Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Zapadnikit

Indeksi Zapadnikit

Zapadnikit (zapadnik) olivat 1800-luvun venäläisiä kirjailijoita ja ajattelijoita, jotka vastustivat venäläisen perinteisen ortodoksisen kulttuurin romantisoivaa ihailua eli slavofiliaa.

20 suhteet: Aleksandr Herzen, Balkanin sodat, Bulgarialaiset, Heimoaate, Katolinen kirkko, Mihail Katkov, Moskovskije vedomosti, Nikolai Tšernyševski, Osmanien valtakunta, Pietari Suuri, Pjotr Tšaadajev, Pyhä synodi, Semstvo, Senaatti, Serbit, Slavofilia, Tammikuun kansannousu, Venäjän ortodoksinen kirkko, Vissarion Belinski, Vladimir Solovjov (filosofi).

Aleksandr Herzen

Aleksandr Herzen, Sergei Lvovitš Levitskyn valokuva 1861. Aleksandr Ivanovitš Herzen (Gertsen), (6. huhtikuuta (J: 25. maaliskuuta) 1812 Moskova, Venäjä – 21. tammikuuta (J: 9. tammikuuta) 1870 Pariisi, Ranska) oli venäläinen länsimielinen kirjoittaja ja ajattelija, joka tunnettiin "Venäjän sosialismin isänä".

Uusi!!: Zapadnikit ja Aleksandr Herzen · Katso lisää »

Balkanin sodat

Balkanin sodat on yhteisnimitys Balkanilla vuosina 1912–1913 käydyille ensimmäiselle ja toiselle Balkanin sodalle.

Uusi!!: Zapadnikit ja Balkanin sodat · Katso lisää »

Bulgarialaiset

Bulgarialaiset tai bulgaarit ovat eteläslaavilainen kansa, joka muodostaa pääosan Bulgarian väestöstä.

Uusi!!: Zapadnikit ja Bulgarialaiset · Katso lisää »

Heimoaate

Heimoaate tarkoittaa useimmiten suomalais-ugrilaisten kansojen yhteenkuuluvuutta korostavaa aatetta, jota on kutsuttu myös panfennismiksi.

Uusi!!: Zapadnikit ja Heimoaate · Katso lisää »

Katolinen kirkko

Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.

Uusi!!: Zapadnikit ja Katolinen kirkko · Katso lisää »

Mihail Katkov

Mihail Nikiforovitš Katkov (13. marraskuuta 1818 (J: 1. marraskuuta) Moskova – 1. elokuuta (J: 20. heinäkuuta) 1887 Znamenskoje, Moskova) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Zapadnikit ja Mihail Katkov · Katso lisää »

Moskovskije vedomosti

''Moskovskije vedomostin'' etusivu vuodelta 1856. Moskovskije vedomosti (”Moskovan tiedonannot”) oli Moskovassa vuosina 1756–1917 ilmestynyt venäläinen sanomalehti.

Uusi!!: Zapadnikit ja Moskovskije vedomosti · Katso lisää »

Nikolai Tšernyševski

Nikolai Gavrilovitš Tšernyševski (24. heinäkuuta (J: 12. heinäkuuta) 1828 Saratov – 29. lokakuuta (J: 17. lokakuuta) 1889 Saratov) oli venäläinen kirjailija, radikaali journalisti ja poliitikko.

Uusi!!: Zapadnikit ja Nikolai Tšernyševski · Katso lisää »

Osmanien valtakunta

Osmanien valtakunta tai Osmanivaltio, Ottomaanien valtakunta, Turkin sulttaanikunta tai Turkki) oli Anatolian eli Vähä-Aasian turkkilaisten heimojen noin vuonna 1300 perustama islamilainen valtio, josta kasvoi yksi maailman mahtavimmista imperiumeista 1400- ja 1500-luvuilla. Dynastian nimi tulee sen perustajasta, joka oli paimentolaispäällikkö Osman I (arabiaksi Uthman). Aluksi osmanit olivat Osmanien perheen johtamia rajaseudun sotureita (ghazi) ilman ideologista sanomaa. 1400- ja 1500-luvuilla kehittyi keskitetty perinnöllinen valtakunta, joka nojautui orjista koostuvaan sotilaalliseen ja hallinnolliseen eliittiin, näennäisfeodaaliseen timar-järjestelmään ja imperialistiseen ideologiaan. 1600- ja 1700-luvuilla keskitetty valtio hajaantui hallintojen verkostoksi, missä maakuntien ylimystöllä oli kasvava rooli kaupassa, maanomistuksessa, sotaväen ylläpidossa ja verotuksessa. 1800-luvulla valta alkoi uudelleen keskittyä. Osmanien dynastia kesti yli 600 vuotta, kunnes se romahti ensimmäisessä maailmansodassa oltuaan Saksan puolella. Vuonna 1922 viimeinen sulttaani erotettiin, ja Anatolian ydinalueista muodostettiin nykyinen Turkin tasavalta. Valtakunnan muut osat jaettiin useiksi valtioiksi, joiden rajat Lähi-idässä jäivät keinotekoisiksi.

Uusi!!: Zapadnikit ja Osmanien valtakunta · Katso lisää »

Pietari Suuri

Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.

Uusi!!: Zapadnikit ja Pietari Suuri · Katso lisää »

Pjotr Tšaadajev

Pjotr Tšaadajev. Muotokuva 1840-luvun alkupuolelta. Pjotr Jakovlevitš Tšaadajev; (7. kesäkuuta (J: 27. toukokuuta) 1794 Moskova, Venäjän keisarikunta – 26. huhtikuuta (J: 14. huhtikuuta) 1856 Moskova) oli venäläinen filosofi ja käytännön poliitikko.

Uusi!!: Zapadnikit ja Pjotr Tšaadajev · Katso lisää »

Pyhä synodi

Pyhä synodi on jokaisen ortodoksisen patriarkaatin ja autokefaalisen kirkon korkein päättävä hallintoelin, joka käyttää myös kanonista valtaa.

Uusi!!: Zapadnikit ja Pyhä synodi · Katso lisää »

Semstvo

Semstvot huolehtivat myös paikallispostin kulusta. Petroskoin kihlakunnan semstvon postimerkki vuodelta 1901. Semstvo (myös maasäädyt) oli alueellinen itsehallintojärjestelmä Venäjällä vuosina 1864–1918.

Uusi!!: Zapadnikit ja Semstvo · Katso lisää »

Senaatti

Australian senaatti Senaatti on valtion hallintoelin.

Uusi!!: Zapadnikit ja Senaatti · Katso lisää »

Serbit

Serbit (Срби, Srbi) ovat eteläslaavilainen kansa.

Uusi!!: Zapadnikit ja Serbit · Katso lisää »

Slavofilia

Aleksei Homjakov: Omakuva, 1842. Slavofilia tai slavofiilit oli Venäjän 1800-luvun älymystön aatesuuntaus, joka korosti slaavilaisuuden merkitystä.

Uusi!!: Zapadnikit ja Slavofilia · Katso lisää »

Tammikuun kansannousu

Tammikuun kansannousu oli Kongressi-Puolan alueilla tapahtunut kansannousu Venäjän keisarikuntaa vastaan vuosina 1863–1865.

Uusi!!: Zapadnikit ja Tammikuun kansannousu · Katso lisää »

Venäjän ortodoksinen kirkko

Venäjän ortodoksinen kirkko eli Moskovan patriarkaatti on Venäjällä ja sen kulttuuripiirissä vaikuttava autokefalinen ortodoksinen kirkko.

Uusi!!: Zapadnikit ja Venäjän ortodoksinen kirkko · Katso lisää »

Vissarion Belinski

Vissarion Belinski vuonna 1843. K. Gorbunovin piirtämä muotokuva. Vissarion Grigorjevitš Belinski (11. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1811 Viapori, Helsinki — 7. kesäkuuta (J: 26. toukokuuta) 1848 Pietari) oli venäläinen kirjallisuusarvostelija, toimittaja ja filosofi sekä uudistusmielinen demokratian kannattaja.

Uusi!!: Zapadnikit ja Vissarion Belinski · Katso lisää »

Vladimir Solovjov (filosofi)

Vladimir Sergejevitš Solovjov (28. tammikuuta (J: 16. tammikuuta) 1853 Moskova – 13. elokuuta (J: 31. heinäkuuta) 1900 Uzkoje) oli venäläinen filosofi, runoilija ja mystikko.

Uusi!!: Zapadnikit ja Vladimir Solovjov (filosofi) · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Lännettäjä, Sapadnikit.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »