Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
37 suhteet: Aleksanteri II (Venäjä), Aleksei Homjakov, Antisemitismi, Eurasianismi, Friedrich von Schelling, Georg Wilhelm Friedrich Hegel, Identiteetti (yhteiskuntatieteet), Individualismi, Ivan Aksakov, Ivan Kirejevski, Johann Gottlieb Fichte, Juri Samarin, Kapitalismi, Katolinen kirkko, Konstantin Aksakov, Konstantin Pobedonostsev, Krimin sota, Länsi-Eurooppa, Maaorjuus Venäjällä, Materialismi, Moskova, Narodnikit, Narodnost, Nikolai I, Nikolai II, Ortodoksinen kirkko, Panslavismi, Pietari Suuri, Pjotr Tšaadajev, Protestantismi, Rationalismi, Romantiikka (kirjallisuus), Slaavit, Sovinismi, Venäjä, Zapadnikit, Zemski sobor.
Aleksanteri II (Venäjä)
Keisari Aleksanteri II:n hallitsijanvakuutus. Aleksanteri II (29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1818 Moskovan Kreml, Moskova – 13. maaliskuuta (J: 1. maaliskuuta) 1881 Talvipalatsi, Pietari) oli Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1855–1881.
Uusi!!: Slavofilia ja Aleksanteri II (Venäjä) · Katso lisää »
Aleksei Homjakov
Aleksei Stepanovitš Homjakov (13. toukokuuta (J: 1. toukokuuta) 1804 Moskova – 5. lokakuuta (J: 23. syyskuuta) 1860 Rjazan) oli venäläinen kansallismielinen runoilija ja maallikkoteologi, jota pidetään vaikutusvaltaisen slavofiilisen liikkeen perustajana.
Uusi!!: Slavofilia ja Aleksei Homjakov · Katso lisää »
Antisemitismi
Ranskalainen vaalijuliste vuodelta 1889. Antisemitistinen ehdokas Adolphe Willette julistaa: ”Juutalaiset ovat meille vihamielinen erilainen rotu… Juutalaisuus on vihollinen!” Antisemitismi eli juutalaisvastaisuus tarkoittaa vihamielistä suhtautumista juutalaisiin joko heidän juutalaisen uskonsa tai kansallisuutensa vuoksi.
Uusi!!: Slavofilia ja Antisemitismi · Katso lisää »
Eurasianismi
pohjoisessa euraasiassa. Eurasianismi on venäläinen sosiopoliittinen liike, joka sai alkunsa vallankumouksen ja sisällissodan jälkeen valkoisten emigranttien keskuudessa 1920-luvulla.
Uusi!!: Slavofilia ja Eurasianismi · Katso lisää »
Friedrich von Schelling
Friedrich Schelling. Friedrich Wilhelm Joseph (von) Schelling (27. tammikuuta 1775 Leonberg – 20. elokuuta 1854 Bad Ragaz) oli saksalainen filosofi.
Uusi!!: Slavofilia ja Friedrich von Schelling · Katso lisää »
Georg Wilhelm Friedrich Hegel
Georg Wilhelm Friedrich Hegel (27. elokuuta 1770 Stuttgart, Württembergin herttuakunta – 14. marraskuuta 1831 Berliini, Preussin kuningaskunta) oli saksalainen filosofi, jonka vaikutus on luultavasti ollut vahvimmillaan metafysiikassa, historianfilosofiassa sekä poliittisessa filosofiassa.
Uusi!!: Slavofilia ja Georg Wilhelm Friedrich Hegel · Katso lisää »
Identiteetti (yhteiskuntatieteet)
Identiteetti on yhteiskuntatieteissä kattokäsite yksilön tai ryhmän käsitykselle itsestään erillisenä, muista erottuvana kokonaisuutena.
Uusi!!: Slavofilia ja Identiteetti (yhteiskuntatieteet) · Katso lisää »
Individualismi
Individualismi (joka tunnustaa yksilön itsemääräämisoikeuden ja maksimaalisesti rajoittamattomat oikeudet yhteiskunnassa. Maailma hahmotetaan yksilökeskeisesti, ja yksilön itsekkyyttä puolustetaan. Kollektiivinen säätely torjutaan, sillä itsekkyyden katsotaan johtavan vapailla markkinoilla myös yhteisen edun toteutumiseen. Individualistin mukaan kaikki arvot ovat ihmiskeskeisiä ja kaikki yksilöt moraalisesti samanarvoisia. Individualismissa korostetaan itseluottamusta, yksityisyyttä ja keskinäistä kunnioitusta. Individualismi vastustaa auktoriteettia ja kaikenlaista yksilön kontrolloimista, etenkin valtion harjoittamaa. Individualistin mielestä normaalin aikuisen ihmisen etuja palvelee parhaiten se, että hänelle annetaan täydellinen vapaus ja vastuu omien tavoitteidensa ja keinojensa valinnassa. Valtion pitäisi puuttua yksilöiden elämään mahdollisimman vähän ja keskittyä lähinnä vain lain ja järjestyksen ylläpitoon, ihmisten toistensa asioihin sekaantumisen estämiseen, sekä vapaaehtoisten sopimusten valvomiseen. Omaisuutta tulisi saada hankkia, hallita ja luovuttaa mahdollisimman vapaasti. Individualismi on varhaisen liberalismin ja uuden ajan humanismin perussuuntaus. Aatteen kehittäjiä olivat Adam Smith ja Jeremy Bentham, ja Alexis de Tocqueville yhdisti sen erityisesti Yhdysvaltoihin. Individualismi menetti 1900-luvun alussa asemiaan suurten yhteiskunnallisten organisaatioiden synnyn sekä individualismin vastaisten poliittisen ideologioiden kuten kommunismin ja fasismin nousun myötä. Kun fasismi ja kommunismi olivat romahtaneet 1900-luvun loppuun mennessä, individualismi koki uuden nousun.
Uusi!!: Slavofilia ja Individualismi · Katso lisää »
Ivan Aksakov
Ivan Aksakov, Ilja Repinin maalaama muotokuva vuodelta 1878. Ivan Sergejevitš Aksakov (8. lokakuuta (J: 26. syyskuuta) 1823 Nadeždino, Orenburgin kuvernementti – 8. helmikuuta (J: 27. tammikuuta) 1886 Moskova) oli venäläinen lehtimies, joka tunnettiin näkyvänä panslavismin puolustajana.
Uusi!!: Slavofilia ja Ivan Aksakov · Katso lisää »
Ivan Kirejevski
thumb Ivan Vasiljevitš Kirejevski (3. huhtikuuta (J: 22. maaliskuuta) 1806 Moskova – 23. kesäkuuta (J: 11. kesäkuuta) 1856 Pietari) oli venäläinen kirjailija, filosofi ja kirjallisuuskriitikko, jota pidetään Aleksei Homjakovin ohella slavofiilisen ajatussuuntauksen toisena perustajana.
Uusi!!: Slavofilia ja Ivan Kirejevski · Katso lisää »
Johann Gottlieb Fichte
Johann Gottlieb Fichte (19. toukokuuta 1762 Rammenau – 29. tammikuuta 1814 Berliini) oli saksalainen filosofi.
Uusi!!: Slavofilia ja Johann Gottlieb Fichte · Katso lisää »
Juri Samarin
Vasili Tropininin maalaama muotokuva. Juri Fjodorovitš Samarin (3. toukokuuta (J: 21. huhtikuuta) 1819 Pietari – 31. maaliskuuta (J: 19. maaliskuuta) 1876 Berliini) oli venäläinen kirjailija ja slavofiili.
Uusi!!: Slavofilia ja Juri Samarin · Katso lisää »
Kapitalismi
Kapitalismi (saksan sanasta ’kapital’.
Uusi!!: Slavofilia ja Kapitalismi · Katso lisää »
Katolinen kirkko
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.
Uusi!!: Slavofilia ja Katolinen kirkko · Katso lisää »
Konstantin Aksakov
Konstantin Aksakov, Pjotr Borelin piirros 1860-luvulta. Konstantin Sergejevitš Aksakov (10. huhtikuuta (J: 29. maaliskuuta) 1817 Novo-Aksakovo, Orenburgin kuvernementti – 19. joulukuuta (J: 7. joulukuuta) 1860 Zákynthos, Kreikka) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Slavofilia ja Konstantin Aksakov · Katso lisää »
Konstantin Pobedonostsev
Konstantin Pobedonostsev. Konstantin Petrovitš Pobedonostsev (2. kesäkuuta (J: 21. toukokuuta) 1827 Moskova – 23. maaliskuuta (J: 10. maaliskuuta) 1907 Pietari) oli venäläinen juristi, joka toimi Venäjän ortodoksisen kirkon ylimmän hallintoelimen eli pyhän synodin yliprokuraattorina vuosina 1880–1905 ja oli tuona aikana merkittävä poliittinen vaikuttaja Venäjän keisarikunnassa.
Uusi!!: Slavofilia ja Konstantin Pobedonostsev · Katso lisää »
Krimin sota
Krimin sota eli itämainen sota käytiin Venäjän sekä Osmanivaltakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian muodostaman liittouman välillä vuosina 1853–1856.
Uusi!!: Slavofilia ja Krimin sota · Katso lisää »
Länsi-Eurooppa
Maat, jotka kuuluvat YK:n tilastoinnissa Länsi-Eurooppaan on merkitty kartalle turkoosilla.Toinen Länsi-Euroopan määrittely merkitty karttaan violetilla. Länsi-Eurooppa on alue Euroopassa.
Uusi!!: Slavofilia ja Länsi-Eurooppa · Katso lisää »
Maaorjuus Venäjällä
Maaorjuus Venäjällä (maaorjuus ven. крепостное право, krepostnoje pravo) syntyi 1600-luvulla, kun väestömäärä kasvoi alueella voimakkaasti ja venäläisen ylhäisön eli aateliston asema alkoi vahvistua.
Uusi!!: Slavofilia ja Maaorjuus Venäjällä · Katso lisää »
Materialismi
Materialismi eli aineellinen maailmankuva, jota filosofiassa kutsutaan myös fysikalismiksi, on näkemys siitä, että kaikki tosiasiat (mukaan lukien tosiasiat ihmismielestä ja -tahdosta sekä ihmiskunnan historian kulusta) ovat kausaalisesti riippuvaisia fyysisistä prosesseista tai redusoitavissa niihin.
Uusi!!: Slavofilia ja Materialismi · Katso lisää »
Moskova
Moskova on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan.
Uusi!!: Slavofilia ja Moskova · Katso lisää »
Narodnikit
Ilja Repin, ''Propagandistin pidätys'', 1892. Narodnikit olivat Venäjän keisarikunnan 1860–1880-luvun vallankumouksellisia.
Uusi!!: Slavofilia ja Narodnikit · Katso lisää »
Narodnost
Narodnost on Venäjällä ja Neuvostoliitossa yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä kulttuuripolitiikassa vaikuttanut näkemys tai virallinen oppi kansallistunteesta ja kansallismielisyydestä.
Uusi!!: Slavofilia ja Narodnost · Katso lisää »
Nikolai I
Nikolai I, suuriruhtinas Nikolai Pavlovitš Romanov (ven. Николай Павлович Романов); (6. heinäkuuta (J: 25. kesäkuuta) 1796 Hatsinan palatsi, Tsarskoje Selo, Venäjän keisarikunta – 2. maaliskuuta (J: 18. helmikuuta) 1855 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Romanovien hallitsijasukuun kuulunut Venäjän keisari, Puolanmaan tsaari ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1825–1855.
Uusi!!: Slavofilia ja Nikolai I · Katso lisää »
Nikolai II
Nikolai II, Nikolai Aleksandrovitš Romanov (18. toukokuuta (J: 6. toukokuuta) 1868 Aleksanterin palatsi, Tsarskoje Selo, Pietari, Venäjän keisarikunta – 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburg, Neuvosto-Venäjä) oli Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas vuosina 1894–1917.
Uusi!!: Slavofilia ja Nikolai II · Katso lisää »
Ortodoksinen kirkko
Andrei Rubljovin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni. Ortodoksinen kirkko (’oikea’ ja ’katsomus’)Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Uusi!!: Slavofilia ja Ortodoksinen kirkko · Katso lisää »
Panslavismi
Panslavismi on ajatus kaikkien slaavien yhteenliittymisestä.
Uusi!!: Slavofilia ja Panslavismi · Katso lisää »
Pietari Suuri
Pietari I Suuri (Pjotr Aleksejevitš Romanov); (9. kesäkuuta (J: 30. toukokuuta) 1672 Moskovan Kreml, Moskova, Moskovan Venäjä – 8. helmikuuta (J: 28. tammikuuta) 1725 Talvipalatsi, Pietari, Venäjän keisarikunta) oli Venäjän valtakunnan hallitsija vuosina 1682–1725, ensin tsaarina ja 2.
Uusi!!: Slavofilia ja Pietari Suuri · Katso lisää »
Pjotr Tšaadajev
Pjotr Tšaadajev. Muotokuva 1840-luvun alkupuolelta. Pjotr Jakovlevitš Tšaadajev; (7. kesäkuuta (J: 27. toukokuuta) 1794 Moskova, Venäjän keisarikunta – 26. huhtikuuta (J: 14. huhtikuuta) 1856 Moskova) oli venäläinen filosofi ja käytännön poliitikko.
Uusi!!: Slavofilia ja Pjotr Tšaadajev · Katso lisää »
Protestantismi
Protestantismi eli protestanttisuus (vrt., esittää vastalause) on yksi kristinuskon kolmesta pääsuuntauksesta (kaksi muuta ovat katolilaisuus ja ortodoksisuus), joka syntyi 1500-luvun alussa uskonpuhdistuksen vaikutuksesta erkaantumalla katolisesta kirkosta omaksi kirkoksi.
Uusi!!: Slavofilia ja Protestantismi · Katso lisää »
Rationalismi
Australian rationalistiyhdistyksen jäseniä March for Science -tapahtumassa Maan päivänä 2017. Center for Applied Rationalityn perustajiin kuuluva Julia Galef on tehnyt rationalistisia ajattelutapoja tunnetuksi työpajoissa ja julkaisuissaan. Rationalismi on yleisesti järjen kannattamista korostava ajattelutapa.
Uusi!!: Slavofilia ja Rationalismi · Katso lisää »
Romantiikka (kirjallisuus)
Romantiikka on idealistinen ja tunne-elämää korostava kirjallisuuden suuntaus erityisesti 1700–1800-lukujen vaihteessa Saksassa.
Uusi!!: Slavofilia ja Romantiikka (kirjallisuus) · Katso lisää »
Slaavit
Eteläslaavit Slaavit ovat slaavilaisia kieliä puhuvia kansoja, jotka asuvat pääasiassa Itä-Euroopassa ja Balkanin niemimaalla.
Uusi!!: Slavofilia ja Slaavit · Katso lisää »
Sovinismi
Sovinismi (myös chauvinismi ja šovinismi) on jonkin ryhmän tai ryhmän jäsenen äärimmäisyyksiin menevää, yksipuolista ja fanaattistakin käyttäytymistä jotakin toista ryhmää tai sen yksittäisiä jäseniä kohtaan.
Uusi!!: Slavofilia ja Sovinismi · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Slavofilia ja Venäjä · Katso lisää »
Zapadnikit
Zapadnikit (zapadnik) olivat 1800-luvun venäläisiä kirjailijoita ja ajattelijoita, jotka vastustivat venäläisen perinteisen ortodoksisen kulttuurin romantisoivaa ihailua eli slavofiliaa.
Uusi!!: Slavofilia ja Zapadnikit · Katso lisää »
Zemski sobor
Zemski sobor oli 1500- ja 1600-lukujen Venäjällä neuvoa-antava säätykokous, jonka tsaari tai muu korkeimman vallan edustaja saattoi halutessaan kutsua koolle.
Uusi!!: Slavofilia ja Zemski sobor · Katso lisää »
