Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Heimoaate

Indeksi Heimoaate

Heimoaate tarkoittaa useimmiten suomalais-ugrilaisten kansojen yhteenkuuluvuutta korostavaa aatetta, jota on kutsuttu myös panfennismiksi.

65 suhteet: Aate, Akateeminen Karjala-Seura, Aunuksen Karjala, Eero Kuussaari, Eesti Maja, Erkki Kaila, Hanko, Heimosodat, Inkeriläiset, Inkerin Liitto, Internointi, Itä-Karjala, Itämerensuomalaiset kansat, Jatkosodan heimosoturit, Jatkosota, Juminkeko-säätiö, Kansainvälinen suomalais-ugrilaisten opiskelijoiden konferenssi, Kansallinen Kokoomus, Karelianismi, Karjalaiset (kansa), Karjalan Kansalaisliitto, Kielen elvytys, Kirjasalon tasavalta, M. A. Castrénin seura, MAFUN, Matti Pesonen, Nationalismi, Natsi-Saksa, Osasto Sisu, Pangermanismi, Panslavismi, Siperia, Sissipataljoona 5, Skandinavismi, Sukukansojen ystävät, Suomalainen kulttuuri, Suomalais-ugrilainen kulttuurikongressi, Suomalais-Ugrilainen Seura, Suomalais-ugrilaiset kansat, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu, Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi, Suomalaiset, Suomen Heimosoturien Liitto, Suomen ja Viron puolustusyhteistyö, Suomen ja Viron suhteet, Suomen poliittinen historia, Suomen taiteen kultakausi, Suomen ulkopolitiikka, Suomen Viro-yhdistysten liitto, ..., Suomen-pojat, Suomenlahden tykistösulku, Suomensukuinen, Suomi, Suomi-Unkari Seura, Suur-Suomi, Suurvalta, Talsinki, Tuglas-seura, Uralilaiset kielet, Uusi ylioppilastalo, Vienan Karjala, Viro, Viron Suomen-instituutti, Vuokkiniemi. Laajenna indeksi (15 lisää) »

Aate

Aate on yksilön tai toimijan maailmankatsomusta hallitseva tai yhteisölle ominainen yleisluonteinen näkemys, käsitys tai pyrkimys.

Uusi!!: Heimoaate ja Aate · Katso lisää »

Akateeminen Karjala-Seura

Akateeminen Karjala-Seura (AKS) oli vuosina 1922–1944 Suomessa toiminut ylioppilasjärjestö, jonka tarkoituksena oli heimoyhteyksien ja kansallishengen lujittaminen, maanpuolustustahdon tehostaminen ja Suur-Suomi-aate.

Uusi!!: Heimoaate ja Akateeminen Karjala-Seura · Katso lisää »

Aunuksen Karjala

Aunuksen Karjala, lyhyemmin Aunus (lyh. Anus) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä nykyisessä Karjalan tasavallassa Laatokan ja Äänisen välillä ja Äänisen pohjoispuolella.

Uusi!!: Heimoaate ja Aunuksen Karjala · Katso lisää »

Eero Kuussaari

Eero Vilho Kuussaari (vuoteen 1927 Heickell, käytti Saksassa ollessaan peitenimeä Carl Ek; 15. kesäkuuta 1891 Oulu – 29. huhtikuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen jääkärieversti, heimosoturi ja sotahistorioitsija.

Uusi!!: Heimoaate ja Eero Kuussaari · Katso lisää »

Eesti Maja

Eesti Maja on Helsingissä Suvilahden vanhalla voimala-alueella Sörnäisissä toimiva Viro-keskus.

Uusi!!: Heimoaate ja Eesti Maja · Katso lisää »

Erkki Kaila

Erkki Kaila (vuoteen 1906 Erik Johansson, 2. kesäkuuta 1867 Huittinen – 9. joulukuuta 1944 Turku) oli suomalainen teologi, joka toimi apulaisprofessorina, kirkkoherrana, kansanedustajana, piispana, arkkipiispana ja kirjailijana.

Uusi!!: Heimoaate ja Erkki Kaila · Katso lisää »

Hanko

Hangon huviloita. Kuva vesitornista. kirkko. Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, joka sijaitsee Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla.

Uusi!!: Heimoaate ja Hanko · Katso lisää »

Heimosodat

Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.

Uusi!!: Heimoaate ja Heimosodat · Katso lisää »

Inkeriläiset

Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset (myös: Inkerin suomalaiset) ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka ovat uskonnoltaan pääasiassa evankelis-luterilaisia.

Uusi!!: Heimoaate ja Inkeriläiset · Katso lisää »

Inkerin Liitto

Inkerin Liitto oli Suomeen Inkerin kapinoiden ja taistelujen aikana vuosina 1919–1920 paenneiden inkerinsuomalaisten pakolaisten perustama järjestö.

Uusi!!: Heimoaate ja Inkerin Liitto · Katso lisää »

Internointi

Internoituja japanilaisia Brittiläisessä Kolumbiassa toisen maailmansodan aikana. Internointi tarkoittaa (1) yleisvaarallisten henkilöiden pitämistä turvasäilössä, (2) viholliskansalaisten eristämistä sotatilan aikana ja (3) totalitaarisissa maissa hallinnon vihollisten sulkemista keskitysleireille.

Uusi!!: Heimoaate ja Internointi · Katso lisää »

Itä-Karjala

Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.

Uusi!!: Heimoaate ja Itä-Karjala · Katso lisää »

Itämerensuomalaiset kansat

Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.

Uusi!!: Heimoaate ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »

Jatkosodan heimosoturit

Jatkosodan heimosoturit olivat jatkosodassa (vuosina 1941–1944) Suomen puolustusvoimien yksiköitä, joissa palveli tverin-, vienan- ja aunuksenkarjalaisia, inkeriläisiä, vepsäläisiä, komeja, virolaisia, saamelaisia sekä muita suomensukuisiin heimoihin kuuluneita miehiä.

Uusi!!: Heimoaate ja Jatkosodan heimosoturit · Katso lisää »

Jatkosota

Jatkosota oli Suomen tappioon päättynyt sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25.

Uusi!!: Heimoaate ja Jatkosota · Katso lisää »

Juminkeko-säätiö

Juminkeko eli Juminkeko-säätiö ylläpitää Kuhmossa sijaitsevaa Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus Juminkekoa.

Uusi!!: Heimoaate ja Juminkeko-säätiö · Katso lisää »

Kansainvälinen suomalais-ugrilaisten opiskelijoiden konferenssi

Kansainvälinen suomalais-ugrilaisten opiskelijoiden konferenssi (engl. International Finno-Ugric Students’ Conference, lyh. IFUSCO) on vuosittainen kansainvälinen konferenssi, joka on tarkoitettu suomalais-ugrilaisista eli uralilaisista kielistä ja kansoista kiinnostuneille opiskelijoille.

Uusi!!: Heimoaate ja Kansainvälinen suomalais-ugrilaisten opiskelijoiden konferenssi · Katso lisää »

Kansallinen Kokoomus

Kansallinen Kokoomus r.p., lyhyemmin kokoomus (lyhenne Kok.) on suomalainen keskusta-oikeistolainen puolue.

Uusi!!: Heimoaate ja Kansallinen Kokoomus · Katso lisää »

Karelianismi

Sammon puolustus (1896). Karelianismi leimasi Akseli Gallen-Kallela töitä ja hän oli yksi suuntauksen tunnetuimmista edustajista. Kuvassa muun muassa Louis Sparre, Axel Gallén ja Albert Edelfelt työskentelemässä Imatran kosken partaalla 1890-luvulla.. Karelianismi oli eri alojen tutkijoiden ja taiteilijoiden, kuten taidemaalareiden, valokuvaajien, arkkitehtien, kirjailijoiden ja säveltäjien kansallisromanttista Karjala-harrastusta.

Uusi!!: Heimoaate ja Karelianismi · Katso lisää »

Karjalaiset (kansa)

Karjalaiset (karjalaiset, karjalaižet, kariealazet) on Venäjällä ja Suomessa asuva itämerensuomalainen kansa.

Uusi!!: Heimoaate ja Karjalaiset (kansa) · Katso lisää »

Karjalan Kansalaisliitto

Karjalan Kansalaisliitto oli vuonna 1917 Viipurissa perustettu porvarillinen, heimoaktivistinen, antikommunistinen, isänmaallinen ja äärioikeistolainen järjestö, joka pyrki luomaan yhteisen porvaririntaman Viipurissa ja sen lähiseuduilla.

Uusi!!: Heimoaate ja Karjalan Kansalaisliitto · Katso lisää »

Kielen elvytys

Kielen elvytys on kuolleen puhuttavan kielen ottaminen uudelleen käyttöön tai uhanalaisen kielen pelastaminen häviämiseltä.

Uusi!!: Heimoaate ja Kielen elvytys · Katso lisää »

Kirjasalon tasavalta

Kirjasalon tasavalta oli lokakuun vallankumouksen jälkeen inkeriläisten kansannousussa Suomen tuella inkeriläisten joukkojen hallitsema alue Venäjän puolella Suomen rajan tuntumassa Karjalankannaksella vuosina 1919–1920.

Uusi!!: Heimoaate ja Kirjasalon tasavalta · Katso lisää »

M. A. Castrénin seura

M.A. Castrénin seura ry on suomalainen yhdistys, joka luo yhteyksiä ja edistää vuorovaikutusta Suomen sekä Venäjällä asuvien uralilaisia kieliä puhuvien kansojen välillä, tekee näiden kansojen kulttuuria tunnetuksi Suomessa ja tukee niiden kulttuuripyrkimyksiä ja omaa kieltä.

Uusi!!: Heimoaate ja M. A. Castrénin seura · Katso lisää »

MAFUN

MAFUN on vuonna 1990 perustettu suomalais-ugrilaisten kansojen nuorisojärjestöjen kattojärjestö, joka koordinoi yhteistyötä näiden kansojen nuorten sekä järjestöjen välillä sekä edustaa kyseisiä kansoja ja järjestöjä kansainvälisissä foorumeissa, kuten Yhdistyneissä kansakunnissa.

Uusi!!: Heimoaate ja MAFUN · Katso lisää »

Matti Pesonen

Matti Pesonen (1. elokuuta 1868 Sääminki – 11. joulukuuta 1957 Ylistaro) oli suomalainen säveltäjä, sanoittaja ja kansanedustaja, jonka kuuluisimpia sanoituksia ovat "Oi kuusipuu", "Oi sä riemuisa" ja "Jouluyö, juhlayö".

Uusi!!: Heimoaate ja Matti Pesonen · Katso lisää »

Nationalismi

Nationalismi eli kansallisuusaate on aate, joka korostaa kansallismielisyyttä eli kansojen ja kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.

Uusi!!: Heimoaate ja Nationalismi · Katso lisää »

Natsi-Saksa

Kansallissosialistinen Saksa eli natsi-Saksa, joskus myös Kolmas valtakunta ja vanhemmissa lähteissä Hitler-Saksa, tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler.

Uusi!!: Heimoaate ja Natsi-Saksa · Katso lisää »

Osasto Sisu

Talvisodan unkarilainen vapaaehtoisjoukko lähtökatselmuksessa Turun satamassa. Lähtökatselmuksen suoritti kenraaliluutnantti Oscar Enckell. Vapaaehtoisjoukon päällikkönä toimi kapteeni Imre Kémeri Nagy. Osasto Sisu oli kapteeni Bertil Nordlundin komentama 8. tammikuuta 1940 perustettu jalkaväkiyksikkö, johon koottiin ulkomaalaisia vapaaehtoisia taistelemaan talvisodassa Suomen puolustusvoimissa.

Uusi!!: Heimoaate ja Osasto Sisu · Katso lisää »

Pangermanismi

300px Pangermanismi on alkujaan lähinnä poliittinen iskusana, joka tarkoitti germaanista alkuperää olevien kansojen yhteistunteen korostamista.

Uusi!!: Heimoaate ja Pangermanismi · Katso lisää »

Panslavismi

Panslavismi on ajatus kaikkien slaavien yhteenliittymisestä.

Uusi!!: Heimoaate ja Panslavismi · Katso lisää »

Siperia

       Siperian federaatiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.

Uusi!!: Heimoaate ja Siperia · Katso lisää »

Sissipataljoona 5

Sissipataljoona 5 (Vapaaehtoispataljoona Osasto H. (Os.H) eli SissiP 5, myöhemmin Sissipataljoona 2) oli talvisodassa Suomen puolustusvoimissa taistellut yksikkö, joka oli koottu Vienan ja Aunuksen karjalaisista ja inkeriläisistä vapaaehtoisista.

Uusi!!: Heimoaate ja Sissipataljoona 5 · Katso lisää »

Skandinavismi

Skandinavismin ideologiaa julistava maalaus 1800-luvun puolivälistä. Norjan ja Ruotsin lipuissa on mukana ”sillisalaatiksi” kutsuttu Ruotsi-Norjan unionin tunnus. Skandinavismi on 1800-luvulla syntynyt ajatus kaikkien skandinaavien yhtymisestä yhden ja saman valtion alaisuuteen.

Uusi!!: Heimoaate ja Skandinavismi · Katso lisää »

Sukukansojen ystävät

Sukukansojen ystävät on kansalaisjärjestö, joka edistää tietoutta suomalais-ugrilaisista kansoista Suomessa, järjestää sukukansoihin liittyviä tapahtumia ja luo yhteyksiä suomalaisten ja sukukansojen välille.

Uusi!!: Heimoaate ja Sukukansojen ystävät · Katso lisää »

Suomalainen kulttuuri

Suomen kulttuuri on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuripiiriä.

Uusi!!: Heimoaate ja Suomalainen kulttuuri · Katso lisää »

Suomalais-ugrilainen kulttuurikongressi

Suomalais-ugrilainen kulttuurikongressi oli kansainvälinen suomalais-ugrilaisten kansojen tapahtuma.

Uusi!!: Heimoaate ja Suomalais-ugrilainen kulttuurikongressi · Katso lisää »

Suomalais-Ugrilainen Seura

Suomalais-Ugrilainen Seura on suomalainen tieteellinen seura, joka on perustettu professori Otto Donnerin aloitteesta 15.

Uusi!!: Heimoaate ja Suomalais-Ugrilainen Seura · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kansat

Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.

Uusi!!: Heimoaate ja Suomalais-ugrilaiset kansat · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaiset kielet

Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.

Uusi!!: Heimoaate ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu

Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu. Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu on suomalais-ugrilaisten kansojen ja laajemmin uralilaisten kansojen yhteinen, vaikkakin epävirallinen, lippu.

Uusi!!: Heimoaate ja Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu · Katso lisää »

Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi

Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi on suomalais-ugrilaisia kansoja ja samojedikansoja edustava foorumi, jonka tavoitteena on uralilaisten kansojen yhteistyön edistäminen eri alueilla, sekä kulttuurin ja kielen säilyttäminen ja elvyttäminen.

Uusi!!: Heimoaate ja Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi · Katso lisää »

Suomalaiset

Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.

Uusi!!: Heimoaate ja Suomalaiset · Katso lisää »

Suomen Heimosoturien Liitto

Suomen Heimosoturien Liitto oli Suomen heimosotiin vuosina 1918–1921 osaa ottaneiden vapaaehtoisten heimosoturien veteraanijärjestö, joka perustettiin Helsingissä 4. marraskuuta 1933.

Uusi!!: Heimoaate ja Suomen Heimosoturien Liitto · Katso lisää »

Suomen ja Viron puolustusyhteistyö

Suomen yleisesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch (kuvassa vasemmalla) seuraa armeijan sotaharjoitusta Pohjois-Virossa lokakuussa 1938. Toinen oikealta Viron yleisesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Nikolai Reek. Suomen ja Viron puolustusyhteistyö oli 1920-luvulta alkaen suunniteltu ja vuonna 1930 alkanut Suomen ja Viron sotilaallinen yhteistyö Neuvostoliiton uhan vuoksi.

Uusi!!: Heimoaate ja Suomen ja Viron puolustusyhteistyö · Katso lisää »

Suomen ja Viron suhteet

Suomen ja Viron suhteet alkoivat diplomaattisesti uudelleen 29.

Uusi!!: Heimoaate ja Suomen ja Viron suhteet · Katso lisää »

Suomen poliittinen historia

Tämä artikkeli käsittelee Suomen poliittista historiaa esihistorialliselta ajalta alkaen, Ruotsin vallan ajalla (Ruotsi-Suomi, n.1200–1808), Venäjän vallan ajalla (Suomen suuriruhtinaskunta, 1809–1917) ja itsenäisen Suomen ajalla (1917–).

Uusi!!: Heimoaate ja Suomen poliittinen historia · Katso lisää »

Suomen taiteen kultakausi

Akseli Gallen-Kallela, ''Sammon puolustus'', 1896. Suomen taiteen kultakaudeksi tai kulta-ajaksi kutsutaan vuosia 1880–1910, jolloin suomalaiselle taiteelle luotiin kansallinen ilme ja se nousi kansainväliselle tasolle.

Uusi!!: Heimoaate ja Suomen taiteen kultakausi · Katso lisää »

Suomen ulkopolitiikka

Suomen ulkopolitiikka tarkoittaa Suomen valtion harjoittamaa politiikkaa sen suhteissa muihin valtioihin ja kansainvälisiin järjestöihin.

Uusi!!: Heimoaate ja Suomen ulkopolitiikka · Katso lisää »

Suomen Viro-yhdistysten liitto

Suomen Viro-yhdistysten liitto ry. (SVYL) on ystävyysseura, jonka tarkoituksena on edistää Suomen ja Viron suhteita.

Uusi!!: Heimoaate ja Suomen Viro-yhdistysten liitto · Katso lisää »

Suomen-pojat

Virolaisia vapaaehtoisia Suomessa jatkosodan aikana. Mannerheimin tervehdys virolaisille vapaaehtoisille. Kuva on JR 200 -kirjasta. Suomen-pojat (viroksi soomepoisid) olivat Suomen puolella jatkosodassa taistelleita virolaisia vapaaehtoisia.

Uusi!!: Heimoaate ja Suomen-pojat · Katso lisää »

Suomenlahden tykistösulku

Suomenlahden tykistösulku oli 1930-luvulla Suomen ja Viron salaisena yhteistyönä kehitetty strateginen meripuolustusjärjestelmä, jonka tarkoituksena oli Suomenlahden kapeimpaan kohtaan keskitetyillä järeiden rannikkotykkien ristitulella, panssarilaivoilla, sukellusveneillä ja merimiinoitteilla sulkea Neuvostoliiton Itämeren laivasto Suomenlahden itäosiin ja siten turvata Suomen ja Viron länsirannikot maihinnousulta ja Itämeren laivaliikenne kauppasaarrolta sodan aikana.

Uusi!!: Heimoaate ja Suomenlahden tykistösulku · Katso lisää »

Suomensukuinen

Uralilaisten kielten levinneisyys Suomensukuinen tarkoittaa suomensukuista eli uralilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä, tai suomalais-ugrilaista kieltä puhuvaa kansaa tai ihmistä.

Uusi!!: Heimoaate ja Suomensukuinen · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Heimoaate ja Suomi · Katso lisää »

Suomi-Unkari Seura

Suomi-Unkari Seura on suomalainen ystävyysseura, joka tekee Unkaria tunnetuksi Suomessa ja kehittää suomalaisten ja unkarilaisten keskinäistä vuorovaikutusta.

Uusi!!: Heimoaate ja Suomi-Unkari Seura · Katso lisää »

Suur-Suomi

Pariisin rauhan (vuodelta 1947) (punainen) rajat. Suur-Suomi-aate on irredentistinen, suomalaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen sekä ulkosuomalaisten yhteenkuuluvuutta korostava heimoaatteen radikaali muoto.

Uusi!!: Heimoaate ja Suur-Suomi · Katso lisää »

Suurvalta

Suurvalta on valtio, jolla on ennen kaikkea sotilaallisen voimansa ansiosta ratkaisevan tärkeä asema kansainvälisessä politiikassa.

Uusi!!: Heimoaate ja Suurvalta · Katso lisää »

Talsinki

Talsinki (tai Hellinna) on Helsingin ja Tallinnan muodostama kaksoiskaupunki, joka on esiintynyt joissakin kaupunkien suunnitelmissa.

Uusi!!: Heimoaate ja Talsinki · Katso lisää »

Tuglas-seura

Tuglas-seura ry (aik. Friedebert Tuglas -seura r.y.) on suomalaisten ja virolaisten välinen ystävyysseura.

Uusi!!: Heimoaate ja Tuglas-seura · Katso lisää »

Uralilaiset kielet

Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.

Uusi!!: Heimoaate ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »

Uusi ylioppilastalo

Johannes Haapasalo, ''Melankolikko, sangviinikko, flegmaatikko ja koleerikko''. Uusi ylioppilastalo, alkuperäiseltä nimeltään Osakuntatalo, on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n uudempi ylioppilastalo Helsingissä Mannerheimintien varrella, osoitteessa Mannerheimintie 5, Vanhan Ylioppilastalon vieressä.

Uusi!!: Heimoaate ja Uusi ylioppilastalo · Katso lisää »

Vienan Karjala

Venehjärvi. Vuokkiniemeä heinäkuussa 2007. Uhtualaiset runonlaulajat Poavila ja Triihvo Jamanen vuonna 1894 I. K. Inhan ottamassa valokuvassa. Vienan Karjala eli Viena (samoin) on historiallis-maantieteellinen alue Venäjällä Vienanmeren länsirannikolta Suomen itärajalle.

Uusi!!: Heimoaate ja Vienan Karjala · Katso lisää »

Viro

Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.

Uusi!!: Heimoaate ja Viro · Katso lisää »

Viron Suomen-instituutti

Viron Suomen-instituutti eli Viro-instituutti Suomessa on Viron instituutin Suomen toimipiste Helsingissä, ensimmäinen Viron ulkomaille perustama kulttuuriedustusto.

Uusi!!: Heimoaate ja Viron Suomen-instituutti · Katso lisää »

Vuokkiniemi

Vuokkiniemi vuonna 2005 Vuokkiniemi on entinen kunta Vienan Karjalassa, nykyisin kylähallinto ja sen keskuskylä Kostamuksen kaupunkialueella Karjalan tasavallassa Venäjällä.

Uusi!!: Heimoaate ja Vuokkiniemi · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Panfennismi.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »