Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Asenna
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Harju

Indeksi Harju

Piirros harjuselänteestä, jonne on tasoittunut tie. Harju on eräs jäätikköjokimuodostuman tyyppi, joka on syntynyt viime jääkauden loppuvaiheessa sulavan mannerjäätikön sisällä virranneen jäätikköjoen pohjalle tai jäätikköjoen purkautumisaukon eteen syntynyt erityinen kerrostumamuoto.

29 suhteet: Harju (täsmennyssivu), Harjujakso, Hämeenkangas, Jääkausi, Jäätikkö, Jäätikköjoki, Jäätikköjokimuodostumat, Kalevankangas (harju), Kangasala, Keisarinharju, Kerrostuma, Kirkkoharju (Kangasala), Kukkula, Lahti, Mannerjäätikkö, Pohjankangas, Punkaharju (harju), Puruvesi, Pyynikinharju, Radon, Reunamuodostuma, Saimaa, Salpausselät, Sanduri, Suisto, Suomi, Suppa, Syöpä, Viime jääkauden loppuvaihe.

Harju (täsmennyssivu)

Harju voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita.

Uusi!!: Harju ja Harju (täsmennyssivu) · Katso lisää »

Harjujakso

Harjujakso on harjuista, harjuselänteistä ja muun tyyppisten viimeisen jääkauden loppuvaiheessa jäätikköjokimuosdostumista syntynyt glasifluviaalinen kokonaisuus, jonka mittasuhteet maastossa voivat olla sadoista metreistä satoihin kilometreihin.

Uusi!!: Harju ja Harjujakso · Katso lisää »

Hämeenkangas

Hämeenkangasta lokakuussa Hämeenkangas on hieman yli 20 kilometriä pitkä harjujakso, joka sijaitsee Pohjois-Satakunnassa Kankaanpään ja Jämijärven alueilla.

Uusi!!: Harju ja Hämeenkangas · Katso lisää »

Jääkausi

Mannerjäätikkö (sinivihreällä) laajimmillaan viimeisen jääkauden aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla Antarktiksen lämmönvaihtelut ja jään määrä viimeisten 450 000 vuoden aikana osoittavat kylmien ja lauhojen kausien vaihtelut Grönlannissa vallitsee vieläkin jääkausi jäätikön virtausta. Satelliitin kuvaama Vatnajökull on kuin pieni mannerjäätikkö. Kuvassa näkyy jään "siirappimainen" virtaus kielekkeinä alaville maille. Jääkausi on kausi, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä.

Uusi!!: Harju ja Jääkausi · Katso lisää »

Jäätikkö

Jäätikkö on maanpintaa peittävä, lumena tai muuna kiinteän olomuodon sateena tulleesta vedestä muodostunut, pitkään säilyvä laaja-alainen jäämassa, joka liikkuu hitaasti virtaamalla.

Uusi!!: Harju ja Jäätikkö · Katso lisää »

Jäätikköjoki

Uudessa-Seelannissa. Jäätikköjoki saa vetensä jäätiköiden sulamisvesistä, jotka kerääntyvät yhteen puroiksi ja jotka yhtyvät lopulta jäätikköjokeen jäätikön sisällä.

Uusi!!: Harju ja Jäätikköjoki · Katso lisää »

Jäätikköjokimuodostumat

Jäätikköjokimuodostumat eli glasifluviaaliset muodostumat ovat viimeisimmän jääkauden loppuvaiheessa, mannerjäätikön sulaessa syntyneitä pinnanmuotoja, joiden synnyn on aiheuttanut joko mannerjäätikön sisällä tai sen pinnalla tai pohjalla virranneiden jäätikköjokien aikaansaama kulutus tai kasautuminen.

Uusi!!: Harju ja Jäätikköjokimuodostumat · Katso lisää »

Kalevankangas (harju)

Kalevankangas on harju Tampereella noin kilometri keskustasta itään.

Uusi!!: Harju ja Kalevankangas (harju) · Katso lisää »

Kangasala

Kangasala on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Tampereen itäpuolella Pirkanmaan maakunnassa.

Uusi!!: Harju ja Kangasala · Katso lisää »

Keisarinharju

Keisarinharju on Kangasalla, Roineen ja Längelmäveden välissä, Kaivannon kanavan pohjoispuolella sijaitseva harju.

Uusi!!: Harju ja Keisarinharju · Katso lisää »

Kerrostuma

Kerrostuma on maan sisässä olevaa maa-ainesta, joka on suunnilleen samanlajista ja levittäytyneenä levymäisesti laajelle alueelle.

Uusi!!: Harju ja Kerrostuma · Katso lisää »

Kirkkoharju (Kangasala)

Kirkkoharju on Kangasalla sijaitseva harju, joka on samaa harjujaksoa Tampereen Pyynikinharjun sekä Kangasalan Kuohunharjun, Keisarinharjun ja Veho­niemenharjun kanssa.

Uusi!!: Harju ja Kirkkoharju (Kangasala) · Katso lisää »

Kukkula

Kukkula on maankohouma, joka ei erotu merkittävästi muusta maastosta.

Uusi!!: Harju ja Kukkula · Katso lisää »

Lahti

Lahden keskustaa mäkihyppytornista nähtynä. Vesijärven satama. Kaupungintalo. Harjukatu. Laaksokatu. Lahti on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa.

Uusi!!: Harju ja Lahti · Katso lisää »

Mannerjäätikkö

Grönlannin mannerjäätikkö satelliittikuvassa valkoisella. Etelämantereen mannerjäätikkö kuvassa valkoisella. Mannerjäätikkö on jäätikkö, jonka pinta-ala on vähintään 50 000 neliökilometriä.

Uusi!!: Harju ja Mannerjäätikkö · Katso lisää »

Pohjankangas

Pohjankangas on noin 30 kilometrin pituinen harjumuodostuma Satakunnan pohjoisosassa.

Uusi!!: Harju ja Pohjankangas · Katso lisää »

Punkaharju (harju)

Punkaharju on harju Savonlinnassa entisen Punkaharjun kunnan alueella Etelä-Savon maakunnassa.

Uusi!!: Harju ja Punkaharju (harju) · Katso lisää »

Puruvesi

Puruvesi on Saimaaseen kuuluva järvi, joka sijaitsee Savonlinnan ja Kiteen alueella Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla.

Uusi!!: Harju ja Puruvesi · Katso lisää »

Pyynikinharju

Kuva Pyynikin näkötornista. Helmi Biese: ''Talvinen näköala Pyynikiltä'' (1900). Pyynikinharju on Tampereella sijaitseva maailman korkein pitkittäisharju.

Uusi!!: Harju ja Pyynikinharju · Katso lisää »

Radon

Radon on hajuton, mauton ja väritön radioaktiivinen jalokaasu.

Uusi!!: Harju ja Radon · Katso lisää »

Reunamuodostuma

Kolmannen Salpausselän vanhoja reunamuodostumaa Somerolla. Baffininsaarella Kanadassa. Islannista. Reunamuodostuma eli reunamoreenimuodostuma on sekä reunamoreeneja että jäätikköjokimuodostumien lajittunutta maa-ainesta sisältävä maaston kohomuoto.

Uusi!!: Harju ja Reunamuodostuma · Katso lisää »

Saimaa

Suur-Saimaa eli Iso-Saimaa Saimaan ranta Joutsenossa. Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia. Olavinlinnassa. Saimaa, josta käytetään myös nimityksiä Suur-Saimaa tai Iso-Saimaa, on Suomen suurin järvi, joka sijaitsee Kaakkois-Suomessa.

Uusi!!: Harju ja Saimaa · Katso lisää »

Salpausselät

Kolme Salpausselkää ja Sisä-Suomen reunamuodostuma (Jyväskylä). Kolmannen Salpausselän reunamuodostumaa Kiikalannummella Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -alueella Somerniemellä Somerolla. Salpausselät ovat Suomessa sijaitsevia paikoitellen korkeita viime jääkauden loppuvaiheessa syntyneitä ja moreenista, hiekasta, sorasta ja kivestä koostuvia reunamuodostumia.

Uusi!!: Harju ja Salpausselät · Katso lisää »

Sanduri

Uudessa-Seelannissa. Sanduri (myös sandur) on kuivalla maalla oleva, jäätikön sulamisvesien kuljettaman hiekan tuottama jokisuistoalue.

Uusi!!: Harju ja Sanduri · Katso lisää »

Suisto

Herodotokselta, joka havaitsi Niilin suiston olevan kreikkalaisen delta-kirjaimen muotoinen. Suisto eli delta on joen virtauksen kuljettaman maa-aineksen muodostama, usein viuhkamainen alue joensuussa.

Uusi!!: Harju ja Suisto · Katso lisää »

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

Uusi!!: Harju ja Suomi · Katso lisää »

Suppa

Suppalampi Hossan retkeilyalueella Suomussalmella. Siperian suppajärviä satelliittikuvassa. Suppa eli harjuhauta tai harjukuoppa on jääkauden sulamisvaiheen aikana syntyneille harjualueille muodostunut usein varsin pyöreä painanne.

Uusi!!: Harju ja Suppa · Katso lisää »

Syöpä

Syöpä on yleisnimitys pahanlaatuisille kasvaintaudeille.

Uusi!!: Harju ja Syöpä · Katso lisää »

Viime jääkauden loppuvaihe

Jääkauden loppuvaiheen ja holoseenin merenpinnan korkeuskäyrä. Läntisen Saksan Meerfelder Maar -järven kerrostumista mitatut siitepölyjen prosenttiosuudet. 15 yleisintä siitepölytyyppiä prosentti-aluekaaviona. Kylmä nuorempi dryaskausi näkyy jaksolla 12 600 – 11 600 BP. Klikkaa kuvaa isommaksi. Jääkauden loppuvaihe oli noin 21 500 – 10 000 kalenterivuotta sitten.

Uusi!!: Harju ja Viime jääkauden loppuvaihe · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Harjut, Pitkittäisharju, Soraharju.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »