Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Aristoteles ja Keskiajan filosofia
Aristoteles ja Keskiajan filosofia on 35 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Antiikin filosofia, Aristoteelinen logiikka, Aristotelismi, Augustinus, Averroës, Avicenna, Boëthius, Dialektiikka, Fysiikka, Hellenismi, Islam, Juutalaisuus, Kristinusko, Länsimaisen filosofian historia (kirja), Logiikka, Luonnonfilosofia, Maimonides, Metafysiikka, Peripateettinen koulukunta, Platon, Platonismi, Renessanssi, Sassanidit, Skolastiikka, Stoalaisuus, Summa theologiae, Teologia, Tertullianus, Theofrastos, Tieteellinen menetelmä, ..., Tieteellinen vallankumous, Tuomas Akvinolainen, Universaali, Uusplatonismi, Vilhelm Moerbekelainen. Laajenna indeksi (5 lisää) »
Antiikin filosofia
Antiikin filosofialla tarkoitetaan antiikin Kreikassa ja Roomassa harjoitettua filosofiaa.
Antiikin filosofia ja Aristoteles · Antiikin filosofia ja Keskiajan filosofia ·
Aristoteelinen logiikka
Aristoteelinen logiikka eli syllogistiikka on yksinkertaista yksipaikkaisten (subjekti-objekti-predikaatti) väitelauseiden logiikkaa, jonka on kehittänyt Aristoteles.
Aristoteelinen logiikka ja Aristoteles · Aristoteelinen logiikka ja Keskiajan filosofia ·
Aristotelismi
Aristotelismiksi kutsutaan Aristoteleelle ominaista filosofista ajattelua ja Aristoteleen filosofian myöhempää systematisointia.
Aristoteles ja Aristotelismi · Aristotelismi ja Keskiajan filosofia ·
Augustinus
Aurelius Augustinus (13. marraskuuta 354 Thagaste, Numidia – 28. elokuuta 430 Hippo Regius, Numidia) oli läntisen kristillisen kirkon merkittävin kirkkoisä, joka teki huomattavaa työtä filosofian ja teologian yhteensovittamisessa.
Aristoteles ja Augustinus · Augustinus ja Keskiajan filosofia ·
Averroës
Averroës. Averroës eli Abū 'l-Walīd Muḥammad ibn Aḥmad ibn Rušd tai lyhyesti Ibn Rušd (1126 Córdoba – 10. joulukuuta 1198 Marrakech) oli andalusialainen filosofi, lääkäri ja šariatuomari eli qadi.
Aristoteles ja Averroës · Averroës ja Keskiajan filosofia ·
Avicenna
Avicenna, arabiaksi Ibn Sina (arab. ابن سین) (980 tai 990–1037) oli persialainen lääkäri, filosofi ja tiedemies, jota pidetään yhtenä Islamin kultakauden merkittävimmistä oppineista.
Aristoteles ja Avicenna · Avicenna ja Keskiajan filosofia ·
Boëthius
Anicius Manlius Severinus Boëthius keskiaikaisessa kuvassa Anicius Manlius Severinus Boëthius (480–524/525) oli antiikin ajan Rooman viimeisiä filosofeja.
Aristoteles ja Boëthius · Boëthius ja Keskiajan filosofia ·
Dialektiikka
Filosofien keskustelua Platonin Akatemiassa (Carl Johan Wahlbom). Dialektiikka on antiikin kreikkalaisten keksimä ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia näkemyksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.
Aristoteles ja Dialektiikka · Dialektiikka ja Keskiajan filosofia ·
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Aristoteles ja Fysiikka · Fysiikka ja Keskiajan filosofia ·
Hellenismi
Hellenismi tarkoittaa Aleksanteri Suuren valtakunnan raunioille syntynyttä, useiden eri etnisten ryhmien yhteistä kreikankielistä kulttuuripiiriä.
Aristoteles ja Hellenismi · Hellenismi ja Keskiajan filosofia ·
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Aristoteles ja Islam · Islam ja Keskiajan filosofia ·
Juutalaisuus
Juutalaisuus on juutalaisten etninen uskonto.
Aristoteles ja Juutalaisuus · Juutalaisuus ja Keskiajan filosofia ·
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Aristoteles ja Kristinusko · Keskiajan filosofia ja Kristinusko ·
Länsimaisen filosofian historia (kirja)
Länsimaisen filosofian historia (History of Western Philosophy, alaotsikkona Poliittisten ja sosiaalisten olosuhteiden yhteydessä varhaisimmista ajoista nykyaikaan asti, And Its Connection with Political and Social Circumstances from the Earliest Times to the Present Day) on filosofi Bertrand Russellin vuonna 1945 julkaisema opas länsimaisen filosofian historiaan esisokraatikoista varhaiselle 1900-luvulle.
Aristoteles ja Länsimaisen filosofian historia (kirja) · Keskiajan filosofia ja Länsimaisen filosofian historia (kirja) ·
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Aristoteles ja Logiikka · Keskiajan filosofia ja Logiikka ·
Luonnonfilosofia
Luonnonfilosofialla voidaan tarkoittaa seuraavia asioita.
Aristoteles ja Luonnonfilosofia · Keskiajan filosofia ja Luonnonfilosofia ·
Maimonides
Maimonides 1800-luvulta peräisin olevassa kuvassa. Moses Maimonides (arabiaksi Mussa bin Maimun ibn Abdallah al-Kurtubi al-Israili; 30. maaliskuuta 1135 (tai 1138) Córdoba – 13. joulukuuta 1204 Fustat) oli keskiaikainen sefardijuutalainen rabbi, lääkäri ja filosofi.
Aristoteles ja Maimonides · Keskiajan filosofia ja Maimonides ·
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Aristoteles ja Metafysiikka · Keskiajan filosofia ja Metafysiikka ·
Peripateettinen koulukunta
Gustav Adolph Spangenberg: ''Aristoteleen koulu'', osa freskosta (1883–1888). Peripateettinen koulukunta oli yksi antiikin Kreikan filosofisista koulukunnista.
Aristoteles ja Peripateettinen koulukunta · Keskiajan filosofia ja Peripateettinen koulukunta ·
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Aristoteles ja Platon · Keskiajan filosofia ja Platon ·
Platonismi
Platonismi on antiikin merkittävimmän filosofin, Platonin, ajatuksiin perustuva filosofinen koulukunta.
Aristoteles ja Platonismi · Keskiajan filosofia ja Platonismi ·
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Aristoteles ja Renessanssi · Keskiajan filosofia ja Renessanssi ·
Sassanidit
Sassanidien dynastia laajimmillaan vuonna 619 jaa. vähän ennen lopullista romahdusta. Sassanidit tai sasanidit (ساسانیان, Ṣāṣānīyān) olivat persialainen hallitsijasuku, joka hallitsi Persiaa ja suuria alueita Lähi-idässä toisen Persian valtakunnan aikana vuosina 226–651.
Aristoteles ja Sassanidit · Keskiajan filosofia ja Sassanidit ·
Skolastiikka
Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.
Aristoteles ja Skolastiikka · Keskiajan filosofia ja Skolastiikka ·
Stoalaisuus
stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.
Aristoteles ja Stoalaisuus · Keskiajan filosofia ja Stoalaisuus ·
Summa theologiae
''Summa theologiae'', Pars secunda, prima pars. Keskiaikainen käsikirjoitus vuodelta 1471. Summa theologiae (”Teologian summa”) on Tuomas Akvinolaisen kirjoittama summa-muotoinen teos, joka on nimensä mukaisesti yhteenveto kaikista katolisen kirkon tärkeimmistä teologisista opetuksista, ja pyrkii käsittelemään kaikki olennaiset sekä teologiset että filosofiset kysymykset.
Aristoteles ja Summa theologiae · Keskiajan filosofia ja Summa theologiae ·
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Aristoteles ja Teologia · Keskiajan filosofia ja Teologia ·
Tertullianus
Tertullianus (Quintus Septimius Florens Tertullianus) (noin 160–220) oli kirkollinen johtaja ja merkittävä kirjailija kristinuskon varhaisina vuosina.
Aristoteles ja Tertullianus · Keskiajan filosofia ja Tertullianus ·
Theofrastos
Theofrastos Theofrastos (n. 371–287 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen kouluun kuulunut filosofi.
Aristoteles ja Theofrastos · Keskiajan filosofia ja Theofrastos ·
Tieteellinen menetelmä
Tieteellinen menetelmä on tieteen tekemisessä käytettävä järjestelmällinen menettelytapa, jonka avulla pyritään luomaan uutta tietoa ja täsmentämään vanhempaa tietoa.
Aristoteles ja Tieteellinen menetelmä · Keskiajan filosofia ja Tieteellinen menetelmä ·
Tieteellinen vallankumous
Tieteellinen vallankumous (myös tieteen tai luonnontieteiden vallankumous) tarkoittaa suunnilleen vuosien 1500–1700 välisenä aikana Euroopassa tapahtunutta luonnontieteiden nousua.
Aristoteles ja Tieteellinen vallankumous · Keskiajan filosofia ja Tieteellinen vallankumous ·
Tuomas Akvinolainen
Tuomas Akvinolainen (1225 Roccasecca, Sisilian kuningaskunta – 7. maaliskuuta 1274 Fossanova, Kirkkovaltio) oli italialainen katolinen filosofi, teologi ja pappi, joka edusti skolastista koulukuntaa.
Aristoteles ja Tuomas Akvinolainen · Keskiajan filosofia ja Tuomas Akvinolainen ·
Universaali
Universaali (arkikielessä yleismaailmallinen) eli yleiskäsite on määrätön käsitteellinen entiteetti.
Aristoteles ja Universaali · Keskiajan filosofia ja Universaali ·
Uusplatonismi
Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.
Aristoteles ja Uusplatonismi · Keskiajan filosofia ja Uusplatonismi ·
Vilhelm Moerbekelainen
Vilhelm Moerbekelainen (Guillelmi de Morbeka) (n. 1215–1286) oli keskiajalla elänyt arkkipiispa ja orientalisti.
Aristoteles ja Vilhelm Moerbekelainen · Keskiajan filosofia ja Vilhelm Moerbekelainen ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Aristoteles ja Keskiajan filosofia
- Mitä heillä on yhteistä Aristoteles ja Keskiajan filosofia
- Yhtäläisyyksiä Aristoteles ja Keskiajan filosofia
Vertailu Aristoteles ja Keskiajan filosofia
Aristoteles on 286 suhteet, kun taas Keskiajan filosofia on 200. niillä on yhteistä 35, Jaccard'in indeksi on 7.20% = 35 / (286 + 200).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Aristoteles ja Keskiajan filosofia. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
