Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Aristoteles ja Aristotelismi
Aristoteles ja Aristotelismi on 50 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Andronikos Rhodoslainen, Aristoteelinen logiikka, Aristoteleen dialogit, Aristoteleen etiikka, Aristoteles-kommentaarit, Averroës, Boëthius, Deduktiivinen päättely, Eisagoge, Eläinoppi (Aristoteles), Epikurolaisuus, Fysiikka, Georg Wilhelm Friedrich Hegel, Hyve-etiikka, Iamblikhos, Ideaoppi, Immanuel Kant, Islam, Joonialainen luonnonfilosofia, Juutalaisuus, Karl Marx, Kristillinen teologia, Kristinusko, Logiikka, Luonnonfilosofia, Lykeion, Maimonides, Metafysiikka, Metafysiikka (Aristoteles), Peripateettinen koulukunta, ..., Platon, Platonin Akatemia, Platonismi, Porfyrios, Pythagoralaisuus, Simplikios, Skolastiikka, Stoalaisuus, Straton, Substanssi, Syyrian kieli, Teleologia, Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia, Theofrastos, Tiede, Tieteellinen menetelmä, Tomismi, Tuomas Akvinolainen, Uusaristotelismi, Uusplatonismi. Laajenna indeksi (20 lisää) »
Andronikos Rhodoslainen
Andronikos Rhodoslainen (n. 70 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Andronikos Rhodoslainen ja Aristoteles · Andronikos Rhodoslainen ja Aristotelismi ·
Aristoteelinen logiikka
Aristoteelinen logiikka eli syllogistiikka on yksinkertaista yksipaikkaisten (subjekti-objekti-predikaatti) väitelauseiden logiikkaa, jonka on kehittänyt Aristoteles.
Aristoteelinen logiikka ja Aristoteles · Aristoteelinen logiikka ja Aristotelismi ·
Aristoteleen dialogit
Aristoteleen kuva teoksen ''Historia naturalis'' käsikirjoituksesta vuodelta 1457. Aristoteleen dialogit ovat joukko Aristoteleen varhaiskauden dialogimuotoisia teoksia, jotka tämä kirjoitti Platonin kirjoittamien dialogien tyyliin.
Aristoteleen dialogit ja Aristoteles · Aristoteleen dialogit ja Aristotelismi ·
Aristoteleen etiikka
Aristoteles Aristoteleen etiikan perusajatus on se, että yksilön tulee käyttäytyä jatkuvasti hyveellisesti ja kehittää hyveitä, sen sijaan että hän tekisi vain yksittäisiä hyviä tekoja.
Aristoteleen etiikka ja Aristoteles · Aristoteleen etiikka ja Aristotelismi ·
Aristoteles-kommentaarit
Aristoteles-kommentaareilla tarkoitetaan kaikkia niitä erityisesti antiikin ja keskiajan aikana kirjoitettuja teoksia, joiden tarkoituksena on Aristoteleen teosten selittäminen ja selventäminen.
Aristoteles ja Aristoteles-kommentaarit · Aristoteles-kommentaarit ja Aristotelismi ·
Averroës
Averroës. Averroës eli Abū 'l-Walīd Muḥammad ibn Aḥmad ibn Rušd tai lyhyesti Ibn Rušd (1126 Córdoba – 10. joulukuuta 1198 Marrakech) oli andalusialainen filosofi, lääkäri ja šariatuomari eli qadi.
Aristoteles ja Averroës · Aristotelismi ja Averroës ·
Boëthius
Anicius Manlius Severinus Boëthius keskiaikaisessa kuvassa Anicius Manlius Severinus Boëthius (480–524/525) oli antiikin ajan Rooman viimeisiä filosofeja.
Aristoteles ja Boëthius · Aristotelismi ja Boëthius ·
Deduktiivinen päättely
Deduktiivinen päättely eli validi päättely on päättelytapa, jossa tosista premisseistä seuraa välttämättä tosi johtopäätös.
Aristoteles ja Deduktiivinen päättely · Aristotelismi ja Deduktiivinen päättely ·
Eisagoge
Eisagoge (”Johdanto”) on Porfyrioksen 200-luvulla kirjoittama lyhyt johdanto Aristoteleen logiikkaan ja teokseen Kategoriat.
Aristoteles ja Eisagoge · Aristotelismi ja Eisagoge ·
Eläinoppi (Aristoteles)
Eläinoppi (myös; tai; tai Historia animalium) on Aristoteleen luonnontieteellisiin teoksiin kuuluva eläintiedettä käsittelevä teos.
Aristoteles ja Eläinoppi (Aristoteles) · Aristotelismi ja Eläinoppi (Aristoteles) ·
Epikurolaisuus
Epikurolaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusti muinaiskreikkalainen Epikuros (341–270 eaa.). Koulukunta perustettiin noin vuonna 307 eaa. Epikurolainen ''tetrafarmakos'' Papyrusten huvilasta löydetyssä papyruksessa (PHerc. 1005, col. 5). Kopio 1800-luvun alusta. Epikuros oli atomistinen materialisti.
Aristoteles ja Epikurolaisuus · Aristotelismi ja Epikurolaisuus ·
Fysiikka
Fysiikka (fysis eli luonto) on ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja tutkiva tiede.
Aristoteles ja Fysiikka · Aristotelismi ja Fysiikka ·
Georg Wilhelm Friedrich Hegel
Georg Wilhelm Friedrich Hegel (27. elokuuta 1770 Stuttgart, Württembergin herttuakunta – 14. marraskuuta 1831 Berliini, Preussin kuningaskunta) oli saksalainen filosofi, jonka vaikutus on luultavasti ollut vahvimmillaan metafysiikassa, historianfilosofiassa sekä poliittisessa filosofiassa.
Aristoteles ja Georg Wilhelm Friedrich Hegel · Aristotelismi ja Georg Wilhelm Friedrich Hegel ·
Hyve-etiikka
Hyve-etiikka on normatiivisen etiikan laji, jonka mukaan moraalissa tärkeintä ovat toimivan henkilön hyveet ja paheet sekä luonne.
Aristoteles ja Hyve-etiikka · Aristotelismi ja Hyve-etiikka ·
Iamblikhos
Iamblikhos (n. 245–325) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.
Aristoteles ja Iamblikhos · Aristotelismi ja Iamblikhos ·
Ideaoppi
Ideaoppi on Platonin metafysiikan keskeisin teoria.
Aristoteles ja Ideaoppi · Aristotelismi ja Ideaoppi ·
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Aristoteles ja Immanuel Kant · Aristotelismi ja Immanuel Kant ·
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Aristoteles ja Islam · Aristotelismi ja Islam ·
Joonialainen luonnonfilosofia
Muinaisen Joonian alue. Joonialaiseksi luonnonfilosofiaksi kutsutaan antiikin Kreikan esisokraattisen filosofian haaraa, joka alkaa Thaleesta, Anaksimandroksesta ja Anaksimeneesta.
Aristoteles ja Joonialainen luonnonfilosofia · Aristotelismi ja Joonialainen luonnonfilosofia ·
Juutalaisuus
Juutalaisuus on juutalaisten etninen uskonto.
Aristoteles ja Juutalaisuus · Aristotelismi ja Juutalaisuus ·
Karl Marx
Karl Heinrich Marx (5. toukokuuta 1818 Trier, Preussin kuningaskunta – 14. maaliskuuta 1883 Lontoo, Englanti, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta) oli preussilaissyntyinen yhteiskuntafilosofi, materialisti ja kapitalismin päättymisen ennustaja.
Aristoteles ja Karl Marx · Aristotelismi ja Karl Marx ·
Kristillinen teologia
Kristillinen teologia tarkoittaa määritelmästä riippuen kahta eri asiaa.
Aristoteles ja Kristillinen teologia · Aristotelismi ja Kristillinen teologia ·
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Aristoteles ja Kristinusko · Aristotelismi ja Kristinusko ·
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Aristoteles ja Logiikka · Aristotelismi ja Logiikka ·
Luonnonfilosofia
Luonnonfilosofialla voidaan tarkoittaa seuraavia asioita.
Aristoteles ja Luonnonfilosofia · Aristotelismi ja Luonnonfilosofia ·
Lykeion
Lykeion oli antiikin aikainen gymnasion eli voimistelu- ja urheilupaikka Ateenassa Kreikassa.
Aristoteles ja Lykeion · Aristotelismi ja Lykeion ·
Maimonides
Maimonides 1800-luvulta peräisin olevassa kuvassa. Moses Maimonides (arabiaksi Mussa bin Maimun ibn Abdallah al-Kurtubi al-Israili; 30. maaliskuuta 1135 (tai 1138) Córdoba – 13. joulukuuta 1204 Fustat) oli keskiaikainen sefardijuutalainen rabbi, lääkäri ja filosofi.
Aristoteles ja Maimonides · Aristotelismi ja Maimonides ·
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Aristoteles ja Metafysiikka · Aristotelismi ja Metafysiikka ·
Metafysiikka (Aristoteles)
Metafysiikka on Aristoteleen metafysiikan pääteos.
Aristoteles ja Metafysiikka (Aristoteles) · Aristotelismi ja Metafysiikka (Aristoteles) ·
Peripateettinen koulukunta
Gustav Adolph Spangenberg: ''Aristoteleen koulu'', osa freskosta (1883–1888). Peripateettinen koulukunta oli yksi antiikin Kreikan filosofisista koulukunnista.
Aristoteles ja Peripateettinen koulukunta · Aristotelismi ja Peripateettinen koulukunta ·
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Aristoteles ja Platon · Aristotelismi ja Platon ·
Platonin Akatemia
Platonin Akatemiaa esittävä roomalainen mosaiikki. Pompeji, ensimmäinen vuosisata. Akatemia oli Platonin vuonna 385 eaa. perustama filosofikoulu Ateenassa, antiikin Kreikassa. Se sai nimensä toimintapaikastaan Akademeian lehdosta. Koulu säilyi läpi hellenistisen ajan ja hajaantui Filon Larissalaisen kuoltua vuonna 83 eaa. Akatemia heräsi eloon lyhyeksi aikaa 200-luvulla Kassios Longinoksen aikana, ja perustettiin uudelleen vuonna 410 uusplatonismin keskukseksi. Koulun toiminta lakkasi viimeistään vuonna 529.Tahkokallio 2019, s. 94–95 Platonin Akatemia ei ollut akatemia sanan nykyisessä merkityksessä, vaan lähinnä alue, jonne voitiin kokoontua keskustelemaan sen aikaisen filosofian kiinnostuksen kohteista, kuten totuus, sielu, elämän tarkoitus ja hyvä elämä. Koulussa opetettiin dialektiikan avulla muun muassa ideaoppia ja muita platonistisia ajatuksia. Platonin koulukunnan jäseniä kutsuttiin akatemialaisiksi, akadēmikoi. Platonin Akatemiaa verrataan usein Aristoteleen vastaavaan kouluun, Lykeionissa toimineeseen peripateettiseen kouluun. Aristoteles opiskeli ja opetti Akatemiassa lähes 20 vuotta ennen oman opetustoimintansa aloittamista.
Aristoteles ja Platonin Akatemia · Aristotelismi ja Platonin Akatemia ·
Platonismi
Platonismi on antiikin merkittävimmän filosofin, Platonin, ajatuksiin perustuva filosofinen koulukunta.
Aristoteles ja Platonismi · Aristotelismi ja Platonismi ·
Porfyrios
Porfyrios Tyroslainen (n. 232 – n. 304) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi.
Aristoteles ja Porfyrios · Aristotelismi ja Porfyrios ·
Pythagoralaisuus
Fjodor Bronnikov, ''Pythagoralaiset juhlivat auringonnousua'', 1869. Pythagoralaisuus on nimitys, jota käytetään Pythagoraan ja hänen seuraajiensa eli pythagoralaisten esoteerisista ja metafyysisistä opeista.
Aristoteles ja Pythagoralaisuus · Aristotelismi ja Pythagoralaisuus ·
Simplikios
Simplikios (500-luku) oli kreikkalainen uusplatonilainen filosofi, joka oli kotoisin Kilikiasta.
Aristoteles ja Simplikios · Aristotelismi ja Simplikios ·
Skolastiikka
Danten ''Paratiisi'', Danten ja Beatricen ympärillä muun muassa skolastikot Tuomas Akvinolainen, Albert Suuri ja Petrus Lombardus (Philipp Veit, maalaus Casino Massimossa Roomassa) Skolastiikka oli filosofinen suuntaus tai menetelmä, jonka mukainen opetus oli vallalla keskiajan oppineiden parissa noin vuosina 1100–1500.
Aristoteles ja Skolastiikka · Aristotelismi ja Skolastiikka ·
Stoalaisuus
stoa'') Ateenassa. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, joka vaikutti useiden vuosisatojen ajan antiikin Kreikan ja Rooman yläluokan moraaliseen ajatteluun.
Aristoteles ja Stoalaisuus · Aristotelismi ja Stoalaisuus ·
Straton
Straton (n. 330–270 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen koulukuntaan kuulunut filosofi.
Aristoteles ja Straton · Aristotelismi ja Straton ·
Substanssi
Substanssi eli perusaines on filosofiassa perinteisen ontologian käsite, jolla tarkoitetaan pysyvää itsenäistä oliota.
Aristoteles ja Substanssi · Aristotelismi ja Substanssi ·
Syyrian kieli
Syyrialainen kirja 1100-luvulta ''Serta''-kursiivilla. Syyria (ܣܘܪܝܝܐ suryoyo, suryāyā) on seemiläisiin kieliin kuuluvan aramean kielen itäinen murre, jota aikoinaan puhuttiin laajalti hedelmällisen puolikuun alueella.
Aristoteles ja Syyrian kieli · Aristotelismi ja Syyrian kieli ·
Teleologia
Teleologia (kreik. telos, ”lopputulos”; logos, ”oppi”) eli tarkoitusperäisyys tai päämäärähakuisuus on a) filosofinen oppi, jossa pohditaan tarkasteltavan kohteen (esimerkiksi jonkin toiminnan) tavoitetta b) oppi esimerkiksi kaikkeuden rakenteen ja järjestyksen tarkoitusperäisyydestä. Teleologialla tarkoitetaan kuvaus- ja selitystapaa, jossa jonkin tapahtuman tai prosessin olemassaoloa ja luonnetta selitetään viittaamalla sen tulokseen, päämäärään. Teleologia on keskeistä Aristoteleen ajattelussa.
Aristoteles ja Teleologia · Aristotelismi ja Teleologia ·
Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia
Kun filosofia syntyi antiikin Kreikassa, kaikki maailmaa koskevan tiedon hankinta luettiin filosofian alaan.
Aristoteles ja Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia · Aristotelismi ja Teoreettinen ja käytännöllinen filosofia ·
Theofrastos
Theofrastos Theofrastos (n. 371–287 eaa.) oli antiikin kreikkalainen peripateettiseen kouluun kuulunut filosofi.
Aristoteles ja Theofrastos · Aristotelismi ja Theofrastos ·
Tiede
Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.
Aristoteles ja Tiede · Aristotelismi ja Tiede ·
Tieteellinen menetelmä
Tieteellinen menetelmä on tieteen tekemisessä käytettävä järjestelmällinen menettelytapa, jonka avulla pyritään luomaan uutta tietoa ja täsmentämään vanhempaa tietoa.
Aristoteles ja Tieteellinen menetelmä · Aristotelismi ja Tieteellinen menetelmä ·
Tomismi
Carlo Crivelli, ''Tuomas Akvinolainen'', osa alttaritaulusta, 1400-luku. Tomismi (lat. thomismus) oli Tuomas Akvinolaisen opetuksista lähtenyt filosofinen koulukunta, joka oli katolisen kirkon opin kannalta myöhäiskeskiajalla hyvin merkittävä.
Aristoteles ja Tomismi · Aristotelismi ja Tomismi ·
Tuomas Akvinolainen
Tuomas Akvinolainen (1225 Roccasecca, Sisilian kuningaskunta – 7. maaliskuuta 1274 Fossanova, Kirkkovaltio) oli italialainen katolinen filosofi, teologi ja pappi, joka edusti skolastista koulukuntaa.
Aristoteles ja Tuomas Akvinolainen · Aristotelismi ja Tuomas Akvinolainen ·
Uusaristotelismi
Uusaristotelismilla viitataan aristotelismin päivitettyihin muotoihin myöhemmässä filosofiassa, keskiajan filosofiasta nykyajan filosofiaan.
Aristoteles ja Uusaristotelismi · Aristotelismi ja Uusaristotelismi ·
Uusplatonismi
Uusplatonismi on filosofinen koulukunta, joka syntyi 200-luvulla kreikkalaisen filosofian eri suuntausten, pääosin platonismin ja aristotelismin, yhtymisestä.
Aristoteles ja Uusplatonismi · Aristotelismi ja Uusplatonismi ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Aristoteles ja Aristotelismi
- Mitä heillä on yhteistä Aristoteles ja Aristotelismi
- Yhtäläisyyksiä Aristoteles ja Aristotelismi
Vertailu Aristoteles ja Aristotelismi
Aristoteles on 286 suhteet, kun taas Aristotelismi on 112. niillä on yhteistä 50, Jaccard'in indeksi on 12.56% = 50 / (286 + 112).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Aristoteles ja Aristotelismi. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
