Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
58 suhteet: Adjektiivi, Aikamuoto, Arkangelin alue, Assimilaatio (sosiologia), Astevaihtelu, Attribuutti (lauseenjäsen), August Ahlqvist, Balttilaiset kielet, Etäsukukieli, Eteläviron kieli, Fennoskandia, Fennougristiikka, Germaaniset kielet, Inkeri, Inkeroisen kieli, Itä-Karjala, Itämerensuomalainen sanasto, Itämerensuomalaiset kansat, Itämeri, Janne Saarikivi, Kantasuomi, Karjalan kieli, Keskiaika, Kveenin kieli, Latvia, Länsimurteet, Liivin kieli, Livvinkarjala, Lyydin kieli, Meänkieli, Muinaiskarjalan kieli, Myöhäiskantasuomi, Norja, Riho Grünthal, Riianlahti, Ruotsi, Saamelaiskielet, Seton kieli, Slaavilaiset kielet, Suomalais-saamelaiset kielet, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomen kieli, Suomenlahti, Suomi, Taipaleentakaiset tšuudit, Tšuudit, Toimalaiset, Uralilaiset kielet, Varhaiskantasuomi, Varsinaiskarjala, ..., Vatja, Väitöskirja, Võro, Venäjä, Vepsäläiset, Vepsän kieli, Viro, Viron kieli. Laajenna indeksi (8 lisää) »
Adjektiivi
Adjektiivi eli laatusana on sanaluokka, joka kuuluu nomineihin eli sanoihin, jotka taipuvat sijamuodoissa.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Adjektiivi · Katso lisää »
Aikamuoto
Aikamuoto eli tempus on verbin taivutuskategoria, jolla ilmaistaan verbin kuvaaman tapahtumisen aikaa suhteessa puhehetkeen (Nyt puu on kaatunut) ja/tai kerrottuun viitehetkeen (Eilen tullessani puu oli jo kaatunut).
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Aikamuoto · Katso lisää »
Arkangelin alue
Arkangelin alue eli Arkangelin oblasti on hallinnollinen alue Pohjois-Venäjällä Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Arkangelin alue · Katso lisää »
Assimilaatio (sosiologia)
Assimilaatio on ihmisyksilön tai ryhmän sulauttamista tai sulautumista enemmistökulttuuriin, jolloin yksilö tai ryhmä omaksuu valtakulttuurin kielen, tavat, arvot ja käyttäytymismallit.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Assimilaatio (sosiologia) · Katso lisää »
Astevaihtelu
Astevaihtelu tarkoittaa sanansisäisten konsonanttien vaihtelua.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Astevaihtelu · Katso lisää »
Attribuutti (lauseenjäsen)
Vanhan formalistisen käsityksen mukaan attribuutti on lauseenjäsen, jonka tehtävä on toimia substantiivin välittömänä määritteenä.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Attribuutti (lauseenjäsen) · Katso lisää »
August Ahlqvist
Karl August Engelbrekt Ahlqvist, A. E. Ahlqvist, kirjailijana A. Oksanen (7. elokuuta 1826 Kuopio – 20. marraskuuta 1889 Helsinki), oli suomalainen runoilija, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija ja vuodesta 1863 ystäväänsä Elias Lönnrotia seurannut Keisarillisen Aleksanterin yliopiston suomen kielen professori (myöhemmin myös kansleri).
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja August Ahlqvist · Katso lisää »
Balttilaiset kielet
Balttilaiset kielet kartalla Balttilaiset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan päähaaroista.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Balttilaiset kielet · Katso lisää »
Etäsukukieli
Suomen kielen ja muiden itämerensuomalaisten kielten näkökulmasta etäsukukielet tarkoittavat kaikkia uralilaiseen kielikuntaan kuuluvia kieliä, jotka eivät ole itämerensuomalaisia.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Etäsukukieli · Katso lisää »
Eteläviron kieli
Eteläviron (võro, seto, Mulgin murre ja Tarton murre sekä sammuneet Leivun murre, Lutsin murre ja Kraasnan murre) puhuma-alueet englanninkielisellä kartalla. Eteläviron kieli (eteläviroksi lõunaeesti kiil) tai eteläviron murreryhmä tai eteläviron murteet tai Tarton kieli on Kaakkois-Virossa puhuttava itämerensuomalainen alkuperäiskieli tai viron kielen murreryhmä, johon kuuluu neljä alueellista päämuotoa: Mulgin ja Tarton murteet sekä võron ja seton kielet.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Eteläviron kieli · Katso lisää »
Fennoskandia
Fennoskandian kartta. Fennoskandia on Pohjois-Euroopassa sijaitseva maantieteellinen alue, johon kuuluvat Skandinavian niemimaa sekä Suomi, Itä-Karjala ja Kuola.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Fennoskandia · Katso lisää »
Fennougristiikka
Fennougristiikka (myös uralistiikka) on yliopistollinen oppiaine.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Fennougristiikka · Katso lisää »
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Germaaniset kielet · Katso lisää »
Inkeri
Inkeri eli Inkerinmaa (tai Ингерманландия, Ingermanlandija, tai Ingerimaa,, vat. ja ink. Ingermaa) on Luoteis-Venäjällä sijaitseva historiallinen alue, joka nykyisin kuuluu Pietarin kaupunkiin ja sitä ympäröivään Leningradin alueeseen.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Inkeri · Katso lisää »
Inkeroisen kieli
Inkeroinen on inkeroisten eli inkerikkojen puhuma itämerensuomalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Inkeroisen kieli · Katso lisää »
Itä-Karjala
Itä-Karjala keltaisella merkittynä Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Itä-Karjala · Katso lisää »
Itämerensuomalainen sanasto
Taulukossa on itämerensuomalaisten kielten sanarinnastuksia.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Itämerensuomalainen sanasto · Katso lisää »
Itämerensuomalaiset kansat
Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue. Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Itämerensuomalaiset kansat · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Itämeri · Katso lisää »
Janne Saarikivi
Janne Santeri Saarikivi (s. 29. toukokuuta 1973 Helsinki) on suomalainen kielitieteilijä ja tietokirjailija.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Janne Saarikivi · Katso lisää »
Kantasuomi
Kantasuomi on historiallisen kielitieteen käsite, joka tarkoittaa historiallisen-vertailevan kielentutkimuksen avulla mallinnettua kantakieltä, joka jakautuu edelleen kolmeen kantakieleen.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Kantasuomi · Katso lisää »
Karjalan kieli
Puhuttua tverinkarjalaa Karjala on uralilainen kieli, joka kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisten kielten pohjoisryhmään. Se on suomen läheisin sukukieli inkeroisen ohella. Karjalan kaikkien murteiden puhujia arvioidaan olevan yhteensä noin 60 000 – 95 000, joten se on puhujamäärältään itämerensuomalaisista kielistä suomen ja viron jälkeen kolmanneksi suurin. Karjalaa puhutaan Venäjällä Karjalan tasavallassa eli Itä-Karjalassa sekä Tverin karjalaisalueilla, jossa sitä puhuvat karjalaiset. Suomessa sitä puhuvat suomen karjalankieliset, joista osa identifioituu edellä mainittuun karjalaisten kansaan, kun taas osa kokee kuuluvansa suomalaisiin lukeutuvaan karjalaisten heimoon. Se on samaa jatkumoa karjalaisten kansan kanssa. Karjalan kieli on sekä Venäjällä että Suomessa vakavasti uhanalainen. Karjalan kielen sisäiset murre-erot ovat suuret, eikä yhteisen kirjakielen luominen kaikille karjalaisille ole vielä onnistunut. Tavallisesti karjalan kielessä erotetaan kaksi päämuotoa: varsinaiskarjala ja livvinkarjala eli aunuksenkarjala. Aiemmin karjalan muotona pidetty lyydi luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen. Varsinaiskarjalassa erottuvat edelleen pohjoiset vienalaismurteet ja eteläisempi karjala, johon kuuluu myös Tverin karjalaissaarekkeiden kieli.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Karjalan kieli · Katso lisää »
Keskiaika
''Manessen käsikirjoitus (Codex Manesse)'', saksalainen minnelauluja sisältävä käsikirjoitus 1300-luvulta. Keskiaika on Euroopan historian ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä noin vuosina 400–1500.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Keskiaika · Katso lisää »
Kveenin kieli
Kveenin kieli on yksi Norjan virallisista vähemmistökielistä.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Kveenin kieli · Katso lisää »
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Latvia · Katso lisää »
Länsimurteet
Suomen kielen länsimurteita ovat1. lounaismurteet2. hämäläismurteet3. Etelä-Pohjanmaan murre4. keski- ja pohjoispohjalaiset murteet5. peräpohjalaiset murteet Länsimurteet on toinen suomen kielen päämurrealueista itämurteiden ohella.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Länsimurteet · Katso lisää »
Liivin kieli
Liivi (līvõ kēļ) on uralilaisten kielten päähaaraan eli suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva kieli, joka on suomen lähisukukieli, eli itämerensuomalainen kieli.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Liivin kieli · Katso lisää »
Livvinkarjala
Livvinkarjala eli livvi eli aunuksenkarjala on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva itämerensuomalainen kielimuoto, jota pidetään tavallisesti toisena karjalan kielen päämurteista varsinaiskarjalan ohella. Jotkut tutkijat ovat pitäneet sitä myös omana kielenään. Livvinkarjalan puhujat eli livviköt käyttävät kielestään nimitystä livvin kieli ja kutsuvat itseään endonyymillä liygiläine ja livviköi.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Livvinkarjala · Katso lisää »
Lyydin kieli
Lyydi on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva itämerensuomalainen kieli tai karjalan kielen murteisto, joka kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Lyydin kieli · Katso lisää »
Meänkieli
Meänkieli on Norrbottenin läänissä, Ruotsissa puhuttava itämerensuomalainen kieli, tai yksi suomen peräpohjalaismurteista.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Meänkieli · Katso lisää »
Muinaiskarjalan kieli
Muinaiskarjala on aikoinaan Laatokan länsirannikolla Muinais-Karjalassa puhuttu kieli, josta ovat kehittyneet karjalan kielimuodot ja inkeroisen kieli sekä suomen kaakkois- ja savolaismurteet.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Muinaiskarjalan kieli · Katso lisää »
Myöhäiskantasuomi
Myöhäiskantasuomi on itämerensuomalaisten kielten rekonstruoitu kantakieli.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Myöhäiskantasuomi · Katso lisää »
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Norja · Katso lisää »
Riho Grünthal
Riho Grünthal vuonna 2014. Riho Manivald Villem Grünthal (s. 22. toukokuuta 1964 Helsinki) on suomalainen fennougristi.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Riho Grünthal · Katso lisää »
Riianlahti
Riianlahden sijainti Riianlahti RiianlahtiKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 (tai Riia laht) on lahti Itämerellä, Viron ja Latvian välissä.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Riianlahti · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Ruotsi · Katso lisää »
Saamelaiskielet
Saamelaiskielet, aikaisemmin lappalaiskielet, ovat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan kuuluva kieliryhmä, joita saamelaiset puhuvat.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Saamelaiskielet · Katso lisää »
Seton kieli
Seton kieli (setoksi ja võroksi seto kiil) on suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluva eteläviron kieliryhmän kieli, jota on pidetty myös yhtenä võron kielen murteena.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Seton kieli · Katso lisää »
Slaavilaiset kielet
Slaavilaiset kielet on yksi indoeurooppalaisten kielten kieliryhmistä.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Slaavilaiset kielet · Katso lisää »
Suomalais-saamelaiset kielet
Suomalais-saamelaisten kielten puhuma-alueet, pois lukien meänkieli ja liivi. Suomalais-saamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä, jonka osia ovat itämerensuomalaiset kielet sekä saamelaiskielet.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalais-saamelaiset kielet · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Suomen kieli
Suomen kieli eli suomi on uralilaisten kielten itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli, jota puhuvat pääosin suomalaiset.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Suomen kieli · Katso lisää »
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Suomenlahti · Katso lisää »
Suomi
Suomen tasavalta eli Suomi on parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Suomi · Katso lisää »
Taipaleentakaiset tšuudit
Taipaleentakaiset tšuudit olivat oletettavasti Vienanjoen vesistön alueella, lähinnä nykyisellä Arkangelin alueella vedenjakajan eli taipaleen takana asuneita muinaisia ihmisiä, joista käytettiin tätä nimeä venäläisissä kronikoissa.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Taipaleentakaiset tšuudit · Katso lisää »
Tšuudit
Vienanmeren rannikolla ja siihen laskevien jokien varsilla asuivat kartassa näkyvän alueen ulkopuolella taipaleentakaiset tšuudit. Tšuudit on nimitys, jolla on useita merkityksiä.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Tšuudit · Katso lisää »
Toimalaiset
Toimalaiset olivat suomalais-ugrilainen kansa ja kieliryhmä, joka asui Arkangelin alueella Vienanjoen vesistöalueen eteläosassa.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Toimalaiset · Katso lisää »
Uralilaiset kielet
Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä nykyään puhutaan laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa ja Euroopassa.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Uralilaiset kielet · Katso lisää »
Varhaiskantasuomi
Varhaiskantasuomi on nimitys, jota on käytetty itämerensuomalaisten kielten ja saamelaiskielten oletetusta yhteisestä kantakielestä, josta joskus on käytetty myös nimitystä suomalais-saamelainen kantakieli.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Varhaiskantasuomi · Katso lisää »
Varsinaiskarjala
Varsinaiskarjala on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaiseen ryhmään kuuluva kieli tai murre. Se muodostaa yhdessä livvin- eli aunuksenkarjalan ja lyydin kanssa karjalan kielen murrejatkumon, jossa alueelliset erot ovat hyvin suuret. Varsinaiskarjala polveutuu muinaiskarjalasta.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Varsinaiskarjala · Katso lisää »
Vatja
Vatja (vatjaksi vaďďa tšeeli, maatšeeli) on kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisen haaran itämerensuomalaiseen haaraan.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Vatja · Katso lisää »
Väitöskirja
Väitöskirja on opinnäyte, joka laaditaan tohtorintutkinnon suorittamiseksi.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Väitöskirja · Katso lisää »
Võro
Võron levinneisyysalue: Võrun maakunta ja setukaisten alue niiden historiallisten rajojen mukaan. Võro eli võru on Kaakkois-Viron alueellinen alkuperäiskieli.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Võro · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Venäjä · Katso lisää »
Vepsäläiset
Kartta eri kansojen asuma-aloista 800-luvulla. Vepsäläiset ylhäällä keskellä. Vepsäläiset ovat itämerensuomalainen kansa, joka asuu Venäjällä.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Vepsäläiset · Katso lisää »
Vepsän kieli
Vepsä on uhanalainen kieli, joka kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen haaraan.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Vepsän kieli · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Viro · Katso lisää »
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Uusi!!: Itämerensuomalaiset kielet ja Viron kieli · Katso lisää »
