen muodostama epäorgaaninen yhdiste, jossa gallium jakaa elektropositiivisena (Linus Paulingin elektronegatiivisuusarvoilla 1,6) elektroninsa elektronegatiivisemmalle typelle (elektronegatiivisuusarvo 3,0).
Uusi!!: Aaltofunktio ja Galliumnitridi · Katso lisää »
Gluoni
Gluoni on mittabosoneihin kuuluva alkeishiukkanen, joka välittää vahvaa voimaa eli värivoimaa.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Gluoni · Katso lisää »
Hamiltonin operaattori
Hamiltonin operaattori, lyhyesti hamiltoni, vastaa kvanttimekaniikassa systeemin kokonaisenergiaoperaattoria.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Hamiltonin operaattori · Katso lisää »
Hartree–Fock-teoria
Hartree–Fock-teoria on approksimatiivinen menetelmä kvanttimekaanisen monielektronisysteemin Schrödingerin yhtälön ratkaisemiseksi.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Hartree–Fock-teoria · Katso lisää »
Heisenbergin kuva
Heisenbergin kuva on kvanttimekaniikan formalismin yksi muoto.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Heisenbergin kuva · Katso lisää »
Hermiten polynomi
Hermiten polynomit ovat joukko ortogonaalisia polynomeja.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Hermiten polynomi · Katso lisää »
Hiukkanen laatikossa
'''Hiukkanen laatikossa''' voi vapaasti liikkua läpipääsemättömien esteiden (punaiset) välisellä alueella. Kun esteet ovat hyvin lähellä toisiaan, kvantti-ilmiöt ovat havaittavia. Esimerkiksi hiukkanen löytyy tietyistä kohdista todennäköisemmin kuin toisista ja se voi olla vain tietyillä energiatasoilla. Hiukkanen laatikossa eli hiukkanen äärettömän syvässä potentiaalikuopassa on kvanttimekaniikassa käytetty malli hiukkaselle, joka voi vapaasti liikkua tietyllä alueella, jota rajoittavat läpipääsemättömät esteet.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Hiukkanen laatikossa · Katso lisää »
Indeterminismi
Alfahajoaminen on nykykäsityksen mukaan puhtaasti satunnainen ilmiö. Indeterminismi (lat.) tai epädeterminismi tai satunnaisuusoppi on filosofian näkökanta, jonka mukaan ainakin jotkin tapahtumat ovat edeltä käsin määräytymättömiä.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Indeterminismi · Katso lisää »
Kaarevuus
Vaeltava ''Dictyostelium discoideun'' -ameeban solu, jonka rajapinnan väri vaihtelee sen kaarevuuden mukaan. Mittakaava: 5 µm. Matematiikassa kaarevuudella tarkoitetaan useita toisiinsa läheisesti liittyviä geometrisia käsitteitä.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Kaarevuus · Katso lisää »
Kaikki
Kaikki tarkoittaa jotain asiaa tai joukkoa kokonaisuudessaan, laajimmassa merkityksessä koko maailmankaikkeutta.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Kaikki · Katso lisää »
Kaukovaikutus
Kaukovaikutuksella tarkoitetaan fysiikassa avaruudessa toisistaan erillään olevien kappaleiden välistä ei-lokaalista vuorovaikutusta.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Kaukovaikutus · Katso lisää »
Kööpenhaminan tulkinta
Elektroneilla tehdyn kaksoisrakokokeen tuottamia interferenssikuvioita. Kuvio muuttuu sitä selkeämmäksi mitä enemmän elektroneja osuu havaitsimelle. Kööpenhaminan tulkinta on eräs kvanttimekaniikan tulkinta.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Kööpenhaminan tulkinta · Katso lisää »
Kvanttihyppy
Kvanttihyppy on nimitys, jota käytetään kvanttifysikaalisen systeemin äkillisestä, epäjatkuvasta siirtymisestä tilasta toiseen.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Kvanttihyppy · Katso lisää »
Kvanttimekaaninen tila
Kvanttimekaniikassa kvanttimekaaninen tila sisältää kaiken havaittavissa olevan tiedon systeemin tilasta.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Kvanttimekaaninen tila · Katso lisää »
Kvanttimekaniikka
Kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa luontoa atomien ja atomia pienempien hiukkasten mittakaavassa.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Kvanttimekaniikka · Katso lisää »
Kvarkki
Viitattu.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Kvarkki · Katso lisää »
Laskennallinen kemia
Laskennallisessa kemiassa tutkitaan eri molekyylien ominaisuuksia ja välisiä reaktioita. Kuvassa dityppitetraoksidin sidoksen potentiaalienergia typpi-typpi-etäisyyden funktiona sekä elektronitiheyspinta molekyylin ympärillä eri reaktiovaiheissa. Kieli.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Laskennallinen kemia · Katso lisää »
Liike-energia
Liike-energia eli kineettinen energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Liike-energia · Katso lisää »
Lomittuminen
Lomittuminen on kvanttimekaniikassa kahden tai useamman kvanttisysteemin (esimerkiksi hiukkasen tai hiukkasjoukon) ominaisuus, jolle ei ole analogiaa klassisessa mekaniikassa.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Lomittuminen · Katso lisää »
Louis de Broglie
Louis Victor Pierre Raymond de Broglie (15. elokuuta 1892 Dieppe, Ranska – 19. maaliskuuta 1987 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen fyysikko.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Louis de Broglie · Katso lisää »
Luettelo Nobelin fysiikanpalkinnon saaneista
Nobelin fysiikan- ja kemianpalkintojen mitalien kääntöpuoli Tämä on luettelo Nobelin fysiikanpalkinnon saaneista henkilöistä.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Luettelo Nobelin fysiikanpalkinnon saaneista · Katso lisää »
Magneettikuvauksen fysiikka
Magneettikuvauksen fysiikka koskee magneettikuvaustekniikoiden fysikaalisia perusnäkökohtia ja magneettikuvauslaitteiden teknisiä näkökohtia.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Magneettikuvauksen fysiikka · Katso lisää »
Molekyyliorbitaaliteoria
Happimolekyylin molekyyliorbitaalidiagrammi Molekyyliorbitaaliteoria (MO-teoria) on malli, joka selittää elektronien käyttäytymistä molekyyleissä sallimalla niiden hajautumisen eli delokalisoitumisen koko molekyyliin.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Molekyyliorbitaaliteoria · Katso lisää »
Normitettu aaltofunktio
Kvanttimekaniikassa normitetulla aaltofunktiolla (eli tilafunktiolla) tarkoitetaan sellaista funktiota, jonka normi on ykkösen suuruinen.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Normitettu aaltofunktio · Katso lisää »
Ominaisarvo, ominaisvektori ja ominaisavaruus
Kuva 1. Tässä Mona Lisaa esittävässä kuvassa kuvaa on muutettu siten, että sen pystysuoraan keskustasta osoittava vektori ei muutu. (Huomaa, että kulmat ovat muuttuneet oikeanpuoleisessa kuvassa.) Sininen vektori, rinnasta olkapäähän, on muuttanut suuntaa, mutta punainen, rinnasta leukaan on pysynyt samana. Punainen vektori on siten muunnoksen '''ominaisvektori''', mutta sininen ei ole. Koska punaisen vektorin pituus ei ole muuttunut, sen ominaisarvo on yksi. Kaikki saman ''y''-koordinaatin omaavat pystysuorat vektorit ovat myös ominaisvektoreita. Ne muodostavat kyseisen ominaisvektorin '''ominaisavaruuden'''. Ominaisarvo, ominaisvektori ja ominaisavaruus ovat alun perin lineaarialgebran piirissä kehitettyjä toisiinsa verrattavia käsitteitä.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Ominaisarvo, ominaisvektori ja ominaisavaruus · Katso lisää »
Pariteetti (fysiikka)
Fysiikassa pariteettimuunnoksella eli pariteetti-inversiolla tarkoitetaan yhden paikkakoordinaatin etumerkin vaihtamista, mikä vastaa systeemin muuntamista peilikuvakseen.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Pariteetti (fysiikka) · Katso lisää »
Paulin kieltosääntö
Paulin kieltosääntö on keskeinen kvanttimekaniikan perusperiaate.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Paulin kieltosääntö · Katso lisää »
Piilomuuttujateoria
Piilomuuttujateoriat ovat fysikaalisia teorioita, joiden mukaan fysikaalisen systeemin kvanttitila, sellaisena kuin se kvanttimekaniikassa esitetään, ei kuvaa systeemiä täydellisesti.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Piilomuuttujateoria · Katso lisää »
Pilottiaalto
Julkaisija.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Pilottiaalto · Katso lisää »
PSI
PSI, psi tai psii voivat tarkoittaa ainakin seuraavia asioita.
Uusi!!: Aaltofunktio ja PSI · Katso lisää »
Psii
Psii (isona kirjaimena Ψ, pienenä ψ) on kreikkalaisen kirjaimiston 23.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Psii · Katso lisää »
Quantum Reality
Quantum Reality on fyysikko Nick Herbertin vuonna 1985 kirjoittama populaaritieteellinen kirja.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Quantum Reality · Katso lisää »
Schrödingerin kissa
50 % todennäköisyydellä myrkky vapautuu tunnin aikana ja tappaa kissan. Schrödingerin kissa on Erwin Schrödingerin kehittelemä ajatuskoe, joka yrittää kuvata kvanttimekaniikan epätäydellisyyttä siirryttäessä atomitasolta makroskooppisiin systeemeihin.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Schrödingerin kissa · Katso lisää »
Schrödingerin kuva
Schröringerin kuva on kvanttimekaniikan formalismin yksi muoto.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Schrödingerin kuva · Katso lisää »
Schrödingerin yhtälö
Schrödingerin yhtälö on kvanttimekaniikassa käytetty aaltoyhtälö, joka osoittaa, millainen aaltofunktio hiukkaseen liittyy, kun sillä on tietyn suuruinen energia ja se on tietynlaisessa potentiaalissa.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Schrödingerin yhtälö · Katso lisää »
Stereoelektroniikka
Kloorietaani on tässä konformaatiossa todennäköisimmin, Cl ja viereisen hiilen yksi vetyatomi (vasemmalla alhaalla) juuri samassa tasossa, koska C-Cl -sidoksen sitovan orbitaalin elektronit osuvat vasemman alemman C-H -sidoksen hajottavalle orbitaalille. Stereoelektroniikka koskee orgaanisessa kemiassa elektronien jakautumista molekyylien sisällä ja sen stereokemiallisia vaikutuksia.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Stereoelektroniikka · Katso lisää »
Suprajohde
Tavallinen ja suprajohtava 12 500 ampeerin kaapeli CERN:stä Suprajohde tarkoittaa sellaista ainetta, jonka resistiivisyys katoaa kun lämpötila laskee aineelle ominaisen kriittisen lämpötilan alapuolelle.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Suprajohde · Katso lisää »
Tiheysfunktionaaliteoria
Tiheysfunktionaaliteoria (density functional theory, DFT) on laskennallisessa fysiikassa ja kemiassa käytetty kvanttimekaaninen menetelmä mikroskooppisten systeemien elektronirakenteen tutkimiseen.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Tiheysfunktionaaliteoria · Katso lisää »
Tiheysmatriisi
Tiheysmatriisi kuvaa kvanttisysteemin tilaa yleisemmin kuin pelkkä aaltofunktio, sillä se sallii myös sekoitetut tilat.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Tiheysmatriisi · Katso lisää »
Todennäköisyysamplitudi
Todennäköisyysamplitudi on kvanttimekaniikassa aaltofunktion amplitudia kuvaava kompleksiluku.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Todennäköisyysamplitudi · Katso lisää »
Tunnelointimikroskooppi
Ensimmäinen kaupallinen tunnelointimikroskooppi vuodelta 1986. Tunnelointimikroskooppi (STM) on mikroskooppi, jolla saadaan atomitason kuvia tutkittavista pinnoista.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Tunnelointimikroskooppi · Katso lisää »
Tunneloituminen
Aaltopaketti kääntyy suurimmaksi osaksi potentiaalivallista takaisin, mutta osa tunneloituu vallin läpi. Tunneloituminen eli tunneli-ilmiö on kvanttimekaaninen ilmiö, jonka vuoksi hiukkanen voi tietyllä todennäköisyydellä läpäistä potentiaalivallin, jonka ylittämiseen sillä ei klassisen fysiikan mukaan olisi riittävästi energiaa.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Tunneloituminen · Katso lisää »
Vapausaste (termodynamiikka)
Vapausasteet ovat fysikaalisen systeemin tilaa kuvaavia, toisistaan riippumattomia muuttujia.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Vapausaste (termodynamiikka) · Katso lisää »
Youngin kaksoisrakokoe
Kaksoisrakokokeessa valo kulkee kahden lähekkäin olevan raon läpi muodostaen tummemmista ja vaaleammista vyöhykkeistä muodostuvan kuvion takana olevalle heijastimelle.
Uusi!!: Aaltofunktio ja Youngin kaksoisrakokoe · Katso lisää »
