Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
109 suhteet: Aisti, Aivot, Ajatuskoe, Alan Turing, Analyyttinen filosofia, Anomaalinen monismi, Aristoteles, Arkipsykologia, Automaatti, Baruch Spinoza, Behaviorismi, Biologia, Colin McGinn, Daniel Dennett, Dasein, David Chalmers, David Hume, Determinismi, Dualismi (filosofia), Edmund Husserl, Eläimet, Eliminatiivinen materialismi, Emergenssi, Empiirinen tutkimus, Entiteetti, Evoluutiobiologia, Farmakologia, Fenomenologia, Filosofia, Frank Cameron Jackson, Funktionalismi (mielenfilosofia), Fysiikan lait, Fysikalismi, Havainto, Havaitseminen, Henkilö, Herbert Simon, Hindulainen filosofia, Identiteetti, Identiteetti (filosofia), Ihminen, Immanuel Kant, Inkompatibilismi, Intentionaalisuus, Introspektio, John Searle, Kaksoisaspektiteoria, Kartesiolainen dualismi, Käpyrauhanen, Kehitysbiologia, ..., Kehityspsykologia, Kielitiede, Kiinalaisen huoneen argumentti, Kognitio, Kognitiotiede, Kompatibilismi, Kuolema, Kvalia, Kybernetiikka, Lääketiede, Libertarianismi (filosofia), Mannermainen filosofia, Martin Heidegger, Materialismi, Maurice Merleau-Ponty, Mieli, Mieli–ruumis-ongelma, Minä (filosofia), Monismi (ontologia), Muisti, Naturalismi (ontologia), Neurofysiologia, Neuropsykologia, Neurotiede, Noema, Ohjelmisto, Olemus, Ominaisuus, Ontologia, Parmenides, Peter van Inwagen, Platon, Psykologia, Rajajooga, Robert Kane (filosofi), Ron McClamrock, Ruumis, Samkhya, Sielu, Skeptismi, Solipsismi, Substanssi, Tekoäly, Teologia, Thomas Metzinger, Thomas Nagel, Tietoisuus, Tietojenkäsittelytiede, Tietokone, Tietokonelaitteisto, Tietoteoria, Toiminnallinen magneettikuvaus, Tunne, Turingin testi, Tyyppi-identiteettiteoria, Uskomus, Vapaa tahto, Vierassieluisuuden ongelma, Yksilönkehitys. Laajenna indeksi (59 lisää) »
Aisti
Aisti on eliön keino havainnoida ympäristöään erilaisten ärsykkeiden avulla.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Aisti · Katso lisää »
Aivot
Ihmisen aivot Aivot ovat eläimen päässä sijaitseva elin, joka hallitsee ruumiintoimintoja.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Aivot · Katso lisää »
Ajatuskoe
Ajatuskoe on mielessä suoritettu koe, jota voidaan käyttää teorioiden havainnollistamiseen tai testaamiseen.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Ajatuskoe · Katso lisää »
Alan Turing
Alan Mathison Turing (23. kesäkuuta 1912 Lontoo – 7. kesäkuuta 1954 Wilmslow) oli brittiläinen matemaatikko ja logiikan tutkija, joka vuonna 1936 julkaisi formalisoimansa algoritmin ja tietojenkäsittelytieteessä käytetyn Turingin kone -käsitteen.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Alan Turing · Katso lisää »
Analyyttinen filosofia
Analyyttinen filosofia on nykyfilosofian valtavirtaus Yhdysvalloissa, Britanniassa, Australiassa sekä Pohjoismaissa.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Analyyttinen filosofia · Katso lisää »
Anomaalinen monismi
Anomaalinen monismi on ei-reduktionistinen fysikalistinen mielenfilosofinen teoria mielen ja ruumiin suhteesta.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Anomaalinen monismi · Katso lisää »
Aristoteles
Aristoteles (384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Aristoteles · Katso lisää »
Arkipsykologia
Arkipsykologia (kansanpsykologia, naiivi psykologia, keittiö- tai kyökkipsykologia) on nimitys mielen toimintaa koskevalle arkiajattelulle ja arkikäsityksiin perustuville tavoille kuvailla ja selittää käyttäytymistä ja psyykkistä toimintaa.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Arkipsykologia · Katso lisää »
Automaatti
Puhelinkorttiautomaatti Automaatti on kone, joka tekee itsestään sille määritellyn tehtävän.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Automaatti · Katso lisää »
Baruch Spinoza
Baruch (de) Spinoza (24. marraskuuta 1632 Amsterdam – 21. helmikuuta 1677 Haag), oli hollanninjuutalainen filosofi.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Baruch Spinoza · Katso lisää »
Behaviorismi
Behaviorismi on psykologian lähestymistapa, joka perustuu oletukseen, että ihmisten ja eläinten käyttäytymistä voidaan selittää vain kolmannen persoonan näkökulmasta eli ulkoisen, muille näkyvän toiminnan kautta käyttäytymistä tutkivan tieteen keinoin turvautumatta sisäisiin selittämisen keinoihin eli viittaamatta mieleen, ajatuksiin, tunteisiin tai vastaaviin ihmisen mielensisäisiin ilmiöihin.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Behaviorismi · Katso lisää »
Biologia
naarasleijona. kasveja tutkii kasvitiede ja kasvipatologia. Kuvassa kasvisolu. Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva luonnontiede.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Biologia · Katso lisää »
Colin McGinn
Colin McGinn (s. 1950) on brittiläinen filosofi, joka työskentelee nykyään Miamin yliopistossa.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Colin McGinn · Katso lisää »
Daniel Dennett
Daniel Dennett vuonna 2006 Daniel Clement Dennett (s. 28. maaliskuuta 1942) on yhdysvaltalainen filosofi, jota kiinnostavat ennen kaikkea mielenfilosofia ja tieteenfilosofia.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Daniel Dennett · Katso lisää »
Dasein
Dasein ("tässä", "täällä", Sein, "oleminen"; "täällä-olo") on saksan kielen sana, jota eri filosofit ainakin G. W. F. Hegelistä lähtien ovat käyttäneet.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Dasein · Katso lisää »
David Chalmers
David Chalmers David John Chalmers (s. 20. huhtikuuta 1966) on australialainen akateeminen filosofi, joka on erikoistunut mielenfilosofiaan.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja David Chalmers · Katso lisää »
David Hume
David Hume (7. toukokuuta (J: 26. huhtikuuta) 1711 Edinburgh, Skotlanti – 25. elokuuta 1776 Edinburgh, Skotlanti) oli skotlantilainen filosofi, taloustieteilijä ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin ohella valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja David Hume · Katso lisää »
Determinismi
Determinismi eli lainalaisuusoppi on filosofian näkökanta, jonka mukaan kaikilla asioilla on syynsä.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Determinismi · Katso lisää »
Dualismi (filosofia)
Dualismi (latinan sanasta duo ’kaksi’) on uskomus kahtalaisuudesta tai kahtiajaosta.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Dualismi (filosofia) · Katso lisää »
Edmund Husserl
Edmund Gustav Albrecht Husserl (8. huhtikuuta 1859 Proßnitz – 26. huhtikuuta 1938 Freiburg im Breisgau) oli saksalainen filosofi ja fenomenologian perustaja.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Edmund Husserl · Katso lisää »
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Eläimet · Katso lisää »
Eliminatiivinen materialismi
maakeskistä todellisuuskäsitystä. Eliminatiivinen materialismi (eliminoiva materialismi, karsiva materialismi) tai usein vain eliminativismi on materialistinen mielenfilosofinen suuntaus, jonka mukaan mielen tiloja kuvaavilla käsitteillä ei ole hermostollisia vastineita.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Eliminatiivinen materialismi · Katso lisää »
Emergenssi
Emergenssi on alun perin filosofinen ja nykyään yhä voimakkaammin olemassaolon systeemeihin liittyvä käsite, joka tarkoittaa tietystä kokonaisuudesta nousevaa ja syntyvää uutta ilmiötä, ominaisuutta tai toiminnan tasoa.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Emergenssi · Katso lisää »
Empiirinen tutkimus
Empiirinen tutkimus eli kokemusperäinen tutkimus perustuu tutkimuskohteen havainnointiin tai mittaamiseen.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Empiirinen tutkimus · Katso lisää »
Entiteetti
Entiteetti on kirjaimellisesti tulkittuna sama kuin olio (lat. ens, oleva).
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Entiteetti · Katso lisää »
Evoluutiobiologia
Evoluutiobiologia on biologian osa-alue, joka keskittyy erityisesti eliöiden evoluution tutkimiseen.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Evoluutiobiologia · Katso lisää »
Farmakologia
Farmakologia (lääke tai myrkky ja logos, oppi) on lääketieteen ala, joka tutkii lääkeaineiden vaikutuksia elimistöön, elimistön vaikutuksia lääkeaineisiin ja elimistön fysiologiaa ja biokemiaa siltä osin, kuin se on olennaista lääkeaineiden vaikutusten ymmärtämiselle.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Farmakologia · Katso lisää »
Fenomenologia
Fenomenologia (ilmenevä, ilmiö;, puhe, oppi) eli oppi ilmiöistä tutkii todellisuuden ilmenemistä ihmiselle hänen kokemusmaailmassaan.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Fenomenologia · Katso lisää »
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Filosofia · Katso lisää »
Frank Cameron Jackson
Frank Cameron Jackson (s. 1943) on australialainen filosofi, joka toimii professorina Australian kansallisessa yliopistossa.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Frank Cameron Jackson · Katso lisää »
Funktionalismi (mielenfilosofia)
Funktionalismi viittaa yleisesti filosofiassa funktionaaliseen eli toiminnalliseen selittämiseen.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Funktionalismi (mielenfilosofia) · Katso lisää »
Fysiikan lait
Fysiikan lait tai luonnonlait ovat luonnossa vallitsevasta säännönmukaisuudesta käytetty nimitys.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Fysiikan lait · Katso lisää »
Fysikalismi
Fysikalismi on materialistinen ontologinen käsitys, jonka mukaan kaikki olemassa oleva on fysikaalista tai päältää fysikaalista.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Fysikalismi · Katso lisää »
Havainto
Kuun vaiheiden havainnointia kiikareilla. Havainto on havaitsemalla tehty huomio tai mielle todellisiksi tajutuista asioista, erityismerkityksessä tutkimistarkoituksessa tehty huomio.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Havainto · Katso lisää »
Havaitseminen
Havaitseminen on neurotieteiden näkökulmasta aivoissa tapahtuva toiminto, jossa aistien tuoma informaatio käsitellään ja sitä verrataan muistista haettuun informaatioon, jolloin syntyy havainto, jäsentynyt ja yleensä tunnistettavissa oleva psyykkinen kokemus.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Havaitseminen · Katso lisää »
Henkilö
Henkilö on yksityinen ihminen ja persoona.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Henkilö · Katso lisää »
Herbert Simon
Herbert Alexander Simon (15. kesäkuuta 1916 Milwaukee, Wisconsin – 9. helmikuuta 2001) oli Nobel-palkittu yhdysvaltalainen tutkija, joka keskittyi pitkällä urallaan niin taloustieteeseen, tietojenkäsittelytieteeseen, hallintotieteeseen, kognitiiviseen psykologiaan kuin filosofiaankin.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Herbert Simon · Katso lisää »
Hindulainen filosofia
Hindulainen filosofia on yksi intialaisen filosofian merkittävimpiä osia.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Hindulainen filosofia · Katso lisää »
Identiteetti
Identiteetti voi tarkoittaa seuraavia.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Identiteetti · Katso lisää »
Identiteetti (filosofia)
Identiteetti tarkoittaa filosofiassa sitä, mikä tekee oliosta tai muusta entiteetistä määriteltävän ja tunnistettavan, antamalla sille joitakin ominaisuuksia tai piirteitä, jotka mahdollistavat sen erottamisen muista olioista.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Identiteetti (filosofia) · Katso lisää »
Ihminen
Ihminen (Homo sapiens) on ainoa nykyisin elossa oleva ihmisten (Homo) sukuun kuuluva nisäkäs.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Ihminen · Katso lisää »
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Immanuel Kant · Katso lisää »
Inkompatibilismi
Inkompatibilismi on vapaan tahdon olemassaoloon liittyvä näkemys, jonka mukaan vapaata tahtoa ja determinismiä ei voida sovittaa yhteen.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Inkompatibilismi · Katso lisää »
Intentionaalisuus
Intentionaalisuus on filosofinen termi, jolla tarkoitetaan tietoisuuden kykyä viitata itsensä ulkopuolelle.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Intentionaalisuus · Katso lisää »
Introspektio
tietoisten ajatusten havainnointia. Introspektio (lat.) eli itsehavainto tai itsetarkkailu on psykologinen tiedonhankintamenetelmä, jossa tutkittava kertoo itse omista ajatuksistaan, haluistaan, tuntemuksistaan ja aistimuksistaan.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Introspektio · Katso lisää »
John Searle
John Searle John Rogers Searle (s. 31. heinäkuuta 1932 Denver) on yhdysvaltalainen akateeminen filosofi, joka opettaa Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja John Searle · Katso lisää »
Kaksoisaspektiteoria
Kaksoisaspektiteoria on mielenfilosofinen näkemys, jonka mukaan henkinen (mentaalinen) ja aineellinen (fysikaalinen) ovat saman substanssin kaksi eri aspektia.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Kaksoisaspektiteoria · Katso lisää »
Kartesiolainen dualismi
Kartesiolainen dualismi on ontologiseen filosofiaan liittyvä näkökulma, jonka mukaan on olemassa kahdenlaisia, toisistaan perustavalla tavalla eroavia tosiolioita: toisaalta fyysiset, aineelliset oliot, toisaalta henkiset olennot, kuten ihmisen tietoinen sielu.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Kartesiolainen dualismi · Katso lisää »
Käpyrauhanen
Käpyrauhasen (engl. ''Pineal gland'') sijainti Käpyrauhanen eli käpylisäke on väliaivojen yläosassa, kolmannen aivokammion takaseinämässä sijaitseva pieni, noin 0,1–0,2 g painava rauhanen, joka erittää vereen muun muassa melatoniinia, joka puolestaan toimii ruumiin 'sisäisenä kellona' määrittäen vuorokausirytmin.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Käpyrauhanen · Katso lisää »
Kehitysbiologia
Kehitysbiologia on eliöiden yksilönkehitystä sekä kasvua tutkiva biologian haara.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Kehitysbiologia · Katso lisää »
Kehityspsykologia
Kehityspsykologia on psykologian osa-alue, joka tutkii ikään liittyviä henkilökohtaisia muutoksia ihmisessä.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Kehityspsykologia · Katso lisää »
Kielitiede
Kielitiede eli lingvistiikka on kieltä tutkiva tiede.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Kielitiede · Katso lisää »
Kiinalaisen huoneen argumentti
Kiinalaisen huoneen argumentti on filosofi John Searlen artikkelissaan "Minds, brains and programs" (1980) esittämä ajatuskoe, joka on suunnattu vahvan tekoälyn ajatusta vastaan.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Kiinalaisen huoneen argumentti · Katso lisää »
Kognitio
Kognitio (.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Kognitio · Katso lisää »
Kognitiotiede
Kognitiotiede tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden taustalla olevia tiedonkäsittelyn mekanismeja.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Kognitiotiede · Katso lisää »
Kompatibilismi
Kompatibilismi on vapaan tahdon olemassaoloon liittyvä näkemys, jonka mukaan vapaa tahto ja determinismi voidaan sovittaa yhteen.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Kompatibilismi · Katso lisää »
Kuolema
Ihmisen pääkalloa ja kokonaista luurankoa pidetään kuoleman vertauskuvina. Kuolema tarkoittaa eliön elintoimintojen päättymistä, jolloin elämä lakkaa.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Kuolema · Katso lisää »
Kvalia
Yksi kvalian peruskysymyksistä koskee värien näkemistä. Kvalia (lat.: yks. quale, ”mitä lajia?”; mon. qualia) tarkoittaa mielenfilosofiassa tietoista kokemusta tai aistinsisältöä, eli henkisten tilojen kokemuksellisia eli fenomenaalisia ominaisuuksia.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Kvalia · Katso lisää »
Kybernetiikka
Kybernetiikka on erilaisten järjestelmien säätö- ja viestintätapahtumia tutkiva tiede.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Kybernetiikka · Katso lisää »
Lääketiede
Asklepios sauvoineen, joka on toiminut lääketieteen symbolina antiikin ajoista saakka. Lääketiede tarkoittaa suppeassa merkityksessä terveyden ylläpitämiseen ja palauttamiseen sekä sairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon kohdistuvaa tiedettä.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Lääketiede · Katso lisää »
Libertarianismi (filosofia)
Libertarianismi viittaa ontologiassa tahdon vapautta ja determinismiä koskevaan inkompatibilistiseen kantaan.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Libertarianismi (filosofia) · Katso lisää »
Mannermainen filosofia
Mannermainen filosofia on yleinen nimitys useille nykyfilosofian perinteille, jotka ovat alun perin saaneet alkunsa mannermaisesta Euroopasta, vastakohtana englanninkieliseen analyyttiseen filosofiaan.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Mannermainen filosofia · Katso lisää »
Martin Heidegger
Martin Heidegger (26. syyskuuta 1889 Meßkirch – 26. toukokuuta 1976 Freiburg im Breisgau) oli saksalainen filosofi, joka tunnetaan eksistentialistisesta ja fenomenologisesta ajattelustaan, joka koski ”olemiskysymystä”.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Martin Heidegger · Katso lisää »
Materialismi
Materialismi eli aineellinen maailmankuva, jota filosofiassa kutsutaan myös fysikalismiksi, on näkemys siitä, että kaikki tosiasiat (mukaan lukien tosiasiat ihmismielestä ja -tahdosta sekä ihmiskunnan historian kulusta) ovat kausaalisesti riippuvaisia fyysisistä prosesseista tai redusoitavissa niihin.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Materialismi · Katso lisää »
Maurice Merleau-Ponty
Maurice Merleau-Ponty (14. maaliskuuta 1908 Rochefort-sur-Mer, Charente-Maritime – 3. toukokuuta 1961 Pariisi) oli ranskalainen fenomenologisen koulukunnan filosofi, jonka filosofian keskeisinä teemoina ovat muun muassa ruumiillisuus ja havainto.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Maurice Merleau-Ponty · Katso lisää »
Mieli
Mieli ymmärretään yksilön sisäisenä, henkisenä olemuksena, jossa ajatukset, tunteet ja tietoisuus ilmenevät.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Mieli · Katso lisää »
Mieli–ruumis-ongelma
käpyrauhaseen ja sieltä aineettomaan sieluun. Mieli–ruumis-ongelma eli psykofyysinen ongelma tarkoittaa mielenfilosofiassa kysymystä siitä, kuinka aivot (aineellinen objekti) voivat olla tietoiset (mielen ilmiö).
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Mieli–ruumis-ongelma · Katso lisää »
Minä (filosofia)
Minä tai itse on mielenfilosofinen käsite, joka viittaa henkilön olemukselliseen, muuttumattomaan ytimeen, joka koostuu sellaisista ominaisuuksista, jotka erottavat henkilön muista yksilöistä.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Minä (filosofia) · Katso lisää »
Monismi (ontologia)
Ontologinen monismi on käsitys, jonka mukaan todellisuus koostuu vain yhdestä substanssista.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Monismi (ontologia) · Katso lisää »
Muisti
Olin Levi Warnerin ''Muisti'' (1896). Library of Congress Muisti on kyky tallentaa ja palauttaa mieleen menneitä kokemuksia.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Muisti · Katso lisää »
Naturalismi (ontologia)
Naturalismi (luonto) tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan luonto on kaikenkäsittävä eikä sen ulkopuolella ole mitään.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Naturalismi (ontologia) · Katso lisää »
Neurofysiologia
Kliininen neurofysiologia (KNF) on hermoston, lihaksiston, aivojen ja aistijärjestelmien sähköiseen toimintaan keskittyvä lääketieteen ala.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Neurofysiologia · Katso lisää »
Neuropsykologia
Neuropsykologia on psykologian erikoisala, joka tutkii aivojen vaikutusta ihmisen käyttäytymiseen, vireystilaan ja kognitiiviseen suorituskykyyn.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Neuropsykologia · Katso lisää »
Neurotiede
neuroneista vuodelta 1899. Neurotiede tarkoittaa tieteenalaa, jotka tutkii hermoston toimintaa ja rakennetta.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Neurotiede · Katso lisää »
Noema
Noema ("merkitys", "mieli", "tarkoitus"; "ilmaisun mieli"; monikossa: noemata) on fenomenologiassa intentionaalisen aktin merkitysrakenne, mentaalinen vastine skeemalle.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Noema · Katso lisää »
Ohjelmisto
Kaavio ohjelmiston ja laitteiston sijoittumisesta. Käyttäjä käyttää sovellusohjelmaa, joka toimii käyttöjärjestelmän kanssa, joka ohjaa tietokonelaitteistoa. Sekä sovellusohjelma että käyttöjärjestelmä ovat ohjelmistoja, jotka voivat koostua useista ohjelmakomponenteista. Ohjelmisto tai tietokoneohjelmisto on joukko käskyjä tietokoneen ja siihen liittyvän laitteiston eli tietokonejärjestelmän käyttämiseen: ohjelmisto on vastakohta laitteistolle.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Ohjelmisto · Katso lisää »
Olemus
Olemus tarkoittaa metafysiikassa sitä ominaisuutta tai ominaisuusjoukkoa, joka tekee jostakin oliosta tai substanssista sen, mitä se pohjimmiltaan on,.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Olemus · Katso lisää »
Ominaisuus
Ominaisuus viittaa filosofiassa, logiikassa ja matematiikassa entiteetin, olion tai substanssin jonkin piirteen abstraktioon.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Ominaisuus · Katso lisää »
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Ontologia · Katso lisää »
Parmenides
Parmenides Parmenides (s. n. 510 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Parmenides · Katso lisää »
Peter van Inwagen
Peter van Inwagen on yhdysvaltalainen filosofi, joka toimii Notre Damen yliopiston John Cardinal O'Hara -oppituolin filosofian professorina.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Peter van Inwagen · Katso lisää »
Platon
Platon (427–347 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja Akatemian perustaja, jota pidetään yhtenä antiikin ja koko historian vaikutusvaltaisimmista filosofeista.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Platon · Katso lisää »
Psykologia
Psykologia on tieteenala, jonka tutkimuksen kohteiksi katsotaan yleisesti kuuluvan ihmisen mieli ja käyttäytyminen.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Psykologia · Katso lisää »
Rajajooga
Rājajooga (”kuninkaallinen jooga”, myös klassinen jooga tai usein vain jooga) on yksi hindulaisen filosofian kuudesta ”oikeaoppisesta” āstika-koulukunnasta.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Rajajooga · Katso lisää »
Robert Kane (filosofi)
Robert Kane (s. 1938) on yhdysvaltalainen filosofi, joka toimii Texasin yliopiston (Austin) filosofian professorina.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Robert Kane (filosofi) · Katso lisää »
Ron McClamrock
Ronald Albert McClamrock on yhdysvaltalainen filosofi, joka toimii filosofian apulaisprofessorina Albanyn yliopistossa.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Ron McClamrock · Katso lisää »
Ruumis
Vitruviuksen mies, Leonardo da Vincin kuuluisa piirros ihmisruumiista ja sen mittasuhteista. Ruumis tarkoittaa ihmisen tai eläimen sekä elävää että kuollutta elimistöä.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Ruumis · Katso lisää »
Samkhya
Samkhya tai Sankhya (sānkhya, ”numero”) on yksi hindulaisen filosofian ”oikeaoppisista” astika-koulukunnista.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Samkhya · Katso lisää »
Sielu
Sielu tarkoittaa ihmisen ja joskus muunkin olennon tajuista, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivaa aineetonta puolta, joka usein käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monissa uskonnoissa ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Sielu · Katso lisää »
Skeptismi
Skeptismi (muinaiskreikan sanasta skeptesthai ’tutkia’; käytetään myös termejä skeptisismi, skeptisyys, skepsismi) on oppi, jonka mukaan ihminen ei voi saavuttaa varmaa tietoa.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Skeptismi · Katso lisää »
Solipsismi
Solipsismi (latinan sanoista solus ipse ’yksin itse’) on filosofinen näkemys, jonka mukaan ”minä”-näkökulma on ensisijainen.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Solipsismi · Katso lisää »
Substanssi
Substanssi eli perusaines on filosofiassa perinteisen ontologian käsite, jolla tarkoitetaan pysyvää itsenäistä oliota.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Substanssi · Katso lisää »
Tekoäly
Tekoäly eli keinoäly tai AI (englannin sanoista artificial intelligence) on tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee tekemään älykkäinä pidettäviä toimintoja.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Tekoäly · Katso lisää »
Teologia
Teologia tarkoittaa alun perin jumaluusoppia eli järjestelmällistä jumalan ja jumalaan liittyvien aiheiden tutkimusta (theos, ”jumala”, +, logos, ”sana”, ”järki”, ”keskustelu”, ”oppi”).
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Teologia · Katso lisää »
Thomas Metzinger
Thomas Metzinger Thomas Metzinger (s. 12. maaliskuuta 1958) on saksalainen filosofi, joka toimii Mainzin yliopiston filosofian laitoksella teoreettisen filosofian ryhmän johtajana.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Thomas Metzinger · Katso lisää »
Thomas Nagel
Thomas Nagel luennoimassa etiikasta New Yorkin yliopistossa vuonna 2008. Thomas Nagel (s. 4. heinäkuuta 1937) on yhdysvaltalainen filosofi.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Thomas Nagel · Katso lisää »
Tietoisuus
Tietoisuuden kuvaus 1600-luvulta. Robert Fludd: ''Utriusque cosmi maioris scilicet et minoris – – historia'', tomus II (1619), tractatus I, sectio I, liber X, ''De triplici animae in corpore visione''. Tietoisuus tai tajunta viittaavat sanojen jokapäiväisessä merkityksessä joko yksilön kullakin hetkellä kokemien aistimusten, elämysten, tunteiden, muistikuvien ja ajatusten kokonaisuuteen tai yksilön tietoisuuteen itsestään ja ympäristöstään tai vain hereilläoloon unitilan ja kooman vastakohtana.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Tietoisuus · Katso lisää »
Tietojenkäsittelytiede
Tietojenkäsittelytiede tai tietojenkäsittelyoppi on tieteenala, joka tutkii tietotekniikkaan ja sen käyttöön liittyviä kysymyksiä, muun muassa tiedon tallennusta, prosessointia, esittämistä ja siirtämistä.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Tietojenkäsittelytiede · Katso lisää »
Tietokone
Columbia. Tietokone on laite, joka käsittelee numeeris-loogista tietoa ohjelmointinsa mukaisesti.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Tietokone · Katso lisää »
Tietokonelaitteisto
Tietokonelaitteisto tai laitteisto koostuu tietokoneen fyysisistä laitteista.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Tietokonelaitteisto · Katso lisää »
Tietoteoria
Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Tietoteoria · Katso lisää »
Toiminnallinen magneettikuvaus
fMRI-kuva Funktionaalinen magneettiresonanssikuva 24-vuotiaan potilaan aivoista. Funktionaalinen magneettiresonanssikuva vasemman käden sormien liikuttamisesta. Värit kuvaavat kohonnutta aineenvaihduntaa ja täten myös kohonnutta aivoaktiviteettia. Mitä vaaleammaksi alue on värjätty sitä todennäköisempää on lisääntynyt aktiviteetti. Toiminnallinen magneettikuvaus eli funktionaalinen magneettikuvaus on lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, jolla tutkitaan aivojen toimintaa.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Toiminnallinen magneettikuvaus · Katso lisää »
Tunne
Tunne tai emootio on jonkin tuntemuksen kuten mielihyvän tai mielipahan sävyttämä tietoinen elämys.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Tunne · Katso lisää »
Turingin testi
Turingin testi eli Turingin koe on Alan Turingin vuonna 1950 esittämä tapa kysymyksen "voivatko koneet ajatella?" ratkaisuun.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Turingin testi · Katso lisää »
Tyyppi-identiteettiteoria
Tyyppi-identiteettiteoria eli tyyppifysikalismi on fysikalistinen mielenfilosofinen identiteettiteoria, jonka mukaan henkiset tapahtumat ovat tyyppi-identtisiä aivoissa tapahtuvien fysikaalisten tapahtumien kanssa.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Tyyppi-identiteettiteoria · Katso lisää »
Uskomus
Uskomus on yleiskielessä uskoon, luuloon pohjautuva käsitys, erityisesti käsitys jostakin yliluonnollisesta.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Uskomus · Katso lisää »
Vapaa tahto
Vapaa tahto on kiistelty käsitys että ihmisellä on kyky tehdä harkittuja valintoja.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Vapaa tahto · Katso lisää »
Vierassieluisuuden ongelma
Vierassieluisuuden ongelma on mielenfilosofinen ja tietoteoreettinen ongelma, joka voidaan esittää seuraavasti: koska voin havainnoida muista ihmisistä vain heidän käyttäytymistään, kuinka tiedän, että heillä on mieli (tai ”sielu”)? Kysymyksen taustalla on se ajatus, että vaikka jonkun käyttäytyminen olisi kuinka hienostunutta, se ei itsessään takaa mielen mukanaoloa.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Vierassieluisuuden ongelma · Katso lisää »
Yksilönkehitys
pienoiskuva Yksilönkehitys eli ontogenia on kohdussa tapahtuva prosessi, jossa yksilön varhaisimmat kehitysvaiheet tapahtuvat.
Uusi!!: Mielenfilosofia ja Yksilönkehitys · Katso lisää »
Uudelleenohjaukset tässä:
Mielen filosofia, Mielenfilosofi, Mielifilosofi, Mielifilosofia, Tajunnanfilosofia.
