Yhtäläisyyksiä Aristoteles ja Skolastiikka
Aristoteles ja Skolastiikka on 27 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aristotelismi, Augustinus, Averroës, Avicenna, Boëthius, Dialektiikka, Galileo Galilei, Islam, Juutalaisuus, Kristinusko, Länsimaisen filosofian historia (kirja), Logiikka, Luonnonfilosofia, Maimonides, Metafysiikka, Metafysiikka (Aristoteles), Organon, Platon, Psykologia, René Descartes, Renessanssi, Summa theologiae, Teologia, Thomas Hobbes, Tieteenfilosofia, Tomismi, Tuomas Akvinolainen.
Aristotelismi
Aristotelismiksi kutsutaan Aristoteleelle ominaista filosofista ajattelua ja Aristoteleen filosofian myöhempää systematisointia.
Aristoteles ja Aristotelismi · Aristotelismi ja Skolastiikka ·
Augustinus
Aurelius Augustinus (13. marraskuuta 354 Thagaste, Numidia – 28. elokuuta 430 Hippo Regius, Numidia) oli läntisen kristillisen kirkon merkittävin kirkkoisä, joka teki huomattavaa työtä filosofian ja teologian yhteensovittamisessa.
Aristoteles ja Augustinus · Augustinus ja Skolastiikka ·
Averroës
Averroës. Averroës eli Abū 'l-Walīd Muḥammad ibn Aḥmad ibn Rušd tai lyhyesti Ibn Rušd (1126 Córdoba – 10. joulukuuta 1198 Marrakech) oli andalusialainen filosofi, lääkäri ja šariatuomari eli qadi.
Aristoteles ja Averroës · Averroës ja Skolastiikka ·
Avicenna
Avicenna, arabiaksi Ibn Sina (arab. ابن سین) (980 tai 990–1037) oli persialainen lääkäri, filosofi ja tiedemies, jota pidetään yhtenä Islamin kultakauden merkittävimmistä oppineista.
Aristoteles ja Avicenna · Avicenna ja Skolastiikka ·
Boëthius
Anicius Manlius Severinus Boëthius keskiaikaisessa kuvassa Anicius Manlius Severinus Boëthius (480–524/525) oli antiikin ajan Rooman viimeisiä filosofeja.
Aristoteles ja Boëthius · Boëthius ja Skolastiikka ·
Dialektiikka
Filosofien keskustelua Platonin Akatemiassa (Carl Johan Wahlbom). Dialektiikka on antiikin kreikkalaisten keksimä ja filosofien käyttämä keskustelumuoto, jonka avulla pyrittiin etsimään totuutta, yhteisymmärrystä, kumoamaan ristiriitaisia näkemyksiä tai voittamaan vastapuoli väittelyssä.
Aristoteles ja Dialektiikka · Dialektiikka ja Skolastiikka ·
Galileo Galilei
Galileo Galilei (15. helmikuuta 1564 Pisa, Firenzen herttuakunta – 8. tammikuuta 1642 Arcetri, Toscanan suurherttuakunta) oli italialainen tähtitieteilijä, filosofi ja fyysikko.
Aristoteles ja Galileo Galilei · Galileo Galilei ja Skolastiikka ·
Islam
Islam (’alistuminen’) on monoteistinen, Lähi-idässä syntynyt uskonto.
Aristoteles ja Islam · Islam ja Skolastiikka ·
Juutalaisuus
Juutalaisuus on juutalaisten etninen uskonto.
Aristoteles ja Juutalaisuus · Juutalaisuus ja Skolastiikka ·
Kristinusko
Kristinusko on monoteistinen uskonto, joka perustuu Raamatun Uudessa testamentissa kuvatun Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Aristoteles ja Kristinusko · Kristinusko ja Skolastiikka ·
Länsimaisen filosofian historia (kirja)
Länsimaisen filosofian historia (History of Western Philosophy, alaotsikkona Poliittisten ja sosiaalisten olosuhteiden yhteydessä varhaisimmista ajoista nykyaikaan asti, And Its Connection with Political and Social Circumstances from the Earliest Times to the Present Day) on filosofi Bertrand Russellin vuonna 1945 julkaisema opas länsimaisen filosofian historiaan esisokraatikoista varhaiselle 1900-luvulle.
Aristoteles ja Länsimaisen filosofian historia (kirja) · Länsimaisen filosofian historia (kirja) ja Skolastiikka ·
Logiikka
Logiikka (kreikan sanasta λογική, johdettu sanasta λόγος, ”sana”, ”järjestys”, ”järki”) on tieteenala, joka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä.
Aristoteles ja Logiikka · Logiikka ja Skolastiikka ·
Luonnonfilosofia
Luonnonfilosofialla voidaan tarkoittaa seuraavia asioita.
Aristoteles ja Luonnonfilosofia · Luonnonfilosofia ja Skolastiikka ·
Maimonides
Maimonides 1800-luvulta peräisin olevassa kuvassa. Moses Maimonides (arabiaksi Mussa bin Maimun ibn Abdallah al-Kurtubi al-Israili; 30. maaliskuuta 1135 (tai 1138) Córdoba – 13. joulukuuta 1204 Fustat) oli keskiaikainen sefardijuutalainen rabbi, lääkäri ja filosofi.
Aristoteles ja Maimonides · Maimonides ja Skolastiikka ·
Metafysiikka
Metafysiikka (meta- + fysika, ”fysiikan jälkeen”) on olevaisen olemusta ja perussyitä tutkiva filosofian haara.
Aristoteles ja Metafysiikka · Metafysiikka ja Skolastiikka ·
Metafysiikka (Aristoteles)
Metafysiikka on Aristoteleen metafysiikan pääteos.
Aristoteles ja Metafysiikka (Aristoteles) · Metafysiikka (Aristoteles) ja Skolastiikka ·
Organon
Organon (”Väline”) on kokoelma Aristoteleen logiikkaa ja metodiikkaa käsitteleviä kirjoituksia.
Aristoteles ja Organon · Organon ja Skolastiikka ·
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Aristoteles ja Platon · Platon ja Skolastiikka ·
Psykologia
Psykologia on tieteenala, jonka tutkimuksen kohteiksi katsotaan yleisesti kuuluvan ihmisen mieli ja käyttäytyminen.
Aristoteles ja Psykologia · Psykologia ja Skolastiikka ·
René Descartes
René Descartes (äännetään, latinalaistettu muoto Renatus Cartesius; 31. maaliskuuta 1596 La Haye en Touraine – 11. helmikuuta 1650 Tukholma) oli huomattava ranskalainen filosofi, matemaatikko, kirjailija ja tutkija, jota on kutsuttu uuden ajan filosofian perustajaksi.
Aristoteles ja René Descartes · René Descartes ja Skolastiikka ·
Renessanssi
Firenze, renessanssin syntypaikka. Renessanssi (’uudelleensyntyminen’ Kirjasampo. Viitattu 5.3.2023 Firenzestä 1400-luvulla alkunsa saanut renessanssi oli taiteessa yksi historian suurimpia kukoistuskausia. Täysrenessanssissa 1500-luvulle tultaessa taiteen keskus siirtyi Firenzestä Roomaan ja osin Venetsiaan. Renessanssi levisi vähitellen myös Alppien pohjoispuolelle, jolloin Italia alkoi jo siirtyä manierismiin. Innoituksena oli antiikin taide, jonka uskottiin syntyvän uudelleen välikautena nähdyn keskiajan jälkeen. Maalauksessa ja kuvanveistossa renessanssi ilmeni ihmisfiguurien aiempaa todenmukaisempana kuvaamisena. Tilan kuvaukseen kehitettiin keskeisperspektiivi, ja tieteet, kuten anatomia ja matematiikka, olivat taiteen välineitä. Tunnettuja renessanssitaiteilijoita ovat Albrecht Dürer, Sandro Botticelli, Giorgione, Rafael, Leonardo da Vinci, Michelangelo ja kuvanveistäjä Donatello. Kuvanveistossa ja arkkitehtuurissa antiikin vaikutteita sovellettiin suorimmin. Arkkitehtuurissa renessanssia edusti selvimmin kupolikattoinen keskeiskirkko. Kirjallisuudessa taas kuvattiin aikakauden elämää novelleissa, kuten Giovanni Boccaccio. Muita tunnettuja renessanssin kirjailijoita ovat Dante, William Shakespeare ja Miguel de Cervantes. Teatterissa pyrittiin herättämään antiikin teatteri, jolloin sivutuotteena luotiin ooppera. Musiikissa taas keskiaikaiset muodot muodot, kuten laulumusiikki, kuten messut, motetit ja madrigaalit nousivat suosioon. Renessanssille oli ominaista taiteilijan uusi asema. Italiassa taiteilijoista laadittiin elämäkertoja ja ajan taiteesta on muutenkin saatavilla enemmän kirjallisia lähteitä kuin keskiajan taiteesta. Parhaimmillaan aiemmasta käsityöläisestä tuli riippumaton, oppinut ja luova intellektuelli. Ihanteena oli uomo universale, elämänmyönteinen ja maailmallinen useita tieteitä ja taiteita hallitseva monilahjakkuus. Keskiajan anonyymiyden korvasi individualismi, jota korostettiin elämäkertakirjallisuudessa. Käytännössä yleisneroja tuli kuitenkin esiin vain harvoja.
Aristoteles ja Renessanssi · Renessanssi ja Skolastiikka ·
Summa theologiae
''Summa theologiae'', Pars secunda, prima pars. Keskiaikainen käsikirjoitus vuodelta 1471. Summa theologiae (”Teologian summa”) on Tuomas Akvinolaisen kirjoittama summa-muotoinen teos, joka on nimensä mukaisesti yhteenveto kaikista katolisen kirkon tärkeimmistä teologisista opetuksista, ja pyrkii käsittelemään kaikki olennaiset sekä teologiset että filosofiset kysymykset.
Aristoteles ja Summa theologiae · Skolastiikka ja Summa theologiae ·
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Aristoteles ja Teologia · Skolastiikka ja Teologia ·
Thomas Hobbes
Thomas Hobbes (5. huhtikuuta 1588 Westport, Wiltshire – 4. joulukuuta 1679 Hardwick Hall, Derbyshire) oli englantilainen filosofi.
Aristoteles ja Thomas Hobbes · Skolastiikka ja Thomas Hobbes ·
Tieteenfilosofia
Tieteenfilosofia (myös: tieteenteoria) on filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa.
Aristoteles ja Tieteenfilosofia · Skolastiikka ja Tieteenfilosofia ·
Tomismi
Carlo Crivelli, ''Tuomas Akvinolainen'', osa alttaritaulusta, 1400-luku. Tomismi (lat. thomismus) oli Tuomas Akvinolaisen opetuksista lähtenyt filosofinen koulukunta, joka oli katolisen kirkon opin kannalta myöhäiskeskiajalla hyvin merkittävä.
Aristoteles ja Tomismi · Skolastiikka ja Tomismi ·
Tuomas Akvinolainen
Tuomas Akvinolainen (1225 Roccasecca, Sisilian kuningaskunta – 7. maaliskuuta 1274 Fossanova, Kirkkovaltio) oli italialainen katolinen filosofi, teologi ja pappi, joka edusti skolastista koulukuntaa.
Aristoteles ja Tuomas Akvinolainen · Skolastiikka ja Tuomas Akvinolainen ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Aristoteles ja Skolastiikka
- Mitä heillä on yhteistä Aristoteles ja Skolastiikka
- Yhtäläisyyksiä Aristoteles ja Skolastiikka
Vertailu Aristoteles ja Skolastiikka
Aristoteles on 286 suhteet, kun taas Skolastiikka on 73. niillä on yhteistä 27, Jaccard'in indeksi on 7.52% = 27 / (286 + 73).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Aristoteles ja Skolastiikka. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: