Ranskan suuri vallankumous ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki

Pikakuvakkeet: Eroja, Yhtäläisyyksiä, Jaccard samankaltaisuus Kerroin, Viitteet.

Ero Ranskan suuri vallankumous ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki

Ranskan suuri vallankumous vs. Ranskan vuoden 1791 perustuslaki

Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin. Vuoden 1791 perustuslain kansilehti. Vuoden 1791 perustuslaki oli Ranskan ensimmäinen perustuslaki.

Adrien Duport

Adrien Duport kansalliskokousedustajana vuonna 1790, Jean-Baptiste Véritén piirros. Adrien Jean-François Duport (myös muodossa Du Port; 5. helmikuuta 1759 Pariisi – 15. elokuuta 1798 Appenzell, Helvetian tasavalta (Sveitsi)) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Adrien Duport ja Ranskan suuri vallankumous · Adrien Duport ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki · Katso lisää »

Alexandre de Lameth

Alexander de Lameth kansalliskokousedustajana vuonna 1790 tai 1791, Jean-Baptiste Véritén piirros. Alexandre Théodore Victor de Lameth (28. lokakuuta 1760 Pariisi – 18. maaliskuuta 1829 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Alexandre de Lameth ja Ranskan suuri vallankumous · Alexandre de Lameth ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki · Katso lisää »

Antoine Barnave

Antoine Barnave, Joseph Bozen maalaama muotokuva. Antoine-Pierre-Joseph-Marie Barnave (22. lokakuuta 1761 Dauphiné (nyk. Grenoble) – 29. marraskuuta 1793 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Antoine Barnave ja Ranskan suuri vallankumous · Antoine Barnave ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki · Katso lisää »

Bourbon (suku)

Bourbon-suvun vaakuna Bourbon on ranskalaisesta kapetingien suvusta lähtöisin oleva suku, joka on hallinnut useassa Euroopan valtiossa: Ranskassa 1589–1830, Espanjassa vuodesta 1700 nykypäivään, Molempain Sisiliain kuningaskunnassa 1816–1860 ja Parman herttuakunnassa 1748–1859.

Bourbon (suku) ja Ranskan suuri vallankumous · Bourbon (suku) ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki · Katso lisää »

Emmanuel Joseph Sieyès

Emmanuel Joseph Sieyès (ransk.) (3. toukokuuta 1748 Fréjus – 20. kesäkuuta 1836 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Emmanuel Joseph Sieyès ja Ranskan suuri vallankumous · Emmanuel Joseph Sieyès ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki · Katso lisää »

Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus

Ranskan Ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1789. Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus annettiin Ranskan suuren vallankumoksen yhteydessä 26. elokuuta 1789. Sen laati ja julisti Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous, ja siinä määriteltiin vallankumouksen tavoitteet, eli vapauden, veljeyden ja tasa-arvon toteuttaminen. Keskeisiä julistuksen periaatteita olivat sananvapaus, ihmisten tasa-arvo lain edessä (ei kuitenkaan sukupuolten välillä), uskonnonvapaus ja yksityinen omistusoikeus.

Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus ja Ranskan suuri vallankumous · Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki · Katso lisää »

Itsevaltius

Itsevaltius (myös autokratia ja yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa valtionpäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla.

Itsevaltius ja Ranskan suuri vallankumous · Itsevaltius ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki · Katso lisää »

Jean Joseph Mounier

Jean Joseph Mounier, postuumi muotokuva. Jean Joseph Mounier (12. marraskuuta 1758 Grenoble – 26. tammikuuta 1806 Pariisi) Assemblée nationale (Ranskan kansalliskokous).

Jean Joseph Mounier ja Ranskan suuri vallankumous · Jean Joseph Mounier ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki · Katso lisää »

Kansalliskonventti

Kansalliskonventin istuntosali 20. toukokuuta 1795 tapahtuneen kansannousun yhteydessä, piirros. Kansalliskonventti oli Ranskan parlamentti ja samalla perustuslakia säätävä kansalliskokous, joka toimi ensimmäisen tasavallan alkuaikana vuosina 1792–1795.

Kansalliskonventti ja Ranskan suuri vallankumous · Kansalliskonventti ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki · Katso lisää »

Kolmas sääty

Kolmas sääty oli yksi kolmesta Ranskan säätykokouksessa edustetusta yhteiskuntaluokasta ennen Ranskan suurta vallankumousta ja sen aikana.

Kolmas sääty ja Ranskan suuri vallankumous · Kolmas sääty ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki · Katso lisää »

Ludvig XVI

Ludvig XVI (23. elokuuta 1754 Versailles – 21. tammikuuta 1793 Pariisi) oli Ranskan kuningas vuosina 1774–1792.

Ludvig XVI ja Ranskan suuri vallankumous · Ludvig XVI ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki · Katso lisää »

Pariisi

Pariisi (.

Pariisi ja Ranskan suuri vallankumous · Pariisi ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki · Katso lisää »

Perustuslaillinen monarkia

Perustuslaillinen monarkia on valtiomuoto, jossa monarkki toimii valtionpäämiehenä perustuslain rajoittamana.

Perustuslaillinen monarkia ja Ranskan suuri vallankumous · Perustuslaillinen monarkia ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki · Katso lisää »

Perustuslaki

Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.

Perustuslaki ja Ranskan suuri vallankumous · Perustuslaki ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki · Katso lisää »

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.

Ranska ja Ranskan suuri vallankumous · Ranska ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki · Katso lisää »

Ranskan lakiasäätävä kansalliskokous

Kuningas Ludvig XVI julistaa sodan Itävallalle lakiasäätävän kansalliskokouksen istunnossa 20. huhtikuuta 1792. Ranskan lakiasäätävä kansalliskokous oli Ranskan parlamentti vallankumouksen aikana vuosina 1791–1792.

Ranskan lakiasäätävä kansalliskokous ja Ranskan suuri vallankumous · Ranskan lakiasäätävä kansalliskokous ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki · Katso lisää »

Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous

Perustuslakia säätävän kansalliskokouksen istunto 7. syyskuuta 1789. Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous oli vallankumouksen alkuvaiheessa vuosina 1789–1791 toiminut Ranskan kansalliskokous.

Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Ranskan suuri vallankumous · Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki · Katso lisää »

Ranskan säätyjen yleiskokous 1789

Säätyjen yleiskokouksen avajaisistunto Versailles’n Menus Plaisirsissa 5. toukokuuta 1789, Auguste Couderin maalaus vuodelta 1839. Valtiovarainministeri Jacques Necker puhumassa. Ranskan säätyjen yleiskokous (États généraux) järjestettiin viimeisen kerran kuningas Ludvig XVI:n kutsumana vuonna 1789.

Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 ja Ranskan suuri vallankumous · Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki · Katso lisää »

Tuileries’n palatsin valtaus

Jean Duplessis-Bertaux’n maalaus samalta vuodelta. Tuileries’n palatsin valtaus oli 10. elokuuta 1792 tapahtunut Ranskan suuren vallankumouksen käännekohta, Pariisissa puhjennut suunnitelmallinen kansannousu, jossa pariisilaiset kansanjoukot valtasivat kuninkaallisen Tuileries’n palatsin maakunnista saapuneiden vapaaehtoisten sotilaiden tuella.

Ranskan suuri vallankumous ja Tuileries’n palatsin valtaus · Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Tuileries’n palatsin valtaus · Katso lisää »

Veto-oikeus

Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton käyttämässä veto-oikeuttaan vuonna 1993. Veto-oikeus ('minä kiellän') on kielto tai tahdonilmaus, jolla valtionpäämies, muu valtioelin tai yhteisö taikka yksityinen toimija estää jonkin päätöksen syntymisen tai voimaantulon.

Ranskan suuri vallankumous ja Veto-oikeus · Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Veto-oikeus · Katso lisää »

Vuoden I perustuslaki

Vuoden I perustuslain kansilehti. Vuoden I perustuslaki (myös vuoripuolueen perustuslaki) oli Ranskan ensimmäiselle tasavallalle vuonna 1793 säädetty perustuslaki, joka ei koskaan astunut voimaan.

Ranskan suuri vallankumous ja Vuoden I perustuslaki · Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Vuoden I perustuslaki · Katso lisää »

Vuoden III perustuslaki

Vuoden III perustuslain kansilehti. Vuoden III perustuslaki oli Ranskan ensimmäisen tasavallan perustuslaki vuosina 1795–1799, niin sanottuna direktorion aikana.

Ranskan suuri vallankumous ja Vuoden III perustuslaki · Ranskan vuoden 1791 perustuslaki ja Vuoden III perustuslaki · Katso lisää »