Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
141 suhteet: Aatra, Ahvenanmaan maakunta, Akrobatia, Alankomaat, Alpit, Antropomorfismi, Arkeologi, Únětice-kulttuuri, Auringonpalvonta, Aurinkoristi, Öölanti, Balkan, Balttilaiset kielet, Borgbjerg Banken uhrikätköt, Bornholm, Borum Eshøj, Brandskogin vene, Christian Jürgensen Thomsen, Dolmen, Eaa, Egtvedin tyttö, Eliitti, Esiroomalainen rautakausi, Etnografia, Fyn, Gallemosen suolöytö, Germaaninen kantakieli, Germaaninen mytologia, Germaaniset kielet, Gotlanti, Guldhøj, Hallstattin kulttuuri, Happikato, Hautakumpu, Härkä, Hete, Hevonen, Hierarkia, Hieros gamos, Hiidenkiuas, Hirssi, Hirvi, Hjortspring-vene, Ilmasto, Indoeurooppalainen kantakieli, Itä-Götanmaa, Itämeri, Jokihelmisimpukka, Jyllanti, Kalliopiirros, ..., Kauris, Kätkö, Kellopikarikulttuuri, Kielitiede, Koira, Kupari, Kuppikivi, Kurgaanikulttuuri, Kuurinmaa, Laidunmaa, Laivalatomus, Lammas, Latvia, Lounais-Suomi, Lur, Maankohoaminen, Maanomistus, Mälarinlaakso, Meripihka, Mesoliittinen kausi, Monteliuksen periodit, Muldhøjn mies, Mytologia, Nahkapohjainen vene, Nauta, Neliömetri, Neoliittinen kausi, Norja, Norrköping, Nuorakeraaminen kulttuuri, Ohra, Oscar Montelius, Oslonvuono, Paasiarkku, Palokerros, Pelto, Peura, Pilen kätkö, Pitkätalo, Pohjanmeri, Pronssikauden meripihkakauppa, Pronssikausi, Puola, Putkikirves, Radiohiiliajoitus, Rautakausi, Röykkiöhauta, Riimukirjoitus, Riitti, Ruotsi, Ruuhi, Saarenmaa, Sagaholmin hautakumpu, Saksa, Södermanland, Seppä, Siirtolohkare, Siitepöly, Sika, Sjælland, Skandinaavinen mytologia, Skandinavia, Skandinavian esihistoria, Skandinavisen pronssikauden pitkätalo, Skåne, Skrydstrupin tyttö, Suomalais-ugrilaiset kielet, Suomenlahti, Tammiarkkuhauta, Tanska, Tanumin kalliopiirrosalue, Tina, Tollundin mies, Tuhkaus, Tukholma, Tumuluskulttuuri, Turkis, Tybrind Vig, Uhraaminen, Uplanti, Uurna, Uurnakenttäkulttuuri, Vänern, Vättern, Vehnä, Venäjä, Viikinkiaika, Viinirypäle, Vinčan kulttuuri, Viro, Vironmaa. Laajenna indeksi (91 lisää) »
Aatra
Aatra (oatra, uatra) on savolainen nimitys käytöstä pois jääneelle, itäeurooppalaista alkuperää olevalle, maanmuokkaukseen käytetylle auralle.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Aatra · Katso lisää »
Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaa on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Ahvenanmaan maakunta · Katso lisää »
Akrobatia
Notkeusakrobaatti makaa rinnallaan ja on taivuttanut jalkansa takakautta eteen. Akrobatia on taituruus- ja sirkusvoimistelua.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Akrobatia · Katso lisää »
Alankomaat
Alankomaat eli Hollanti on maa ja itsenäinen valtio, joka sijaitsee pääosin läntisessä Euroopassa, Pohjanmeren rannalla.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Alankomaat · Katso lisää »
Alpit
Alpit on Euroopan suurin ja korkein vuoristo.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Alpit · Katso lisää »
Antropomorfismi
Antropomorfinen eläinhahmo Antropomorfismi eli ihmisenkaltaistaminen on inhimillisten ominaisuuksien liittämistä muihin eläimiin, elottomiin esineisiin tai kuvitteellisiin kohteisiin.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Antropomorfismi · Katso lisää »
Arkeologi
Arkeologi tutkii entisaikojen ihmisiä ja heidän maaperään jättämiään jälkiä.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Arkeologi · Katso lisää »
Únětice-kulttuuri
varhaispronssikaudella. Únětice-kulttuuri on merkitty numerolla 4. Únětice-kulttuuri oli pronssikaudella ensimmäisiä pronssia valmistaneita kulttuureja itäisessä Keski-Euroopassa 2300–1600 eaa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Únětice-kulttuuri · Katso lisää »
Auringonpalvonta
Faarao Akhenaten palvomassa Atonia Auringonpalvonta on auringon palvomista jumalana joko sellaisenaan tai ihmisen tai jonkin eläimen hahmoisena.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Auringonpalvonta · Katso lisää »
Aurinkoristi
thumb Aurinkoristi on ikivanha symboli, jossa ympyrän sisällä on risti.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Aurinkoristi · Katso lisää »
Öölanti
Öölanninpäivännouto on Öölannin maakuntakukka. Satakieli on Öölannin maakuntaeläin. Borgholmin linna. Öölannin alvarimaisemaa. Öölanti on saari Ruotsissa Smålandin rannikolla ja yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Öölanti · Katso lisää »
Balkan
Balkanin niemimaaBalkan on niemimaa ja toisaalta geopoliittinen alue Euroopan kaakkoisosassa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Balkan · Katso lisää »
Balttilaiset kielet
Balttilaiset kielet kartalla Balttilaiset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan päähaaroista.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Balttilaiset kielet · Katso lisää »
Borgbjerg Banken uhrikätköt
Borgbjerg Banken uhrikätköt (tarkoittaa rinnettä) löytyivät Tanskassa vuosina 1842 ja 1874.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Borgbjerg Banken uhrikätköt · Katso lisää »
Bornholm
Bornholm on Tanskalle kuuluva saari Itämeressä, Ruotsin Skånen ja Puolan Pommerin rannikon välillä sekä saarella sijaitseva samanniminen kunta.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Bornholm · Katso lisää »
Borum Eshøj
Yleiskuva Borum Eshøjn eri hautakummuista pellolla. Borum Eshøj (myös Eshøj I) on hautakumpu Tanskan Aarhusissa lähellä Borumin kirkonkylää.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Borum Eshøj · Katso lisää »
Brandskogin vene
Brandskogin kalliopiirroksesta tehty malli Brandskogin vene on yksi Ruotsin suurimmista ja merkittävimmistä kalliopiirroshahmoista.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Brandskogin vene · Katso lisää »
Christian Jürgensen Thomsen
Christian Jürgensen Thomsen (29. joulukuuta 1788 – 21. toukokuuta 1865) oli tanskalainen arkeologi, joka teki ensimmäisenä esihistorian jaon kivi-, pronssi- ja rautakauteen.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Christian Jürgensen Thomsen · Katso lisää »
Dolmen
Werisin dolmen Belgiassa Draguignanin dolmen Provencessa Ranskassa Dolmen on nuoremmalta kivikaudelta peräisin oleva suurista kivistä rakennettu rakennelma, jossa suuret pystykivet kannattelevat yleensä laattamaista vaakakiveä.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Dolmen · Katso lisää »
Eaa
EAA tai eaa. tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Eaa · Katso lisää »
Egtvedin tyttö
Egtvedin tyttö (1370 eaa., varhaispronssikausi, Monteliuksen periodi II) oli tyttö tai nuori nainen, jonka hyvin säilyneet jäännökset löydettiin vuonna 1921 Tanskan Etelä-Jyllannin Egtvedin kylän ulkopuolelta.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Egtvedin tyttö · Katso lisää »
Eliitti
Eliitti tarkoittaa valiojoukkoa, parhaimmistoa, hienostoa tai ylintä valtaa käyttävää joukkoa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Eliitti · Katso lisää »
Esiroomalainen rautakausi
Pohjoisgermaanisen väestön oletettu asuinalue esiroomalaisella rautakaudella. Esiroomalainen rautakausi tarkoittaa Keski- ja Pohjois-Euroopan varhaista rautakautta.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Esiroomalainen rautakausi · Katso lisää »
Etnografia
Perun Sierran lapsia Cuscossa, 2007. Etnografia (’kansa’, graphein ’kirjoittaa’) on kansan ja sen kulttuurin kuvaus.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Etnografia · Katso lisää »
Fyn
Fyn on Tanskan kolmanneksi suurin saari.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Fyn · Katso lisää »
Gallemosen suolöytö
Gallemosen suolöytö on Randersin lähellä Djurslandissa Pohjois-Jyllannin Tanskassa vuonna 1887 löydetty kätkö, joka sisälsi erilaisia pronssista ja kuparista valmistettuja esineitä.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Gallemosen suolöytö · Katso lisää »
Germaaninen kantakieli
Germaaninen kantakieli eli kantagermaani on oletettu muinaiskieli, josta nykyiset germaaniset kielet ovat kehittyneet.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Germaaninen kantakieli · Katso lisää »
Germaaninen mytologia
Yksinkertainen: Johann Heinrich Fusslin maalaus. Germaaninen mytologia tarkoittaa germaanisten kansojen uskontoa ja myyttejä ennen kristinuskoa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Germaaninen mytologia · Katso lisää »
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Germaaniset kielet · Katso lisää »
Gotlanti
Gotlanti on Ruotsin ja varsinaisen Itämeren suurin saari.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Gotlanti · Katso lisää »
Guldhøj
Guldhøj on entinen hautakumpu Skandinavian pronssikaudelta, joka sijaitsee Vamdrupissa, Vester Vamdrupin luoteispuolella, Etelä-Jyllannissa Tanskassa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Guldhøj · Katso lisää »
Hallstattin kulttuuri
Hallstattin alue ulottui 500 eaa. nykyisestä läntisestä Unkarista Etelä-Saksan, Itävallan ja Sveitsin kautta Ranskaan. Siitä etelään Hallstatin kelttejä asui Pohjois-Espanjassa ja Pohjois-Portugalissa. Kulttuurin eteläraja oli Italian kohdalla Alpit. Pohjoisessa Hallstatin keltit olivat asuttaneet Belgian ja Hollannin ja Saksaa suurin piirtein Rein-joelle asti.Konstam 2001, s. 43. Meripihkasta tehty kaulakoru. Hautalöytö Saksasta, Magdalenenbergistä Hallstattin kulttuuri oli rautakautinen eurooppalainen kulttuuri vuosina 1200–475 eaa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Hallstattin kulttuuri · Katso lisää »
Happikato
Happikato eli anoksia on tila, jossa happea on niin vähän, että korkeammat elämänmuodot eivät menesty.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Happikato · Katso lisää »
Hautakumpu
Hågahögenin hautakumpu Ruotsissa. Hautakumpu on maasta tai kivistä tehty kumpu, jonka sisällä tai alla on ruumis haudattuna kammioon tai ilman kammiota.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Hautakumpu · Katso lisää »
Härkä
Härkä on sonni eli urosnauta, tai kuohittu sonni, jota käytetään usein työjuhtana.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Härkä · Katso lisää »
Hete
Pieni hetteikkölähde Parikkalassa. Hete eli rimpi on upottava lähteen- tai suon silmäke.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Hete · Katso lisää »
Hevonen
Kesyhevonen (Equus caballus caballus) on yksi hevosen alalajeista.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Hevonen · Katso lisää »
Hierarkia
Hierarkia voi viitata muun muassa seuraaviin.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Hierarkia · Katso lisää »
Hieros gamos
Mahdollisesti pyhää yhdyntää esittävä kalliopiirros Ruotsista Hieros gamos (kreikkaa ιερός γάμος, "pyhä avioliitto") tai hierogamia (kreikkaa ιερογαμία, taas "pyhä avioliitto") tarkoittaa pariutumista ja usein myös avioliittoa jumalan ja ihmisnaisen tai -miehen välillä, joka tapahtui yleensä keväällä.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Hieros gamos · Katso lisää »
Hiidenkiuas
Hiidenkiuas Kotkassa Höyterinpohjan alueella. Hiidenkiuas on lähinnä Suomen meren rannikkoseuduilla tavattava hautaröykkiötyyppi, joka on jo vanhastaan liitetty kivikauden Kiukaisten kulttuuriin ja pronssikauden asutuskulttuureihin Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Hiidenkiuas · Katso lisää »
Hirssi
Viljahirssi (''Panicum miliaceum'') Helmisulkahirssi (''Pennisetum glaucum'') Hirssi on ryhmä pienisiemenisiä viljakasveja, jotka eivät muodosta yhtä taksonomista ryhmää, vaan niihin kuuluu heinäkasvien heimon lajeja muun muassa sulkahirssien (Pennisetum), pantaheinien (Setaria), röyhyhirssien (Panicum) ja sormihirssien (Eleusine) suvuista.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Hirssi · Katso lisää »
Hirvi
Hirvi (Alces alces) on hirvieläinten heimoon kuuluva suurikokoinen nisäkäslaji, joka elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Euroopassa ja läntisessä Aasiassa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Hirvi · Katso lisää »
Hjortspring-vene
Hjortspring-vene Tanskan Kansallismuseossa Kööpenhaminassa. Skissi todenmukaisella skaalauksella ja kulmilla 'Hjortspring-veneestä'. Vene on rakennettu 300-400 eaa. ja siten noin 1 200 vuotta aikaisemmin kuin ensimmäiset Skandinaviaan ilmestyneet viikinkilaivat. Veneiden kalliopiirroksia pohjoismaiselta pronssikaudelta. Hjortspring-vene on muinainen vene, jonka maatyöläiset löysivät ja nostivat ylös 1880-luvulla turvesuosta Hjortspring Mosesta Alsin saarella, Jyllannin niemimaan itäpuolella.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Hjortspring-vene · Katso lisää »
Ilmasto
Ilmasto on jonkin alueen sää ja sen muutokset pitkän ajan kuluessa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Ilmasto · Katso lisää »
Indoeurooppalainen kantakieli
Indoeurooppalainen kantakieli eli kantaindoeurooppa on oletettu eli hypoteettinen kantakieli, josta indoeurooppalaiset kielet ovat aikaa myöten eriytyneet.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Indoeurooppalainen kantakieli · Katso lisää »
Itä-Götanmaa
Ruiskaunokki on Itä-Götanmaan maakuntakukka. Kyhmyjoutsen on Itä-Götanmaan maakuntaeläin. Itä-Götanmaa on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Itä-Götanmaa · Katso lisää »
Itämeri
Itämeri on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Itämeri · Katso lisää »
Jokihelmisimpukka
Jokihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) on kirkkaiden, virtaavien vesien pohjalla elävä suurikokoinen nilviäislaji, jonka alkuperäinen levinneisyys kattaa laajoja alueita pohjoisesta pallonpuoliskosta.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Jokihelmisimpukka · Katso lisää »
Jyllanti
Jyllanti on Tanskan osa, joka sijaitsee pääosin Jyllannin niemimaalla.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Jyllanti · Katso lisää »
Kalliopiirros
Karjalasta. Kalliopiirrokset ovat kuvia tai kuvioita, jotka on tehty kallioihin tai suuriin kiviin naarmuttamalla, uurtamalla, hiomalla, kaivertamalla tai hakkaamalla.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Kalliopiirros · Katso lisää »
Kauris
Kauris on sana, joka etymologisesti merkitsee pukkia eli urosvuohta (Capra aegagrus hircus).
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Kauris · Katso lisää »
Kätkö
Mattersburgin aarre oli haudattu ruukussa. Aarretta kaivetaan esille (Loheskatten). Valmistajan kätkö, joka löydettiin Stockheimista Baijerista, sisältää esineiden katkelmia, metallia ja valujätettä. Yhteisön (?) asekätkö kriisitilanteita varten. Kätkö on muilta piilotettu arvokas tai tarpeellinen esine, esineiden kokoelma tai muu asia, joka olisi tarkoitus ottaa tarvittaessa myöhemmin esille.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Kätkö · Katso lisää »
Kellopikarikulttuuri
Kellopikarikulttuurin levinneisyys. Kellopikarikulttuuri vallitsi Länsi-Euroopassa noin 2900/2400 – 1800/1700 eaa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Kellopikarikulttuuri · Katso lisää »
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Kielitiede · Katso lisää »
Koira
Koira eli kesykoira (Canis lupus familiaris, aiemmin Canis familiaris) on harmaasuden (Canis lupus) kesy, jalostettu muoto.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Koira · Katso lisää »
Kupari
Kupari, vanhalta suomalaiselta nimeltään vaski, on metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Cu ja CAS-numero 7440-50-8.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Kupari · Katso lisää »
Kuppikivi
Kuppikiven kuppeja, Hartola. Otavan muotoa. Kuppikiven kuppeja, Herrasmanni, Lahti. Herrasmannin kuppikiven koko. Kuppikivet ovat muinaisjäännöksiä, kiviä tai kalliopintoja, joissa on yleensä useita suhteellisen pyöreitä uurrettuja koloja.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Kuppikivi · Katso lisää »
Kurgaanikulttuuri
Kurgaanikulttuuri on termi, jota erityisesti Marija Gimbutas ja tämän kannattajat ovat käyttäneet oletetusta kulttuurista, joka liittyisi indoeurooppalaisten alkukotiin.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Kurgaanikulttuuri · Katso lisää »
Kuurinmaa
Latvian historialliset alueet, Kuurinmaa keltaisella. Kuurinmaan vaakuna Kuurinmaa on nykyisen Latvian alueella sijainnut historiallinen maakunta, joka vuosisatojen saatossa kuului Liivinmaan liittoon, Puola-Liettuaan ja Venäjän keisarikuntaan.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Kuurinmaa · Katso lisää »
Laidunmaa
Laidunmaa on suomalaisen kuvanveistäjä Hanna Vihriälän suunnittelema kolmiosainen taideteos Helsingin Malminkartanossa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Laidunmaa · Katso lisää »
Laivalatomus
Tjelvarin laivalatomus on tiiviillä kivetyksellä rakennettu hauta.Badelundan eli Anundshögin laivalatomusElgesemin laivalatomusSaksassa.Rannarve on laivalatomussarja. Laivalatomus on yleisnimitys megaliittimaisille kiviasetelmille, jotka muodostavat maastoon palkomaisen tai laivamaisen kuvion.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Laivalatomus · Katso lisää »
Lammas
Lammas (Ovis aries) on vuohieläinten alaheimoon kuuluva nisäkäs, jota kasvatetaan etenkin sen villan, lihan ja maidon vuoksi.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Lammas · Katso lisää »
Latvia
Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Latvia · Katso lisää »
Lounais-Suomi
Lounais-Suomi tarkoittaa Suomen lounaista osaa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Lounais-Suomi · Katso lisää »
Lur
Lureja Kööpenhaminan museossa Lurinsoittoa Tanskan kansallismuseossa Lureja Tanskan kansallismuseossa Lurin koristelevy suuaukon ympärillä Lur (lausutaan: lūr) on pronssista valmistettu puhallinsoitin, jollaisia oli käytössä lähinnä Skandinaviassa ja Pohjois-Saksan alueella.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Lur · Katso lisää »
Maankohoaminen
Maannousu ja isostasia. Maailmanlaajuinen maankohoaminen. Maankohoaminen tarkoittaa maan hyvin hidasta kohoamista.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Maankohoaminen · Katso lisää »
Maanomistus
Valtakunnat ovat aina katsoneet hallitsevansa jotain aluetta, mutta henkilökohtaisen maanomistajuuden kehityttyä valtakuntien sisällä on ollut myös luonnollisten tai oikeushenkilöiden omistamaa maata.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Maanomistus · Katso lisää »
Mälarinlaakso
Mälarinlaakso on alue Mälaren-järven ympärillä Keski-Ruotsissa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Mälarinlaakso · Katso lisää »
Meripihka
Meripihka on miljoonia vuosia sitten eläneiden puiden tuottamaa fossilisoitunutta, kovettunutta pihkaa tai mahlaa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Meripihka · Katso lisää »
Mesoliittinen kausi
Mesoliittisen asumuksen rekonstruktio Irlannissa. Mesoliittinen kausi (keskimmäinen kivikausi, kreikan mesos keski, lithos kivi) on Euraasian esihistorian vaihe, joka ajoittuu paleoliittisen ja neoliittisen kivikauden väliin noin vuosille 9600 eaa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Mesoliittinen kausi · Katso lisää »
Monteliuksen periodit
Monteliuksen periodit ovat tanskalaisen Oscar Monteliuksen 1800-luvulla kehittämä esineiden typologiaan ja keskinäiseen esiintymisjärjestykseen perustuva kolmijakoiseen pääjakoon kivikauden, pronssikauden ja rautakauden ajoituksien tarkempi esitystapa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Monteliuksen periodit · Katso lisää »
Muldhøjn mies
Muldhøjn mies (kuoli noin 1365 eaa., Monteliuksen periodi II) on Tanskassa Ringkøbingissa Muldbjergin Muldhøjn hautakumpuun tammiarkkuun haudattu mies.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Muldhøjn mies · Katso lisää »
Mytologia
Mytologia eli jumalaistarusto on kansan tai heimon myyttien järjestelmä, yhteinen tarusto ja uskomusten kokonaisuus.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Mytologia · Katso lisää »
Nahkapohjainen vene
pronssikautisesta nahkapohjaisesta veneestä Ruotsissa. Nahkapohjainen vene oli pronssikautinen venetyyppi ainakin Euroopassa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Nahkapohjainen vene · Katso lisää »
Nauta
Nauta (Bos taurus) on märehtiviin sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäs. Naudan luonnonvarainen kantamuoto alkuhärkä kuoli 1600-luvulla sukupuuttoon. Siitä on kesytetty ja jalostettu viimeisten noin 9 000 vuoden aikana noin tuhat nautarotua. Maailmassa elää nykyisin yli miljardi nautaa. Nautoja hyödynnetään karjaeläiminä. Naudasta käytetään esimerkiksi liha, maito ja nahka. Naudanlihantuotanto kuormittaa ympäristöä merkittävästi.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Nauta · Katso lisää »
Neliömetri
Neliömetri (tunnus m²) on SI-järjestelmän mukainen pinta-alan johdannaisyksikkö.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Neliömetri · Katso lisää »
Neoliittinen kausi
Maatalouden keksiminen oli neoliittisen kauden alku. Maatalous keksittiin kartassa vihreällä merkityillä alueilla itsenäisesti mutta eri aikoina. Neoliittista hiottua kiviesineistöä Neoliittinen kausi (kreikk. neos ’uusi’, lithos ’kivi’) eli nuorempi kivikausi on kausi esihistoriassa, kivikauden viimeinen vaihe.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Neoliittinen kausi · Katso lisää »
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Norja · Katso lisää »
Norrköping
Norrköping on kaupunki Keski-Ruotsissa Itä-Götanmaan läänissä ja Itä-Götanmaan historiallisessa maakunnassa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Norrköping · Katso lisää »
Nuorakeraaminen kulttuuri
Nuorakeraamisen kulttuurin, eli vasarakirveskulttuurin, levinneisyysalue. Nuorakeraaminen kulttuuri tai vasarakirveskulttuuri on kivikauden neoliittisella kaudella laajalla alueella vallinnut kulttuuri.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Nuorakeraaminen kulttuuri · Katso lisää »
Ohra
Ohra eli pelto-ohra (Hordeum vulgare) on itsepölytteinen eli kleistogaami viljakasvi, jota käytetään rehuna, oluen raaka-aineena ja ihmisravinnoksi muun muassa leipien ja puurojen muodossa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Ohra · Katso lisää »
Oscar Montelius
Oscar Montelius Gustaf Oscar Augustin Montelius (9. syyskuuta 1843 Tukholma – 4. marraskuuta 1921 Tukholma) oli ruotsalainen arkeologi ja valtionantikvari.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Oscar Montelius · Katso lisää »
Oslonvuono
Oslonvuono on Skagerrakin itäpäästä pohjoiseen työntyvä 107 kilometriä pitkä lahti Kaakkois-Norjassa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Oslonvuono · Katso lisää »
Paasiarkku
Borgerin lähellä. Paasiarkku on kivipaasista tai hiekkakivilaatoista tehtyjä arkkumainen neoliittisen kivikaudenWSOY Iso tietosanakirja 7, s. 103, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4 hautarakenne.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Paasiarkku · Katso lisää »
Palokerros
Aboa Vetus Ars Nova -museon kaivauksilla paljastunut Turun palon palokerros vuodelta 1827. Palokerros on arkeologiassa käytetty nimitys hiiliselle tai nokiselle kerrostumalle, joka on muodostunut palotapahtumassa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Palokerros · Katso lisää »
Pelto
Mainessa Utajärvellä. Pelto on hyötykasvien viljelyä varten muokattu laajahko maa-alue.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Pelto · Katso lisää »
Peura
Peura (Rangifer tarandus) on arktisella tundralla ja pohjoisella havumetsävyöhykkeellä useina alalajeina esiintyvä hirvieläin.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Peura · Katso lisää »
Pilen kätkö
reunuskirveet. Pilen kätkö on pronssiesineitä sisältänyt kuuluisa maakätkö, jonka maanviljelijä Hans Olsson löysi auratessaan omistamaansa niittyä syksyllä 1864 Tygelsjön pitäjän Pilen kylässä nykyisen Malmön eteläisessä kaupunginosassa Ruotsissa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Pilen kätkö · Katso lisää »
Pitkätalo
Vietnamissa sijaitseva pitkätalo Pitkätalo on eri puolilla maailmaa muinoin ja myöhemminkin käytössä ollut pitkänomainen talotyyppi.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Pitkätalo · Katso lisää »
Pohjanmeri
right Pohjanmeri on matala ja myrskyisä Atlantin valtameren reunameri, joka sijaitsee Euroopan mannerjalustalla Britteinsaarten ja Euroopan mantereen luoteisosien välissä.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Pohjanmeri · Katso lisää »
Pronssikauden meripihkakauppa
Meripihkakorun raaka-aine näyttää rannalta kerättynä tällaiselta. Pronssikautisesta hautakummusta Ala-Baijerin Landau an der Isarsista löydetty meripihkasta tehty kaulaketju. Meripihkasta valmistettu koru keskipronssikaudelta, Všekary-Husté Lečesta, Länsi-Böömistä, Tšekistä. Pronssikauden meripihkakauppa on Euroopan pronssikaudella tapahtunut ekonominen ilmiö, joka vaikutti Britannian etelärannikon, Etelä-Skandinavian ja Baltiassa Itämeren kaakkoisrannikon väestöjen taloustilanteeseen merkittävästi.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Pronssikauden meripihkakauppa · Katso lisää »
Pronssikausi
Kansallismuseon tunnus KM 72:1a,b. Pronssikausi oli esihistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli aseiden ja työkalujen valmistamisessa oli pronssi.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Pronssikausi · Katso lisää »
Puola
Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Puola · Katso lisää »
Putkikirves
Putkikirves Uurnakenttäkulttuurin alueelta. Rekostruktio Lustanian kulttuurissa käytetystä putkikirveestä ja sen varttamisesta. Voldtofte Mosesta löytynyt valinmuotti ja siihen sopiva putkikirves. Putkikirves (myös onsikirves) on metallinen kirvestyyppi, joka oli käytössä pronssi- ja rautakaudella.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Putkikirves · Katso lisää »
Radiohiiliajoitus
Radiohiiliajoitus on hiilen isotooppien runsaussuhteiden mittaamiseen perustuva menetelmä, jolla pyritään määrittämään biologista alkuperää olevan näytteen tai biologisesta materiaalista valmistetun esineen ikä.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Radiohiiliajoitus · Katso lisää »
Rautakausi
ietf-kielikoodi.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Rautakausi · Katso lisää »
Röykkiöhauta
Falköpingin kunnassa Ruotsin Länsi-Götanmaalla. Röykkiöhauta on kivistä tai kivestä ja maasta rakennettu esihistoriallinen hauta, joita Suomen alueella esiintyy kivikauden lopulta myöhäiselle rautakaudelle saakka.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Röykkiöhauta · Katso lisää »
Riimukirjoitus
Rökin kivi 800-luvulta. Riimukirjaimet olivat erityisesti germaanisten kansojen keskuudessa esiintynyt kirjoitusjärjestelmä, jota käyttivät muinaiset gootit, muinaissaksilaiset, friisit, alamannit ja muinaisenglantilaiset sekä skandinaavit.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Riimukirjoitus · Katso lisää »
Riitti
Riitti (latinan sanasta ritus ’tapa’, ’toimitus’) on juhlameno, pyhä seremonia tai uskonnollinen toimitus.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Riitti · Katso lisää »
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Ruotsi · Katso lisää »
Ruuhi
Ruuhi on puunrungosta koverrettu vene tai kanootti, jonka tärkein ulkoinen tunnusmerkki on puunrungosta veistetty ja koverrettu palkomainen muoto.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Ruuhi · Katso lisää »
Saarenmaa
SaarenmaaKotimaisten kielten keskus: (ohje), viitattu 28.4.2017 on Viron suurin saari.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Saarenmaa · Katso lisää »
Sagaholmin hautakumpu
Sagaholmin hautakumpu oli Skandinavian pronssikaudella rakennettu hautakumpu, joka sijaitsi Ruotsissa Jönköpingissä Vätternjärven eteläpäässä.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Sagaholmin hautakumpu · Katso lisää »
Saksa
Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Saksa · Katso lisää »
Södermanland
Pohjanlumme on Södermanlandin maakuntakukka. Sääksi on Södermanlandin maakuntaeläin. Södermanland (puhekielessä Sörmland) on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Södermanland · Katso lisää »
Seppä
Taideseppä työssään Seppä on perinteinen ammatti.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Seppä · Katso lisää »
Siirtolohkare
Siirtolohkare Yhdysvaltojen Iowassa. Siirtolohkare eli hiidenkivi on iso kivi, jonka jääkauden aikainen mannerjää on kuljettanut mukanaan usein kauaksi emokalliosta.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Siirtolohkare · Katso lisää »
Siitepöly
Siitepölyhiukkasia mikroskooppikuvassa Siitepöly on siemenkasvien hedelehtien pölylokeroissa syntyvää jauhetta, jonka yksittäiset hiukkaset sisältävät kasvin koiraspuolisen gametofyytin.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Siitepöly · Katso lisää »
Sika
Sika eli kesysika (Sus scrofa domestica) on eurooppalaisesta villisiasta hyötyeläimeksi jalostettu alalaji, jota kasvatetaan yleisesti lihan ja usein myös nahan tuotantoa varten. Joitakin sikoja pidetään myös lemmikkieläiminä, erityisesti minipossuja. Sikoja käytetään myös tryffelien etsijöinä etenkin Italiassa. Sika on hyvin sosiaalinen eläin, joka elää laumassa. Sian poikanen on nimeltään porsas. Aikuinen naaras on emakko ja uros on karju. Itäiset perinteiset nimitykset ovat potsi, porsas, imisä ja orasa. Puhekielessä porsasta, kuten myös uudempaa termiä possu käytetään usein sian tai sianlihan synonyyminä. Imisä voi tarkoittaa myös teuraaksi kasvatettavaa naarassikaa ja orasa kastroitua teuraaksi kasvatettavaa urossikaa. Sika elää yleensä noin 20-vuotiaaksi ellei sitä teurasteta. Sika on yksi ensimmäisistä kotieläimistä, sillä jo ihmisen afrikkalaisten esi-isien jäänteiden rinnalta on löytynyt merkkejä sioista. Kesysiat olivat rautakaudella ja keskiajalla karvaisia, kaarevaselkäisiä ja nykyistä pienempiä. Väriltään ne olivat ruskeita tai kirjavia.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Sika · Katso lisää »
Sjælland
Juutinrauman silta Sjællandin suunnasta salmen yli kohti Ruotsia kuvattuna. Sjælland (suomeksi myös Sjellanti) on Tanskan ja koko Itämeren alueen suurin saari.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Sjælland · Katso lisää »
Skandinaavinen mytologia
Thor taistelee jättiläisten kanssa. Mårten Eskil Wingen maalaus vuodelta 1872. Skandinaavinen mytologia (myös pohjoismainen mytologia tai muinaisnorjalainen mytologia) tarkoittaa Skandinavian rautakautisten ja varsinkin viikinkiaikaisten asukkaiden myyttejä ja uskomuksia.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Skandinaavinen mytologia · Katso lisää »
Skandinavia
Skandinavian maat Ruotsi, Norja ja Tanska. Skandinavia tarkoittaa suomen kielessä ensisijaisesti Pohjois-Euroopan aluetta, joka käsittää Ruotsin ja Norjan, usein myös Tanskan.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Skandinavia · Katso lisää »
Skandinavian esihistoria
Skandinavian esihistoria on Ruotsin, Norjan ja Tanskan esihistoriaa käsittelevä esihistorian alue.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Skandinavian esihistoria · Katso lisää »
Skandinavisen pronssikauden pitkätalo
Bauweisessa Pohjois-Saksassa oleva rekostruktio pronssikauden pitkätalosta (Alamannen-Museum). Borum Eshøjn hautakumpujen yhteydestä löydetyn pitkätalon rekonstruktio. Skandinavisen pronssikauden pitkätalo on lähinnä Skandinavisella pronssikaudella vallinnut rakennustraditio, jolla on vastineita etelässä Keski- ja Länsi-Euroopassa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Skandinavisen pronssikauden pitkätalo · Katso lisää »
Skåne
Päivänkakkara on Skånen maakuntakukka. Saksanhirvi on Skånen maakuntaeläin. Skånen, Blekingen ja Hallandin kihlakuntajako keskiajalla, jolloin maakunnat olivat osa Tanskaa. Skånen kihlakunnat ja pitäjät vuonna 1865. Skånelaista maanviljelysmaisemaa Kverrestadissa. Skånen maankäyttö:O maatalousmaata O lehtimetsää O havumetsää O kaupunkeja O hedelmänviljelyä ja puutarhoja. Skåne, suomeksi myös Skoone, on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Skåne · Katso lisää »
Skrydstrupin tyttö
Skrydstrupin tyttö (noin 1300–1200 eaa., Skandinavian pronssikausi, Monteliuksen periodi III) oli tyttö tai nuori nainen, jonka hyvin säilyneet jäännökset löydittiin vuonna 1935 Tanskan Etelä-Jyllannin Skrydstrupista läheltä Vojensin kylää.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Skrydstrupin tyttö · Katso lisää »
Suomalais-ugrilaiset kielet
Suomalais-ugrilaisten kielten puhuma-alat. Suomalais-ugrilaiset kielet on perinteisen käsityksen mukaan uralilaisten kielten toinen päähaara, ja niitä puhuvat suomalais-ugrilaiset kansat.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Suomalais-ugrilaiset kielet · Katso lisää »
Suomenlahti
Suomenlahti on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Suomenlahti · Katso lisää »
Tammiarkkuhauta
Egtvedin tyttö. Arkku sisältöineen Tanskan kansallismuseossa Tammiarkkuhauta on lähinnä arkeologinen termi pääasiassa varhaisen Skandinavian pronssikauden (Monteliuksen periodit I–III) ruumishautatyypistä, missä vainaja sijoitettiin haudattaessa polttamattomana tammen puunrungosta koverrettuun arkkuun.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Tammiarkkuhauta · Katso lisää »
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Tanska · Katso lisää »
Tanumin kalliopiirrosalue
Tanumin kalliopiirrosalue sijaitsee Tanumin kunnassa Länsi-Götanmaalla Ruotsissa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Tanumin kalliopiirrosalue · Katso lisää »
Tina
Tina on hiiliryhmään kuuluva metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Tina · Katso lisää »
Tollundin mies
Tollundin mies näytteillä Silkeborgin museossa. Tollundin mies on luonnollisesti muumioitunut suoruumis, joka löydettiin Tollundin kylästä Silkeborgin läheltä Tanskan Jyllannista vuonna 1950.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Tollundin mies · Katso lisää »
Tuhkaus
Hautajaisseremonia Indonesiassa. Tuhkaus eli polttohautaus on hautaustapa, jossa ruumis poltetaan.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Tuhkaus · Katso lisää »
Tukholma
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja samalla maan suurin kunta.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Tukholma · Katso lisää »
Tumuluskulttuuri
Tumuluskulttuuri (hautakumpukulttuuri) oli keskipronssikautinen kulttuuri itäisessä Keski-Euroopassa n. 1600–1200 eaa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Tumuluskulttuuri · Katso lisää »
Turkis
turkkiin pukeutunut malli. Turkis on vaatteiksi tai asusteiksi käytettävä muokattu eläimen nahka karvoineen.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Turkis · Katso lisää »
Tybrind Vig
Tybrind Vigin mesoliittinen asuinpaikka sijaitsee Fynin saaren länsirannalla Tanskassa ja se edustaa yhtä parhaiten säilynyttä ja arkeologisesti tutkittua myöhäisen Ertebøllen kulttuurin asuinpaikkaa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Tybrind Vig · Katso lisää »
Uhraaminen
Asteekkien ihmisuhritoimitusta kuvaava piirros 1500-luvun puolivälin käsikirjoituksesta. Uhraaminen on uskonnollinen rituaali, jossa ihminen luovuttaa jonkin uhriesineen jumaluudelle tarkoituksella luoda, säilyttää tai ennallistaa toivottu oikea suhde pyhiin voimiin.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Uhraaminen · Katso lisää »
Uplanti
Kirjopikarililja on Uplannin maakuntakukka. Merikotka on Uplannin maakuntaeläin. kihlakuntien rajat. Sana ''skeppslag'' tarkoittaa laivakuntaa. Uplanti on yksi Ruotsin maakunnista.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Uplanti · Katso lisää »
Uurna
Koristeellinen uurna Uurna eli hautauurna eli tuhkauurna on yleisimmin savesta tai metallista valmistettu kannellinen vaasi, jonka alaosa on usein kapeampi kuin yläosa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Uurna · Katso lisää »
Uurnakenttäkulttuuri
Uurnakenttäkulttuurille tyypillinen hauta, jossa on kuopassa vainajan tuhka. Uurnakenttäkulttuuri (uurnakentät) oli myöhäispronssikautinen kulttuuri Keski-Euroopassa noin 1300–750 eaa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Uurnakenttäkulttuuri · Katso lisää »
Vänern
Vänern (aik.) on Keski-Ruotsissa Keski-Ruotsin alangolla sijaitseva järvi, joka on Götajoen vesistön pääjärvi.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Vänern · Katso lisää »
Vättern
Vättern (aik.) on Keski-Ruotsissa sijaitseva järvi, joka on Motalanvirran vesistön pääjärvi.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Vättern · Katso lisää »
Vehnä
Vehnä eli leipävehnä (Triticum aestivum) on vehnien sukuun kuuluva itsepölytteinen eli kleistogaami viljalaji, josta tehdään muun muassa leipää.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Vehnä · Katso lisää »
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio, on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Venäjä · Katso lisää »
Viikinkiaika
Viikinkien retket ja heidän asuttamansa alueet. Viikinkiaika (n. 793–1066) on Pohjoismaiden esihistoriaan liittyvä ajanjakso, jota leimasivat viikinkien ryöstöretket, valloitukset ja kaupankäynti.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Viikinkiaika · Katso lisää »
Viinirypäle
Viinirypäleitä Viinirypäle on viiniköynnöskasveihin (Vitaceae) kuuluvien viiniköynnösten (Vitis) hedelmä.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Viinirypäle · Katso lisää »
Vinčan kulttuuri
Jamnan kurgaanikulttuurin länsiosa. Vinčan kulttuuri (Vincan, Vinchan kulttuuri) on Romanian ja Serbian alueella noin 5500–4400 eaa..
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Vinčan kulttuuri · Katso lisää »
Viro
Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Viro · Katso lisää »
Vironmaa
Vironmaan, Liivinmaan ja Kuurinmaan rajat 1600-luvulla Vironmaa, joskus myös Eestinmaa oli yksi Baltian neljästä historiallisesta maasta tai maakunnasta.
Uusi!!: Skandinavian pronssikausi ja Vironmaa · Katso lisää »
