Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
19 suhteet: Ajanlasku, Ensimmäisen liittokunnan sota, Georges Couthon, Girondistit, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, Kansalliskonventti, Louis Antoine Léon de Saint-Just, Marie-Jean Hérault de Séchelles, Nicolas de Condorcet, Pariisin kansannousu 1793, Ranskan ensimmäinen tasavalta, Ranskan suuri vallankumous, Ranskan vuoden 1791 perustuslaki, Setrit, Terrorin aika, Tuileries’n palatsin valtaus, Vallankumouskalenteri, Vuoden III perustuslaki, Vuoripuolue.
Ajanlasku
Ajanlasku tai kronologia tarkoittaa menneiden ja tulevien tapahtumien ajallisten suhteiden määrittämistä arjen ja historian näkökulmasta.
Uusi!!: Vuoden I perustuslaki ja Ajanlasku · Katso lisää »
Ensimmäisen liittokunnan sota
Ensimmäisen liittokunnan sota käytiin 1792–1797.
Uusi!!: Vuoden I perustuslaki ja Ensimmäisen liittokunnan sota · Katso lisää »
Georges Couthon
Georges Couthon, H. Rousseaun kivipiirros 1800-luvulta. Georges Auguste Couthon (22. joulukuuta 1755 Orcet, Ranska – 28. heinäkuuta 1794 Pariisi, Ranska) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Vuoden I perustuslaki ja Georges Couthon · Katso lisää »
Girondistit
Jacques Pierre Brissot Pierre Victurnien Vergniaud Girondistit olivat Ranskan suuren vallankumouksen ajan puolue.
Uusi!!: Vuoden I perustuslaki ja Girondistit · Katso lisää »
Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus
Ranskan Ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1789. Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus annettiin Ranskan suuren vallankumoksen yhteydessä 26. elokuuta 1789. Sen laati ja julisti Ranskan perustuslakia säätävä kansalliskokous, ja siinä määriteltiin vallankumouksen tavoitteet, eli vapauden, veljeyden ja tasa-arvon toteuttaminen. Keskeisiä julistuksen periaatteita olivat sananvapaus, ihmisten tasa-arvo lain edessä (ei kuitenkaan sukupuolten välillä), uskonnonvapaus ja yksityinen omistusoikeus.
Uusi!!: Vuoden I perustuslaki ja Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus · Katso lisää »
Kansalliskonventti
Kansalliskonventin istuntosali 20. toukokuuta 1795 tapahtuneen kansannousun yhteydessä, piirros. Kansalliskonventti oli Ranskan parlamentti ja samalla perustuslakia säätävä kansalliskokous, joka toimi ensimmäisen tasavallan alkuaikana vuosina 1792–1795.
Uusi!!: Vuoden I perustuslaki ja Kansalliskonventti · Katso lisää »
Louis Antoine Léon de Saint-Just
Louis de Saint-Just, Pierre-Paul Prud’honin maalaus vuodelta 1793. Louis Antoine Léon de Saint-Just (25. elokuuta 1767 Decize – 28. heinäkuuta 1794 Pariisi)Marcel Reinhard: Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Vuoden I perustuslaki ja Louis Antoine Léon de Saint-Just · Katso lisää »
Marie-Jean Hérault de Séchelles
Marie-Jean Hérault de Séchelles, Jean-Louis Laneuvillen maalaama muotokuva. Marie-Jean Hérault de Séchelles (20. syyskuuta 1759 Pariisi – 5. huhtikuuta 1794 Pariisi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition.
Uusi!!: Vuoden I perustuslaki ja Marie-Jean Hérault de Séchelles · Katso lisää »
Nicolas de Condorcet
Marie Jean Antoine Nicolas de Caritat, Condorcet'n markiisi (17. syyskuuta 1743 Ribemont – 28. maaliskuuta 1794 Bourg-la-Reine) oli ranskalainen filosofi ja matemaatikko sekä valtio-opillinen tieteilijä, joka muun muassa kehitti Condorcet’n vaalitavan.
Uusi!!: Vuoden I perustuslaki ja Nicolas de Condorcet · Katso lisää »
Pariisin kansannousu 1793
Kapinalliset sotilaat ja mielenosoittajat piirittävät kansalliskonventin istuntopaikkaa Tuileries’n palatsia 2. kesäkuuta 1793. Pariisin kansannousu oli Ranskan suuren vallankumouksen aikana 31. toukokuuta – 2. kesäkuuta 1793 tapahtunut Pariisin alempien kansankerrosten eli sanskulottien kapina, joka pakotti kansalliskonventin erottamaan girondistipuolueen johtajat jäsenyydestään.
Uusi!!: Vuoden I perustuslaki ja Pariisin kansannousu 1793 · Katso lisää »
Ranskan ensimmäinen tasavalta
Ranskan ensimmäinen tasavalta (virallisesti Ranskan tasavalta) toimi vuosina 1792–1804 eli Ranskan suuren vallankumouksen ajan lukuun ottamatta sen alkuvuosia, jolloin monarkia vielä säilytettiin.
Uusi!!: Vuoden I perustuslaki ja Ranskan ensimmäinen tasavalta · Katso lisää »
Ranskan suuri vallankumous
Eräs Ranskan vallankumouksen kuuluisimmista saavutuksista, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus, joka on ollut kaikkien myöhempien ihmisoikeusjulistusten esikuva. Ranskan suuri vallankumous oli Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut, vuoteen 1799 kestänyt ajanjakso, jolloin aiemman ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin.
Uusi!!: Vuoden I perustuslaki ja Ranskan suuri vallankumous · Katso lisää »
Ranskan vuoden 1791 perustuslaki
Vuoden 1791 perustuslain kansilehti. Vuoden 1791 perustuslaki oli Ranskan ensimmäinen perustuslaki.
Uusi!!: Vuoden I perustuslaki ja Ranskan vuoden 1791 perustuslaki · Katso lisää »
Setrit
Setrit eli seetrit (Cedrus) on havupuusuku mäntykasvien (Pinaceae) heimossa.
Uusi!!: Vuoden I perustuslaki ja Setrit · Katso lisää »
Terrorin aika
Yhdeksän emigrantin teloitus giljotiinilla lokakuussa vuonna 1793. Terrorin aika eli hirmuvallan aika oli Ranskan suuren vallankumouksen radikaalein ja väkivaltaisin vaihe 5. syyskuuta 1793 – 27. heinäkuuta 1794.
Uusi!!: Vuoden I perustuslaki ja Terrorin aika · Katso lisää »
Tuileries’n palatsin valtaus
Jean Duplessis-Bertaux’n maalaus samalta vuodelta. Tuileries’n palatsin valtaus oli 10. elokuuta 1792 tapahtunut Ranskan suuren vallankumouksen käännekohta, Pariisissa puhjennut suunnitelmallinen kansannousu, jossa pariisilaiset kansanjoukot valtasivat kuninkaallisen Tuileries’n palatsin maakunnista saapuneiden vapaaehtoisten sotilaiden tuella.
Uusi!!: Vuoden I perustuslaki ja Tuileries’n palatsin valtaus · Katso lisää »
Vallankumouskalenteri
Vuoden 2 vallankumouskalenteri Lausannen historiallisessa museossa. Vallankumouskalenteri eli tasavaltalaiskalenteri oli käytössä Ranskassa vallankumouksen jälkeen 24. lokakuuta 1793 - 1. tammikuuta 1806.
Uusi!!: Vuoden I perustuslaki ja Vallankumouskalenteri · Katso lisää »
Vuoden III perustuslaki
Vuoden III perustuslain kansilehti. Vuoden III perustuslaki oli Ranskan ensimmäisen tasavallan perustuslaki vuosina 1795–1799, niin sanottuna direktorion aikana.
Uusi!!: Vuoden I perustuslaki ja Vuoden III perustuslaki · Katso lisää »
Vuoripuolue
Vuoripuolue oli vaikutusvaltainen, vasenta äärilaitaa edustanut Ranskan suuren vallankumouksen (1789–1799) ajan puolue.
Uusi!!: Vuoden I perustuslaki ja Vuoripuolue · Katso lisää »
