Logo
Unionpedia
Viestintä
Get it on Google Play
Uusi! Lataa Unionpedia Android™-laitteella!
Ladata
Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
 

Ranskan suuri vallankumous

Indeksi Ranskan suuri vallankumous

Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.

148 suhteet: Aateli, Adrien Duport, Ajatuksenvapaus, Alexandre de Lameth, Amerikan vallankumous, Ancien régime, Anne Robert Jacques Turgot, Antoine Barnave, Arthur Schopenhauer, Asevelvollisuus, Assignaatti, Ateismi, Étienne Charles de Loménie de Brienne, Bastilji, Bastiljin valtaus, Benjamin Franklin, Bourbon (suku), Bourbon-restauraatio, Brumairekuun 18. päivän vallankaappaus, Camille Desmoulins, Charlotte Corday, De jure, Deismi, Demokratia, Direktorio, Emmanuel Joseph Sieyès, Erioikeus, Euroopan historia, Feodalismi, Feuillanttien klubi, Fredrik Vilhelm II, Fructidorkuun 18. päivän vallankaappaus, Georges Danton, Gilbert du Motier de Lafayette, Giljotiini, Girondistit, Gutenberg-projekti, Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, Ihmisoikeudet, Itävalta, Itsevaltius, Jacques Hébert, Jacques Necker, Jacques Pierre Brissot, Jakobiinit, Jean Joseph Mounier, Jean Sylvain Bailly, Jean-Jacques Rousseau, Jean-Paul Marat, ..., Jean-Sifrein Maury, Joseph de Maistre, Kaarle X (Ranska), Kansalliskonventti, Kansallissymboli, Katolinen kirkko, Keisari, Koblenzin manifesti, Kolmas sääty, Korkeimman olennon palvonta, Kuningas, Kuolemanrangaistus, Kymmenykset, Leopold II (keisari), Liberalismi, Louis Antoine Léon de Saint-Just, Ludvig XV, Ludvig XVI, Marie Antoinette, Marseljeesi, Marskentän verilöyly, Marskenttä (Pariisi), Maximilien Robespierre, Metrijärjestelmä, Meuse, Montesquieu, Naisten marssi Versailles’hin, Napoleon I, Nicolas de Condorcet, Oikeusvaltio, Olympe de Gouges, Orjuus, Paavi, Palais-Royal, Pallohuoneen vala, Papisto, Pariisi, Pariisin kansannousu 1793, Pariisin kommuuni (Ranskan vallankumous), Parlamentti (ancien régime), Perustuslaillinen monarkia, Perustuslaki, Pillnitzin julistus, Porvaristo, Preussi, Protestantismi, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Ranska, Ranskan departementit, Ranskan ensimmäinen tasavalta, Ranskan historialliset maakunnat, Ranskan konsulaatti, Ranskan kuningaskunta, Ranskan lakiasäätävä kansalliskokous, Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous, Ranskan säätyjen yleiskokous, Ranskan säätyjen yleiskokous 1789, Ranskan suuren vallankumouksen aikajana, Ranskan vallankumoussodat, Ranskan vuoden 1791 perustuslaki, Ruoka, Sanskulotit, Sääty, Sosialismi, Suuri pelko, Syyskuun murhat, Terrorin aika, Thermidor, Thermidorin vallankaappaus, Thomas Jefferson, Totalitarismi, Trikolori, Tuileries’n palatsi, Tuileries’n palatsin valtaus, Uskonnonvapaus, Uusin aika, Valistus, Vallankumouksen helluntaiyö, Vallankumous, Vallankumouskalenteri, Vallankumoustuomioistuin (Ranska), Valmyn taistelu, Valtionuskonto, Valtionvelka, Valtiopäivät, Vanhojen neuvosto (Ranska), Vapaus, veljeys ja tasa-arvo, Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus, Vendémiaire-kansannousu, Vero, Versailles, Veto-oikeus, Viidensadan neuvosto, Vuoden I perustuslaki, Vuoden III perustuslaki, Vuoripuolue, Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus, Yhteishyvän valiokunta. Laajenna indeksi (98 lisää) »

Aateli

Unkarin aateli Unkarin valtiopäivien avajaisissa Budan linnassa, 1865. Aateli tai aatelisto on yhteiskuntaluokka, joka esiintyy lukuisissa kulttuureissa, jossa on virallinen aristokratia.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Aateli · Katso lisää »

Adrien Duport

Adrien Duport kansalliskokousedustajana vuonna 1790, Jean-Baptiste Véritén piirros. Adrien Jean-François Duport (myös muodossa Du Port; 5. helmikuuta 1759 Pariisi – 15. elokuuta 1798 Appenzell, Helvetian tasavalta (Sveitsi)) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Adrien Duport · Katso lisää »

Ajatuksenvapaus

Ajatuksenvapaus tarkoittaa ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Ajatuksenvapaus · Katso lisää »

Alexandre de Lameth

Alexander de Lameth kansalliskokousedustajana vuonna 1790 tai 1791, Jean-Baptiste Véritén piirros. Alexandre Théodore Victor de Lameth (28. lokakuuta 1760 Pariisi – 18. maaliskuuta 1829 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Alexandre de Lameth · Katso lisää »

Amerikan vallankumous

Ennen vallankumousta: 13 siirtokuntaa ovat punaisella, vaaleanpunaisen alueen Britannia sai sodassa Ranskaa vastaan ja oranssi alue oli Espanjan. Amerikan vallankumous viittaa tapahtumiin, ajatuksiin ja muutoksiin, joiden myötä kolmetoista Pohjois-Amerikan siirtokuntaa irtautui Britanniasta ja muodostivat Amerikan Yhdysvallat.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Amerikan vallankumous · Katso lisää »

Ancien régime

Bastiljin valtausta 14. heinäkuuta 1789 pidetään ''ancien régimen'' loppuna. Ancien régime (ranskaa), ”vanha hallitus”, oli ajanjakso ennen Ranskan suurta vallankumousta.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Ancien régime · Katso lisää »

Anne Robert Jacques Turgot

Anne Robert Jacques Turgot Anne Robert Jacques Turgot, baron de l'Aulne, tunnetaan myös pelkästään nimellä Turgot (10. toukokuuta 1727 Pariisi – 18. maaliskuuta 1781 Pariisi) oli ranskalainen taloustieteilijä ja valtiomies.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Anne Robert Jacques Turgot · Katso lisää »

Antoine Barnave

Antoine Barnave, Joseph Bozen maalaama muotokuva. Antoine-Pierre-Joseph-Marie Barnave (22. lokakuuta 1761 Dauphiné (nyk. Grenoble) – 29. marraskuuta 1793 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Antoine Barnave · Katso lisää »

Arthur Schopenhauer

Arthur Schopenhauer (22. helmikuuta 1788 Danzig, Puola-Liettua – 21. syyskuuta 1860 Frankfurt am Main, Saksan liitto) oli 1800-luvun merkittävimpiä filosofeja.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Arthur Schopenhauer · Katso lisää »

Asevelvollisuus

Ei tietoa Asevelvollisuus tarkoittaa lakiin perustuvaa aseellista maanpuolustusvelvoitetta.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Asevelvollisuus · Katso lisää »

Assignaatti

Viidensadan liiran (livres) assignaatti Assignaattien arvo 1789-1796. Assignaatti oli Ranskan suuren vallankumouksen alussa liikkeelle laskettu, paperirahaa korvannut eräänlainen arvopaperi.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Assignaatti · Katso lisää »

Ateismi

Ateismi eli jumalattomuus tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Ateismi · Katso lisää »

Étienne Charles de Loménie de Brienne

Étienne-Charles de Loménie de Brienne, Joseph Perrinin tekemä muotokuva. Étienne-Charles de Loménie de Brienne (9. lokakuuta 1727 Pariisi – 19. helmikuuta 1794 Sens) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Étienne Charles de Loménie de Brienne · Katso lisää »

Bastilji

Bastilji ennen tuhoutumista Bastilji lähiympäristöineen vuonna 1738, osa Turgot'n Pariisin kartasta. Etualalla Le Marais'n kaupunginosaa, Rue Saint-Antoine ja sen vasemmalla puolella neliömäinen aukio, nyk. Place des Vosges. Carnavalet -museon rekonstruktio Bastiljista vuonna 1420. Bastilji (myöhäislatinan sanasta bastire ’rakentaa’; tarkemmin Bastille Saint-Antoine) oli linnoitus, joka sijaitsi Pariisissa nykyisen Place de la Bastille -aukion paikalla.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Bastilji · Katso lisää »

Bastiljin valtaus

''Bastiljin valtaus'', tuntemattoman aikalaistaiteilijan maalaus. Bastiljin valtaus oli 14. heinäkuuta 1789 tapahtunut Ranskan suuren vallankumouksen varhaisvaiheen tärkeä käännekohta, jossa aseistautunut väkijoukko valtasi Pariisissa sijainneen Bastiljin (Bastille) linnoituksen ja vapautti siellä pidetyt poliittiset vangit.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Bastiljin valtaus · Katso lisää »

Benjamin Franklin

Benjamin Franklin oli yhdysvaltalainen toimittaja, kirjailija, filantrooppi, tiedemies, keksijä ja diplomaatti.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Benjamin Franklin · Katso lisää »

Bourbon (suku)

Bourbon-suvun vaakuna Bourbon on ranskalaisesta kapetingien suvusta lähtöisin oleva suku, joka on hallinnut useassa Euroopan valtiossa: Ranskassa 1589–1830, Espanjassa vuodesta 1700 nykypäivään, Molempain Sisiliain kuningaskunnassa 1816–1860 ja Parman herttuakunnassa 1748–1859.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Bourbon (suku) · Katso lisää »

Bourbon-restauraatio

Ludvig XVIII saapuu Pariisiin 29. elokuuta 1814. Litografia vuoden 1875 jälkeiseltä ajalta. Ranskan kuninkaan henkilökohtainen lippu Borbon-restauraation aikana. Napoleon lähtee Elbalta, Joseph Beaumen maalaus vuodelta 1836. Bourbon-restauraatio on Ranskan historiassa Napoleonin aikaa seurannut kausi vuosina 1814–1830, jolloin vallankumouksessa syrjäytetty Bourbonin hallitsijasuku palautettiin valtaistuimelle.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Bourbon-restauraatio · Katso lisää »

Brumairekuun 18. päivän vallankaappaus

Brumairekuun 18.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Brumairekuun 18. päivän vallankaappaus · Katso lisää »

Camille Desmoulins

Camille Desmoulins, tuntemattoman taiteilijan tekemä muotokuva. Lucie-Simplice-Camille-Benoît Desmoulins (2. maaliskuuta 1760 Guise – 5. huhtikuuta 1794 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Camille Desmoulins · Katso lisää »

Charlotte Corday

Charlotte Corday, koko nimeltään Marie Anne Charlotte Corday d’Armont (27. heinäkuuta 1768 Saint-Saturnin-des-Ligneries, Ranskan kuningaskunta – 17. heinäkuuta 1793 Pariisi, Ranskan ensimmäinen tasavalta) oli ranskalainen vallankumouksellinen, joka ihaili yhteiskunnallista vapautta ja paheksui jakobiinien hirmuvaltaa.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Charlotte Corday · Katso lisää »

De jure

De jure tai de iure on ilmaus, joka sananmukaisesti tarkoittaa ”lakiin perustuen”.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja De jure · Katso lisää »

Deismi

Deismi on käsitys, jonka mukaan kaikkeuden järjestelmällisistä piirteistä on vastuussa Jumala, joka ei kuitenkaan vaikuta kaikkeuden tapahtumien kulkuun luomisen jälkeen.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Deismi · Katso lisää »

Demokratia

Maailman demokraattisimmat maat vuonna 2019 kartassa tummanvihreällä. Vaalit ovat demokraattisen maan yksi tunnusmerkki. Demokratia (kreikan sanoista demos, 'tavallinen kansa' ja kratos, 'valta, hallita') eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Demokratia · Katso lisää »

Direktorio

Direktorio oli Ranskassa toimeenpanovaltaa käyttänyt viisijäseninen neuvosto, joka toimi maan hallituksena 2.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Direktorio · Katso lisää »

Emmanuel Joseph Sieyès

Emmanuel Joseph Sieyès (ransk.) (3. toukokuuta 1748 Fréjus – 20. kesäkuuta 1836 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Emmanuel Joseph Sieyès · Katso lisää »

Erioikeus

356x356pxErioikeus eli privilegio on jollekin yhteisölle tai yksityiselle myönnetty etuus, jota ei ole muilla.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Erioikeus · Katso lisää »

Euroopan historia

Europe-neidon sonnin muodossa. Euroopan historia kattaa Euroopan esihistoriasta nykyaikaan.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Euroopan historia · Katso lisää »

Feodalismi

Feodalismi tai feodaalinen järjestelmä (latinan sanasta feudum) on keskiajalle tyypillinen sotilaallinen, hallinnollinen ja taloudellinen järjestelmä.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Feodalismi · Katso lisää »

Feuillanttien klubi

Feuillanttien klubi (virallinen nimi Amis de la Constitution, ”Perustuslain ystävät”) oli Pariisissa Ranskan vallankumouksen aikana vuosina 1791–1792 toiminut perustuslaillisen monarkian kannattajien poliittinen keskustelukerho.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Feuillanttien klubi · Katso lisää »

Fredrik Vilhelm II

Fredrik Vilhelm II (25. syyskuuta 1744 Berliini – 16. marraskuuta 1797 Potsdam) oli järjestyksessään neljäs Preussin kuningas.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Fredrik Vilhelm II · Katso lisää »

Fructidorkuun 18. päivän vallankaappaus

Fructidorkuun 18.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Fructidorkuun 18. päivän vallankaappaus · Katso lisää »

Georges Danton

Georges Danton, tuntemattoman taiteilijan maalaama muotokuva (1792). Georges Jacques Danton (26. lokakuuta 1759 Arcis-sur-Aube – 5. huhtikuuta 1794 Pariisi)Albert M. Soboul: Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Georges Danton · Katso lisää »

Gilbert du Motier de Lafayette

Marie-Joseph-Paul-Roch-Yves-Gilbert du Motier de La Fayette, markiisi de La Fayette tai de Lafayette (6. syyskuuta 1757 Chavaniac, Ranska – 20. toukokuuta 1834 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen aristokraatti, kenraali ja poliitikko, joka liittyi vuonna 1777 Amerikan siirtokuntien armeijaan Ison-Britannian kuningaskuntaa vastaan käydyssä sodassa.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Gilbert du Motier de Lafayette · Katso lisää »

Giljotiini

Badenilainen giljotiini (''Fallbeil''). Giljotiini on mekaaninen mestauslaite, jossa putoava terä katkaisee kuolemaantuomitun kaulan.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Giljotiini · Katso lisää »

Girondistit

Jacques Pierre Brissot Pierre Victurnien Vergniaud Girondistit olivat Ranskan suuren vallankumouksen ajan puolue.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Girondistit · Katso lisää »

Gutenberg-projekti

Gutenberg-projektiin parissa työskentelevät Michael Hart ja Gregory Newby. Gutenberg-projekti on vuonna 1971 käynnistetty sähköisten kirjojen projekti, joka tarjoaa ilmaiseksi tuhansia teoksia Internetissä.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Gutenberg-projekti · Katso lisää »

Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau

Honoré Gabriel Riquetti de Mirabeau (9. maaliskuuta 1749 Le Bignon, Ranska – 2. huhtikuuta 1791 Pariisi, Ranska) Assemblée nationale.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Honoré Gabriel Riqueti de Mirabeau · Katso lisää »

Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus

Ranskan Ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1789. Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus annettiin Ranskan suuren vallankumoksen yhteydessä 26. elokuuta 1789. Sen laati ja julisti Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous, ja siinä määriteltiin vallankumouksen tavoitteet, eli vapauden, veljeyden ja tasa-arvon toteuttaminen. Keskeisiä julistuksen periaatteita olivat sananvapaus, ihmisten tasa-arvo lain edessä (ei kuitenkaan sukupuolten välillä), uskonnonvapaus ja yksityinen omistusoikeus.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus · Katso lisää »

Ihmisoikeudet

Ranskan Ihmisoikeuksien julistus (1789). Jean-Jacques-François Le Barbierin (1738–1826) maalaus. Ihmisoikeudet ovat jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Ihmisoikeudet · Katso lisää »

Itävalta

Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Itävalta · Katso lisää »

Itsevaltius

Itsevaltius (myös autokratia ja yksinvaltius) on valtiomuoto, jossa valtionpäämiehen valtaa ei rajoiteta millään tavalla.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Itsevaltius · Katso lisää »

Jacques Hébert

Jacques Hébert Jacques-René Hébert (15. marraskuuta 1757 – 24. maaliskuuta 1794) oli lehtimies ja vallankumousjohtaja Ranskan suuren vallankumouksen aikana.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Jacques Hébert · Katso lisää »

Jacques Necker

Joseph Siffred Duplessis’n maalaama muotokuva noin vuodelta 1781. Jacques Necker (30. syyskuuta 1732 Geneve – 9. huhtikuuta 1804 Coppet, Vaud, Sveitsi)Albert Goodwin: Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Jacques Necker · Katso lisää »

Jacques Pierre Brissot

Jacques Pierre Brissot, Jean-Baptiste Fouquet’n maalaama muotokuva vuodelta 1792. Jacques-Pierre Brissot de Warville (15. tammikuuta 1754 Chartres – 31. lokakuuta 1793 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Jacques Pierre Brissot · Katso lisää »

Jakobiinit

Jakobiinit eli jakobiiniklubi (1789–1794) olivat Ranskan suuren vallankumouksen ajan johtava vallankumouspuolue vuodesta 1789 lähtien.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Jakobiinit · Katso lisää »

Jean Joseph Mounier

Jean Joseph Mounier, postuumi muotokuva. Jean Joseph Mounier (12. marraskuuta 1758 Grenoble – 26. tammikuuta 1806 Pariisi) Assemblée nationale (Ranskan kansalliskokous).

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Jean Joseph Mounier · Katso lisää »

Jean Sylvain Bailly

Jean-Laurent Mosnier’n maalaama muotokuva vuodelta 1789. Jean Sylvain Bailly (15. syyskuuta 1736 Pariisi – 12. marraskuuta 1793 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Jean Sylvain Bailly · Katso lisää »

Jean-Jacques Rousseau

Jean-Jacques Rousseau (28. kesäkuuta 1712 Geneve, Geneven tasavalta – 2. heinäkuuta 1778 Ermenonville, Ranskan kuningaskunta) oli geneveläis-ranskalainen filosofi, kirjailija ja säveltäjä.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Jean-Jacques Rousseau · Katso lisää »

Jean-Paul Marat

Jean-Paul Marat (24. toukokuuta 1743 Boudry, Neuchâtelin ruhtinaskunta – 13. heinäkuuta 1793 Pariisi, Ranskan ensimmäinen tasavalta)Jean Vidalenc Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Jean-Paul Marat · Katso lisää »

Jean-Sifrein Maury

Jean-Sifrein Maury. Jean-Sifrein Maury (26. kesäkuuta 1746 Valréas, Ranska – 11. toukokuuta 1817 Rooma, Kirkkovaltio) Runeberg.org.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Jean-Sifrein Maury · Katso lisää »

Joseph de Maistre

Joseph-Marie de Maistre (1. huhtikuuta 1753 – 26. helmikuuta 1821) oli italialainen diplomaatti, myöhemmin ranskalainen lakimies, ranskankielinen diplomaatti, kirjailija ja filosofi.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Joseph de Maistre · Katso lisää »

Kaarle X (Ranska)

Kaarle X oli Ranskan ja Navarran kuningas vuosina 1824–1830.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Kaarle X (Ranska) · Katso lisää »

Kansalliskonventti

Kansalliskonventin istuntosali 20. toukokuuta 1795 tapahtuneen kansannousun yhteydessä, piirros. Kansalliskonventti oli Ranskan parlamentti ja samalla perustuslakia säätävä kansalliskokous, joka toimi ensimmäisen tasavallan alkuaikana vuosina 1792–1795.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Kansalliskonventti · Katso lisää »

Kansallissymboli

Kansallissymboleita ovat esimerkiksi kansallislippu, vaakuna, kansallislaulu ja kansallispäivä.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Kansallissymboli · Katso lisää »

Katolinen kirkko

Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti noin 1,25 miljardia.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Katolinen kirkko · Katso lisää »

Keisari

Japanin keisari Naruhito ja keisarinna Masako Keisari tai keisarinna on hallitsijan arvonimi keisarikunnassa.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Keisari · Katso lisää »

Koblenzin manifesti

Braunschweigin herttua Kaarle Vilhelm Ferdinand. Koblenzin manifesti tai Braunschweigin manifesti Dictionnaire de l'Histoire de France, s. 145.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Koblenzin manifesti · Katso lisää »

Kolmas sääty

Kolmas sääty oli yksi kolmesta Ranskan säätykokouksessa edustetusta yhteiskuntaluokasta ennen Ranskan suurta vallankumousta ja sen aikana.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Kolmas sääty · Katso lisää »

Korkeimman olennon palvonta

Korkeimman olennon juhla Tuileries'n puistossa 8.6.1794. Korkeimman olennon juhla, Champ de Mars, 8.6.1794. Korkein olento oli Maximilien Robespierren käsittämä jumalhahmo, jolla korvattiin Jacques Hébertin käsittämä Järjen palvonta.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Korkeimman olennon palvonta · Katso lisää »

Kuningas

Lombardian rautakruunu, Italian keskiaikaisen kuningaskunnan kuninkaiden käyttämä kruunu. valtikan ja kärpännahkaviitan kanssa. Hyacinthe Rigaudin maalaama muotokuva. Kaarle XVI Kustaa, Ruotsin kuningas vuodesta 1973. Kuningas on kuningaskunnan miespuolinen monarkki.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Kuningas · Katso lisää »

Kuolemanrangaistus

Kuolemanrangaistus käytössä*''Yhdysvalloissa kuolemanrangaistus on määritelty liittovaltion tasolla. Useat osavaltiot ovat kuitenkin poistaneet sen omista laeistaan.''Tehty Amnesty Internationalin vuoden 2016 tietojen mukaan. Sähkötuoli oli varsinkin 1900-luvun Yhdysvalloissa yleinen kuolemaantuomittujen teloitusväline. 1900-luvun lopulla ja 2000-luvulla on paljolti siirrytty muihin menetelmiin, joista tavallisin on myrkyn antaminen ruiskeena. Kuvassa New Yorkin Sing Singin vankilan sähkötuoli, lempinimeltään ''Old Sparky''. Kuolemanrangaistus tarkoittaa tuomiota, jossa rikoksen tehnyt henkilö määrätään surmattavaksi.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Kuolemanrangaistus · Katso lisää »

Kymmenykset

Kymmenykset oli varhainen valtiollisen ja kirkollisen veron muoto, jonka kantaminen perustui Vanhan testamentin ohjeisiin.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Kymmenykset · Katso lisää »

Leopold II (keisari)

Leopold II (syntyisin Peter Leopold Joseph) (5. toukokuuta 1747 Wien – 1. maaliskuuta 1792 Wien) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuosina 1790–1792 ja sitä ennen Toscanan suurherttua.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Leopold II (keisari) · Katso lisää »

Liberalismi

Liberalismi (’vapaa’) tai vapaudenaate on vapautta korostava ideologia ja poliittinen aate.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Liberalismi · Katso lisää »

Louis Antoine Léon de Saint-Just

Louis de Saint-Just, Pierre-Paul Prud’honin maalaus vuodelta 1793. Louis Antoine Léon de Saint-Just (25. elokuuta 1767 Decize – 28. heinäkuuta 1794 Pariisi)Marcel Reinhard: Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Louis Antoine Léon de Saint-Just · Katso lisää »

Ludvig XV

Ludvig XV Rakastettu (15. helmikuuta 1710 – 10. toukokuuta 1774) oli Ranskan kuningas 1. syyskuuta 1715 lähtien aina kuolemaansa saakka.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Ludvig XV · Katso lisää »

Ludvig XVI

Ludvig XVI (23. elokuuta 1754 Versailles – 21. tammikuuta 1793 Pariisi) oli Ranskan kuningas vuosina 1774–1792.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Ludvig XVI · Katso lisää »

Marie Antoinette

Maria Antonia Josepha Johanna von Habsburg-Lothringen (2. marraskuuta 1755 – 16. lokakuuta 1793) oli Unkarin ja Böömin prinsessa, Itävallan arkkiherttuatar, Ranskan dauphine ja lopulta kuningatar.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Marie Antoinette · Katso lisää »

Marseljeesi

Marseljeesi on Ranskan kansallislaulu.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Marseljeesi · Katso lisää »

Marskentän verilöyly

Kansalliskaarti tulittaa väkijoukkoa Marskentällä, aikalaispiirros. Marskentän verilöyly oli Pariisin Marskentällä (Champ de Mars) 17.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Marskentän verilöyly · Katso lisää »

Marskenttä (Pariisi)

Marskenttä (''Champ-de-Mars'') Eiffel-tornin ylätasanteelta kuvattuna. Marskenttä eli Champ-de-Mars on puisto Pariisin keskustassa 7. arrondissementin alueella.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Marskenttä (Pariisi) · Katso lisää »

Maximilien Robespierre

Maximilien François Marie Isidore de Robespierre (6. toukokuuta 1758 – 28. heinäkuuta 1794) oli ranskalainen vallankumouksellinen ja asianajaja.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Maximilien Robespierre · Katso lisää »

Metrijärjestelmä

Metrijärjestelmä on metriin ja kilogrammaan perustuva, alkujaan Ranskassa 1700-luvun lopulla käyttöön otettu mittayksikköjärjestelmä, joka on myöhemmin laajennettu nykyiseksi SI-järjestelmäksi.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Metrijärjestelmä · Katso lisää »

Meuse

Meuse on departementti Lorrainen alueella koillisessa Ranskassa.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Meuse · Katso lisää »

Montesquieu

Charles-Louis de Secondat, La Brèden ja Montesquieun paroni (18. tammikuuta 1689 La Brède, lähellä Bordeaux’ta, Ranskan kuningaskunta – 10. helmikuuta 1755 Pariisi, Ranskan kuningaskunta) oli kuuluisa filosofi ja valistuksen ajan kirjailija.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Montesquieu · Katso lisää »

Naisten marssi Versailles’hin

Naisten kulkue matkalla Versailles’hin, tuntemattoman tekijän aikalaispiirros. Naisten marssi Versailles’hin oli 5.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Naisten marssi Versailles’hin · Katso lisää »

Napoleon I

Napoléon Bonaparte (alkujaan Napoleone di Buonaparte; 15. elokuuta 1769 Ajaccio, Korsika – 5. toukokuuta 1821 Longwood, Saint Helena) oli ranskalainen sotilas ja poliitikko, joka hallitsi Ranskaa itsevaltaisesti kaapattuaan vallan Ranskan vallankumouksen jälkimainingeissa.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Napoleon I · Katso lisää »

Nicolas de Condorcet

Marie Jean Antoine Nicolas de Caritat, Condorcet'n markiisi (17. syyskuuta 1743 Ribemont – 28. maaliskuuta 1794 Bourg-la-Reine) oli ranskalainen filosofi ja matemaatikko sekä valtio-opillinen tieteilijä, joka muun muassa kehitti Condorcet’n vaalitavan.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Nicolas de Condorcet · Katso lisää »

Oikeusvaltio

Vaaka on yleinen oikeudenmukaisuuden symboli Oikeusvaltio on valtio, jonka toiminta on sidottu oikeuteen ja joka ei puutu mielivaltaisesti yksityisten henkilöiden vapauspiiriin.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Oikeusvaltio · Katso lisää »

Olympe de Gouges

Olympe de Gouges Olympe de Gouges (ent. Marie Gouze) (7. huhtikuuta 1748 Montauban – 3. marraskuuta 1793 Pariisi) oli ranskalainen näytelmäkirjailija, journalisti ja feministi.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Olympe de Gouges · Katso lisää »

Orjuus

Orjia Itä-Afrikassa Orjuus tarkoittaa henkilöön kohdistuvaa riistoa, jota tämä ei pysty torjumaan pakon käytön ja väkivallan takia.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Orjuus · Katso lisää »

Paavi

Rafael, ''Paavi Innocentius III'', 1509. Innocentius III:ta pidetään yhtenä keskiajan ja koko paaviuden historian mahtavimpana paavina. Paavi (pápas) on Rooman piispa, katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja ja Vatikaanin päämies.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Paavi · Katso lisää »

Palais-Royal

Palais-Royal. Sisäänkäynti Ranskan valtioneuvoston (''Conseil d'État'') käytössä olevaan osaan rakennusta, place du Palais-Royalin puolella. Palais-Royal on Pariisissa Ranskassa sijaitseva palatsi ja historiallinen asuinrakennus.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Palais-Royal · Katso lisää »

Pallohuoneen vala

Pallohuoneen vala'', Jacques-Louis Davidin maalaus vuodelta 1791. ''Pallohuoneen vala'', Léopold Moricen tekemä pronssireliefi vuonna 1883 valmistuneessa tasavallan monumentissa Pariisin Place de la Républiquella. Pallohuoneen vala oli Ranskan kansalliskokoukseksi julistautuneiden porvarissäädyn edustajien 20. kesäkuuta 1789 vannoma vala, jonka mukaan kokous ei hajaantuisi ennen kuin se olisi saanut säädettyä Ranskalle uuden perustuslain.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Pallohuoneen vala · Katso lisää »

Papisto

Eri uskontojen edustajia World Economic Forumissa 2009. Papisto eli hengellinen sääty on kristittyjen kokonaisuudesta erotettujen, erityisten henkilöiden järjestäytynyt kokonaisuus, joka katolisen kirkon käsityksen mukaan muodostaa kirkon varsinaisen aktiivisen osan, joka on Jumalan asettama ja jolla on erityinen armolahja.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Papisto · Katso lisää »

Pariisi

Pariisi (.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Pariisi · Katso lisää »

Pariisin kansannousu 1793

Kapinalliset sotilaat ja mielenosoittajat piirittävät kansalliskonventin istuntopaikkaa Tuileries’n palatsia 2. kesäkuuta 1793. Pariisin kansannousu oli Ranskan suuren vallankumouksen aikana 31. toukokuuta – 2. kesäkuuta 1793 tapahtunut Pariisin alempien kansankerrosten eli sanskulottien kapina, joka pakotti kansalliskonventin erottamaan girondistipuolueen johtajat jäsenyydestään.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Pariisin kansannousu 1793 · Katso lisää »

Pariisin kommuuni (Ranskan vallankumous)

Pariisin kommuuni tarkoittaa Ranskan vallankumouksen aikaista vuosina 1789–1795 toiminutta Pariisin hallitusta, Bastiljin valtauksesta alkaen.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Pariisin kommuuni (Ranskan vallankumous) · Katso lisää »

Parlamentti (ancien régime)

Parlamentti oli ancien régimen ajan Ranskassa nimitys aatelin johtamille ylimmille tuomioistuimille.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Parlamentti (ancien régime) · Katso lisää »

Perustuslaillinen monarkia

Perustuslaillinen monarkia on valtiomuoto, jossa monarkki toimii valtionpäämiehenä perustuslain rajoittamana.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Perustuslaillinen monarkia · Katso lisää »

Perustuslaki

Henrik III:n aikainen laitos vuodelta 1215). Yhdysvaltain perustuslaki on vanhin yhä voimassa oleva kirjoitettu perustuslaki. (ensimmäinen sivu) Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säädös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Perustuslaki · Katso lisää »

Pillnitzin julistus

Keisari Leopold II, kuningas Fredrik Vilhelm II ja vaaliruhtinas Fredrik August III kohtaavat Pillnitzin linnassa, Johann Heinrich Schmidtin maalaus. Pillnitzin julistus eli Pillnitzin konventioIhmiskunnan kronikka 1739–1860, s. 640.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Pillnitzin julistus · Katso lisää »

Porvaristo

Humoristinen näkemys porvarista Porvaristo oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Porvaristo · Katso lisää »

Preussi

Preussi (liettuaksi Prūsija) oli merkittävä saksalainen valtio, joka syntyi Preussin herttuakunnasta ja Brandenburgin markkreivikunnasta.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Preussi · Katso lisää »

Protestantismi

Protestantismi eli protestanttisuus (vrt., esittää vastalause) on yksi kristinuskon kolmesta pääsuuntauksesta (kaksi muuta ovat katolilaisuus ja ortodoksisuus), joka syntyi 1500-luvun alussa uskonpuhdistuksen vaikutuksesta erkaantumalla katolisesta kirkosta omaksi kirkoksi.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Protestantismi · Katso lisää »

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ((H.R.R.)) oli keskieurooppalainen valtakunta keskiajalla.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta · Katso lisää »

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Ranska · Katso lisää »

Ranskan departementit

Kartta Ranskan departementeista ja niiden pääkaupungeista. Departementti on aluehallinnon yksikkö Ranskassa.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Ranskan departementit · Katso lisää »

Ranskan ensimmäinen tasavalta

Ranskan ensimmäinen tasavalta (virallisesti Ranskan tasavalta) toimi vuosina 1792–1804 eli Ranskan suuren vallankumouksen ajan lukuun ottamatta sen alkuvuosia, jolloin monarkia vielä säilytettiin.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Ranskan ensimmäinen tasavalta · Katso lisää »

Ranskan historialliset maakunnat

Ranskan maakunnat ennen vallankumousta vuonna 1789. departementteihin. Ranskan historialliset maakunnat eli provinssit ovat entisiä maakuntia, joihin Ranska jakautui ennen Ranskan vallankumousta.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Ranskan historialliset maakunnat · Katso lisää »

Ranskan konsulaatti

Ranskan konsulaatti oli Ranskan hallitus vuosina 1799–1804.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Ranskan konsulaatti · Katso lisää »

Ranskan kuningaskunta

Ranskan kuningaskunta oli keskiaikainen ja varhaismoderninen monarkia Länsi-Euroopassa, ja nykyaikaisen Ranskan tasavallan edeltäjä.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Ranskan kuningaskunta · Katso lisää »

Ranskan lakiasäätävä kansalliskokous

Kuningas Ludvig XVI julistaa sodan Itävallalle lakiasäätävän kansalliskokouksen istunnossa 20. huhtikuuta 1792. Ranskan lakiasäätävä kansalliskokous oli Ranskan parlamentti vallankumouksen aikana vuosina 1791–1792.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Ranskan lakiasäätävä kansalliskokous · Katso lisää »

Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous

Perustuslakia säätävän kansalliskokouksen istunto 7. syyskuuta 1789. Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous oli vallankumouksen alkuvaiheessa vuosina 1789–1791 toiminut Ranskan kansalliskokous.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous · Katso lisää »

Ranskan säätyjen yleiskokous

Viimeisen säätyjen yleiskokouksen ajavaisistunto 5. toukokuuta 1789 Versaillesissa. J. M. Moreau Le Jeunen piirros. Säätyjen yleiskokous (myös yleissäädyt) oli Ranskassa ancien régimen aikana säätyvaltiopäivistä käytetty nimitys.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Ranskan säätyjen yleiskokous · Katso lisää »

Ranskan säätyjen yleiskokous 1789

Säätyjen yleiskokouksen avajaisistunto Versailles’n Menus Plaisirsissa 5. toukokuuta 1789, Auguste Couderin maalaus vuodelta 1839. Valtiovarainministeri Jacques Necker puhumassa. Ranskan säätyjen yleiskokous (États généraux) järjestettiin viimeisen kerran kuningas Ludvig XVI:n kutsumana vuonna 1789.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Ranskan säätyjen yleiskokous 1789 · Katso lisää »

Ranskan suuren vallankumouksen aikajana

Seuraavassa on Ranskan suuren vallankumouksen aikajana.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Ranskan suuren vallankumouksen aikajana · Katso lisää »

Ranskan vallankumoussodat

Ranskan vallankumoussodat olivat sarja vuosina 1792–1802 käytyjä sotia, joissa pääosapuolina olivat yhtäältä Ranskan ensimmäinen tasavalta ja toisaalta ensimmäisen ja toisen liittokunnan jäsenet.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Ranskan vallankumoussodat · Katso lisää »

Ranskan vuoden 1791 perustuslaki

Vuoden 1791 perustuslain kansilehti. Vuoden 1791 perustuslaki oli Ranskan ensimmäinen perustuslaki.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki · Katso lisää »

Ruoka

Balilaista ruokaa. Joachim Beuckelaer, 1560-1565. Ruoka on varsinkin syötäväksi varattua tai valmistettua ihmisten tai eläinten ravintoa.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Ruoka · Katso lisää »

Sanskulotit

Tunniste.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Sanskulotit · Katso lisää »

Sääty

Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Sääty · Katso lisää »

Sosialismi

Sosialismi on historiallisesti aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Sosialismi · Katso lisää »

Suuri pelko

Suuri pelko on nimitys Ranskan maaseudulla heinä- ja elokuussa 1789 tapahtuneille talonpoikien levottomuuksille, jotka muuttuivat suureksi hyökkäykseksi koko feodaalijärjestelmää vastaan.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Suuri pelko · Katso lisää »

Syyskuun murhat

Châtelet’n ja Bicêtren vankiloissa, tuntemattoman tekijän aikalaispiirros. Syyskuun murhat olivat Ranskan suuren vallankumouksen aikana 2.–6.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Syyskuun murhat · Katso lisää »

Terrorin aika

Yhdeksän emigrantin teloitus giljotiinilla lokakuussa vuonna 1793. Terrorin aika eli hirmuvallan aika oli Ranskan suuren vallankumouksen radikaalein ja väkivaltaisin vaihe 5. syyskuuta 1793 – 27. heinäkuuta 1794.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Terrorin aika · Katso lisää »

Thermidor

Thermidor voi tarkoittaa seuraavia.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Thermidor · Katso lisää »

Thermidorin vallankaappaus

Thermidorin vallankaappaus oli Ranskan suuren vallankumouksen taitekohta 27. heinäkuuta 1794 (vallankumouskalenterin mukaan 9. thermidor-kuuta vuonna II), jolloin diktatorisesti hallinnut Maximilien Robespierre syrjäytettiin ja terrorin aika päättyi.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Thermidorin vallankaappaus · Katso lisää »

Thomas Jefferson

Thomas Jefferson (13. huhtikuuta (J: 2. huhtikuuta) 1743 Charlottesville, Virginia – 4. heinäkuuta 1826 Charlottesville, Virginia) oli Yhdysvaltain kolmas presidentti ja yksi Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Thomas Jefferson · Katso lisää »

Totalitarismi

Italia ja Kim Il-sung, Pohjois-Korea. Totalitarismi on poliittinen järjestelmä, jossa valtion valta ulottuu yhteiskunnan kaikille aloille.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Totalitarismi · Katso lisää »

Trikolori

Ranskan lippu Trikolori on lippu, joka pääosin muodostuu kolmesta yhtäsuuresta erivärisestä kentästä.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Trikolori · Katso lisää »

Tuileries’n palatsi

Tuileries’n palatsi noin vuonna 1865. Vasemmalta oikealle: eteläsiipi, Kellopaviljonki, pohjoissiipi, Teatteripaviljonki, Koneiden galleria, Marsan-paviljonki. Äärimmäisenä oikealla Carrouselin pihaa. Tuileries’n palatsi oli Pariisin keskustassa sijainnut palatsi, joka kuului samaan pihapiiriin Louvren palatsin kanssa.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Tuileries’n palatsi · Katso lisää »

Tuileries’n palatsin valtaus

Jean Duplessis-Bertaux’n maalaus samalta vuodelta. Tuileries’n palatsin valtaus oli 10. elokuuta 1792 tapahtunut Ranskan suuren vallankumouksen käännekohta, Pariisissa puhjennut suunnitelmallinen kansannousu, jossa pariisilaiset kansanjoukot valtasivat kuninkaallisen Tuileries’n palatsin maakunnista saapuneiden vapaaehtoisten sotilaiden tuella.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Tuileries’n palatsin valtaus · Katso lisää »

Uskonnonvapaus

Uskonnonvapautta edustava veistos ''Liberté de culte'' Congreskolomissa Brysselissä. Uskonnonvapaus on oikeus tunnustaa ja harjoittaa haluamaansa uskontoa tai olla tunnustamatta mitään uskontoa.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Uskonnonvapaus · Katso lisää »

Uusin aika

Uusin aika on varsinkin poliittisen historian tutkimuksessa käytetty periodisaatiokäsite, joka rajaa osan uudesta ajasta omaksi aikakaudekseen.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Uusin aika · Katso lisää »

Valistus

Valistus oli eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Valistus · Katso lisää »

Vallankumouksen helluntaiyö

Piirros perustuslakia säätävän kansalliskokouksen istunnosta 4.–5. elokuuta 1789. ”Vallankumouksen helluntaiyö”Knut Mykland (suom. Heikki Eskelinen): Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset, s. 107–113, 119–122.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Vallankumouksen helluntaiyö · Katso lisää »

Vallankumous

Bastiljin valtaus aloitti Ranskan suuren vallankumouksen 1789. Vallankumous on poliittisena käsitteenä syvällinen mullistus, dramaattinen vallansiirto, jossa yhteiskunta syrjäyttää hallituksensa ja instituutionsa.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Vallankumous · Katso lisää »

Vallankumouskalenteri

Vuoden 2 vallankumouskalenteri Lausannen historiallisessa museossa. Vallankumouskalenteri eli tasavaltalaiskalenteri oli käytössä Ranskassa vallankumouksen jälkeen 24. lokakuuta 1793 - 1. tammikuuta 1806.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Vallankumouskalenteri · Katso lisää »

Vallankumoustuomioistuin (Ranska)

Jacques Pierre Brissot ja 20 hänen ''rikostoveriaan'' tuomittiin kuolemaan Vallankumoustuomioistuimessa. Vallankumoustuomioistuin Ranskan vallankumouksen aikana. Kaiverrus vuodelta 1793. Vallankumoustuomioistuin eli vallankumoustribunaali oli Ranskan suuren vallankumouksen aikana vuosina 1793–1795 Pariisissa toiminut tuomioistuin, jossa tuomittiin poliittisia rikollisia.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Vallankumoustuomioistuin (Ranska) · Katso lisää »

Valmyn taistelu

Valmyn taistelu oli ensimmäisen liittokunnan sodan alkuvaiheessa 20.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Valmyn taistelu · Katso lisää »

Valtionuskonto

buddhalaisuus Valtionuskonto on valtion virallinen, lainsäädännössä määritelty uskonto.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Valtionuskonto · Katso lisää »

Valtionvelka

bruttokansantuotteeseen vuonna 2012.Valtionvelka on valtion kotimaasta ja ulkomailta ottama luotto.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Valtionvelka · Katso lisää »

Valtiopäivät

Valtiopäivät on kansanedustuslaitoksen tai lakia säätävän kokouksen vanha nimitys useissa maissa.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Valtiopäivät · Katso lisää »

Vanhojen neuvosto (Ranska)

Vanhojen neuvosto oli Ranskan kaksikamarisen parlamentin ylempi kamari vuosina 1795–1799.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Vanhojen neuvosto (Ranska) · Katso lisää »

Vapaus, veljeys ja tasa-arvo

Ranskan ensimmäisen tasavallan ajalta oleva propaganda juliste (1793) jossa iskulause; Vapaus, tasa-arvo, veljeys tai kuolematerrorin takia. Vapaus, veljeys ja tasa-arvo – alkuperäisen ranskankielisen ilmaisun Liberté, Égalité, Fraternité mukaisessa järjestyksessä vapaus, tasa-arvo, veljeys – on nykyisen Ranskan tasavallan tunnuslause.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Vapaus, veljeys ja tasa-arvo · Katso lisää »

Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus

puhemiehen paikalta katsottuna vasemmalla ja oikeisto oikealla. Kuvassa vuoden 2011 tilanne. Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus viittaa poliittisen kentän jakautumiseen oikeistoon ja vasemmistoon.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus · Katso lisää »

Vendémiaire-kansannousu

Napoleon Bonaparten joukot kukistamassa kapinaa rue Saint-Honoré -kadulla. Vendémiaire-kansannousu oli Ranskan suuren vallankumouksen vastustajien aseellinen kansannousu Pariisissa 5.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Vendémiaire-kansannousu · Katso lisää »

Vero

Verotus on yhteisnimitys kaikille niille toimille, joita verojen määräämisessä, maksuunpanossa, kantamisessa, oikaisemisessa, perinnässä ja verovalvonnassa tarvitaan.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Vero · Katso lisää »

Versailles

Versailles (ääntämys: /vɛʁ.ˈsaj/) on kaupunki Pariisin metropolialueella noin 19 kilometriä pääkaupungista lounaaseen.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Versailles · Katso lisää »

Veto-oikeus

Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton käyttämässä veto-oikeuttaan vuonna 1993. Veto-oikeus ('minä kiellän') on kielto tai tahdonilmaus, jolla valtionpäämies, muu valtioelin tai yhteisö taikka yksityinen toimija estää jonkin päätöksen syntymisen tai voimaantulon.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Veto-oikeus · Katso lisää »

Viidensadan neuvosto

''Napoleon Bonaparte viidensadan neuvostossa 10. marraskuuta 1799'', François Bouchot’n maalaus vuodelta 1840. Viidensadan neuvosto (Conseil des Cinq-Cents) oli Ranskan kaksikamarisen parlamentin alahuone vuosina 1795–1799, vuoden III perustuslain ja direktorion aikana.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Viidensadan neuvosto · Katso lisää »

Vuoden I perustuslaki

Vuoden I perustuslain kansilehti. Vuoden I perustuslaki (myös vuoripuolueen perustuslaki) oli Ranskan ensimmäiselle tasavallalle vuonna 1793 säädetty perustuslaki, joka ei koskaan astunut voimaan.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Vuoden I perustuslaki · Katso lisää »

Vuoden III perustuslaki

Vuoden III perustuslain kansilehti. Vuoden III perustuslaki oli Ranskan ensimmäisen tasavallan perustuslaki vuosina 1795–1799, niin sanottuna direktorion aikana.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Vuoden III perustuslaki · Katso lisää »

Vuoripuolue

Vuoripuolue oli vaikutusvaltainen, vasenta äärilaitaa edustanut Ranskan suuren vallankumouksen (1789–1799) ajan puolue.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Vuoripuolue · Katso lisää »

Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus

Kopio Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksesta Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus oli Pohjois-Amerikan kolmentoista brittiläisen siirtokunnan edustajien allekirjoittama itsenäisyysjulistus, jonka myötä ne julistautuivat itsenäiseksi valtioksi, Yhdysvalloiksi.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus · Katso lisää »

Yhteishyvän valiokunta

Yhteishyvän valiokunta oli Ranskan kansalliskonventin valitsema toimikunta, joka toimi vuosina 1793–1795.

Uusi!!: Ranskan suuri vallankumous ja Yhteishyvän valiokunta · Katso lisää »

Uudelleenohjaukset tässä:

Ranskan vallankumous.

LähteväSaapuvat
Hei! Olemme Facebookissa nyt! »