Nopeamman yhteyden kuin selaimen!Yhtäläisyyksiä Mielenfilosofia ja Tietoisuus
Mielenfilosofia ja Tietoisuus on 37 yhteisiä asioita (in Unionpedia): Aisti, Alan Turing, Behaviorismi, Colin McGinn, Daniel Dennett, Dasein, David Chalmers, David Hume, Dualismi (filosofia), Eläimet, Emergenssi, Filosofia, Funktionalismi (mielenfilosofia), Fysikalismi, Identiteetti, Immanuel Kant, Intentionaalisuus, Introspektio, John Searle, Kiinalaisen huoneen argumentti, Kognitiotiede, Kvalia, Martin Heidegger, Mieli, Minä (filosofia), Muisti, Neurotiede, Ontologia, Psykologia, Sielu, ..., Substanssi, Tekoäly, Tietokone, Toiminnallinen magneettikuvaus, Tunne, Turingin testi, Vapaa tahto. Laajenna indeksi (7 lisää) »
Aisti
Aisti on eliön keino havainnoida ympäristöään erilaisten ärsykkeiden avulla.
Aisti ja Mielenfilosofia · Aisti ja Tietoisuus ·
Alan Turing
Alan Mathison Turing (23. kesäkuuta 1912 Lontoo – 7. kesäkuuta 1954 Wilmslow) oli brittiläinen matemaatikko ja logiikan tutkija, joka vuonna 1936 julkaisi formalisoimansa algoritmin ja tietojenkäsittelytieteessä käytetyn Turingin kone -käsitteen.
Alan Turing ja Mielenfilosofia · Alan Turing ja Tietoisuus ·
Behaviorismi
Behaviorismi on psykologian lähestymistapa, joka perustuu oletukseen, että ihmisten ja eläinten käyttäytymistä voidaan selittää vain kolmannen persoonan näkökulmasta eli ulkoisen, muille näkyvän toiminnan kautta käyttäytymistä tutkivan tieteen keinoin turvautumatta sisäisiin selittämisen keinoihin eli viittaamatta mieleen, ajatuksiin, tunteisiin tai vastaaviin ihmisen mielensisäisiin ilmiöihin.
Behaviorismi ja Mielenfilosofia · Behaviorismi ja Tietoisuus ·
Colin McGinn
Colin McGinn (s. 1950) on brittiläinen filosofi, joka työskentelee nykyään Miamin yliopistossa.
Colin McGinn ja Mielenfilosofia · Colin McGinn ja Tietoisuus ·
Daniel Dennett
Daniel Dennett vuonna 2006 Daniel Clement Dennett (s. 28. maaliskuuta 1942) on yhdysvaltalainen filosofi, jota kiinnostavat ennen kaikkea mielenfilosofia ja tieteenfilosofia.
Daniel Dennett ja Mielenfilosofia · Daniel Dennett ja Tietoisuus ·
Dasein
Dasein ("tässä", "täällä", Sein, "oleminen"; "täällä-olo") on saksan kielen sana, jota eri filosofit ainakin G. W. F. Hegelistä lähtien ovat käyttäneet.
Dasein ja Mielenfilosofia · Dasein ja Tietoisuus ·
David Chalmers
David Chalmers David John Chalmers (s. 20. huhtikuuta 1966) on australialainen akateeminen filosofi, joka on erikoistunut mielenfilosofiaan.
David Chalmers ja Mielenfilosofia · David Chalmers ja Tietoisuus ·
David Hume
David Hume (7. toukokuuta (J: 26. huhtikuuta) 1711 Edinburgh, Skotlanti – 25. elokuuta 1776 Edinburgh, Skotlanti) oli skotlantilainen filosofi, taloustieteilijä ja historioitsija, joka tunnetaan parhaiten tietoteoreettisen empirismin kehittäjänä sekä Adam Smithin ja Thomas Reidin ohella valistusaatteen tärkeimpinä hahmoina Skotlannissa.
David Hume ja Mielenfilosofia · David Hume ja Tietoisuus ·
Dualismi (filosofia)
Dualismi (latinan sanasta duo ’kaksi’) on uskomus kahtalaisuudesta tai kahtiajaosta.
Dualismi (filosofia) ja Mielenfilosofia · Dualismi (filosofia) ja Tietoisuus ·
Eläimet
Eläimet eli eläinkunta (Animalia, syn. Metazoa) on laaja monisoluisista aitotumallisista eliöistä muodostuva taksonominen kunta.
Eläimet ja Mielenfilosofia · Eläimet ja Tietoisuus ·
Emergenssi
Emergenssi on alun perin filosofinen ja nykyään yhä voimakkaammin olemassaolon systeemeihin liittyvä käsite, joka tarkoittaa tietystä kokonaisuudesta nousevaa ja syntyvää uutta ilmiötä, ominaisuutta tai toiminnan tasoa.
Emergenssi ja Mielenfilosofia · Emergenssi ja Tietoisuus ·
Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa.
Filosofia ja Mielenfilosofia · Filosofia ja Tietoisuus ·
Funktionalismi (mielenfilosofia)
Funktionalismi viittaa yleisesti filosofiassa funktionaaliseen eli toiminnalliseen selittämiseen.
Funktionalismi (mielenfilosofia) ja Mielenfilosofia · Funktionalismi (mielenfilosofia) ja Tietoisuus ·
Fysikalismi
Fysikalismi on materialistinen ontologinen käsitys, jonka mukaan kaikki olemassa oleva on fysikaalista tai päältää fysikaalista.
Fysikalismi ja Mielenfilosofia · Fysikalismi ja Tietoisuus ·
Identiteetti
Identiteetti voi tarkoittaa seuraavia.
Identiteetti ja Mielenfilosofia · Identiteetti ja Tietoisuus ·
Immanuel Kant
Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi.
Immanuel Kant ja Mielenfilosofia · Immanuel Kant ja Tietoisuus ·
Intentionaalisuus
Intentionaalisuus on filosofinen termi, jolla tarkoitetaan tietoisuuden kykyä viitata itsensä ulkopuolelle.
Intentionaalisuus ja Mielenfilosofia · Intentionaalisuus ja Tietoisuus ·
Introspektio
tietoisten ajatusten havainnointia. Introspektio (lat.) eli itsehavainto tai itsetarkkailu on psykologinen tiedonhankintamenetelmä, jossa tutkittava kertoo itse omista ajatuksistaan, haluistaan, tuntemuksistaan ja aistimuksistaan.
Introspektio ja Mielenfilosofia · Introspektio ja Tietoisuus ·
John Searle
John Searle John Rogers Searle (s. 31. heinäkuuta 1932 Denver) on yhdysvaltalainen akateeminen filosofi, joka opettaa Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä.
John Searle ja Mielenfilosofia · John Searle ja Tietoisuus ·
Kiinalaisen huoneen argumentti
Kiinalaisen huoneen argumentti on filosofi John Searlen artikkelissaan "Minds, brains and programs" (1980) esittämä ajatuskoe, joka on suunnattu vahvan tekoälyn ajatusta vastaan.
Kiinalaisen huoneen argumentti ja Mielenfilosofia · Kiinalaisen huoneen argumentti ja Tietoisuus ·
Kognitiotiede
Kognitiotiede tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden taustalla olevia tiedonkäsittelyn mekanismeja.
Kognitiotiede ja Mielenfilosofia · Kognitiotiede ja Tietoisuus ·
Kvalia
Yksi kvalian peruskysymyksistä koskee värien näkemistä. Kvalia (lat.: yks. quale, ”mitä lajia?”; mon. qualia) tarkoittaa mielenfilosofiassa tietoista kokemusta tai aistinsisältöä, eli henkisten tilojen kokemuksellisia eli fenomenaalisia ominaisuuksia.
Kvalia ja Mielenfilosofia · Kvalia ja Tietoisuus ·
Martin Heidegger
Martin Heidegger (26. syyskuuta 1889 Meßkirch – 26. toukokuuta 1976 Freiburg im Breisgau) oli saksalainen filosofi, joka tunnetaan eksistentialistisesta ja fenomenologisesta ajattelustaan, joka koski ”olemiskysymystä”.
Martin Heidegger ja Mielenfilosofia · Martin Heidegger ja Tietoisuus ·
Mieli
Mieli ymmärretään yksilön sisäisenä, henkisenä olemuksena, jossa ajatukset, tunteet ja tietoisuus ilmenevät.
Mielenfilosofia ja Mieli · Mieli ja Tietoisuus ·
Minä (filosofia)
Minä tai itse on mielenfilosofinen käsite, joka viittaa henkilön olemukselliseen, muuttumattomaan ytimeen, joka koostuu sellaisista ominaisuuksista, jotka erottavat henkilön muista yksilöistä.
Mielenfilosofia ja Minä (filosofia) · Minä (filosofia) ja Tietoisuus ·
Muisti
Olin Levi Warnerin ''Muisti'' (1896). Library of Congress Muisti on kyky tallentaa ja palauttaa mieleen menneitä kokemuksia.
Mielenfilosofia ja Muisti · Muisti ja Tietoisuus ·
Neurotiede
neuroneista vuodelta 1899. Neurotiede tarkoittaa tieteenalaa, jotka tutkii hermoston toimintaa ja rakennetta.
Mielenfilosofia ja Neurotiede · Neurotiede ja Tietoisuus ·
Ontologia
Ontologia (kreikan sanoista ὄν, ὄντος ’oleminen’ ja -λογία ’oppi’) on olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa.
Mielenfilosofia ja Ontologia · Ontologia ja Tietoisuus ·
Psykologia
Psykologia on tieteenala, jonka tutkimuksen kohteiksi katsotaan yleisesti kuuluvan ihmisen mieli ja käyttäytyminen.
Mielenfilosofia ja Psykologia · Psykologia ja Tietoisuus ·
Sielu
Sielu tarkoittaa ihmisen ja joskus muunkin olennon tajuista, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivaa aineetonta puolta, joka usein käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monissa uskonnoissa ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.
Mielenfilosofia ja Sielu · Sielu ja Tietoisuus ·
Substanssi
Substanssi eli perusaines on filosofiassa perinteisen ontologian käsite, jolla tarkoitetaan pysyvää itsenäistä oliota.
Mielenfilosofia ja Substanssi · Substanssi ja Tietoisuus ·
Tekoäly
Tekoäly eli keinoäly tai AI (englannin sanoista artificial intelligence) on tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee tekemään älykkäinä pidettäviä toimintoja.
Mielenfilosofia ja Tekoäly · Tekoäly ja Tietoisuus ·
Tietokone
Columbia. Tietokone on laite, joka käsittelee numeeris-loogista tietoa ohjelmointinsa mukaisesti.
Mielenfilosofia ja Tietokone · Tietoisuus ja Tietokone ·
Toiminnallinen magneettikuvaus
fMRI-kuva Funktionaalinen magneettiresonanssikuva 24-vuotiaan potilaan aivoista. Funktionaalinen magneettiresonanssikuva vasemman käden sormien liikuttamisesta. Värit kuvaavat kohonnutta aineenvaihduntaa ja täten myös kohonnutta aivoaktiviteettia. Mitä vaaleammaksi alue on värjätty sitä todennäköisempää on lisääntynyt aktiviteetti. Toiminnallinen magneettikuvaus eli funktionaalinen magneettikuvaus on lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, jolla tutkitaan aivojen toimintaa.
Mielenfilosofia ja Toiminnallinen magneettikuvaus · Tietoisuus ja Toiminnallinen magneettikuvaus ·
Tunne
Tunne tai emootio on jonkin tuntemuksen kuten mielihyvän tai mielipahan sävyttämä tietoinen elämys.
Mielenfilosofia ja Tunne · Tietoisuus ja Tunne ·
Turingin testi
Turingin testi eli Turingin koe on Alan Turingin vuonna 1950 esittämä tapa kysymyksen "voivatko koneet ajatella?" ratkaisuun.
Mielenfilosofia ja Turingin testi · Tietoisuus ja Turingin testi ·
Vapaa tahto
Vapaa tahto on kiistelty käsitys että ihmisellä on kyky tehdä harkittuja valintoja.
Mielenfilosofia ja Vapaa tahto · Tietoisuus ja Vapaa tahto ·
Luettelossa yläpuolella vastaa seuraaviin kysymyksiin
- Millä näyttävät Mielenfilosofia ja Tietoisuus
- Mitä heillä on yhteistä Mielenfilosofia ja Tietoisuus
- Yhtäläisyyksiä Mielenfilosofia ja Tietoisuus
Vertailu Mielenfilosofia ja Tietoisuus
Mielenfilosofia on 109 suhteet, kun taas Tietoisuus on 135. niillä on yhteistä 37, Jaccard'in indeksi on 15.16% = 37 / (109 + 135).
Viitteet
Tämä artikkeli osoittaa suhdetta Mielenfilosofia ja Tietoisuus. Pääset jokainen artikkeli, jossa tieto uutettiin osoitteessa:
