Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
15 suhteet: Luterilaisuus, Ruotsin kieli, Ruotsin suurvalta-aika, Saksan kieli, Suuri Pohjan sota, Tallinna, Uudenkaupungin rauha, Vanha-Liivinmaa, Venäjän keisarikunta, Viron kieli, Vironmaan kuvernementti, 10. syyskuuta, 1561, 1721, 4. kesäkuuta.
Luterilaisuus
Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.
Uusi!!: Viron herttuakunta (1561–1721) ja Luterilaisuus · Katso lisää »
Ruotsin kieli
Ruotsi on indoeurooppalaisten kielten germaanisen haaran skandinaaviseen eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli.
Uusi!!: Viron herttuakunta (1561–1721) ja Ruotsin kieli · Katso lisää »
Ruotsin suurvalta-aika
Ruotsin suurvalta-aika käsittää sen ajan Ruotsin historiassa, jolloin maa oli eurooppalainen suurvalta 1600-luvun alusta 1700-luvun alkuun.
Uusi!!: Viron herttuakunta (1561–1721) ja Ruotsin suurvalta-aika · Katso lisää »
Saksan kieli
EU-maissa. Saksan kieli (Deutsch, tai die deutsche Sprache) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen kieliryhmän länsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Viron herttuakunta (1561–1721) ja Saksan kieli · Katso lisää »
Suuri Pohjan sota
Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Saksi, Tanska ja Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover. Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita. Sodan seurauksena Ruotsi menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana. Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta. Tanska ei sodassa onnistunut valloittamaan Skånen, Hallandin ja Blekingen maakuntia, jotka se oli menettänyt Ruotsille Roskilden rauhassa vuonna 1658.
Uusi!!: Viron herttuakunta (1561–1721) ja Suuri Pohjan sota · Katso lisää »
Tallinna
TallinnaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron pääkaupunki ja maan pääasiallinen portti merelle.
Uusi!!: Viron herttuakunta (1561–1721) ja Tallinna · Katso lisää »
Uudenkaupungin rauha
Uudenkaupungin rauha 30.
Uusi!!: Viron herttuakunta (1561–1721) ja Uudenkaupungin rauha · Katso lisää »
Vanha-Liivinmaa
Vanha-Liivinmaa (Bojtár, sivu 169) tarkoittaa saksalaisten 1200-luvulta 1500-luvun puoleenväliin hallitsemaa Baltian aluetta.
Uusi!!: Viron herttuakunta (1561–1721) ja Vanha-Liivinmaa · Katso lisää »
Venäjän keisarikunta
Venäjän keisarikunta oli Euroopan itäosista Beringinmerelle ulottunut keisarikunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917.
Uusi!!: Viron herttuakunta (1561–1721) ja Venäjän keisarikunta · Katso lisää »
Viron kieli
Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli.
Uusi!!: Viron herttuakunta (1561–1721) ja Viron kieli · Katso lisää »
Vironmaan kuvernementti
Vironmaan kuvernementin kartta (n. 1820). Vironmaan kuvernementti oli vuosina 1721–1917 Venäjän keisarikunnan kuvernementti.
Uusi!!: Viron herttuakunta (1561–1721) ja Vironmaan kuvernementti · Katso lisää »
10. syyskuuta
10.
Uusi!!: Viron herttuakunta (1561–1721) ja 10. syyskuuta · Katso lisää »
1561
Ei kuvausta.
Uusi!!: Viron herttuakunta (1561–1721) ja 1561 · Katso lisää »
1721
Ei kuvausta.
Uusi!!: Viron herttuakunta (1561–1721) ja 1721 · Katso lisää »
4. kesäkuuta
4.
Uusi!!: Viron herttuakunta (1561–1721) ja 4. kesäkuuta · Katso lisää »
