Sisällysluettelo
89 suhteet: Ahven, Ammianus Marcellinus, Antiikin Kreikka, Brusilovin hyökkäys, De administrando imperio, Devonikausi, Dnepr, Dnestr, Ensimmäinen maailmansota, Etymologia, Euroopansuokilpikonna, Euroopanvalkopyökki, Fennosarmatian kratoni, Hauki, Herodotos, Hiekkakivi, Historioitsija, Hmelnytskyin alue, Hnizna, Jalavat, Jalo lehtipuu, Kalkkikivi, Karpaatit, Karstimaa, Klaudios Ptolemaios, Koivut, Konstantinos VII, Kuha, Kultainen orda, Kvartäärikausi, Lahna, Lössi, Lehmukset, Lehtometsä, Liitukausi, Liuske, Lvivin alue, Maissi, Merkeli, Mioseeni, Mongolien hyökkäykset Kiovan Rusiin, Muinaiskreikka, Neliökilometri, Neogeenikausi, Nokkasärki, Ohra, Pähkinäpensaat, Pensaskäärme, Peruna, Petsenegit, ... Laajenna indeksi (39 lisää) »
Ahven
Ahven (Perca fluviatilis) on Euraasiassa makeissa ja murtovesissä elävä kalalaji.
Katsoa Seret ja Ahven
Ammianus Marcellinus
Ammianus Marcellinus (n. 330 – jälkeen 392) oli roomalainen historioitsija.
Katsoa Seret ja Ammianus Marcellinus
Antiikin Kreikka
Antiikin Kreikka on termi, jolla kuvataan antiikin kulttuurin muinaiskreikkaa puhuneita alueita.
Katsoa Seret ja Antiikin Kreikka
Brusilovin hyökkäys
Brusilovin hyökkäys oli ensimmäisen maailmansodan itärintamalla Venäjän 4.
Katsoa Seret ja Brusilovin hyökkäys
De administrando imperio
De administrando imperio (lat., ”Imperiumin hallitseminen”; alun perin, ”Pojalleni Romanokselle”) on Bysantin keisari Konstantinos VII:n kirjoittama historiallis-maantieteellinen teos, jossa kuvaillaan Bysantin valtakunnan eri kansoja ja naapurikansoja.
Katsoa Seret ja De administrando imperio
Devonikausi
Taiteilijan näkemys devonikautisesta maisemasta. Devonikausi on geologinen aikakausi, joka kesti siluurikauden lopulta 419,2 ± 3,2 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikauden alkuun 358,9 ± 0,4 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Seret ja Devonikausi
Dnepr
Dnepr, antiikin Borysthenes ja Danapris, on noin 2 290 kilometrin pituinen joki Itä-Euroopassa.
Katsoa Seret ja Dnepr
Dnestr
Dnestr on joki Itä-Euroopassa.
Katsoa Seret ja Dnestr
Ensimmäinen maailmansota
alt.
Katsoa Seret ja Ensimmäinen maailmansota
Etymologia
Etymologia (kreikan sanasta ἔτυμον ’oikea merkitys’) eli sanojen alkuperän tutkimus Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 tai sananselitysoppi on kielitieteisiin, erityisesti historiallis-vertailevaan kielitieteeseen kuuluva tutkimusala, jonka tutkimuskohteena on sanojen alkuperä ja historia.
Katsoa Seret ja Etymologia
Euroopansuokilpikonna
Euroopansuokilpikonna eli suokilpikonna (Emys orbicularis) on suokilpikonnien heimoon kuuluva kilpikonnalaji.
Katsoa Seret ja Euroopansuokilpikonna
Euroopanvalkopyökki
Euroopanvalkopyökki (Carpinus betulus) on koivukasvien heimoon kuuluva puu, joka kasvaa luonnonvaraisena Keski-Euroopassa.
Katsoa Seret ja Euroopanvalkopyökki
Fennosarmatian kratoni
Fennosarmatian kratoni on laaja Pohjois- ja Itä-Euroopan alueella sijaitseva ikivanhaan peruskallioon perustuva kratoni.
Katsoa Seret ja Fennosarmatian kratoni
Hauki
Hauki (Esox lucius) on sisä- ja rannikkovesissä elävä petokala, jota tavataan suurimmasta osasta pohjoista Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa.
Katsoa Seret ja Hauki
Herodotos
Herodotos (noin 484–425 eaa.) oli antiikin kreikkalainen historioitsija.
Katsoa Seret ja Herodotos
Hiekkakivi
alt.
Katsoa Seret ja Hiekkakivi
Historioitsija
Historioitsija on henkilö, jota pidetään auktoriteettinä menneisyyden tutkimisessa ja historiankirjoittajana.
Katsoa Seret ja Historioitsija
Hmelnytskyin alue
Hmelnytskyin alue eli Hmelnitskin alue on hallinnollinen alue Ukrainan länsiosassa.
Katsoa Seret ja Hmelnytskyin alue
Hnizna
Hnizna tai Hnjezno, myös Hnizdnaja, yläjuoksulla Hnizna Hnyla on Seretin vasen sivujoki, joka virtaa Ternopilin ja Zbaražin piireissä Ternopilin alueella Ukrainassa.
Katsoa Seret ja Hnizna
Jalavat
Jalavat (Ulmus) on jalavakasveihin (Ulmaceae) kuuluva suku.
Katsoa Seret ja Jalavat
Jalo lehtipuu
Jalo lehtipuu on lähinnä Pohjoismaissa (lukuun ottamatta Tanskaa) ja Pohjois-Baltiassa käytetty yhteisnimitys muutamalle lehtipuulajille, jotka Keski-Euroopan lehtimetsävyöhykkeellä ovat varsin yleisiä, mutta joita Pohjois-Euroopassa tavataan luonnonvaraisina vain harvinaisina parhailla kasvupaikoilla, varsinkin lehdoissa.
Katsoa Seret ja Jalo lehtipuu
Kalkkikivi
Kalkkikivi. Paraisilla. Kalkkikiveä Berliinin olympiastadionin julkisivussa. Kalkkikivi (CaCO3) on kerrostunut kivilaji, jota syntyy kalsiumkarbonaatin saostuessa vedessä.
Katsoa Seret ja Kalkkikivi
Karpaatit
Karpaatit on vuoristo Itä-Euroopassa Tšekin, Slovakian, Puolan, Ukrainan ja Romanian alueella.
Katsoa Seret ja Karpaatit
Karstimaa
Englannissa Paljaiden karbonaattikallioiden esiintyminen maailmalla Karstimaa on maisemamuoto, joka syntyy usein vuorisuola-, kalkkikivi-, kipsi- tai jopa dolomiittikallioon sadeveden liuottaessa sen pinnasta pois vesiliukoista ainesta, joka voi olla kalliotyypistä riippuen suolaa, kalsiumkarbonaattia, muita karbonaatteja tai kipsiä.
Katsoa Seret ja Karstimaa
Klaudios Ptolemaios
Keskiaikaisen taiteilijan näkemys Klaudios Ptolemaioksesta. Klaudios Ptolemaios (n. 85 – n. 165) oli antiikin kreikkalainen matemaatikko, tähtitieteilijä, maantieteilijä ja astrologi.
Katsoa Seret ja Klaudios Ptolemaios
Koivut
Koivut (Betula) on kasvisuku, johon kuuluu noin 120 lajia pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen puita ja pensaita.
Katsoa Seret ja Koivut
Konstantinos VII
Konstantinos VII ja äiti Zoe Karbonopsina. Konstantinos VII Porfyrogennitos (purppurasyntynyt, 905 – 9. marraskuuta 959) oli Bysantin keisari vuosina 913–959.
Katsoa Seret ja Konstantinos VII
Kuha
250px Kuha (Sander lucioperca, syn. Stizostedion lucioperca) on ahventen heimoon kuuluva euraasialainen makeiden ja murtovesien petokala.
Katsoa Seret ja Kuha
Kultainen orda
Kultainen orda (myös nimellä Kiptšakkien kaanikunta) oli mongolien perustama, nykyisen Venäjän, Ukrainan ja Kazakstanin alueella sijainnut keskiaikainen valtio, eräs Mongolivaltakunnan seuraajavaltioista.
Katsoa Seret ja Kultainen orda
Kvartäärikausi
Kvartäärikausi on nykyinen geologinen kausi sekä viimeinen kenotsooisen maailmankauden kolmesta kaudesta.
Katsoa Seret ja Kvartäärikausi
Lahna
Lahna (Abramis brama) on särkikalojen heimoon kuuluva kalalaji.
Katsoa Seret ja Lahna
Lössi
Lössikerrostuma Slovakiassa Lössi Lössi (saksaksi Löss, Lösch, sananmukaisesti ’löysä’) on hienojakoista, pölymäistä maata, jota tuuli on kuluttamalla irrottanut yhtäältä ja kasannut kerrostumiksi toisaalle.
Katsoa Seret ja Lössi
Lehmukset
pienoiskuva Lehmukset eli siipilehmukset (Tilia) on malvakasveihin (Malvaceae) kuuluva suku.
Katsoa Seret ja Lehmukset
Lehtometsä
Valkovuokkoja Radziejowicen lähellä Puolassa. Lehto on metsätyyppi, jossa on multava maaperä sekä rehevä puu- ja pensaskerros.
Katsoa Seret ja Lehtometsä
Liitukausi
Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Seret ja Liitukausi
Liuske
Liusketta Liuske on yleisnimitys metamorfisille kivilajeille, jotka ovat hieno- tai keskirakeisia sekä voimakkaasti suuntautuneita.
Katsoa Seret ja Liuske
Lvivin alue
Lvivin alue on hallinnollinen alue Länsi-Ukrainassa.
Katsoa Seret ja Lvivin alue
Maissi
Maissipelto Maissi eli viljamaissi (Zea mays) on viljelykasvi, joka on alkujaan kotoisin Amerikasta.
Katsoa Seret ja Maissi
Merkeli
Groeve ’t Roothin merkelilouhos Limburgissa, Alankomaissa. Merkeli (josta teollisuudessa käytetään myös nimitystä kaakelisavi) on kalkkikivilajien rapautumistuotteena syntynyttä kalsiumkarbonaattipitoista savea, jonka mineraalikoostumus vaihtelee suuresti.
Katsoa Seret ja Merkeli
Mioseeni
Mioseenin epookki oli geologinen ajanjakso 23,0–5,33 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Seret ja Mioseeni
Mongolien hyökkäykset Kiovan Rusiin
Mongolien hyökkäykset Kiovan Rusiin olivat osa Mongolivaltakunnan laajentumista, jotka suuntautuivat nykyisen Etelä-Venäjän arovyöhykettä myöten kohti Itä-Eurooppaa ja päättyivät Kiovan Rusin kukistumiseen.
Katsoa Seret ja Mongolien hyökkäykset Kiovan Rusiin
Muinaiskreikka
Muinaiskreikka on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvan kreikan kielen historiallinen kehitysvaihe.
Katsoa Seret ja Muinaiskreikka
Neliökilometri
Neliökilometri (tunnus km²) on pinta-alan kansainvälisen yksikköjärjestelmän johdannaisyksikkö.
Katsoa Seret ja Neliökilometri
Neogeenikausi
Neogeenikausi oli kenotsooisen maailmankauden keskimmäinen kausi 23,02–2,588 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Seret ja Neogeenikausi
Nokkasärki
Nokkasärki (Chondrostoma nasus) on itä- ja keskieurooppalainen virtaavien vesien särkikalalaji.
Katsoa Seret ja Nokkasärki
Ohra
Ohra eli pelto-ohra (Hordeum vulgare) on itsepölytteinen eli kleistogaami viljakasvi, jota käytetään rehuna, oluen raaka-aineena ja ihmisravinnoksi muun muassa leipien ja puurojen muodossa.
Katsoa Seret ja Ohra
Pähkinäpensaat
Pähkinäpensaat (Corylus) on koivukasveihin (Betulaceae) kuuluva suku.
Katsoa Seret ja Pähkinäpensaat
Pensaskäärme
Pensaskäärme eli asklepioksenkäärme (Zamenis longissimus) on Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Lähi-idässä elävä tarhakäärmelaji.
Katsoa Seret ja Pensaskäärme
Peruna
Peruna (Solanum tuberosum) on koisokasvien (Solanaceae) heimoon kuuluva kasvi, jonka mukulaa käytetään ravintona.
Katsoa Seret ja Peruna
Petsenegit
Petsenegit ja naapurikansat noin vuonna 1015. Petsenegit olivat Keski-Aasian aroilta lähtöisin ollut turkinsukuinen puolipaimentolaiskansa.
Katsoa Seret ja Petsenegit
Podolia
Podolian alue Ukrainassa Podolia on Ukrainassa sijaitseva historiallinen alue, joka käsittää Hmelnytskyin ja Vinnytsjan hallinnolliset alueet kokonaan sekä neljän muun alueen luoteisia osia.
Katsoa Seret ja Podolia
Podsoli
Podsolimaannos, A1 (ylälaita, vasemmalla) - C Esimerkki podsolimaannoksesta. Podsoli on havumetsävyöhykkeessä yleinen maannos, jossa on karike, humus, uuttumiskerros, rikastumiskerros ja pohjamaa.
Katsoa Seret ja Podsoli
Prut
Sijainti Prut Stănileștin kohdalla. Prut on 953 km pitkä joki, joka saa alkunsa Karpaattien vuoristosta Ukrainassa ja joka virtaa kaakkoon ja yhtyy Tonavaan Giurgiuleștin kohdalla Galațista itään.
Katsoa Seret ja Prut
Rantakäärme
Rantakäärme eli vanhalta nimeltään tarhakäärme (Natrix natrix) on tarhakäärmeiden (Colubridae) heimoon kuuluva käärmelaji.
Katsoa Seret ja Rantakäärme
Rantakäärmeet (suku)
Rantakäärmeet (Natrix) on tarhakäärmeiden heimoon kuuluva käärmesuku.
Katsoa Seret ja Rantakäärmeet (suku)
Riutta
Isosta valliriutasta Riutta on meressä oleva harjanne, joka kohoaa vain vähän tai ei lainkaan merenpinnan yläpuolelle.
Katsoa Seret ja Riutta
Rooma
Rooma (ital.) on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan Italian suurin kaupunki.
Katsoa Seret ja Rooma
Rupimanteri
Rupimanteri, aiemmin rupilisko, (Triturus cristatus) kuuluu pyrstösammakoiden lahkoon ja salamanterien heimoon.
Katsoa Seret ja Rupimanteri
Ruutana
Ruutana (Carassius carassius) on karppikalojen lahkoon ja karppien heimoon (Cyprinidae) kuuluva kalalaji.
Katsoa Seret ja Ruutana
Salakka
Salakka (Alburnus alburnus) on makeassa vedessä ja murtovedessä elävä hopeankirkas särkien heimon kalalaji.
Katsoa Seret ja Salakka
Särki
Särki (Rutilus rutilus) on karppikalojen lahkoon (Cypriniformes) kuuluva makean ja murtoveden kalalaji, jota tavataan läntisessä Aasiassa ja Euroopassa Välimeren aluetta lukuun ottamatta.
Katsoa Seret ja Särki
Silmälläpidettävä laji
IUCN:n luokittelun uhanalaisuuden tasoihin. Silmälläpidettävä laji on eliölaji, jonka populaatio on taantunut tai huomattavan harvalukuinen.
Katsoa Seret ja Silmälläpidettävä laji
Siluurikausi
Siluurikauden kaloja. Siluurikausi oli Maan historian geologinen ajanjakso, joka alkoi noin 439 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi 408,5 miljoonaa vuotta sitten.
Katsoa Seret ja Siluurikausi
Sivu-uoma
Norjassa sijaitsevaan Glommaan yhtyy oikealta sivujoki Vorma. Sivujoki Mosel yhtyy Reinin pääuomaan Saksan Koblenzissa. Sivu-uoma on hydrologiassa nimitys valuma-alueen uomaverkostossa sijaitsevasta virtaveden uomasta, joka yhtyy toiseen virtaveden uomaan.
Katsoa Seret ja Sivu-uoma
Sokerijuurikas
Kaksi sokerijuurikasta. Sokerijuurikas (Beta vulgaris var. altissima, syn. Beta vulgaris var. saccarifera) on juurikkaan muunnos, jota viljellään sokerin valmistamiseksi.
Katsoa Seret ja Sokerijuurikas
Sora
Soraa (suurimmat raekoot tässä kuvassa ovat noin 4 cm) Sora on kivennäismaalaji, jonka vallitseva raekoko on 2–20 mm, toisissa luokituksissa 60 mm asti.
Katsoa Seret ja Sora
Suutari
Suutareita piirroksessa Suutari on käsityöläinen, joka korjaa ja valmistaa kenkiä.
Katsoa Seret ja Suutari
Tammi
Metsätammi eli tammi (Quercus robur) on pyökkikasveihin kuuluva, jaloihin lehtipuihin luettava puulaji.
Katsoa Seret ja Tammi
Tattari
Tattari eli viljatatar (Fagopyrum esculentum) on tatarkasveihin (Polygonaceae) kuuluva kasvi, jonka siemeniä käytetään ruoaksi.
Katsoa Seret ja Tattari
Tšernivtsin alue
Tšernivtsin alue on hallinnollinen alue Ukrainan länsiosassa.
Katsoa Seret ja Tšernivtsin alue
Tšortkiv
Tšortkiv on kaupunki Ternopilin alueella Ukrainan länsiosassa, maanteitse noin 75 kilometriä aluekeskus Ternopilistä etelään.
Katsoa Seret ja Tšortkiv
Tšortkivin piiri
Tšortkivin piiri on hallinnollinen piiri Ukrainan länsiosassa Ternopilin alueella.
Katsoa Seret ja Tšortkivin piiri
Törö
Törö (Gobio gobio) on pienikokoinen särkikalalaji, joka on sopeutunut elämään virtavesien pohjalla.
Katsoa Seret ja Törö
Tekojärvi
Tekojärvi tarkoittaa ihmisen rakentamaa tai ihmisen muun toiminnan tuloksena syntynyttä keinotekoista varastoallasta.
Katsoa Seret ja Tekojärvi
Terebovlja
Terebovlja on kaupunki Ternopilin piirissä Ternopilin alueella Seretin suurimman sivujoen Hniznan laaksossa Ukrainassa.
Katsoa Seret ja Terebovlja
Ternopil
Ternopil (Ternopil) on kaupunki Galitsiassa, Länsi-Ukrainassa Seretjoen varrella, 132 km itään Lvivistä.
Katsoa Seret ja Ternopil
Ternopilin alue
Ternopilin alue on hallinnollinen alue Ukrainan länsiosassa.
Katsoa Seret ja Ternopilin alue
Ternopilin piiri
Ternopilin piiri on hallinnollinen piiri Ukrainan länsiosassa Ternopilin alueella.
Katsoa Seret ja Ternopilin piiri
Toutain
Toutain (Leuciscus aspius) on särkikaloihin kuuluva petokala, joka elää Suomessa harvinaisena.
Katsoa Seret ja Toutain
Tripoljen kulttuuri
Tripoljen (Cucutenin) kulttuurin levinneisyysalue Tripoljen kulttuuri (myös Cucutenin kulttuuri) oli kivikautinen kulttuuri Itä-Euroopassa.
Katsoa Seret ja Tripoljen kulttuuri
Ukraina
Ukraina on valtio Itä-Euroopassa.
Katsoa Seret ja Ukraina
Valuma-alue
Romanian Latorițajoen valuma-alue (vihreä alue) sijaitsee vuoristossa, jossa vedenjakajat seuraavat vuorten harjanteita. Euroopan päävesistöalueita, johon on merkitty keltaisella erikseen suurimpien jokien valuma-alueita. sisäiset valuma-alueet. Valuma-alue on maantieteellinen alue, jonne satanut vesi kerääntyy maanpinnan muotojen ohjaamana lopuksi yhteen matalalla sijaitsevaan kohtaan.
Katsoa Seret ja Valuma-alue
Varastoallas
Varastoallas on yleensä rakentamalla muodostettu veden säilytysallas sen tulevaa käyttötarvetta varten.
Katsoa Seret ja Varastoallas
Vedenjakaja
Vedenjakaja voi sijaita vuoriselänteen harjalla. Vedenjakajia (punainen viiva) Euroopassa. Vedenjakaja on maantieteessä kahden tai useamman valuma-alueen välinen maaston raja-alue, missä maahan satanut vesi virtaa eri suuntiin ja päätyy eri vesistöihin.
Katsoa Seret ja Vedenjakaja
Vihannes
Tomaatti on maailman suosituin vihannes ja yksi eteläitalialaisen keittiön tyypillisimmistä raaka-aineista.Tuominen 2011, s. 32. Sipuli on maailman toiseksi suosituin vihannes. Parsakaalia herneenpalkoja joiden sisällä näkyy tuoreherneitä. Vihanneksiksi kutsutaan kasveja, joita voidaan käyttää ihmisravintona ja jotka eivät ole hedelmiä, pähkinöitä, yrttejä, mausteita tai viljaa.
Katsoa Seret ja Vihannes
Vihersammakko
Vihersammakko eli syötävä sammakko (Pelophylax kl. esculentus, aiemmin Rana esculenta) on eurooppalainen sammakkolaji, jota käytetään ihmisravintona.
Katsoa Seret ja Vihersammakko
Vihersisilisko
Vihersisilisko (Lacerta viridis) on isokokoinen vihreä lisko, joka elää Keski- ja Kaakkois-Euroopassa.
Katsoa Seret ja Vihersisilisko
Zbrutš
Zbrutš tai Zbruč on Dnestrin vasen sivujoki Ternopilin ja Hmelnytskyin alueiden rajalla Länsi-Ukrainassa.
Katsoa Seret ja Zbrutš
Zolotšivin piiri
Zolotšivin piiri on hallinnollinen piiri Ukrainan länsiosassa Lvivin alueella.
Katsoa Seret ja Zolotšivin piiri