Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Vapaa
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Suo

Indeksi Suo

Näkymä suolta. Suo on kasviyhdyskunta, jonka kasvien jäännöksistä muodostuu suoturvetta.

136 suhteet: A. K. Cajander, Aapasuo, Antarktis, Argentiina, Biodiversiteetti, Biologia, Ennallistaminen, Eroosio, Geologia, Geologian tutkimuskeskus, Golf, Haihtuminen, Harju, Harmaaleppä, Hehtaari, Hiekka, Hiilidioksidi, Hiilinielu, Hirvi, Hyrynsalmi, Iijoki, Ilmakehä, Ilmaston lämpeneminen, Ilmaston lämpenemisen vaikutukset, Ilmastonmuutoksen hillitseminen, Indonesia, Järvi, Järviruoko, Juolukka, Kaakkuri, Kainuun maakunta, Kaisla, Kalkki, Karhu, Karhunsammalet, Karpalo, Kasvihuonekaasu, Kasvit, Kasvualusta, Kämmekkäkasvit, Keidassuo, Keltakurjenmiekka, Kihokit, Kolari, Korpi, Korpipaatsama, Kurki, Laji, Lakka (kasvi), Lehtisammalet, ..., Lehtometsä, Letto, Luettelo suolla kasvavista kasveista, Luhta, Lumi, Luonnonvarakeskus, Maailmanperintöluettelo, Maalaji, Maankohoaminen, Mänty, Mätäjoki, Mesiangervo, Metaani, Metsä, Metsähallitus, Metsähanhi, Metsäkurjenpolvi, Metsäkuusi, Metsäpeura, Metsätyyppioppi, Minerotrofinen suo, Muuttohaukka, Myrkkykeiso, Neva (suotyyppi), Nuolihaukka, Ojitettu suo, Ojitus, Ombrotrofinen suo, Oravanmarja, Orgaaninen, Pajut, Palsasuo, Pelto, Pohjavesi, Pohjois-Amerikka, Pohjois-Suomi, Polttoaine, Poro, Psalmien kirja, Putkilokasvit, Puu, Radiohiiliajoitus, Rahkasammalet, Rantakukka, Räme, Rätvänä, Rentukka, Ruoho, Sadanta, Sade, Sammalet, Sarat, Savi, Sienet, Siperia, Skandinavia, Sora, Sorsat, Sudenkorennot, Suku (biologia), Suokukka, Suomen ympäristöministeriö, Suopotkupallo, Suopursu, Suoruumis, Suotyyppi, Suovehka, Suur-Teuravuoma, Tammer-Golf, Tampere, Tervaleppä, Tuhkaus, Tupasvilla, Turve, Turvetuotanto, Unesco, Uusi-Seelanti, Vaivaiskoivu, Vaivero, Varpu, Vesijättö, Vilukko, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdyskuntatekniikka, 1909, 1949. Laajenna indeksi (86 lisää) »

A. K. Cajander

Aimo Kaarlo Cajander (4. huhtikuuta 1879 Uusikaupunki – 21. tammikuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen metsätieteilijä ja poliitikko, Metsähallituksen ylijohtaja, Kansallisen Edistyspuoleen puheenjohtaja sekä kolminkertainen pääministeri.

Uusi!!: Suo ja A. K. Cajander · Katso lisää »

Aapasuo

Utajärvellä Hillatien varressa. Aapasuo on suoyhdistymätyyppi, jossa suoalueen keskikohta on selvästi sen reunoja alempana.

Uusi!!: Suo ja Aapasuo · Katso lisää »

Antarktis

Antarktiksen alue Eteläisellä jäämerellä. Aluetta rajaava antarktinen konvergenssi on merkitty vihreällä viivalla. Antarktis on Maapallon eteläosassa sijaitseva alue, johon sisältyy Etelämanner ja sitä ympäröiviä saaria Eteläisessä jäämeressä.

Uusi!!: Suo ja Antarktis · Katso lisää »

Argentiina

Argentiinan tasavalta eli Argentiina (IPA) on valtio Etelä-Amerikan eteläosassa Atlantin länsirannikolla.

Uusi!!: Suo ja Argentiina · Katso lisää »

Biodiversiteetti

Koralliriutat ovat maapallon monimuotoisimpia ekosysteemeitä. Biodiversiteetti eli biologinen monimuotoisuus (myös elonkirjo, luonnonkirjo tai luonnon monimuotoisuus) tarkoittaa maapallon tai sen jonkin osan elollisen luonnon monimuotoisuutta.

Uusi!!: Suo ja Biodiversiteetti · Katso lisää »

Biologia

naarasleijona. kasveja tutkii kasvitiede ja kasvipatologia. Kuvassa kasvisolu. Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva luonnontiede.

Uusi!!: Suo ja Biologia · Katso lisää »

Ennallistaminen

Ennallistaminen on keino nopeuttaa ihmisen muokkaaman ympäristön palauttamista takaisin luonnontilaan tai mahdollisimman lähelle sitä.

Uusi!!: Suo ja Ennallistaminen · Katso lisää »

Eroosio

Eroosion jälkiä maaperässä. Eroosio on kallioperän ja maaperän kulumista veden, tuulen, mekaanisen kulutuksen tai jonkin muun maaperää kuluttavan tekijän tähden.

Uusi!!: Suo ja Eroosio · Katso lisää »

Geologia

Maa Apollo 17:n astronauttien kuvaamana. Geologia (kreikan sanoista γη- (ge-, "maa") ja λογος (logos, "tiede")) on tieteenala, joka tutkii Maata ja sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen muotoutumiseen vaikuttavia tapahtumia.

Uusi!!: Suo ja Geologia · Katso lisää »

Geologian tutkimuskeskus

GTK:n Espoon Otaniemen toimipaikka Geologian tutkimuskeskus (lyh. GTK) on työ- ja elinkeinoministeriön alainen valtakunnallinen tutkimuskeskus.

Uusi!!: Suo ja Geologian tutkimuskeskus · Katso lisää »

Golf

Golf on mailapeli, jossa pelaajat yrittävät saada metallimailoilla lyöden pientä palloa koloon.

Uusi!!: Suo ja Golf · Katso lisää »

Haihtuminen

Haihtuminen tarkoittaa nesteen, yleensä veden muuttumista kaasuksi ja siirtymistä ympäröivään tilaan.

Uusi!!: Suo ja Haihtuminen · Katso lisää »

Harju

Punkaharjulta. Harju Pohjois-Saksassa Harju on sulavan jäätikön sisällä virranneen joen pohjaan syntynyt kerrostumamuoto.

Uusi!!: Suo ja Harju · Katso lisää »

Harmaaleppä

Harmaaleppä (Alnus incana) on koivukasvien heimoon ja leppien sukuun kuuluva, pohjoisen pallonpuoliskon viileämmillä alueilla elävä puulaji.

Uusi!!: Suo ja Harmaaleppä · Katso lisää »

Hehtaari

Hehtaari (tunnus ha) on pinta-alan yksikkö ja kooltaan 10 000 neliömetriä.

Uusi!!: Suo ja Hehtaari · Katso lisää »

Hiekka

Kellossa.Santorinin vulkaanisperäinen hiekka on hyvin tummaa Hiekka eli santa on maalaji, joka muodostuu mineraaleista tai kivennäisrakeista, joiden koko on 0,063–2,000 mm.

Uusi!!: Suo ja Hiekka · Katso lisää »

Hiilidioksidi

Hiilidioksidikuplia virvoitusjuomassa Hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste.

Uusi!!: Suo ja Hiilidioksidi · Katso lisää »

Hiilinielu

Metsät sitovat hiiltä kasvaessaan. Kun metsä palaa tai poltetaan, hiili vapautuu takaisin ilmakehään. Hiilinielu (myös hiilidioksidinielu) on hiilivarasto, jonka koko kasvaa.

Uusi!!: Suo ja Hiilinielu · Katso lisää »

Hirvi

Hirvi (Alces alces) on hirvieläinten heimoon kuuluva suurikokoinen nisäkäslaji, joka elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Euroopassa ja läntisessä Aasiassa.

Uusi!!: Suo ja Hirvi · Katso lisää »

Hyrynsalmi

Hyrynsalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan keskiosassa.

Uusi!!: Suo ja Hyrynsalmi · Katso lisää »

Iijoki

Iijoki on Pohjois-Pohjanmaan läpi virtaava joki, jonka pääuoman pituus on noin 370 kilometriä.

Uusi!!: Suo ja Iijoki · Katso lisää »

Ilmakehä

Ilmakehän kerrokset (ei mittakaavassa). Ilmakehä on Maata ympäröivä, yhden määritelmän mukaan sadan kilometrin paksuinen kaasukehä, joka koostuu ilmasta.

Uusi!!: Suo ja Ilmakehä · Katso lisää »

Ilmaston lämpeneminen

Maapallon keskimääräisen pintalämpötilan muutos aikavälillä 1880–2015. Vuosien 1951–1980 keskiarvo on kuvaajan arvossa nolla. Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan viime vuosikymmeninä tapahtunutta maapallon alailmakehän ja merien keskilämpötilan nousua ja nousun arvioitua jatkumista.

Uusi!!: Suo ja Ilmaston lämpeneminen · Katso lisää »

Ilmaston lämpenemisen vaikutukset

Viiden asteen lämpenemisellä on todennäköisesti laajamittaisia vaikutuksia, IPCC arvioi kolmannessa arviointiraportissaan. Neljännessä arviointiraportissaan IPCC arvioi lämpötilan nousevan 1,8–4,5 °C vuoteen 2100 mennessä. Ilmaston lämpenemisellä on monenlaisia ympäristöön ja ihmiselämään kohdistuvia vaikutuksia.

Uusi!!: Suo ja Ilmaston lämpenemisen vaikutukset · Katso lisää »

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on ilmaston lämpenemisen ehkäisemistä siitä aiheutuvien seurausten vähentämiseksi.

Uusi!!: Suo ja Ilmastonmuutoksen hillitseminen · Katso lisää »

Indonesia

Indonesian tasavalta eli Indonesia on valtio Kaakkois-Aasiassa.

Uusi!!: Suo ja Indonesia · Katso lisää »

Järvi

Järvi. Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama yhtenäinen vesialue.

Uusi!!: Suo ja Järvi · Katso lisää »

Järviruoko

Järviruoko eli ryti (Phragmites australis) on rannoilla kasvava monivuotinen ruohovartinen kasvi, jota voidaan käyttää monella tavoin hyödyksi.

Uusi!!: Suo ja Järviruoko · Katso lisää »

Juolukka

Juolukka (Vaccinium uliginosum) on puolukoiden sukuun (Vaccinium) kuuluva kanervakasvi (Ericaceae).

Uusi!!: Suo ja Juolukka · Katso lisää »

Kaakkuri

Kaakkuri (Gavia stellata) on kuikkien sukuun kuuluva karujen sisävesien lintulaji.

Uusi!!: Suo ja Kaakkuri · Katso lisää »

Kainuun maakunta

Kainuu on Suomen maakunta, joka sijaitsee Pohjois-Suomessa.

Uusi!!: Suo ja Kainuun maakunta · Katso lisää »

Kaisla

Kaisla tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Suo ja Kaisla · Katso lisää »

Kalkki

Kalkin kierto eri prosesseissa. Kalkki eli kalsiumoksidi (CaO), josta käytetään myös nimiä poltettu kalkki tai sammuttamaton kalkki, on valkoinen emäksinen kiteinen yhdiste.

Uusi!!: Suo ja Kalkki · Katso lisää »

Karhu

Karhu eli ruskeakarhu (Ursus arctos) on Euroopan suurimpia petoeläimiä.

Uusi!!: Suo ja Karhu · Katso lisää »

Karhunsammalet

Karhunsammalet (Polytrichum) ovat lehtisammalten suku, johon kuuluu alle 200 lajia.

Uusi!!: Suo ja Karhunsammalet · Katso lisää »

Karpalo

Karpalo voi viitata seuraaviin asioihin.

Uusi!!: Suo ja Karpalo · Katso lisää »

Kasvihuonekaasu

halogeeneja. O2) pitoisuuksissa. Kuukausittaiset hiilidioksidin pitoisuusmittaukset näyttävät pientä vuodenaikojen mukaan tapahtuvaa oskillaatiota eli heilahdusvaihtelua, jonka huippukohta on pohjoisen pallonpuoliskon myöhäiskevään aikaan. CO2-pitoisuudet laskevat kasvukauden aikana, kun kasvillisuus sitoo hiilidioksidia ilmakehästä. Kasvihuonekaasu on kaasu, joka ilmakehässä ollessaan päästää lähes kaiken auringonsäteilyn lävitseen, mutta absorboi suuren osan Maan pinnalta lähtevästä lämpösäteilystä aiheuttaen kasvihuoneilmiön.

Uusi!!: Suo ja Kasvihuonekaasu · Katso lisää »

Kasvit

Kasvit ovat monisoluisia, pääasiassa yhteyttämällä ravintonsa saavia eliöitä.

Uusi!!: Suo ja Kasvit · Katso lisää »

Kasvualusta

Kasvualusta on se materiaali, missä kasveja kasvatetaan.

Uusi!!: Suo ja Kasvualusta · Katso lisää »

Kämmekkäkasvit

Kämmekkäkasvit (Orchidaceae) on runsaslajisin yksisirkkaisten kasvien heimo ja yksi laajimmista ja monimuotoisimmista putkilokasvien heimoista, johon kuuluu yli 800 sukua ja arviolta 15 000–35 000 lajia.

Uusi!!: Suo ja Kämmekkäkasvit · Katso lisää »

Keidassuo

Keidassuota Valkmusan kansallispuistossa Pyhtäällä. Keidassuo eli kohosuo tai kermikeidas on suoyhdistymätyyppi, jossa suon keskusta on sen reunaosia (laiteita) ja ympäröivää kivennäismaata korkeammalla.

Uusi!!: Suo ja Keidassuo · Katso lisää »

Keltakurjenmiekka

Keltakurjenmiekka eli kurjenmiekka (Iris pseudacorus) on Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa yleinen, näyttäväkukkainen kosteiden paikkojen kasvi.

Uusi!!: Suo ja Keltakurjenmiekka · Katso lisää »

Kihokit

Kihokit (Drosera) on lihansyöjäkasvisuku, joka on levinnyt laajimmille maailmassa, joten niillä on täten hyvinkin erilaisia kasvuolosuhteita.

Uusi!!: Suo ja Kihokit · Katso lisää »

Kolari

Kolarinsaaren kirkko valmistui 1818. Kolarin kunnantalo Kolari on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Lapissa, Ruotsin rajalla, Tornionjoen ja Muonionjoen varrella, Lapin maakunnan länsiosassa.

Uusi!!: Suo ja Kolari · Katso lisää »

Korpi

Korpi Michiganissa Korpi on Suomessa kehitetyn metsätyyppiopin mukaan puustoinen suotyyppi.

Uusi!!: Suo ja Korpi · Katso lisää »

Korpipaatsama

Korpipaatsama eli paatsama (Rhamnus frangula, syn. Frangula alnus) on paatsamakasveihin kuuluva puuvartinen kasvi.

Uusi!!: Suo ja Korpipaatsama · Katso lisää »

Kurki

Kurki (Grus grus) on kurkilintujen lahkoon kuuluva lintulaji.

Uusi!!: Suo ja Kurki · Katso lisää »

Laji

Orkidealajeja Laji (lyhenne sp., monikko spp.) on biologiassa eliöiden ryhmä, jonka jälkeläiset pystyvät lisääntymään keskenään tai jotka ovat joillakin muilla tärkeillä tavoilla keskenään samankaltaisia.

Uusi!!: Suo ja Laji · Katso lisää »

Lakka (kasvi)

Lakka eli hilla eli suomuurain (Rubus chamaemorus) on vatukoiden sukuun kuuluva ruohovartinen kasvi.

Uusi!!: Suo ja Lakka (kasvi) · Katso lisää »

Lehtisammalet

Lehtisammalet (Bryophyta) on sammalten ryhmään kuuluva kaari.

Uusi!!: Suo ja Lehtisammalet · Katso lisää »

Lehtometsä

Valkovuokkoja Radziejowicen lähellä Puolassa. Lehto on Suomen metsätyypeistä rehevin ja runsaslajisin sekä puuntuotoltaan suurin.

Uusi!!: Suo ja Lehtometsä · Katso lisää »

Letto

Lettoa Ruotsissa. Etualalla jauhoesikko (''Primula farinosa''). Letto on Suomessa kehitettyyn metsätyyppioppiin kuuluva runsasravinteinen puuton suotyyppi eli ravinteinen avosuo.

Uusi!!: Suo ja Letto · Katso lisää »

Luettelo suolla kasvavista kasveista

Suokasveja ovat kasvit, jotka elävät suolla ja suomaisilla alueilla.

Uusi!!: Suo ja Luettelo suolla kasvavista kasveista · Katso lisää »

Luhta

Tervaleppäluhtaa Saksassa. Suomessa vastaavanlaisia luhtia on etelärannikolla. Luhta eli vataja on tulvavaikutteinen suo, joka sijaitsee vesistön vaikutuspiirissä.

Uusi!!: Suo ja Luhta · Katso lisää »

Lumi

Tykkylunta ja kinoksia. Lumi on jääkiteiden ja ilman muodostamaa kuohkeaa ainetta, jota syntyy pilvissä ja sataa maahan talvella riippuen siitä, onko ilman lämpötila tarpeeksi kylmä.

Uusi!!: Suo ja Lumi · Katso lisää »

Luonnonvarakeskus

Luonnonvarakeskus (Luke) on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, joka aloitti toimintansa 1.

Uusi!!: Suo ja Luonnonvarakeskus · Katso lisää »

Maailmanperintöluettelo

Maailmanperintöluettelo on Unescon ylläpitämä järjestelmä, jonka tarkoituksena on suojella maailman ainutlaatuista kulttuuri- ja luonnonperintöä.

Uusi!!: Suo ja Maailmanperintöluettelo · Katso lisää »

Maalaji

Maalaji on geologisten prosessien tuloksena syntynyt maakerrostumatyyppi.

Uusi!!: Suo ja Maalaji · Katso lisää »

Maankohoaminen

Maannousu ja isostasia. Maailmanlaajuinen maankohoaminen. Maankohoaminen tarkoittaa maan hyvin hidasta kohoamista.

Uusi!!: Suo ja Maankohoaminen · Katso lisää »

Mänty

Mänty eli metsämänty (Pinus sylvestris) on mäntyjen (Pinus) sukuun kuuluva havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa.

Uusi!!: Suo ja Mänty · Katso lisää »

Mätäjoki

Kannelmäessä. Pitäjänmäellä. Mätäjoki, Vantaan puolella Mätäoja on kaupunkipuro, joka sijaitsee Helsingin ja Vantaan kaupunkien alueella ja laskee Isoon Huopalahteen.

Uusi!!: Suo ja Mätäjoki · Katso lisää »

Mesiangervo

Kukinto Mesiangervo eli niittymesiangervo (Filipendula ulmaria) esiintyy kaikkialla Euroopassa ja Suomessa yleisesti koko maassa tunturipaljakoita lukuun ottamatta rannoilla, ojien varsilla, pakettipelloilla, kosteilla niityillä ja lehdoissa.

Uusi!!: Suo ja Mesiangervo · Katso lisää »

Metaani

Metaani (CH4) on yksinkertaisin hiilivety ja alkaani.

Uusi!!: Suo ja Metaani · Katso lisää »

Metsä

Metsämaisema Kolin kansallispuistossa. Talvista metsää Ranualla. Hochharzin kansallispuiston metsää Saksassa. Metsä on elinympäristö, biotooppi, joka koostuu pitkistä yleensä puurunkoisista kasveista, joiden latvuskerros eli latvusto muodostaa melko yhtenäisen peitteen ja joiden seassa esiintyy lyhyempiä kasveja muodostaen alempia kerroksia.

Uusi!!: Suo ja Metsä · Katso lisää »

Metsähallitus

Metsähallitus (lyhenne MH, ruots. Forststyrelsen) on Suomen maa- ja metsätalousministeriön alainen valtion liikelaitos, jonka hallinnassa on noin 12,5 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita.

Uusi!!: Suo ja Metsähallitus · Katso lisää »

Metsähanhi

Metsähanhi (Anser fabalis) on hanhiin kuuluva lintulaji, joka elää Euraasian pohjoisoisissa.

Uusi!!: Suo ja Metsähanhi · Katso lisää »

Metsäkurjenpolvi

Metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum) on violettikukkainen polvenkorkuinen metsissä kasvava kasvi.

Uusi!!: Suo ja Metsäkurjenpolvi · Katso lisää »

Metsäkuusi

Metsäkuusen levinneisyys Skandinaviassa. Metsäkuusi eli kuusi (Picea abies), myös näre, on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva ainavihanta havupuu.

Uusi!!: Suo ja Metsäkuusi · Katso lisää »

Metsäpeura

Metsäpeura eli suomenpeura eli petra (Rangifer tarandus fennicus) on suurikokoinen ja havumetsissä elämiseen sopeutunut peuran (Rangifer tarandus) alalaji, jota tavataan vain Suomessa ja Luoteis-Venäjällä.

Uusi!!: Suo ja Metsäpeura · Katso lisää »

Metsätyyppioppi

Metsätyyppioppi on Aimo Kaarlo Cajanderin kehittämä metsätyyppiteoriaan ja metsätyyppijärjestelmään perustuva metsätyyppien luokitusjärjestelmä, joka perustuu metsien aluskasvillisuuden eli kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuuteen ja olettamukseen siitä, että biologisesti samanarvoisille alueille kehittyy lopulta samanlainen kasvillisuusyhdyskunta.

Uusi!!: Suo ja Metsätyyppioppi · Katso lisää »

Minerotrofinen suo

Minerotrofinen suo on ravinteikas, sillä se saa vetensä ympäröivältä kivennäismaalta.

Uusi!!: Suo ja Minerotrofinen suo · Katso lisää »

Muuttohaukka

Muuttohaukka eli jalohaukka (Falco peregrinus) on keskikokoinen päiväpetolintu.

Uusi!!: Suo ja Muuttohaukka · Katso lisää »

Myrkkykeiso

Myrkkykeiso ''Köhler's Medizinal-Pflanzenissa''. Alakulmassa näkyy tunnusomainen vaakalokerollinen juurakko. Myrkkykeiso (Cicuta virosa) on kesä-heinäkuussa kukkiva, märillä paikoilla esiintyvä monivuotinen, paksujuurinen sarjakukkaiskasvi, joka on hyvin myrkyllinen.

Uusi!!: Suo ja Myrkkykeiso · Katso lisää »

Neva (suotyyppi)

Pudasjärvellä on pääosin nevaa. Neva on Suomessa kehitettyyn metsätyyppioppiin kuuluva suotyyppi, joka on puuton avosuo.

Uusi!!: Suo ja Neva (suotyyppi) · Katso lisää »

Nuolihaukka

Nuolihaukka (Falco subbuteo) on jalohaukkoihin kuuluva pieni, nopea petolintu.

Uusi!!: Suo ja Nuolihaukka · Katso lisää »

Ojitettu suo

Ojitettu suo on suo, jota pyritään ojittamalla kuivattamaan ja muuttamaan metsäksi tai pelloksi.

Uusi!!: Suo ja Ojitettu suo · Katso lisää »

Ojitus

Valtaojan kaivuuta lapiolla työpalveluna vuonna 1938 Saksassa. Oja turvesuolla. Ojitus on ojien kaivamista kostean alueen kuivaamiseksi.

Uusi!!: Suo ja Ojitus · Katso lisää »

Ombrotrofinen suo

Ombrotrofinen suo on suo, joka saa vetensä ja ravinteensa ilmasta eli sateen mukana.

Uusi!!: Suo ja Ombrotrofinen suo · Katso lisää »

Oravanmarja

Oravanmarja (Maianthemum bifolium) tunnetaan myös nimellä metsäoravanmarja, on oravanmarjojen sukuun ja parsakasvien heimoon kuuluva monivuotinen juurakollinen ruohokasvi jonka marjat myrkyllisiä, myös koko kasvi on lievästi myrkyllinen.

Uusi!!: Suo ja Oravanmarja · Katso lisää »

Orgaaninen

Orgaaninen on adjektiivi, joka biologiassa tarkoittaa elimellistä, elollista, eloperäistä tai luonnosta peräisin olevaa.

Uusi!!: Suo ja Orgaaninen · Katso lisää »

Pajut

Pajunkissa. itkupaju ''Salix babylonica'' napapaju ''Salix polaris'' virpapaju ''Salix aurita'' Pajut (Salix) on puuvartisten kasvien suku pajukasvien (Salicaceae) heimossa.

Uusi!!: Suo ja Pajut · Katso lisää »

Palsasuo

Iiton palsasuo Käsivarressa Enontekiöllä. Etualalla iso palsakumpu. Taustalla palsojen sulamislampia. Palsoja ilmakuvassa Palsasuo on aapasoita muistuttava suoyhdistymätyyppi, jossa esiintyy routaytimisiä turvekumpuja, palsoja.

Uusi!!: Suo ja Palsasuo · Katso lisää »

Pelto

Mainessa Utajärvellä. Pelto on hyötykasvien viljelyä varten muokattu laajahko maa-alue.

Uusi!!: Suo ja Pelto · Katso lisää »

Pohjavesi

Pohjavesialueesta kertova merkki Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa Kontinkankaalla Oulussa Pohjavesi on maanpinnan alapuolisista vesistä maaveden alapuolella sijaitsevaa vettä.

Uusi!!: Suo ja Pohjavesi · Katso lisää »

Pohjois-Amerikka

Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa. Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä.

Uusi!!: Suo ja Pohjois-Amerikka · Katso lisää »

Pohjois-Suomi

Kainuun maakunnat. Pohjois-Suomi tarkoittaa nykyisin nyky-Suomen pohjoista osaa.

Uusi!!: Suo ja Pohjois-Suomi · Katso lisää »

Polttoaine

Polttoaineet ovat aineita, joiden palamisreaktion avulla tavallisimmin kehitetään lämpöä, valoa tai sähköä.

Uusi!!: Suo ja Polttoaine · Katso lisää »

Poro

Ruotsalainen poro Poro vaeltaa Kebnekaisen laaksossa Ruotsissa. Poro on pohjoisessa Fennoskandiassa elävä puolivilli kotieläin, joka laiduntaa tuntureilla ja Metsälapin alueella.

Uusi!!: Suo ja Poro · Katso lisää »

Psalmien kirja

Psalmien kirja eli Psalmit (ylistykset; kreikaksi, laulut) on yksi Raamatun Vanhan testamentin viisauskirjoista.

Uusi!!: Suo ja Psalmien kirja · Katso lisää »

Putkilokasvit

Putkilokasvit (Tracheobionta tai Cormobionta) ovat kasveja, joiden solukot muodostavat erilaistuneita johtosolukoita eli putkiloita veden ja ravinteiden kuljettamiseen.

Uusi!!: Suo ja Putkilokasvit · Katso lisää »

Puu

Paju, ''Salix'' cf. ''babylonica''. Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi.

Uusi!!: Suo ja Puu · Katso lisää »

Radiohiiliajoitus

Radiohiiliajoitus on hiilen isotooppien runsaussuhteiden mittaamiseen perustuva menetelmä, jolla pyritään määrittämään biologista alkuperää olevan näytteen tai biologisesta materiaalista valmistetun esineen ikä.

Uusi!!: Suo ja Radiohiiliajoitus · Katso lisää »

Rahkasammalet

Rahkasammalet (Sphagnum) on laajahko sammalten suku.

Uusi!!: Suo ja Rahkasammalet · Katso lisää »

Rantakukka

Rantakukka eli pohjanrantakukka (Lythrum salicaria) on komea, punakukkainen kosteikkokasvi, jota tavataan lähes koko Euroopassa.

Uusi!!: Suo ja Rantakukka · Katso lisää »

Räme

Räme on Suomessa kehitettyyn metsätyyppioppiin kuuluva kuivahko ja puustoinen suotyyppi, jonka valtapuu on mänty.

Uusi!!: Suo ja Räme · Katso lisää »

Rätvänä

Rätvänä (Potentilla erecta) on yleinen pienin keltaisin kukin kukkiva monivuotinen hyönteispölytteinen kasvi.

Uusi!!: Suo ja Rätvänä · Katso lisää »

Rentukka

Rentukka eli luhtarentukka (Caltha palustris) on kirkkaankeltainen kosteiden paikkojen keväällä ja alkukesällä kukkiva kasvi.

Uusi!!: Suo ja Rentukka · Katso lisää »

Ruoho

Ruoho tarkoittaa kasvitieteellisessä merkityksessä ruohovartisia kasveja erotuksena varvuista, pensaista ja puista.

Uusi!!: Suo ja Ruoho · Katso lisää »

Sadanta

Sadanta eli sademäärä mittaa alueelle tietyssä ajassa sateena pudonnutta vettä eri olomuodoissa.

Uusi!!: Suo ja Sadanta · Katso lisää »

Sade

Pilven alinen sade näkyy tummina juovina. Sade on pilvistä putoavaa vettä eri olomuodoissaan.

Uusi!!: Suo ja Sade · Katso lisää »

Sammalet

Sammalet (Bryobionta) ovat kasvikuntaan kuuluvan versokasvien joukon toinen alakunta putkilokasvien ohella.

Uusi!!: Suo ja Sammalet · Katso lisää »

Sarat

Sarat (Carex) on sarakasvien (Cyperaceae) heimon runsaslukuisin suku.

Uusi!!: Suo ja Sarat · Katso lisää »

Savi

Savea Savea voidaan käyttää käyttö- ja koriste-esineiden valmistamiseen. Kuvassa savesta tehty jänis. Savi on kivennäismaalaji, jonka pääaineksena on ns.

Uusi!!: Suo ja Savi · Katso lisää »

Sienet

Sienet (Fungi) on eukaryootteihin eli aitotumaisiin kuuluva hyvin runsaslajinen kunta.

Uusi!!: Suo ja Sienet · Katso lisää »

Siperia

       Siperian liittovaltiopiiri        Maantieteellinen Siperia        Historiallinen Siperia (Siperia laajassa mielessä) Siperia on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan.

Uusi!!: Suo ja Siperia · Katso lisää »

Skandinavia

Skandinavia voi viitata seuraaviin.

Uusi!!: Suo ja Skandinavia · Katso lisää »

Sora

Soraa (suurimmat raekoot tässä kuvassa ovat noin 4 cm) Sora on kivennäismaalaji, jonka vallitseva raekoko on 2–20 mm, toisissa luokituksissa 60 mm asti.

Uusi!!: Suo ja Sora · Katso lisää »

Sorsat

Sorsat (Anatidae) on sorsalintujen (Anseriformes) lahkoon kuuluva heimo, joka käsittää 53 sukua ja 161 lajia.

Uusi!!: Suo ja Sorsat · Katso lisää »

Sudenkorennot

Sudenkorennot (Odonata) on hyönteisten lahko.

Uusi!!: Suo ja Sudenkorennot · Katso lisää »

Suku (biologia)

Suku (monikko genera) on tieteellisen luokittelun taso, joka koostuu joukosta joko rakenteellisesti tai fylogeneettisesti läheisistä lajeja.

Uusi!!: Suo ja Suku (biologia) · Katso lisää »

Suokukka

Suokukka (Andromeda polifolia) on pohjoisen pallonpuoliskon turvesoilla kasvava myrkyllinen varpu.

Uusi!!: Suo ja Suokukka · Katso lisää »

Suomen ympäristöministeriö

Suomen ympäristöministeriö (YM) on hallintoelin, joka vastaa valtioneuvoston ja eduskunnan käsittelyyn tulevien ympäristö- ja asuntoasioiden valmistelusta.

Uusi!!: Suo ja Suomen ympäristöministeriö · Katso lisää »

Suopotkupallo

Suopotkupallo on Suomessa kehitetty muunnelma jalkapallosta.

Uusi!!: Suo ja Suopotkupallo · Katso lisää »

Suopursu

Suopursu (Rhododendron tomentosum ent. Ledum palustre) on kanervakasveihin kuuluva, valkokukkainen varpukasvi.

Uusi!!: Suo ja Suopursu · Katso lisää »

Suoruumis

Erityisen hyvin säilynyt suoruumis Tanskasta, Tollundin mies. Suoruumis on suosta löytynyt ihmisruumis.

Uusi!!: Suo ja Suoruumis · Katso lisää »

Suotyyppi

Suotyyppi on samankaltaisten kasvupaikkatekijöiden ja samankaltaisen suokasvillisuuden luonnehtima suokuvio (eli maastokuvio suolla), jossa kasvaa ekologisilta vaatimuksiltaan samankaltaisia suokasveja.

Uusi!!: Suo ja Suotyyppi · Katso lisää »

Suovehka

Suovehka eli vehka (Calla palustris) on kosteiden paikkojen kasvi, sukunsa ainoa laji.

Uusi!!: Suo ja Suovehka · Katso lisää »

Suur-Teuravuoma

Suur-Teuravuoma on Kolarissa sijaitseva hydrologisesti yhtenäinen 35 000 hehtaarin aapasuoalue, josta 5788 hehtaaria kuuluu Natura 2000 -verkoston soidensuojelualueeseen.

Uusi!!: Suo ja Suur-Teuravuoma · Katso lisää »

Tammer-Golf

Tammer-Golf Tammer-Golf on golfklubi Tampereella Ruotulassa.

Uusi!!: Suo ja Tammer-Golf · Katso lisää »

Tampere

Tampere on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla.

Uusi!!: Suo ja Tampere · Katso lisää »

Tervaleppä

Tervaleppä (Alnus glutinosa) on leppien sukuun kuuluva kesävihanta lehtipuu.

Uusi!!: Suo ja Tervaleppä · Katso lisää »

Tuhkaus

Hautajaisseremonia Indonesiassa. Tuhkaus eli polttohautaus tai tuhkahautaus on hautaustapa, jossa ruumis poltetaan.

Uusi!!: Suo ja Tuhkaus · Katso lisää »

Tupasvilla

Tupasvilla (Eriophorum vaginatum) on Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa yleinen, erilaisten soiden sarakasvi.

Uusi!!: Suo ja Tupasvilla · Katso lisää »

Turve

Pino maasta irrotettua turvetta Skotlannissa. Turvekattoja Islannissa Turve on eloperäinen (organogeeninen) maalaji.

Uusi!!: Suo ja Turve · Katso lisää »

Turvetuotanto

Turvetuotantoalue Liettuassa. Turvetuotanto tarkoittaa turpeennostoa suosta ja jalostamista joko lämmön- tai sähköntuotantoon kelpaavaksi polttoaineeksi, kasvuturpeeksi tai joskus myös kompostoivaksi.

Uusi!!: Suo ja Turvetuotanto · Katso lisää »

Unesco

Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1966 postimerkin järjestön 20-vuotisen toiminnan kunniaksi. Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on yksi Yhdistyneiden kansakuntien itsenäisistä erityisjärjestöistä, jonka tarkoituksena on kasvatuksen, tieteen ja kulttuurin avulla edistää rauhaa ja kansojenvälistä yhteistyötä.

Uusi!!: Suo ja Unesco · Katso lisää »

Uusi-Seelanti

Uusi-Seelanti on Tyynen valtameren lounaisosassa sijaitseva saarivaltio, joka koostuu kahdesta pääsaaresta – Etelä- ja Pohjoissaaresta – sekä lukuisista pienemmistä saarista.

Uusi!!: Suo ja Uusi-Seelanti · Katso lisää »

Vaivaiskoivu

Vaivaiskoivu (Betula nana) on koivukasveihin (Betulaceae) kuuluva kasvi.

Uusi!!: Suo ja Vaivaiskoivu · Katso lisää »

Vaivero

Vaivero (Chamaedaphne calyculata) on kanervakasvien heimoon kuuluva varpu.

Uusi!!: Suo ja Vaivero · Katso lisää »

Varpu

kanervakasvit kuuluvat varpuihin. Varpu tarkoittaa puuvartista, tyvestä haarovaa, korkeintaan puoli metriä korkeaa kasvia.

Uusi!!: Suo ja Varpu · Katso lisää »

Vesijättö

Vesijättö on ranta-alue, joka on muodostunut maan kohoamisesta, vesistön kuivatuksesta tai kuivumisesta, vedenpinnan alentamisesta tai vesistön ruoppauksesta.

Uusi!!: Suo ja Vesijättö · Katso lisää »

Vilukko

Vilukko eli suovilukko (Parnassia palustris) on pieni valkeakukkainen, ruohovartinen kasvi.

Uusi!!: Suo ja Vilukko · Katso lisää »

Yhdistynyt kuningaskunta

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Suo ja Yhdistynyt kuningaskunta · Katso lisää »

Yhdyskuntatekniikka

Yhdyskuntatekniikka on rakennustekniikan osa-alue, johon kuuluu ihmisyhdyskuntien infrastruktuurin kehittäminen ja rakentaminen.

Uusi!!: Suo ja Yhdyskuntatekniikka · Katso lisää »

1909

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suo ja 1909 · Katso lisää »

1949

Ei kuvausta.

Uusi!!: Suo ja 1949 · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Soistuminen, Suot, Turvesuo.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »