Yhtäläisyyksiä Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet on 12 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aikamuoto, Fennougristiikka, Inkeroisen kieli, Karjalan kieli, Liivin kieli, Saamelaiskielet, Suomen kieli, Uralilaiset kielet, Varhaiskantasuomi, Venäjä, Vepsän kieli, Viron kieli.
Aikamuoto
Aikamuoto eli tempus on verbin taivutuskategoria, jolla ilmaistaan verbin kuvaaman tapahtumisen aikaa suhteessa puhehetkeen (Nyt puu on kaatunut) ja/tai kerrottuun viitehetkeen (Eilen tullessani puu oli jo kaatunut).
Aikamuoto ja Itämerensuomalaiset kielet · Aikamuoto ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Fennougristiikka
Fennougristiikka (myös uralistiikka) on yliopistollinen oppiaine.
Fennougristiikka ja Itämerensuomalaiset kielet · Fennougristiikka ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Inkeroisen kieli
Inkeroinen on inkeroisten eli inkerikkojen puhuma itämerensuomalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan.
Inkeroisen kieli ja Itämerensuomalaiset kielet · Inkeroisen kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Itämerensuomalaiset kielet ja Karjalan kieli · Karjalan kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Liivin kieli
Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli.
Itämerensuomalaiset kielet ja Liivin kieli · Liivin kieli ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Itämerensuomalaiset kielet ja Saamelaiskielet · Saamelaiskielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet ·
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Itämerensuomalaiset kielet ja Suomen kieli · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Suomen kieli ·
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Itämerensuomalaiset kielet ja Uralilaiset kielet · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Uralilaiset kielet ·
Varhaiskantasuomi
Varhaiskantasuomi on nimitys, jota on käytetty itämerensuomalaisten kielten ja saamelaiskielten oletetusta yhteisestä kantakielestä, josta joskus on käytetty myös nimitystä suomalais-saamelainen kantakieli.
Itämerensuomalaiset kielet ja Varhaiskantasuomi · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Varhaiskantasuomi ·
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Itämerensuomalaiset kielet ja Venäjä · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Venäjä ·
Vepsän kieli
Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.
Itämerensuomalaiset kielet ja Vepsän kieli · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Vepsän kieli ·
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Itämerensuomalaiset kielet ja Viron kieli · Suomalais-ugrilaiset kielet ja Viron kieli ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet
- Mitä heillä on yhteistä Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet
- Yhtäläisyyksiä Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet
Vertailu Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet
Itämerensuomalaiset kielet on 58 suhteet, kun taas Suomalais-ugrilaiset kielet on 83. niillä on yhteistä 12, Jaccard'in indeksi on 8.51% = 12 / (58 + 83).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa: