Sisällysluettelo
233 suhteet: Aapasuo, Ahma, Alanko, Alkutuotanto, Amfiboliitti, Apteekki, Asemakaava, Atlantin valtameri, Ähtärin eläinpuisto, Boreaalinen vyöhyke, Drumliini, Ekosysteemi, Eläintarha, Elinkeino, Elintaso, Evakuointi, Gabro, Geologia, Gneissi, Golfvirta, Graniitti, Grönlanti, Harju, Hämeenlinna, Helle, Helsinki, Hiekka, Hillamarkkinat, Hirvi, Hotelli, Hypermarketti, Ii, Iijoki, Ikärakenne, Ilves, Impiönjärvi, Iso-Syöte, Itämeri, Ivalo, Jalostus (taloustiede), Jäähalli, Jääkausi, Jäätikkö, Järvi, Joensuu, Jyväskylä, Kaamos, Kaivannaistoiminta, Kajaani, Kalastus, ... Laajenna indeksi (183 lisää) »
- Lapin maakunnan kunnat
Aapasuo
Utajärvellä Hillatien varressa. Aapasuo on suoyhdistymätyyppi, jossa suoalueen keskikohta on selvästi sen reunoja alempana.
Katsoa Ranua ja Aapasuo
Ahma
Ahma (Gulo gulo), joka tunnetaan myös nimillä osma, osmo, kätkä (pohjoissaamen kielestä geatki) ja kamppi, on Euroopan suurin näätäeläin, hieman mäyrää suurempi.
Katsoa Ranua ja Ahma
Alanko
Alanko tarkoittaa maantieteessä laajaa aluetta, joka pinnanmuodostuksesta riippumatta on muuta maan pinnan korkeutta alempana, 0–200 metriä merenpinnan yläpuolella.
Katsoa Ranua ja Alanko
Alkutuotanto
Alkutuotannossa luonnonvaroista valmistetaan perustuotteita ja materiaaleja edelleen jalostettavaksi.
Katsoa Ranua ja Alkutuotanto
Amfiboliitti
Amfiboliitti on vihertävä tai mustanharmaa, kimaltava metamorfinen kivilaji.
Katsoa Ranua ja Amfiboliitti
Apteekki
Norjalainen apteekki Apteekin myyntitilat noin vuodelta 1900 Apteekki on lääkkeiden valmistus- ja myyntiliike.
Katsoa Ranua ja Apteekki
Asemakaava
Porin asemakaava vuodelta 1852. Asemakaava on maankäytön suunnittelussa eli kaavoituksessa yksityiskohtaisin kaava.
Katsoa Ranua ja Asemakaava
Atlantin valtameri
Atlantin valtameren rajat IHO:n merialuejaon mukaan. Atlantin valtameri eli Atlantti on maapallon toiseksi suurin valtameri.
Katsoa Ranua ja Atlantin valtameri
Ähtärin eläinpuisto
Ähtärin eläinpuisto eli Ähtäri Zoo on Ähtärissä Inhan kylässä sijaitseva eläinpuisto.
Katsoa Ranua ja Ähtärin eläinpuisto
Boreaalinen vyöhyke
Boreaalinen vyöhyke eli pohjoinen havumetsävyöhyke eli taiga on kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon ulottuva yhtenäinen havumetsäalue.
Katsoa Ranua ja Boreaalinen vyöhyke
Drumliini
Drumliini hiekkarannan taustalla. Drumliini on jääkauden muodostama pitkänomainen moreenista muodostuva maastonkohouma.
Katsoa Ranua ja Drumliini
Ekosysteemi
Kieli.
Katsoa Ranua ja Ekosysteemi
Eläintarha
Isopanda-aitaus Chiang Main eläintarhassa Thaimaassa. Eläintarha on alue, jossa eläimiä pidetään yleisön nähtävänä.
Katsoa Ranua ja Eläintarha
Elinkeino
Elinkeino on toimeentulon hankkimiseen tähtäävää toimintaa.
Katsoa Ranua ja Elinkeino
Elintaso
Elintaso on maan, kansan tai jonkin väestöryhmän (yhteisön) henkisten ja aineellisten tarpeiden yleinen ja keskimääräinen tyydytystaso.
Katsoa Ranua ja Elintaso
Evakuointi
Texasissa. Kuvassa ihmisiä ohjataan pois hurrikaanin tieltä moottoritietä pitkin. Evakuointi on viranomaisten johdolla tapahtuvaa väestön tai sen osan siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamista turvalliselle alueelle, sekä väestön elinedellytysten ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista evakuointitilanteessa.
Katsoa Ranua ja Evakuointi
Gabro
Gabro Gabro on tumma, usein karkearakeinen syväkivi, joka vastaa kemialliselta koostumukseltaan basalttisia laavoja.
Katsoa Ranua ja Gabro
Geologia
Maa Apollo 17:n astronauttien kuvaamana. Geologia (kreikan sanoista γη- (ge-, ’maa’) ja λογος (logos, ’tiede’)) on tieteenala, joka tutkii Maata ja sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen muotoutumiseen vaikuttavia tapahtumia.
Katsoa Ranua ja Geologia
Gneissi
Gneissi, jossa esiintyy tyypillistä koostumusraitaisuutta. Virossa. Gneississä voi olla esimerkiksi graniitista sulkeumia, jotka erottuvat juonteiden välissä soikeina pullistumina. Gneissi on yleinen metamorfinen kivilaji, joka on tyypillisesti keski- tai karkearakeinen, ja jossa on koostumusraitaisuutena ilmenevä suuntaus.
Katsoa Ranua ja Gneissi
Golfvirta
Golfvirran kulku Meksikonlahdelta Jäämerelle Golfvirta on suuri lämmin Atlantin valtameren merivirta.
Katsoa Ranua ja Golfvirta
Graniitti
Graniitti on rakeinen syväkivilaji, joka kuuluu magmakiviin.
Katsoa Ranua ja Graniitti
Grönlanti
Grönlanti (grönlanniksi Kalaallit Nunaat, tanskaksi Grønland) on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue ja maailman suurin saari Pohjois-Atlantin ja Pohjoisen jäämeren välissä.
Katsoa Ranua ja Grönlanti
Harju
Piirros harjuselänteestä, jonne on tasoittunut tie. Harju on eräs jäätikköjokimuodostuman tyyppi, joka on syntynyt viime jääkauden loppuvaiheessa sulavan mannerjäätikön sisällä virranneen jäätikköjoen pohjalle tai jäätikköjoen purkautumisaukon eteen syntynyt erityinen kerrostumamuoto.
Katsoa Ranua ja Harju
Hämeenlinna
Hämeenlinna on Suomen kaupunki ja Kanta-Hämeen maakuntakeskus Vanajaveden rannalla.
Katsoa Ranua ja Hämeenlinna
Helle
Helle vallitsee Suomessa silloin, kun päivän aikana mitattu ylin lämpötila on vähintään 25,1 celsiusastetta.
Katsoa Ranua ja Helle
Helsinki
Helsinki on Suomen pääkaupunki ja Uudenmaan maakuntakeskus.
Katsoa Ranua ja Helsinki
Hiekka
Kellossa.Santorinin vulkaanisperäinen hiekka on hyvin tummaa Hiekka eli santa on maalaji, joka muodostuu mineraaleista tai kivennäisrakeista, joiden koko on 0,063–2,000 mm.
Katsoa Ranua ja Hiekka
Hillamarkkinat
Hillamarkkinat on Ranuan Kirkonkylällä järjestettävä tapahtuma, joka järjestetään perinteisesti elokuun ensimmäisenä viikonloppuna.
Katsoa Ranua ja Hillamarkkinat
Hirvi
Hirvi (Alces alces) on hirvieläinten heimoon kuuluva suurikokoinen nisäkäslaji, joka elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Euroopassa ja läntisessä Aasiassa.
Katsoa Ranua ja Hirvi
Hotelli
Hilton-ketjun hotelli Salt Lake Cityssä. Hotel Llao Llao paikassa Bariloche, (Argentiina). Hotelli Druzhba Viipurissa. Tyypillinen tasokkaan hotellin hotellihuone. Hotelli on paikka, joka tarjoaa lyhytaikaista majoitusta maksua vastaan.
Katsoa Ranua ja Hotelli
Hypermarketti
Prisma-ketjun myymälä Kouvolassa. Rimi-hypermarketti ostoskeskuksessa Vilnassa, Liettuassa. Portlandissa. Hypermarketti on suurikokoinen kauppa, jonka pinta-ala on yleensä noin 10 000 neliömetriä.
Katsoa Ranua ja Hypermarketti
Ii
Ii on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Katsoa Ranua ja Ii
Iijoki
Iijoki on Pohjois-Pohjanmaan läpi virtaava joki, jonka pääuoman pituus on noin 370 kilometriä.
Katsoa Ranua ja Iijoki
Ikärakenne
Ikärakenne kuvaa ihmisten ikää tietyn alueen sisällä.
Katsoa Ranua ja Ikärakenne
Ilves
Ilves (Lynx lynx) on keskikokoinen kissaeläin, joka on yksi laajimmalle levittäytyneistä kissoista.
Katsoa Ranua ja Ilves
Impiönjärvi
Impiönjärvi on Simojoen vesistöalueeseen kuuluva pieni järvi Ranuan kunnassa Etelä-Lapissa.
Katsoa Ranua ja Impiönjärvi
Iso-Syöte
Talvinen näkymä huipulta pohjoiskoilliseenKesäinen näkymä huipulta itään Iso-Syöte on Suomen eteläisin tunturi.
Katsoa Ranua ja Iso-Syöte
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Katsoa Ranua ja Itämeri
Ivalo
Liikenneympyrä valtatie 4:llä Ivalon keskustassa kuvattuna pohjoisesta tammikuussa 2007. Sama risteysalue Lapin sodan tuhon jäljiltä kuvattuna etelästä marraskuussa 1944. Ivalo (ja) on Inarin suurin taajama ja hallinnollinen keskus Inarijärven eteläpuolella.
Katsoa Ranua ja Ivalo
Jalostus (taloustiede)
Taloustieteessä jalostus koostuu teollisuudesta ja rakentamisesta.
Katsoa Ranua ja Jalostus (taloustiede)
Jäähalli
Tampereen Kannen areena Jäähalli on katettu tekojäärata.
Katsoa Ranua ja Jäähalli
Jääkausi
Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta.
Katsoa Ranua ja Jääkausi
Jäätikkö
Jäätikkö on maanpintaa peittävä, lumena tai muuna kiinteän olomuodon sateena tulleesta vedestä muodostunut, pitkään säilyvä laaja-alainen jäämassa, joka liikkuu hitaasti virtaamalla.
Katsoa Ranua ja Jäätikkö
Järvi
Järvi Argentiinassa Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.
Katsoa Ranua ja Järvi
Joensuu
kaupungintalo ja ravintolalaiva. Suvantosillalle, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat. Joensuu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla Pohjois-Karjalan maakunnassa.
Katsoa Ranua ja Joensuu
Jyväskylä
Jyväskylä on Suomen kaupunki ja Keski-Suomen maakuntakeskus Päijänteen pohjoisrannalla.
Katsoa Ranua ja Jyväskylä
Kaamos
Varhainen iltapäivä kaamoksen aikaan Norjan Tromssassa. Kaamos eli polaariyö on vuotuinen ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle.
Katsoa Ranua ja Kaamos
Kaivannaistoiminta
Kaivannaistoiminta on toimintaa, jossa maaperästä talteenotetaan teollisuuden raaka-aineina tärkeitä malmeja ja muita kaivannaisia.
Katsoa Ranua ja Kaivannaistoiminta
Kajaani
Kajaani on Suomen kaupunki ja Kainuun maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujärven itäpuolella Kajaaninjoen varrella.
Katsoa Ranua ja Kajaani
Kalastus
Kalastajia Bangladeshissa. Pieni höyrykäyttöinen valaanpyyntialus Kanadan Sept-Îlesissä noin vuonna 1900. Kalastus on elinkeinoista vanhimpia.
Katsoa Ranua ja Kalastus
Kallioperä
Helsingin edustalla. Kallioperä on maapallon kiinteä ”kuori”, joka koostuu erilaisista kivilajeista.
Katsoa Ranua ja Kallioperä
Kansakoulu
Kansakoululaisia 1920-luvulla Kansakoulu oli Suomessa aluksi viisivuotinen oppilaitos, joita alettiin perustaa vuoden 1866 kansakouluasetuksen myötä.
Katsoa Ranua ja Kansakoulu
Kansallinen Kokoomus
Kansallinen Kokoomus r.p., lyhyemmin kokoomus (lyhenne Kok.) on suomalainen keskusta-oikeistolainen puolue.
Katsoa Ranua ja Kansallinen Kokoomus
Kansanopisto
Jämsän opisto Kansanopisto on Suomessa toisen asteen oppilaitos, joka antaa sekä yleissivistävää että ammatillista koulutusta yleensä täysi-ikäisille ihmisille, pohjakoulutuksesta riippumatta.
Katsoa Ranua ja Kansanopisto
Kantatie 78
Kantatie 78 on Paltamosta Puolangan, Pudasjärven ja Ranuan kautta Rovaniemelle johtava kantatie.
Katsoa Ranua ja Kantatie 78
Karhu
Karhu eli ruskeakarhu (Ursus arctos) on Euroopan suurimpia petoeläimiä.
Katsoa Ranua ja Karhu
Karjanhoito
Lampaita ja nautoja laitumella. Karjanhoito eli karjatalous tarkoittaa karjaeläinten kuten naudan, jakkien tai vuohien kasvattamista ravinnon tai muiden niistä saatavien hyödykkeiden vuoksi.
Katsoa Ranua ja Karjanhoito
Kasvukausi
Kasvukausi on se aika vuodesta, jolloin kasvit kasvavat.
Katsoa Ranua ja Kasvukausi
Kaupungistuminen
Näkymä Seinen halkomasta Ranskan pääkaupungista Pariisista. Kaupungistuminen eli urbanisaatio on yhteiskunnallinen ilmiö, jossa kaupungeissa asuvan väestön osuus kokonaisväestöstä kasvaa.
Katsoa Ranua ja Kaupungistuminen
Kemi
Kemi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Kemijoen suistossa.
Katsoa Ranua ja Kemi
Kemijärvi
Kemijärvi on kaupunki Lapin maakunnan kaakkoisosassa.
Katsoa Ranua ja Kemijärvi
Kemijoki
Kemijoen vesistöalue. Isohaaran voimalaitos Kemin ja Keminmaan rajalla. Kemijoki Keminmaan kohdalla. Kemijoki on Suomen pisin joki, pituutta sillä on 550 kilometriä.
Katsoa Ranua ja Kemijoki
Kesä
Kesäinen näkymä Puolassa. Kesäinen järvimaisema Säkylässä kesäkuussa 2010. Kesä eli suvi on vuodenaika kevään ja syksyn välissä.
Katsoa Ranua ja Kesä
Keskiboreaalinen vyöhyke
Keskiboreaalinen vyöhyke on yksi boreaalisen vyöhykkeen alavyöhykkeistä.
Katsoa Ranua ja Keskiboreaalinen vyöhyke
Keskiyön aurinko
Nordkapissa Norjassa. Grönlannissa Keskiyön aurinko (myös yötön yö tai polaaripäivä) on luonnonilmiö, jossa aurinko ei laske horisontin alapuolelle vuorokauden aikana.
Katsoa Ranua ja Keskiyön aurinko
Kiiminkijoki
Marraskuista Inninkoskea laavupaikan kohdalla. Kiiminkijokea Kiimingissä. Kiiminkijoki on rakentamaton ja suurelta osin luonnontilainen joki Pohjois-Pohjanmaalla.
Katsoa Ranua ja Kiiminkijoki
Kilpisjärvi
Kilpisjärvi on kylä Enontekiön kunnan luoteisimmassa kolkassa, Käsivarren peukalossa.
Katsoa Ranua ja Kilpisjärvi
Kirjasto
Tukholman kaupunginkirjasto. Kirjasto on yleiseen käyttöön tarkoitettu tila, kokoelma kirjoja, lehtiä ja lainattavia tavaroita sekä palveluja.
Katsoa Ranua ja Kirjasto
Kittilä
Suurikuusikon kaivoksen avolouhos. Kittilä on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan länsiosassa.
Katsoa Ranua ja Kittilä
Kivijoki (Ii)
Kivijoki eli Ylijoki laskee Ranuan Kivijärvestä Iin kunnassa sijaitsevaan Oijärveen.
Katsoa Ranua ja Kivijoki (Ii)
Kivikausi
Pohjois-Savosta löytynyt kivikautinen reikäkirves, johon on työstetty ihmisen kasvot. Kivikausi oli aikakausi, jolloin ihmiskunta teki työkaluja pääasiassa kivestä, puusta ja luusta, eivätkä metallit olleet vielä yleisessä käytössä ainakaan työvälineinä.
Katsoa Ranua ja Kivikausi
Kokkola
Kokkola (ent. Gamlakarleby) on Suomen kaupunki ja Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Keski-Pohjanmaan maakunnassa.
Katsoa Ranua ja Kokkola
Korkeasaaren eläintarha
Korkeasaaren eläintarha on vuonna 1889 perustettu eläintarha Helsingissä.
Katsoa Ranua ja Korkeasaaren eläintarha
Koski
Tornionjoen Kukkolankoski Koski on vesiväylän virtapaikka, joka on yleensä myös kivikkoinen.
Katsoa Ranua ja Koski
Kosteikko
Islannissa Kosteikko on yleisnimitys luontotyypeistä, jotka sijoittuvat kovanmaan ja avoveden välille.
Katsoa Ranua ja Kosteikko
Kotka (kaupunki)
Kotka on Suomen kaupunki Kymenlaakson maakunnan eteläosassa Suomenlahden rannalla.
Katsoa Ranua ja Kotka (kaupunki)
Koulu
Myllytullin koulu Oulussa. Koulu on usein valtiollinen instituutio, jonka tehtävänä on järjestää virallista, tutkintoihin johtavaa koulutusta.
Katsoa Ranua ja Koulu
Kouvola
Kouvola on Kymenlaakson maakunnassa Kymijoen varrella sijaitseva Suomen kaupunki.
Katsoa Ranua ja Kouvola
Kuhan Takajärvi
Kuhan Takajärvi eli Kuhan-Takajärvi on järvi Ranualla Lapissa.
Katsoa Ranua ja Kuhan Takajärvi
Kuivahko kangas
Kuivahko kangas on tuoretta kangasta kuivempi, mutta kuivaa kangasta kosteampi Suomen metsätyyppiopin mukainen metsäkasvutyyppi.
Katsoa Ranua ja Kuivahko kangas
Kuivajoki
Kuivajoki on Kuivajoen vesistön Pohjois-Pohjanmaalla Iin kunnassa sijaitseva laskujoki.
Katsoa Ranua ja Kuivajoki
Kulta
Kultahippuja Kaliforniasta (yllä) ja Australiasta (alla) Kulta on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään.
Katsoa Ranua ja Kulta
Kumpumoreeni
Kumpumoreenit ovat epämääräisistä, kaoottisen näköisistä kummuista koostuvia moreenimuodostumia.
Katsoa Ranua ja Kumpumoreeni
Kuopio
Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla.
Katsoa Ranua ja Kuopio
Kuusamo
Kuusamo on kaupunki Koillismaalla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Katsoa Ranua ja Kuusamo
Lahti
Lahden keskustaa mäkihyppytornista nähtynä. Vesijärven satama. Kaupungintalo. Harjukatu. Laaksokatu. Lahti on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa.
Katsoa Ranua ja Lahti
Lakka (kasvi)
Muurain eli lakka eli hilla eli suomuurain (Rubus chamaemorus) on vatukoiden sukuun kuuluva ruohovartinen kasvi.
Katsoa Ranua ja Lakka (kasvi)
Lapin maakunta
Lapin maakunta (ja) on Suomen pohjoisin, laajin ja harvimmin asuttu maakunta.
Katsoa Ranua ja Lapin maakunta
Lapin ortodoksinen seurakunta
Lapin ortodoksinen seurakunta on entinen ortodoksinen seurakunta, joka yhdistyi 1.1.2022 perustettuun Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan Lapin ortodoksisena kappeliseurakuntana.
Katsoa Ranua ja Lapin ortodoksinen seurakunta
Lapin sota
Lapin sota käytiin osana toista maailmansotaa Suomen ja Saksan välillä pääasiassa Suomen Lapissa 15. syyskuuta 1944 – 27. huhtikuuta 1945.
Katsoa Ranua ja Lapin sota
Lappeenranta
Lappeenranta on Suomen kaupunki ja Etelä-Karjalan maakuntakeskus Saimaan etelärannalla.
Katsoa Ranua ja Lappeenranta
Lauhkea vyöhyke
Lauhkeat vyöhykkeet vihreällä ja violetilla värillä korostettuna. Lauhkea vyöhyke on maapallon ilmastovyöhyke subtrooppisen ja kylmän vyöhykkeen välillä, suunnilleen 40.
Katsoa Ranua ja Lauhkea vyöhyke
Lehtomainen kangas
Lehtomainen kangas on kostea lehtoa kuivempi Suomen metsätyyppiopin mukainen metsätyyppi.
Katsoa Ranua ja Lehtomainen kangas
Lentoasema
Helsinki-Vantaan lentoasema. Frankfurtin lentoasema. Tampere-Pirkkalan lentoaseman terminaali 2. Maputon kansainvälinen lentoasema. Lentoasema on säännöllistä lentoliikennettä varten rakennettu alue, jota käytetään ilma-alusten lentoonlähtöön ja laskuun.
Katsoa Ranua ja Lentoasema
Linja-autoasema
Rautatieaseman yhteyteen rakennettu yhdistetty linja-auto- ja raitiovaunuasema Saksassa Braunschweigissa.Kampin keskus oli valmistuessaan Euroopan suurin maanalainen linja-autoasema. Linja-autoasema on kaupungissa tai taajamassa sijaitseva linja-autoliikenteen, erityisesti kauko- ja pikavuoroliikenteen solmukohta.
Katsoa Ranua ja Linja-autoasema
Litokaira
Litokaira on Oulun ja Lapin läänien raja-alueella Iin, Ranuan ja Pudasjärven kuntien alueella sijaitseva Natura-alue.
Katsoa Ranua ja Litokaira
Lohi
Lohi (Salmo salar) eli atlantinlohi on lohikalojen heimoon kuuluva kala, jonka alkuperäinen levinneisyysalue on viileissä Pohjois-Atlantin vesissä ja niihin virtaavissa joissa.
Katsoa Ranua ja Lohi
Luettelo Ranuan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Luettelo Ranuan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä sisältää Ranuan kunnassa olevat pysyvät patsaat, muistomerkit ja muistolaatat.
Katsoa Ranua ja Luettelo Ranuan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Luettelo Suomen kunnista
Suomen kunnat vuonna 2021, kaupungit lihavoituna. Suomen väestötiheys kunnittain vuonna 2016. Tämä artikkeli on luettelo Suomen nykyisistä kunnista.
Katsoa Ranua ja Luettelo Suomen kunnista
Luiminkajärvi
Luiminkajärvi on Iijoen vesistöön kuuluva pieni järvi Ranualla Etelä-Lapissa.
Katsoa Ranua ja Luiminkajärvi
Lukio
Lappajärven lukio Lukio, vanhalta nimeltään kymnaasi, on useissa Euroopan maissa yleissivistävä ja vapaaehtoinen toisen asteen oppilaitos, jonne on mahdollista pyrkiä suoritettuaan peruskoulun.
Katsoa Ranua ja Lukio
Lumi
Luminen metsämaisema. Tykkylunta ja kinoksia. Lumi on jääkiteiden ja ilman muodostamaa kuohkeaa ainetta, jota syntyy pilvissä ja sataa maahan riippuen siitä, onko ilman lämpötila tarpeeksi kylmä.
Katsoa Ranua ja Lumi
Maakuntakaava
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä.
Katsoa Ranua ja Maakuntakaava
Maalaji
Maalaji on geologisten prosessien tuloksena syntynyt maakerrostumatyyppi.
Katsoa Ranua ja Maalaji
Maanviljely
Rypsin korjuuta leikkuupuimurilla ja traktorilla. Maanviljely tarkoittaa tekniikoita ja käytäntöjä, joilla ruokaa ja muita hyödykkeitä tuotetaan kasvattamalla kasveja järjestelmällisesti.
Katsoa Ranua ja Maanviljely
Maatalous
Navetta, jossa on lehmien ruokinta meneillään. Maatalous on elinkeino, jossa tuotetaan ruokaa ja rehua sekä muita tuotteita kasvattamalla tiettyjä kasveja ja karjaa.
Katsoa Ranua ja Maatalous
Maisema
Maisema. Maisema on aistein havaittu suhteellisen laaja ympäristö.
Katsoa Ranua ja Maisema
Maito
Maitoa lasissa. Maito on nisäkäsnaaraiden maitorauhasista erittyvää valkoista ravintonestettä.
Katsoa Ranua ja Maito
Malmi
hematiittia sisältävä raitainen rautamuodostuma Malmi tarkoittaa sellaista luonnollista mineraaliesiintymää, josta voidaan taloudellisesti tuottaa metalleja.
Katsoa Ranua ja Malmi
Mannerilmasto
Moskovan ilmastodiagrammi Mannerilmasto (kontinentaalinen eli mantereinen ilmasto) on lauhkean vyöhykkeen mantereiden sisäosissa vallitseva kuiva ilmastotyyppi, jossa tapahtuu voimakkaita lämpötilan vaihteluja.
Katsoa Ranua ja Mannerilmasto
Matkailu
Reppureissaajia Wienissä Matkailu tarkoittaa sitä, että ihmiset matkustavat pois päivittäisestä asuin- ja työympäristöstään mieleisiinsä matkailukohteisiin.
Katsoa Ranua ja Matkailu
Mänty
Mänty eli metsämänty (Pinus sylvestris) on mäntyjen (Pinus) sukuun kuuluva havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa.
Katsoa Ranua ja Mänty
Meri-ilmasto
Meri-ilmasto on kostea ilmastotyyppi, jossa lämpötilan vuotuiset ja vuorokautiset vaihtelut ovat yleensä melko pieniä.
Katsoa Ranua ja Meri-ilmasto
Merivirta
Pintamerivirtojen kartta vuodelta 1943. Merivirta on valtameressä tapahtuva virtaus, jossa pintavesi liikkuu eteenpäin tai pintavesi liikkuu pystyvirtauksena painuen alaspäin.
Katsoa Ranua ja Merivirta
Metamorfinen kivilaji
Gneissi on metamorfinen kivi. Metamorfisiksi kivilajeiksi kutsutaan alkujaan sedimentti- tai magmakivilajeja, joissa on tapahtunut muutoksia tyypillisesti kiderakenteessa tai kemiallisessa koostumuksessa.
Katsoa Ranua ja Metamorfinen kivilaji
Metsä
Suomalaista mäntymetsää Porissa. Talvista metsää Ranualla. Hochharzin kansallispuiston metsää Saksassa. Fatu Hivan saarella Ranskan Polynesiassa. Metsä on elinympäristö, biotooppi, joka koostuu pitkistä yleensä puurunkoisista kasveista, joiden latvuskerros eli latvusto muodostaa melko yhtenäisen peitteen ja joiden seassa esiintyy lyhyempiä kasveja muodostaen alempia kerroksia.
Katsoa Ranua ja Metsä
Metsäkuusi
Metsäkuusen levinneisyys Fennoskandiassa. Metsäkuusi eli kuusi (Picea abies), myös näre, on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva ainavihanta havupuu.
Katsoa Ranua ja Metsäkuusi
Metsänhoito
Noin viisivuotiasta mänty- ja kuusitaimikkoa avohakkuuaukolla. Metsänhoito on puunkasvatuksen biologisia perusteita ja käytännön menetelmiä tutkiva tieteenala.
Katsoa Ranua ja Metsänhoito
Metsästys
Kalliopiirros metsästämisestä Algeriassa. Villisian metsästystä 1300-luvulla. Metsästys on vapaana elävien riistaeläinten pyydystämistä.
Katsoa Ranua ja Metsästys
Metsätalous
Hakkuukoneella pystytään tekemään kaikki metsänhakkuun työvaiheet puiden kaadosta pinoamiseen. Metsätaloudella tarkoitetaan ensisijaisesti puuston kasvatusta, korjuuta ja myyntiä.
Katsoa Ranua ja Metsätalous
Mikkeli
Mikkeli on Suomen kaupunki ja Etelä-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Saimaan luoteisrannalla.
Katsoa Ranua ja Mikkeli
Moreeni
Jäätikön tuottamaa moreenia Kanadassa. Lumivyöryn paljastamaa kivistä moreenia Norjassa. Esiin kaivettua moreenikerrostumaa Saksassa. Moreeni on sekalajitteinen maalaji, joka sisältää kiviaineksen eri raekokoja savesta kallionlohkareisiin.
Katsoa Ranua ja Moreeni
Näskäjärvi
Näskäjärvi on Kemijoen vesistöalueeseen kuuluva järvi Ranuan kunnassa Etelä-Lapissa.
Katsoa Ranua ja Näskäjärvi
Neva (suotyyppi)
Pudasjärvellä on pääosin nevaa. Neva on Suomessa kehitettyyn metsätyyppioppiin kuuluva suotyyppi, joka on puuton avosuo.
Katsoa Ranua ja Neva (suotyyppi)
Nikkeli
Nikkeli on rautaryhmään kuuluva ferromagneettinen metallinen alkuaine.
Katsoa Ranua ja Nikkeli
Nuorgam
Nuorgam marraskuussa 2012 Nuorgam on Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin kylä (70° 5′ pohjoista leveyttä).
Katsoa Ranua ja Nuorgam
Nuupasjärvi
Nuupasjärvi on järvi Nuuppaan kylässä Ranuan kunnassa Lapin läänissä.
Katsoa Ranua ja Nuupasjärvi
Nuupasjoki
Nuupasjoki on Ranuan Nuupasjärvestä laskeva Kivijoen sivujoki.
Katsoa Ranua ja Nuupasjoki
Ohra
Ohra eli pelto-ohra (Hordeum vulgare) on itsepölytteinen eli kleistogaami viljakasvi, jota käytetään rehuna, oluen raaka-aineena ja ihmisravinnoksi muun muassa leipien ja puurojen muodossa.
Katsoa Ranua ja Ohra
Ojitus
Valtaojan kaivuuta lapiolla työpalveluna vuonna 1938 Saksassa. Oja turvesuolla. Ojitus on ojien kaivamista kostean alueen kuivaamiseksi.
Katsoa Ranua ja Ojitus
Orogenia
Orogenia on prosessi, jossa vuoristot, kuten kuvan Himalaja, syntyvät. Kuvaussuunta on likimain etelään, joten etualalla on Tiibetin ylänkö. Orogenia eli vuorijonopoimutus on prosessi, jossa vuoristo syntyy mannerliikuntojen työntäessä mannerlaattoja yhteen.
Katsoa Ranua ja Orogenia
Oulu
Oulu on Suomen kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujoen suulla Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.
Katsoa Ranua ja Oulu
Paattinkijärvi
Paattinkijärvi on Kemijoen vesistöalueeseen kuuluva järvi Ranuan ja Rovaniemen alueella Etelä-Lapissa.
Katsoa Ranua ja Paattinkijärvi
Paliskunta
Utajärvellä, elokuussa 2008. Paliskunta on poronhoitoalueen paikallisorganisaatio.
Katsoa Ranua ja Paliskunta
Palladium
Palladium on metallinen alkuaine, jonka järjestysluku on 46, atomimassa 106,42 ja CAS-numero 7440-05-3.
Katsoa Ranua ja Palladium
Palokunta
Palokunta sammuttamassa palavaa taloa Kanadassa. Palokunta on palontorjuntaan eli tulipalojen sammuttamiseen ja niiden syttymisen estämiseen tarkoitettu laitos.
Katsoa Ranua ja Palokunta
Palvelusektori
Palvelusektori on yksi tuotannonaloista, joihin kansantalous usein jaetaan.
Katsoa Ranua ja Palvelusektori
Pankki
Pankki on instituutio, joka tarjoaa finanssipalveluita, erityisesti maksuliikenteen hoitoa ja luotonantoa.
Katsoa Ranua ja Pankki
Päivittäistavarakauppa
Päivittäistavarakauppa on kauppa, jossa myydään ruokaa ja muita kulutustavaroita, kuten henkilökohtaisia hygieniatuotteita ja vastaavia.
Katsoa Ranua ja Päivittäistavarakauppa
Penämönjärvi
Penämönjärvi on Simojoen vesistöalueeseen kuuluva pieni järvi Ranuan kunnassa Etelä-Lapissa.
Katsoa Ranua ja Penämönjärvi
Peneplaani
Peneplaani eli puolitasanko on pitkäaikaisen kulutuksen tuloksena syntynyt suurissa piirteissään tasainen mutta pienissä piirteissään loivasti kumpuileva alue.
Katsoa Ranua ja Peneplaani
Perämeri
Perämeri. Perämeri, on Pohjanlahden pohjoisin osa.
Katsoa Ranua ja Perämeri
Peruskallio
Peruskallio on syväkivilajeista ja metamorfisista kivilajeista muodostunut kallioperä.
Katsoa Ranua ja Peruskallio
Peruskoulu
Japanilaisen peruskoulun luokka Peruskoulu on koulu, joka muodostaa yleissivistävän koulutuksen perustan.
Katsoa Ranua ja Peruskoulu
Perussuomalaiset
Perussuomalaiset r.p., lyhenne PS on suomalainen kansalliskonservatiivinen ja arvokonservatiivinen puolue.
Katsoa Ranua ja Perussuomalaiset
Piittisjärvi (järvi)
Piittisjärvi on Kemijoen vesistöalueeseen kuuluva pieni järvi Ranuan kunnassa Etelä-Lapissa.
Katsoa Ranua ja Piittisjärvi (järvi)
Platina
Platina on hopeanharmaa jalometalli, joka kuuluu siirtymäalkuaineisiin.
Katsoa Ranua ja Platina
Pohjavesi
Pohjavesialueesta kertova merkki Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa Kontinkankaalla Oulussa Pohjavesi on maanpinnan alapuolella sijaitsevaa vettä.
Katsoa Ranua ja Pohjavesi
Pohjois-Eurooppa
Yhdistyneiden kansakuntien määritelmä Pohjois-Euroopalle on merkitty karttaan tummansinisellä.Toinen Pohjois-Eurioopan määrittely merkitty karttaan vihreällä. Pohjois-Eurooppa tarkoittaa Euroopan pohjoisosia.
Katsoa Ranua ja Pohjois-Eurooppa
Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Pohjois-Pohjanmaa on Suomen maakunta, joka sijaitsee Suomen keskiosassa Perämeren rannikolla ja toisaalta ulottuu Suomen itärajallekin.
Katsoa Ranua ja Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Poliisi
Suomalainen moottoripyöräpoliisi. Poliisi on valtiovallan organisaatio, joka turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, ennaltaehkäisee rikoksia sekä selvittää näitä ja saattaa nämä syyteharkintaan.
Katsoa Ranua ja Poliisi
Pori
Pori on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus, joka sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla Satakunnan maakunnassa.
Katsoa Ranua ja Pori
Poronhoito
Poronhoito on perinteinen arktisten kansojen elinkeino.
Katsoa Ranua ja Poronhoito
Portimojärvi (Ranua)
Portimojärvi on Simojoen vesistöalueeseen kuuluva järvi Ranuan kunnassa Lapin maakunnassa.
Katsoa Ranua ja Portimojärvi (Ranua)
Posio
Posio on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan eteläosassa.
Katsoa Ranua ja Posio
Posti
Vanha saksalainen postilaatikko. Posti toimittaa kirjeitä, postipaketteja ja muita postilähetyksiä vastaanottajilleen sekä valtioiden sisällä että maailmanlaajuisesti.
Katsoa Ranua ja Posti
Prekambri
stromatoliitteja, varhaisia bakteerimattoja kivettyminä. Prekambri on geologinen ajanjakso, joka ulottuu maapallon synnystä (noin 4,6 miljardia vuotta sitten) fanerotsooisen aionin alkuun (541 miljoonaa vuotta) saakka.
Katsoa Ranua ja Prekambri
Pudasjärvi
Pudasjärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pohjoisosassa Iijoen keskijuoksulla.
Katsoa Ranua ja Pudasjärvi
Puu
Riippakeltasalava (''Salix'' × ''sepulcralis'') Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.
Katsoa Ranua ja Puu
Rakennusteollisuus
Kerrostalo rakenteilla. Rakennusteollisuus tarkoittaa rakennuksia rakentavia ja rakennusalan tuotteita ja materiaaleja tuottavia tuotannollisen teollisuuden sektoreita, joihin lukeutuvat muun muassa betoni- ja kiviteollisuus, ikkunatehtaat, kalustevalmistajat ja talo- ja hirsitalovalmistajat.
Katsoa Ranua ja Rakennusteollisuus
Ranta-asemakaava
Ranta-asemakaava, joka aikaisemmin tunnettiin nimellä rantakaava, on yksityiskohtainen suunnitelma alueen maankäytöstä ja rakentamisen järjestämisestä.
Katsoa Ranua ja Ranta-asemakaava
Ranua Resort
Eläinpuiston pääsisäänkäynti. Ranua Resort, tunnettu myös nimillä Ranuan eläinpuisto ja Ranua Zoo, on Suomen pohjoisin eläintarha ja matkailukohde, joka avattiin vuonna 1983.
Katsoa Ranua ja Ranua Resort
Ranuan kirkko
Ranuan kirkko on Ranuan keskustaajamassa sijaitseva evankelisluterilaisen Ranuan seurakunnan kirkkorakennus.
Katsoa Ranua ja Ranuan kirkko
Ranuan kirkonkylä
Ranuan kirkko. Ranuan kirkonkylä on Ranuan kunnan keskustaajama.
Katsoa Ranua ja Ranuan kirkonkylä
Ranuan lentokenttä
Ranuan lentokenttä on Ranualla seitsemän kilometriä kuntakeskuksesta Rovaniemen suuntaan sijaitseva lentopaikka.
Katsoa Ranua ja Ranuan lentokenttä
Ranuan seurakunta
Ranuan seurakunta on Ranualla toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta.
Katsoa Ranua ja Ranuan seurakunta
Ranuanjärven leirintäalue
Ranuanjärven leirintäalue sijaitsee Ranuan kirkonkylällä Ranuanjärven etelärannalla seututien 941 varrella noin kahden kilometrin päässä Ranuan liikekeskustasta itään.
Katsoa Ranua ja Ranuanjärven leirintäalue
Ranuanjärvi
Ranuanjärvi on Iijoen vesistöalueeseen kuuluva järvi Ranuan kunnassa Etelä-Lapissa.
Katsoa Ranua ja Ranuanjärvi
Ranuanjoki
Ranuanjoki on joki Ranuan kunnassa entisessä Lapin läänissä.
Katsoa Ranua ja Ranuanjoki
Rautatie
Sähköistämätön kaksiraiteinen rautatie Walesissa. Lahti–Kouvola. Tammerkosken ylittävä rautatiesilta Tampereella. Rautatie on liikenneväylä, jonka kulkualustana on yleensä kaksi rinnakkaista teräksistä kiskoa.
Katsoa Ranua ja Rautatie
Ravintola
Boris Kustodijevin maalaus: ''Ravintola Moskovassa'' (1916) Nosturi-anniskeluravintola Rautatientorilla Helsingissä (muutamina kesinä) Ravintola on julkinen paikka, jossa tarjotaan maksusta valmisruokaa, juomaa tai useimmiten molempia.
Katsoa Ranua ja Ravintola
Räme
Räme on Suomessa kehitettyyn metsätyyppioppiin kuuluva kuivahko ja puustoinen suotyyppi, jonka valtapuu on mänty.
Katsoa Ranua ja Räme
Rovaniemi
Rovaniemi on Suomen kaupunki ja Lapin maakuntakeskus, joka sijaitsee napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa.
Katsoa Ranua ja Rovaniemi
Saamelaiset
Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla. Saamelaiset (tai sápmelaččat) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa.
Katsoa Ranua ja Saamelaiset
Sadanta
Sadanta eli sademäärä mittaa alueelle tietyssä ajassa sateena pudonnutta vettä eri olomuodoissa.
Katsoa Ranua ja Sadanta
Sairaala
Helsingissä Sairaala on laitos, jossa potilaat saavat lääketieteellistä hoitoa.
Katsoa Ranua ja Sairaala
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Katsoa Ranua ja Saksa
Satama
Wellingtonin satama yöllä. Useat satamat toimivat myös öisin laivojen tehokkaamman käytön, vuorovesien ja joskus myös satamakapasiteetin rajoitusten vuoksi. Satama on meren tai vesistön rannalle rakennettua infrastruktuuria, joka on sopiva vesialusten, kuten laivojen ja veneiden, lastin purkamista ja lastaamista sekä matkustajien laivaannousua ja maihinnousua varten.
Katsoa Ranua ja Satama
Savi
Savea Savesta tehty jänis Savi on kivennäismaalaji, jonka pääaineksena on hyvin hienojakoinen mineraalihiukkasmassa (saves). Savi on syntynyt, kun jäätikön sulamisvedet kuljettivat mereen osan jään sisällä olleesta maa-aineksesta.
Katsoa Ranua ja Savi
Seinäjoki
Seinäjoki on Suomen kaupunki ja Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee samannimisen joen molemmin puolin.
Katsoa Ranua ja Seinäjoki
Seurakunta
Seurakunta (lyhenne srk tai srk.) on kristittyjen muodostama yhteisö.
Katsoa Ranua ja Seurakunta
Seututie
Liikennemerkki nro F31: "Seututien numero". Seututien numeromerkki vuoteen 1994 asti. Seututie 733 Seututiet (lyhenne st; ruots. regionalväg) ovat Suomen tieverkon maanteitä, jotka palvelevat seutukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin.
Katsoa Ranua ja Seututie
Seututie 858
Seututie 858 on Suomen Pudasjärven Pintamolta Ranuan Kuhaan johtava seututie.
Katsoa Ranua ja Seututie 858
Seututie 924
Seututie 924 eli "Ranuanväylä" tai "Ranuantie" on Lapin maakunnassa Simon ja Ranuan kunnissa kulkeva itä-länsisuuntainen seututie.
Katsoa Ranua ja Seututie 924
Seututie 941
Seututie 941 on Etelä-Lapissa Ranuan ja Posion kuntien alueella kulkeva 80 kilometriä pitkä seututie.
Katsoa Ranua ja Seututie 941
Seututie 942
Seututie 942 on Etelä-Lapissa Ranuan kunnan ja Rovaniemen kaupungin alueella kulkeva seututie.
Katsoa Ranua ja Seututie 942
Simo
Simon kirkko vuodelta 1846. Simo on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rajalla Perämeren rannikolla, nelostien varrella.
Katsoa Ranua ja Simo
Simojärvi
Rajaselkä, Simojärvi. Simojärvi on Lapin maakunnan eteläosassa Ranualla sijaitseva järvi.
Katsoa Ranua ja Simojärvi
Simojoki
Simojoki on Simojoen vesistön Lapin maakunnan eteläosassa sijaitseva 193 kilometrin pituinen laskujoki, jonka alkulähde on Simojärvi Ranualla.
Katsoa Ranua ja Simojoki
Siperiankuusi
Siperiankuusi (Picea obovata) on mäntykasvien heimoon ja kuusten sukuun kuuluva havupuu.
Katsoa Ranua ja Siperiankuusi
Siuruanjoki
Siuruanjoki on läntisin Iijoen merkittävistä sivujoista, ja se valuma-alueineen muodostaa noin 120 kilometriä pitkän systeemin.
Katsoa Ranua ja Siuruanjoki
Sora
Soraa (suurimmat raekoot tässä kuvassa ovat noin 4 cm) Sora on kivennäismaalaji, jonka vallitseva raekoko on 2–20 mm, toisissa luokituksissa 60 mm asti.
Katsoa Ranua ja Sora
Suo
Näkymä suolta. Suo on kostea ekosysteemi, jossa haihdunta on sadantaa pienempi, ja jonka kasvien jäännöksistä muodostuu turvetta.
Katsoa Ranua ja Suo
Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon logo. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on evankelis-luterilaista kristinuskon haaraa tunnustava kirkkokunta Suomessa.
Katsoa Ranua ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Suomen Keskusta
Suomen Keskusta r.p. (vuoteen 1965 Maalaisliitto, vuosina 1965–1988 Keskustapuolue), lyhyemmin keskusta (lyhenne kesk.) on suomalainen keskustalainen sosiaaliliberalistinen puolue.
Katsoa Ranua ja Suomen Keskusta
Suomen ortodoksinen kirkko
Suomen ortodoksinen kirkko on Suomessa toimiva autonominen osa maailmanlaajuista ortodoksista kirkkoa.
Katsoa Ranua ja Suomen ortodoksinen kirkko
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (lyhyemmin sosiaalidemokraatit, ruots. Finlands Socialdemokratiska Parti, lyhenne SDP, puhekielessä monesti demarit; jäsenlyhenne sd.) on suomalainen puolue, joka perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen Työväenpuolue.
Katsoa Ranua ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus (lyhenne Syke,, engl. Finnish Environment Institute) on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, joka huolehtii myös eräistä valtakunnallisista viranomaistehtävistä.
Katsoa Ranua ja Suomen ympäristökeskus
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Katsoa Ranua ja Suomi
Suotyyppi
Suotyyppi on samankaltaisten kasvupaikkatekijöiden ja samankaltaisen suokasvillisuuden luonnehtima suokuvio (eli maastokuvio suolla), jossa kasvaa ekologisilta vaatimuksiltaan samankaltaisia suokasveja.
Katsoa Ranua ja Suotyyppi
Suviseurat
Suviseurat on vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen kesä-heinäkuun vaihteessa järjestämä hengellinen, kaikille avoin tilaisuus, jossa käy vilkkaimman päivän aikana lähes 90 000 seuravierasta eri maista, valtaosa Suomesta.
Katsoa Ranua ja Suviseurat
Syväkivi
Syväkivi eli plutoninen kivilaji on intrusiivisesti Maan kuorikerrokseen muodostuneessa magmasäiliössä kuumasta kivisulasta eli magmasta jäähtynyt, karkearakeinen magmakivi.
Katsoa Ranua ja Syväkivi
Taajama
Nurmijärven kunnassa Taajama on Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa käytössä oleva käsite, jonka avulla voidaan tilastoida väestökeskittymiä hallinnollisista rajoista riippumatta.
Katsoa Ranua ja Taajama
Taajamat Suomessa
Taajama alkaa. Liikennemerkein osoitetut tieliikennetaajamat eivät välttämättä vastaa tarkasti tilastollisten taajamien rajoja. Taajama on Suomessa Tilastokeskuksen määritelmän mukaan vähintään 200 asukkaan rakennusryhmä, jossa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi.
Katsoa Ranua ja Taajamat Suomessa
Talvi
vuodenajat. Pohjoisen pallonpuoliskon talvella (kuvassa) Aurinko paistaa pohjoiselle pallonpuoliskolle matalammalta ja osa pohjoista pallonpuoliskoa on silloin jatkuvasti varjossa. Talvi on yksi neljästä vuodenajasta.
Katsoa Ranua ja Talvi
Tampere
Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.
Katsoa Ranua ja Tampere
Teollisuus
Koskenkorvalla Teollisuus (lyhenne teoll.) on tuotantotoiminnan laji, joka jalostaa luonnonvaroja tuotteiksi eli raaka-aineita ihmiselle aineellista hyötyä tuottavaan muotoon.
Katsoa Ranua ja Teollisuus
Teollisuusmaa
Maailman valtioiden inhimillisen kehityksen indeksi vuonna 2018. Teollisuusmaa tai kehittynyt maa on maa, jonka taloutta hallitsevat teollisuus ja palvelusektori.
Katsoa Ranua ja Teollisuusmaa
Termiset vuodenajat
Narvan ilmastodiagrammi, josta nähdään, että suomalaisin rajoin siellä alkaa kevät maaliskuun lopussa, kesä toukokuussa, syksy syyskuussa ja talvi marraskuussa Termiset vuodenajat on meteorologiassa käytetty tapa määritellä vuodenajat lämpötilojen mukaan.
Katsoa Ranua ja Termiset vuodenajat
Terveyskeskus
Terveysasema Helsingin Kontulassa Terveyskeskus on Suomessa terveydenhoidon perusyksikkö.
Katsoa Ranua ja Terveyskeskus
Tervola
Kuntataajamaa Keskustien pohjoispäässä Tervola on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa.
Katsoa Ranua ja Tervola
Toljanjärvi
Toljanjärvi on puhdasvetinen järvi Toljan kylässä Ranualla.
Katsoa Ranua ja Toljanjärvi
Tornionjoki
Tornionjoki (meänkielellä Väylä) on Tornionjoen vesistön pääjoki Pohjois-Ruotsissa ja -Suomessa, joka saa alkunsa Torniojärvestä ja laskee Itämeren Pohjanlahteen Perämerellä Tornion keskustaajamassa ja Haaparannalla.
Katsoa Ranua ja Tornionjoki
Tulva
Tulvaa Puolassa vuonna 2010. Tulva tarkoittaa vesistön vedenpinnan noususta, meren pinnan noususta tai hulevesien kertymisestä aiheutuvaa maan tilapäistä peittymistä vedellä.
Katsoa Ranua ja Tulva
Tuore kangas
Tuore kangas on Suomen metsätyyppiopin mukaisesti lehtomaista kangasta kuivempi, mutta kuivaa kangasta kosteampi kasvupaikkatyyppi, ja myös parempi erilaisille kasveille.
Katsoa Ranua ja Tuore kangas
Turku
Turku on Lounais-Suomen suurin kaupunki ja Varsinais-Suomen maakuntakeskus.
Katsoa Ranua ja Turku
Turve
Kasa maasta irrotettua turvetta Skotlannissa. Turvekattoja Islannissa Turve on eloperäinen maalaji.
Katsoa Ranua ja Turve
Turvetuotanto
Turvetuotantoalue Liettuassa. Turvetuotanto tarkoittaa turpeennostoa suosta ja jalostamista joko lämmön- tai sähköntuotantoon kelpaavaksi polttoaineeksi, kasvuturpeeksi tai joskus myös kompostoivaksi.
Katsoa Ranua ja Turvetuotanto
Työttömyys
Työttömyys tarkoittaa kansantaloustieteessä ilmiötä, jossa osa työvoimasta on vailla työtä.
Katsoa Ranua ja Työttömyys
Tykky
Tykkylumisia kuusia. Tykky eli tykkylumi on puihin ja rakenteisiin kertyvää kovaa lunta ja huurretta.
Katsoa Ranua ja Tykky
Ulkoilualue
Ulkoilualue on tarkoitettu palvelemaan ihmisten liikunnantarvetta varaamalla siihen jokin hoidettu alue ja luomalla kyseiselle alueelle liikuntamahdollisuuksia ulkoilupoluin ynnä muin rakentein.
Katsoa Ranua ja Ulkoilualue
Urheilukenttä
Vuosaaren urheilukenttä. Urheilukenttä on hyvin tiukasti määriteltynä urheilua varten rakennettu alue, jota jatkuvasti ylläpidetään.
Katsoa Ranua ja Urheilukenttä
Vaasa
Vaasa (vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa.
Katsoa Ranua ja Vaasa
Vapaa-ajan asunto
Vihdissä. Vapaa-ajan asunto on asunto, jossa ei asuta koko vuotta, Suomessa yleensä talvikautta.
Katsoa Ranua ja Vapaa-ajan asunto
Väestötiheys
Alueelliset väestötiheydet maapallolla. Väestötiheys tai väestöntiheys eli asukastiheys on suure, joka kuvaa väestön alueellista jakaantumista.
Katsoa Ranua ja Väestötiheys
Väkiluku
Väkiluku eli asukasluku tarkoittaa asukkaiden määrää jollakin maantieteellisellä alueella.
Katsoa Ranua ja Väkiluku
Väli-ilmasto
Väli-ilmastossa on piirteitä sekä mantereisesta että mereisestä ilmastosta.
Katsoa Ranua ja Väli-ilmasto
Vesiputous
Vuorelta virtaavat Angelin putoukset Venezuelassa ovat maailman korkeimmat vesiputoukset. Victorian putoukset Afrikassa syöksyvät rapautumalla laajenevaan rotkoon. Vesiputous, lyhyemmin putous, on paikka, jossa virtaava vesi putoaa.
Katsoa Ranua ja Vesiputous
Vesistö
Kokemäenjoen vesistö. Vesistö tai vesistöalue on valuma-alue, jonka vedet purkautuvat saman pisteen kautta mereen.
Katsoa Ranua ja Vesistö
Vuoristo
Kansainväliseltä avaruusasemalta nähtynä. Kuvaussuunta on kohti etelää, etualalla on Tiibetin ylänkö. mannerlaattojen rajoilla kohoavia merenalaisia vuoristoja. Vuoristo eli vuoriryhmä tai vuorijakso on toisiinsa liittyvien vuorten tai vuorijonojen muodostama laaja ja korkeusvaihteluiltaan huomattava kallioperän kohoama-alue, joka erottuu ympäristöstään selvin rintein.
Katsoa Ranua ja Vuoristo
Yleiskaava
Yleiskaava on kunnan koko maantieteellisen alueen maankäytön suunnitelma.
Katsoa Ranua ja Yleiskaava
Yliopisto
Teknillisen korkeakoulun matematiikan luennolla. Yliopisto on tieteellistä tutkimusta tekevä ja korkeinta tieteellistä opetusta antava laitos.
Katsoa Ranua ja Yliopisto
1917
Vuosi 1917 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Katsoa Ranua ja 1917
Katso myös
Lapin maakunnan kunnat
- Enontekiö
- Inari
- Kemi
- Kemijärvi
- Keminmaa
- Kittilä
- Kolari
- Muonio
- Pelkosenniemi
- Pello
- Posio
- Ranua
- Rovaniemi
- Salla
- Savukoski
- Simo
- Sodankylä
- Tervola
- Tornio
- Utsjoki
- Ylitornio
Tunnetaan myös nimellä Ranuan kunta.
, Kallioperä, Kansakoulu, Kansallinen Kokoomus, Kansanopisto, Kantatie 78, Karhu, Karjanhoito, Kasvukausi, Kaupungistuminen, Kemi, Kemijärvi, Kemijoki, Kesä, Keskiboreaalinen vyöhyke, Keskiyön aurinko, Kiiminkijoki, Kilpisjärvi, Kirjasto, Kittilä, Kivijoki (Ii), Kivikausi, Kokkola, Korkeasaaren eläintarha, Koski, Kosteikko, Kotka (kaupunki), Koulu, Kouvola, Kuhan Takajärvi, Kuivahko kangas, Kuivajoki, Kulta, Kumpumoreeni, Kuopio, Kuusamo, Lahti, Lakka (kasvi), Lapin maakunta, Lapin ortodoksinen seurakunta, Lapin sota, Lappeenranta, Lauhkea vyöhyke, Lehtomainen kangas, Lentoasema, Linja-autoasema, Litokaira, Lohi, Luettelo Ranuan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä, Luettelo Suomen kunnista, Luiminkajärvi, Lukio, Lumi, Maakuntakaava, Maalaji, Maanviljely, Maatalous, Maisema, Maito, Malmi, Mannerilmasto, Matkailu, Mänty, Meri-ilmasto, Merivirta, Metamorfinen kivilaji, Metsä, Metsäkuusi, Metsänhoito, Metsästys, Metsätalous, Mikkeli, Moreeni, Näskäjärvi, Neva (suotyyppi), Nikkeli, Nuorgam, Nuupasjärvi, Nuupasjoki, Ohra, Ojitus, Orogenia, Oulu, Paattinkijärvi, Paliskunta, Palladium, Palokunta, Palvelusektori, Pankki, Päivittäistavarakauppa, Penämönjärvi, Peneplaani, Perämeri, Peruskallio, Peruskoulu, Perussuomalaiset, Piittisjärvi (järvi), Platina, Pohjavesi, Pohjois-Eurooppa, Pohjois-Pohjanmaan maakunta, Poliisi, Pori, Poronhoito, Portimojärvi (Ranua), Posio, Posti, Prekambri, Pudasjärvi, Puu, Rakennusteollisuus, Ranta-asemakaava, Ranua Resort, Ranuan kirkko, Ranuan kirkonkylä, Ranuan lentokenttä, Ranuan seurakunta, Ranuanjärven leirintäalue, Ranuanjärvi, Ranuanjoki, Rautatie, Ravintola, Räme, Rovaniemi, Saamelaiset, Sadanta, Sairaala, Saksa, Satama, Savi, Seinäjoki, Seurakunta, Seututie, Seututie 858, Seututie 924, Seututie 941, Seututie 942, Simo, Simojärvi, Simojoki, Siperiankuusi, Siuruanjoki, Sora, Suo, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen Keskusta, Suomen ortodoksinen kirkko, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen ympäristökeskus, Suomi, Suotyyppi, Suviseurat, Syväkivi, Taajama, Taajamat Suomessa, Talvi, Tampere, Teollisuus, Teollisuusmaa, Termiset vuodenajat, Terveyskeskus, Tervola, Toljanjärvi, Tornionjoki, Tulva, Tuore kangas, Turku, Turve, Turvetuotanto, Työttömyys, Tykky, Ulkoilualue, Urheilukenttä, Vaasa, Vapaa-ajan asunto, Väestötiheys, Väkiluku, Väli-ilmasto, Vesiputous, Vesistö, Vuoristo, Yleiskaava, Yliopisto, 1917.