Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Itämerensuomalaiset kielet ja Uralilaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ja Uralilaiset kielet on 38 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Balttilaiset kielet, Eteläviron kieli, Fennougristiikka, Germaaniset kielet, Inkeroisen kieli, Itä-Karjala, Janne Saarikivi, Kantasuomi, Karjalan kieli, Kveenin kieli, Latvia, Länsimurteet, Liivin kieli, Livvinkarjala, Lyydin kieli, Meänkieli, Norja, Riho Grünthal, Ruotsi, Saamelaiskielet, Seton kieli, Slaavilaiset kielet, Suomalais-saamelaiset kielet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomen kieli, Suomi, Taipaleentakaiset tšuudit, Tšuudit, Toimalaiset, Varhaiskantasuomi, ..., Varsinaiskarjala, Vatja, Võro, Venäjä, Vepsäläiset, Vepsän kieli, Viro, Viron kieli. Laajenna indeksi (8 lisää) »
Balttilaiset kielet
Balttilaiset kielet kartalla Balttilaiset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan päähaaroista.
Balttilaiset kielet ja Itämerensuomalaiset kielet · Balttilaiset kielet ja Uralilaiset kielet ·
Eteläviron kieli
Eteläviron (võro, seto, Mulgin murre ja Tarton murre sekä sammuneet Leivun murre, Lutsin murre ja Kraasnan murre) puhuma-alueet englanninkielisellä kartalla. Eteläviron kieli (eteläviroksi lõunaeesti kiil) tai eteläviron murreryhmä tai eteläviron murteet tai Tarton kieli on Kaakkois-Virossa puhuttava itämerensuomalainen alkuperäiskieli tai viron kielen murreryhmä, johon kuuluu neljä alueellista päämuotoa: Mulgin ja Tarton murteet sekä võron ja seton kielet.
Eteläviron kieli ja Itämerensuomalaiset kielet · Eteläviron kieli ja Uralilaiset kielet ·
Fennougristiikka
Fennougristiikka (myös uralistiikka) on yliopistollinen oppiaine.
Fennougristiikka ja Itämerensuomalaiset kielet · Fennougristiikka ja Uralilaiset kielet ·
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Germaaniset kielet ja Itämerensuomalaiset kielet · Germaaniset kielet ja Uralilaiset kielet ·
Inkeroisen kieli
Inkeroinen on inkeroisten eli inkerikkojen puhuma itämerensuomalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan.
Inkeroisen kieli ja Itämerensuomalaiset kielet · Inkeroisen kieli ja Uralilaiset kielet ·
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Itä-Karjala ja Itämerensuomalaiset kielet · Itä-Karjala ja Uralilaiset kielet ·
Janne Saarikivi
Janne Santeri Saarikivi (s. 29. toukokuuta 1973 Helsinki) on suomalainen kielitieteilijä ja tietokirjailija.
Itämerensuomalaiset kielet ja Janne Saarikivi · Janne Saarikivi ja Uralilaiset kielet ·
Kantasuomi
Kantasuomi on historiallisen kielitieteen käsite, joka tarkoittaa historiallisen-vertailevan kielentutkimuksen avulla mallinnettua kantakieltä, joka jakautuu edelleen kolmeen kantakieleen.
Itämerensuomalaiset kielet ja Kantasuomi · Kantasuomi ja Uralilaiset kielet ·
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Itämerensuomalaiset kielet ja Karjalan kieli · Karjalan kieli ja Uralilaiset kielet ·
Kveenin kieli
Kveenin kieli on yksi Norjan virallisista vähemmistökielistä.
Itämerensuomalaiset kielet ja Kveenin kieli · Kveenin kieli ja Uralilaiset kielet ·
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Itämerensuomalaiset kielet ja Latvia · Latvia ja Uralilaiset kielet ·
Länsimurteet
Suomen kielen länsimurteita ovat1. lounaismurteet2. hämäläismurteet3. Etelä-Pohjanmaan murre4. keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5. peräpohjalaiset murteet Länsimurteet on toinen suomen kielen päämurrealueista itämurteiden ohella.
Itämerensuomalaiset kielet ja Länsimurteet · Länsimurteet ja Uralilaiset kielet ·
Liivin kieli
Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli.
Itämerensuomalaiset kielet ja Liivin kieli · Liivin kieli ja Uralilaiset kielet ·
Livvinkarjala
Livvinkarjala eli livvi eli aunuksenkarjala on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva itämerensuomalainen kielimuoto, jota pidetään tavallisesti toisena karjalan kielen päämurteista varsinaiskarjalan ohella. Jotkut tutkijat ovat pitäneet sitä myös omana kielenään. Livvinkarjalan puhujat eli livviköt käyttävät kielestään nimitystä livvin kieli ja kutsuvat itseään endonyymillä liygiläine ja livviköi.
Itämerensuomalaiset kielet ja Livvinkarjala · Livvinkarjala ja Uralilaiset kielet ·
Lyydin kieli
Lyydi on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva itämerensuomalainen kieli tai karjalan kielen murteisto, joka kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.
Itämerensuomalaiset kielet ja Lyydin kieli · Lyydin kieli ja Uralilaiset kielet ·
Meänkieli
Meänkieli on Norrbottenin läänissä, Ruotsissa puhuttava itämerensuomalainen kieli, tai yksi suomen peräpohjalaismurteista.
Itämerensuomalaiset kielet ja Meänkieli · Meänkieli ja Uralilaiset kielet ·
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Itämerensuomalaiset kielet ja Norja · Norja ja Uralilaiset kielet ·
Riho Grünthal
Riho Grünthal vuonna 2014. Riho Manivald Villem Grünthal (s. 22. toukokuuta 1964 Helsinki) on suomalainen fennougristi.
Itämerensuomalaiset kielet ja Riho Grünthal · Riho Grünthal ja Uralilaiset kielet ·
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Itämerensuomalaiset kielet ja Ruotsi · Ruotsi ja Uralilaiset kielet ·
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Itämerensuomalaiset kielet ja Saamelaiskielet · Saamelaiskielet ja Uralilaiset kielet ·
Seton kieli
Seton kieli (setoksi ja võroksi seto kiil) on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva eteläviron kieliryhmän kieli, jota on pidetty myös yhtenä võron kielen murteena.
Itämerensuomalaiset kielet ja Seton kieli · Seton kieli ja Uralilaiset kielet ·
Slaavilaiset kielet
Slaavilaiset kielet on yksi indoeurooppalaisten kielten kieliryhmistä.
Itämerensuomalaiset kielet ja Slaavilaiset kielet · Slaavilaiset kielet ja Uralilaiset kielet ·
Suomalais-saamelaiset kielet
Suomalais-saamelaisten kielten puhuma-alueet, pois lukien meänkieli ja liivi. Suomalais-saamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä, jonka osia ovat itämerensuomalaiset kielet sekä saamelaiskielet.
Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalais-saamelaiset kielet · Suomalais-saamelaiset kielet ja Uralilaiset kielet ·
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Uralilaiset kielet ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Itämerensuomalaiset kielet ja Suomen kieli · Suomen kieli ja Uralilaiset kielet ·
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Itämerensuomalaiset kielet ja Suomi · Suomi ja Uralilaiset kielet ·
Taipaleentakaiset tšuudit
Taipaleentakaiset tšuudit olivat oletettavasti Vienanjoen vesistön alueella, lähinnä nykyisellä Arkangelin alueella vedenjakajan eli taipaleen takana asuneita muinaisia ihmisiä, joista käytettiin tätä nimeä venäläisissä kronikoissa.
Itämerensuomalaiset kielet ja Taipaleentakaiset tšuudit · Taipaleentakaiset tšuudit ja Uralilaiset kielet ·
Tšuudit
Vienanmeren rannikolla ja siihen laskevien jokien varsilla asuivat kartassa näkyvän alueen ulkopuolella taipaleentakaiset tšuudit. Tšuudit on nimitys, jolla on useita merkityksiä.
Itämerensuomalaiset kielet ja Tšuudit · Tšuudit ja Uralilaiset kielet ·
Toimalaiset
Toimalaiset olivat suomalais-ugrilainen kansa ja kieliryhmä, joka asui Arkangelin alueella Vienanjoen vesistöalueen eteläosassa.
Itämerensuomalaiset kielet ja Toimalaiset · Toimalaiset ja Uralilaiset kielet ·
Varhaiskantasuomi
Varhaiskantasuomi on nimitys, jota on käytetty itämerensuomalaisten kielten ja saamelaiskielten oletetusta yhteisestä kantakielestä, josta joskus on käytetty myös nimitystä suomalais-saamelainen kantakieli.
Itämerensuomalaiset kielet ja Varhaiskantasuomi · Uralilaiset kielet ja Varhaiskantasuomi ·
Varsinaiskarjala
Varsinaiskarjala on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli tai murre. Se muodostaa yhdessä livvin- eli aunuksenkarjalan ja lyydin kanssa karjalan kielen murrejatkumon, jossa alueelliset erot ovat hyvin suuret. Varsinaiskarjala polveutuu muinaiskarjalasta.
Itämerensuomalaiset kielet ja Varsinaiskarjala · Uralilaiset kielet ja Varsinaiskarjala ·
Vatja
Vatja (vatjaksi vaďďa tšeeli, maatšeeli) on kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisen haaran itämerensuomalaiseen haaraan.
Itämerensuomalaiset kielet ja Vatja · Uralilaiset kielet ja Vatja ·
Võro
Võron levinneisyysalue: Võrun maakunta ja setukaisten alue niiden historiallisten rajojen mukaan. Võro eli võru on Kaakkois-Viron alueellinen alkuperäiskieli.
Itämerensuomalaiset kielet ja Võro · Uralilaiset kielet ja Võro ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Itämerensuomalaiset kielet ja Venäjä · Uralilaiset kielet ja Venäjä ·
Vepsäläiset
Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.
Itämerensuomalaiset kielet ja Vepsäläiset · Uralilaiset kielet ja Vepsäläiset ·
Vepsän kieli
Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.
Itämerensuomalaiset kielet ja Vepsän kieli · Uralilaiset kielet ja Vepsän kieli ·
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Itämerensuomalaiset kielet ja Viro · Uralilaiset kielet ja Viro ·
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Itämerensuomalaiset kielet ja Viron kieli · Uralilaiset kielet ja Viron kieli ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Itämerensuomalaiset kielet ja Uralilaiset kielet
- Mitä heillä on yhteistä Itämerensuomalaiset kielet ja Uralilaiset kielet
- Yhtäläisyyksiä Itämerensuomalaiset kielet ja Uralilaiset kielet
Vertailu Itämerensuomalaiset kielet ja Uralilaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet on 58 suhteet, kun taas Uralilaiset kielet on 344. niillä on yhteistä 38, Jaccard'in indeksi on 9.45% = 38 / (58 + 344).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Itämerensuomalaiset kielet ja Uralilaiset kielet. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
