Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
31 suhteet: Adrien Duport, Alexandre de Lameth, Antoine Barnave, Bourbon (suku), Charles Maurice de Talleyrand, Departementti, Emmanuel Joseph Sieyès, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, Itsevaltius, Jérôme Pétion de Villeneuve, Jean Joseph Mounier, Kansalliskonventti, Kolmas sääty, Livre (rahayksikkö), Ludvig XVI, Pariisi, Parlamentti, Pääministeri, Perustuslaillinen monarkia, Perustuslaki, Ranska, Ranskan lakiasäätävä kansalliskokous, Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous, Ranskan säätyjen yleiskokous 1789, Ranskan suuri vallankumous, Tuileries’n palatsin valtaus, Vallanjako-oppi, Veto-oikeus, Vuoden I perustuslaki, Vuoden III perustuslaki, Yksikamarijärjestelmä.
Adrien Duport
Adrien Duport kansalliskokousedustajana vuonna 1790, Jean-Baptiste Véritén piirros. Adrien Jean-François Duport (myös muodossa Du Port; 5. helmikuuta 1759 Pariisi – 15. elokuuta 1798 Appenzell, Helvetian tasavalta (Sveitsi)) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Adrien Duport · Katso lisää »
Alexandre de Lameth
Alexander de Lameth kansalliskokousedustajana vuonna 1790 tai 1791, Jean-Baptiste Véritén piirros. Alexandre Théodore Victor de Lameth (28. lokakuuta 1760 Pariisi – 18. maaliskuuta 1829 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Alexandre de Lameth · Katso lisää »
Antoine Barnave
Antoine Barnave, Joseph Bozen maalaama muotokuva. Antoine-Pierre-Joseph-Marie Barnave (22. lokakuuta 1761 Dauphiné (nyk. Grenoble) – 29. marraskuuta 1793 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Antoine Barnave · Katso lisää »
Bourbon (suku)
Bourbon-suvun vaakuna Bourbon on ranskalaisesta kapetingien suvusta lähtöisin oleva suku, joka on hallinnut useassa Euroopan valtiossa: Ranskassa 1589–1830, Espanjassa vuodesta 1700 nykypäivään, Molempain Sisiliain kuningaskunnassa 1816–1860 ja Parman herttuakunnassa 1748–1859.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Bourbon (suku) · Katso lisää »
Charles Maurice de Talleyrand
Charles Maurice de Talleyrand-Périgord (2. helmikuuta 1754 – 17. toukokuuta 1838) oli ranskalainen diplomaatti, joka toimi Ludvig XVI:n alaisuudessa, Ranskan Suuren vallankumouksen, direktoraatin, konsulaatin ja heinäkuun monarkian aikana.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Charles Maurice de Talleyrand · Katso lisää »
Departementti
Tummanvihreällä maat, joissa departementit ovat ensimmäisen tason hallintoalueita. Vaaleammanvihreissä maissa ne ovat toisen tason hallintoalueita. Departementti on hallinnollinen alue useissa ranskan- ja espanjankielisissä maissa.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Departementti · Katso lisää »
Emmanuel Joseph Sieyès
Emmanuel Joseph Sieyès (ransk.) (3. toukokuuta 1748 Fréjus – 20. kesäkuuta 1836 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Emmanuel Joseph Sieyès · Katso lisää »
Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus
Ranskan Ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1789. Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus annettiin Ranskan suuren vallankumoksen yhteydessä 26. elokuuta 1789. Sen laati ja julisti Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous, ja siinä määriteltiin vallankumouksen tavoitteet, eli vapauden, veljeyden ja tasa-arvon toteuttaminen. Keskeisiä julistuksen periaatteita olivat sananvapaus, ihmisten tasa-arvo lain edessä (ei kuitenkaan sukupuolten välillä), uskonnonvapaus ja yksityinen omistusoikeus.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus · Katso lisää »
Itsevaltius
Itsevaltius (myös autokratia ja yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa valtionpäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Itsevaltius · Katso lisää »
Jérôme Pétion de Villeneuve
Jérôme Pétion de Villeneuve, François-Séraphin Delpechin postuumi litografiakuva. Jérôme Pétion de Villeneuve (3. tammikuuta 1756 Chartres – kesäkuu 1794 Saint-Magne-de-Castillon) Archontology.org.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Jérôme Pétion de Villeneuve · Katso lisää »
Jean Joseph Mounier
Jean Joseph Mounier, postuumi muotokuva. Jean Joseph Mounier (12. marraskuuta 1758 Grenoble – 26. tammikuuta 1806 Pariisi) Assemblée nationale (Ranskan kansalliskokous).
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Jean Joseph Mounier · Katso lisää »
Kansalliskonventti
Kansalliskonventin istuntosali 20. toukokuuta 1795 tapahtuneen kansannousun yhteydessä, piirros. Kansalliskonventti oli Ranskan parlamentti ja samalla perustuslakia säätävä kansalliskokous, joka toimi ensimmäisen tasavallan alkuaikana vuosina 1792–1795.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Kansalliskonventti · Katso lisää »
Kolmas sääty
Kolmas sääty oli yksi kolmesta Ranskan säätykokouksessa edustetusta yhteiskuntaluokasta ennen Ranskan suurta vallankumousta ja sen aikana.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Kolmas sääty · Katso lisää »
Livre (rahayksikkö)
Livre (ranskaa) on vanha ranskalainen rahayksikkö, joka polveutui karolingisen ajan rahapainosta libra gallica. Yksi livre oli 20 souta.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Livre (rahayksikkö) · Katso lisää »
Ludvig XVI
Ludvig XVI (23. elokuuta 1754 Versailles – 21. tammikuuta 1793 Pariisi) oli Ranskan kuningas vuosina 1774–1792.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Ludvig XVI · Katso lisää »
Pariisi
Pariisi (.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Pariisi · Katso lisää »
Parlamentti
Sveitsin parlamentti kokoontuu istuntosalissa. Parlamentti eli eduskunta tai kansanedustuslaitos on valtion hallintoelin, johon vaaleilla valitut edustajat kokoontuvat säätämään lakeja.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Parlamentti · Katso lisää »
Pääministeri
Ison-Britannian pääministereistä. Pääministeri, aikaisemmin myös ministeripresidentti on monissa valtioissa ministeri, joka johtaa maan hallitusta, monissa maissa myös ulko- ja sisäpolitiikkaa.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Pääministeri · Katso lisää »
Perustuslaillinen monarkia
Perustuslaillinen monarkia on valtiomuoto, jossa monarkki toimii valtionpäämiehenä perustuslain rajoittamana.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Perustuslaillinen monarkia · Katso lisää »
Perustuslaki
Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Perustuslaki · Katso lisää »
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Ranska · Katso lisää »
Ranskan lakiasäätävä kansalliskokous
Kuningas Ludvig XVI julistaa sodan Itävallalle lakiasäätävän kansalliskokouksen istunnossa 20. huhtikuuta 1792. Ranskan lakiasäätävä kansalliskokous oli Ranskan parlamentti vallankumouksen aikana vuosina 1791–1792.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Ranskan lakiasäätävä kansalliskokous · Katso lisää »
Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous
Perustuslakia säätävän kansalliskokouksen istunto 7. syyskuuta 1789. Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous oli vallankumouksen alkuvaiheessa vuosina 1789–1791 toiminut Ranskan kansalliskokous.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Katso lisää »
Ranskan säätyjen yleiskokous 1789
Säätyjen yleiskokouksen avajaisistunto Versailles’n Menus Plaisirsissa 5. toukokuuta 1789, Auguste Couderin maalaus vuodelta 1839. Valtiovarainministeri Jacques Necker puhumassa. Ranskan säätyjen yleiskokous (États généraux) järjestettiin viimeisen kerran kuningas Ludvig XVI:n kutsumana vuonna 1789.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Katso lisää »
Ranskan suuri vallankumous
Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »
Tuileries’n palatsin valtaus
Jean Duplessis-Bertaux’n maalaus samalta vuodelta. Tuileries’n palatsin valtaus oli 10. elokuuta 1792 tapahtunut Ranskan suuren vallankumouksen käännekohta, Pariisissa puhjennut suunnitelmallinen kansannousu, jossa pariisilaiset kansanjoukot valtasivat kuninkaallisen Tuileries’n palatsin maakunnista saapuneiden vapaaehtoisten sotilaiden tuella.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Tuileries’n palatsin valtaus · Katso lisää »
Vallanjako-oppi
Lakien henki (''De l’Esprit des Lois''). Vallanjako-oppi on valtioteoria, jonka mukaan toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovallan on kuuluttava eri elimille.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Vallanjako-oppi · Katso lisää »
Veto-oikeus
Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton käyttämässä veto-oikeuttaan vuonna 1993. Veto-oikeus ('minä kiellän') on kielto tai tahdonilmaus, jolla valtionpäämies, muu valtioelin tai yhteisö taikka yksityinen toimija estää jonkin päätöksen syntymisen tai voimaantulon.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Veto-oikeus · Katso lisää »
Vuoden I perustuslaki
Vuoden I perustuslain kansilehti. Vuoden I perustuslaki (myös vuoripuolueen perustuslaki) oli Ranskan ensimmäiselle tasavallalle vuonna 1793 säädetty perustuslaki, joka ei koskaan astunut voimaan.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Vuoden I perustuslaki · Katso lisää »
Vuoden III perustuslaki
Vuoden III perustuslain kansilehti. Vuoden III perustuslaki oli Ranskan ensimmäisen tasavallan perustuslaki vuosina 1795–1799, niin sanottuna direktorion aikana.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Vuoden III perustuslaki · Katso lisää »
Yksikamarijärjestelmä
Ei parlamenttia Yksikamarijärjestelmässä lakia säätävä elin eli parlamentti muodostaa yhden kokonaisuuden.
Uusi!!: Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Yksikamarijärjestelmä · Katso lisää »
