Nopeamman yhteyden kuin selaimen!
87 suhteet: A, Akkusatiivi, Akuutti (tarke), Alveolaari, Alveolaarinen nasaali, Approksimantti, Artikkeli (kielioppi), Ú, Aspiraatio (fonetiikka), Ð, Švaa, Ø, Ó, Æ, B, Bilabiaalinen nasaali, D, Datiivi, Dentaali, Diftongi, E, F, Färingit, Färsaaret, Frikatiivi, G, Genetiivi, Germaaniset kielet, Glottaali, Glottaalifrikatiivi, H, I, Indoeurooppalaiset kielet, Islannin kieli, J, K, Kieli, Kieliopillinen luku, Klusiili, L, Labiaali, Lainasana, Lateraali, Latinalaiset aakkoset, Lavea puoliväljä etuvokaali, Lavea suppea etuvokaali, Lavea väljä etuvokaali, M, Málráðið, Muinaisnorja, ..., N, Nasaali, Nominatiivi, O, P, Palataali, Palataalinen nasaali, Persoonapronomini, Preesens, Prepositio, Preteriti, Pyöreä suppea etuvokaali, Pyöreä suppea takavokaali, R, Raamattu, Retrofleksi, S, Sija, Skandinaaviset kielet, Soinniton alveolaarinen sibilantti, Soinniton postalveolaarinen frikatiivi, Soinniton velaariklusiili, Subjekti (lauseenjäsen), Substantiivi, Suku (kielioppi), T, Tanska, Tanskan kieli, Tanskan kielipolitiikka, U, V, Velaari, Verbi, Vokaali, X, Y, Yksikkö. Laajenna indeksi (37 lisää) »
A
A (a) on latinalaisen kirjaimiston ja suomen aakkosten ensimmäinen kirjain.
Uusi!!: Fäärin kieli ja A · Katso lisää »
Akkusatiivi
Akkusatiivi eli kohdanto on nominatiivi-akkusatiivikielissä transitiiviverbien tekemisen kohteen eli suoran objektin sija.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Akkusatiivi · Katso lisää »
Akuutti (tarke)
Akuutti on diakriittinen merkki eli tarke, jota käytetään kirjainten päällä monissa latinalaisilla, kyrillisillä tai kreikkalaisilla aakkosilla kirjoitetuissa kielissä.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Akuutti (tarke) · Katso lisää »
Alveolaari
Alveolaarit ovat konsonanttiäänteitä, joita äännettäessä kielen kärki tai lapa koskettaa hammasvallin ääntymävyöhykettä.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Alveolaari · Katso lisää »
Alveolaarinen nasaali
Alveolaarinen nasaali (n-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Alveolaarinen nasaali · Katso lisää »
Approksimantti
Approksimantti on konsonanttinen äänne, jota muodostettaessa ilmavirta pääsee kulkemaan vokaalien tapaan vapaasti suuväylässä ilman hankaushälyn muodostumista, toisin kuin muissa konsonanteissa.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Approksimantti · Katso lisää »
Artikkeli (kielioppi)
Kieliopissa artikkeli on substantiiviin kiinteästi liittyvä sana, joka kertoo sen viittaussuhteesta.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Artikkeli (kielioppi) · Katso lisää »
Ú
Ú (ú) on latinalainen kirjain.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Ú · Katso lisää »
Aspiraatio (fonetiikka)
Aspiraatio fonetiikassa liittyy obstruenttien ääntymiseen.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Aspiraatio (fonetiikka) · Katso lisää »
Ð
__notoc__ Ð (ð) eli eth on kirjain, joka kuuluu islannin ja fäärin kielten aakkosiin.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Ð · Katso lisää »
Švaa
Švaa-kirjain näyttää ylösalaisin kiepautetulta pienaakkoselta e. Švaa on kielitieteellinen termi, jolla voidaan asiayhteyden, tutkimusalan ja tutkimuksen kielen mukaan tarkoittaa eri vokaaleja.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Švaa · Katso lisää »
Ø
Ø (ø) on tanskassa, norjassa ja fäärissä käytetty latinalaista aakkostoa täydentävä kirjain, jolla merkitään vokaaleja, ja joskus myös.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Ø · Katso lisää »
Ó
Ó (ó) on latinalainen kirjain, jota käytetään pääsääntöisesti tšekin, fäärin, unkarin, islannin, kašubin, kazakin, puolan, slovakin ja sorbin kielissä.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Ó · Katso lisää »
Æ
Æ (æ) on latinalainen kirjain, joka sisältyy fäärin, islannin, tanskan, norjan ja osseetin aakkosiin.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Æ · Katso lisää »
B
B (b) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten toinen kirjain.
Uusi!!: Fäärin kieli ja B · Katso lisää »
Bilabiaalinen nasaali
Bilabiaalinen nasaali (m-äänne) on useissa kielissä käytettävä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Bilabiaalinen nasaali · Katso lisää »
D
D (d) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten neljäs kirjain.
Uusi!!: Fäärin kieli ja D · Katso lisää »
Datiivi
Datiivi on sijamuoto, joka viittaa mille tai kenelle jokin kuuluu tai tehdään jotakin.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Datiivi · Katso lisää »
Dentaali
Dentaali on äänne, jota tuotettaessa kieli koskettaa hampaita.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Dentaali · Katso lisää »
Diftongi
Diftongi eli pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Diftongi · Katso lisää »
E
E (e) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten viides kirjain.
Uusi!!: Fäärin kieli ja E · Katso lisää »
F
F (f) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kuudes kirjain.
Uusi!!: Fäärin kieli ja F · Katso lisää »
Färingit
Färingit tai färsaarelaiset ovat pieni pohjoiseurooppalainen etninen ryhmä, joilla on skandinaaviset sukujuuret.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Färingit · Katso lisää »
Färsaaret
Färsaaret on Tanskalle kuuluva itsehallinnollinen saariryhmä pohjoisella Atlantin valtamerellä.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Färsaaret · Katso lisää »
Frikatiivi
Frikatiivi eli hankausäänne on obstruenttinen konsonantti, joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Frikatiivi · Katso lisää »
G
G (g) on latinalaisen kirjaimiston ja myös suomen aakkosten seitsemäs kirjain.
Uusi!!: Fäärin kieli ja G · Katso lisää »
Genetiivi
Genetiivi eli omanto on sijamuoto, joka ilmaisee omistajaa.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Genetiivi · Katso lisää »
Germaaniset kielet
fääri Germaaniset kielet ovat indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Germaaniset kielet · Katso lisää »
Glottaali
Glottaali on konsonantti, jonka tuottamisessa ainoastaan äänirako on olennainen.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Glottaali · Katso lisää »
Glottaalifrikatiivi
Glottaalifrikatiivi eli glottaalinen frikatiivi on hankausäänne, jota puhekielessä nimitetään h-äänteeksi.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Glottaalifrikatiivi · Katso lisää »
H
H (h) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdeksas kirjain.
Uusi!!: Fäärin kieli ja H · Katso lisää »
I
I (i) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten yhdeksäs kirjain.
Uusi!!: Fäärin kieli ja I · Katso lisää »
Indoeurooppalaiset kielet
Ei-indoeurooppalaisia kieliä Raidoitetuilla alueilla monikielisyys on yleistä. Indoeurooppalaisten kielten nykyinen levinneisyys. Tummanvihreällä merkityissä maissa indoeurooppalaiset kielet ovat enemmistön kielinä. Vaaleanvihreällä merkityissä maissa ne ovat virallisina vähemmistökielinä. kielikuntien joukossa. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluvia kieliä puhuttiin alun perin Euroopasta Intiaan ulottuvalla alueella, mutta nykyaikana kautta maailman.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Indoeurooppalaiset kielet · Katso lisää »
Islannin kieli
Islannin kieli (omakielinen nimi: íslenska) on skandinaavinen kieli, jota puhutaan etupäässä Islannissa.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Islannin kieli · Katso lisää »
J
J (j) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kymmenes kirjain.
Uusi!!: Fäärin kieli ja J · Katso lisää »
K
K (k) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 11.
Uusi!!: Fäärin kieli ja K · Katso lisää »
Kieli
Kieli on ihmisten sopimuksenvarainen äännesymbolien järjestelmä.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Kieli · Katso lisää »
Kieliopillinen luku
Kieliopillinen luku (tai lyhyesti luku; latinaksi numerus) on kieliopillinen kategoria, joka ilmaisee asioiden määrää.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Kieliopillinen luku · Katso lisää »
Klusiili
Klusiili on äänne, joka syntyy, kun ilmavirta ensin pysäytetään ääntöväylässä ja sitten annetaan sen purkautua äkillisesti.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Klusiili · Katso lisää »
L
L (l) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten kahdestoista kirjain.
Uusi!!: Fäärin kieli ja L · Katso lisää »
Labiaali
Labiaaleiksi kutsutaan äänteitä, joita äännettäessä huulet sulkeutuvat (labiaaliset klusiilit) tai niillä syntyy hälyä (labiaaliset nasaalit ja frikatiivit).
Uusi!!: Fäärin kieli ja Labiaali · Katso lisää »
Lainasana
Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Lainasana · Katso lisää »
Lateraali
Lateraali eli laideäänne (tai lateral approximant) on konsonanttiäänne (kontoidi), jota tuotettaessa ilmavirta kulkee pääosin suun kautta, muttei kuitenkaan kielen keskilinjaa noudattaen vaan kielen jommaltakummalta tai kummaltakin laidalta.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Lateraali · Katso lisää »
Latinalaiset aakkoset
Latinalaiset aakkoset on laajimmin käytetty aakkospohjainen kirjoitusjärjestelmä.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Latinalaiset aakkoset · Katso lisää »
Lavea puoliväljä etuvokaali
Lavea puoliväljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään suomen kielen äänteiden e e ja ä æ väliin.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Lavea puoliväljä etuvokaali · Katso lisää »
Lavea suppea etuvokaali
Lavea suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Lavea suppea etuvokaali · Katso lisää »
Lavea väljä etuvokaali
Lavea väljä etuvokaali on vokaaliäänne, joka sijoittuu ääntämykseltään noin suomen kielen vokaalien ä /æ/ ja a /ɑ/ väliin.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Lavea väljä etuvokaali · Katso lisää »
M
M (m) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 13.
Uusi!!: Fäärin kieli ja M · Katso lisää »
Málráðið
Málráðið (’kielilautakunta’) on Färsaarilla toimiva fäärin kielen kielenhuoltoviranomainen.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Málráðið · Katso lisää »
Muinaisnorja
Krimin goottia. Muinaisnorja tai muinaisskandinaavi (norrǿnt mál tai dǫnsk tunga) oli kieli, jota puhuttiin ja kirjoitettiin noin vuosina 800–1225 nykyisessä Skandinaviassa sekä skandinaavien asuttamilla alueilla muun muassa Islannissa ja Britteinsaarilla, jonkin aikaa myös Itä-Euroopassa.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Muinaisnorja · Katso lisää »
N
N (n) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 14.
Uusi!!: Fäärin kieli ja N · Katso lisää »
Nasaali
Nasaali eli nenä-äänne on äänne, jota lausuttaessa suussa on sulkeuma ja ilmavirta kulkee nenän kautta.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Nasaali · Katso lisää »
Nominatiivi
Nominatiivi eli nimentö on nominatiivi-akkusatiivi-kielten nominien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien sijamuoto.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Nominatiivi · Katso lisää »
O
O (o) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 15.
Uusi!!: Fäärin kieli ja O · Katso lisää »
P
P (p) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 16.
Uusi!!: Fäärin kieli ja P · Katso lisää »
Palataali
Palataaleiksi eli lakiäänteiksi kutsutaan äänteitä, joissa kielen selkä kohoaa kovaa kitalakea (palatum) kohti.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Palataali · Katso lisää »
Palataalinen nasaali
Palataalinen nasaali on konsonanttiäänne, joka esiintyy muun muassa tšekin, ranskan, italian ja espanjan kielissä.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Palataalinen nasaali · Katso lisää »
Persoonapronomini
Persoonapronominit ovat pronomineja, jotka viittaavat johonkin henkilöön tai ryhmään henkilöitä.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Persoonapronomini · Katso lisää »
Preesens
Preesens eli kestämä (läsnäoleva) on verbin aikamuoto, joka ilmaisee, että jotakin tapahtuu nyt taikka yleisesti, aina.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Preesens · Katso lisää »
Prepositio
Prepositio eli etusana on ennen nominia käytettävä sana, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa tms.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Prepositio · Katso lisää »
Preteriti
Preteriti ('mennyt') on menneen ajan aikamuoto, joka ilmaisee selkeästi päättynyttä tapahtumista, mutta ei itsessään tämän ajankohtaa.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Preteriti · Katso lisää »
Pyöreä suppea etuvokaali
Pyöreä suppea etuvokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy joissakin kielissä, muun muassa suomessa.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Pyöreä suppea etuvokaali · Katso lisää »
Pyöreä suppea takavokaali
Pyöreä suppea takavokaali on vokaaliäänne, joka esiintyy useimmissa kielissä, muun muassa suomessa.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Pyöreä suppea takavokaali · Katso lisää »
R
R (r) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 18.
Uusi!!: Fäärin kieli ja R · Katso lisää »
Raamattu
Raamattu, aiemmin Pyhä raamattu ja Biblia, on kristinuskon ja juutalaisuuden (Vanha testamentti) pyhä kirja, kaanon eli ohjeellinen tekstikokoelma.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Raamattu · Katso lisää »
Retrofleksi
Retrofleksi on konsonantti, jota äännettäessä kielen kärki on kääntynyt taaksepäin kohti kovaa kitalakea.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Retrofleksi · Katso lisää »
S
S (s) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 19.
Uusi!!: Fäärin kieli ja S · Katso lisää »
Sija
Morfologinen sija eli sijamuoto (kaasus, lat. casus) on nominin taivutusmuoto.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Sija · Katso lisää »
Skandinaaviset kielet
Alueet, joilla skandinaavisia kieliä pääasiallisesti puhutaan. Pohjoisen pronssikauden kulttuurin levinneisyys n. 1200 eaa. Skandinaaviset kielet eli pohjoisgermaaniset kielet ovat indoeurooppalaisen kielikunnan germaaniseen haaraan kuuluvia kieliä.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Skandinaaviset kielet · Katso lisää »
Soinniton alveolaarinen sibilantti
Soinniton alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen s-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Soinniton alveolaarinen sibilantti · Katso lisää »
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi
Soinniton postalveolaarinen frikatiivi (myös soinniton palato-alveolaarinen frikatiivi tai soinniton postalveolaarinen sibilantti) on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne, joka tunnetaan kansanomaisesti nimellä "suhu-s".
Uusi!!: Fäärin kieli ja Soinniton postalveolaarinen frikatiivi · Katso lisää »
Soinniton velaariklusiili
Soinniton velaariklusiili on monessa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Soinniton velaariklusiili · Katso lisää »
Subjekti (lauseenjäsen)
Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Subjekti (lauseenjäsen) · Katso lisää »
Substantiivi
Substantiivit eli nimisanat ovat yksi sanaluokista.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Substantiivi · Katso lisää »
Suku (kielioppi)
Suku eli genus (lat.) on nominien kieliopillinen kategoria, jonka mukaisesti substantiivit jakautuvat eri ryhmiin.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Suku (kielioppi) · Katso lisää »
T
T (t) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 20.
Uusi!!: Fäärin kieli ja T · Katso lisää »
Tanska
Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Tanska · Katso lisää »
Tanskan kieli
Tanskan kieli (omakielinen nimi: dansk) on indoeurooppalaiseen kielikunnan pohjoisgermaaniseen haaraan kuuluva kieli.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Tanskan kieli · Katso lisää »
Tanskan kielipolitiikka
Pysäköintikieltomerkki tanskaksi ja grönlanniksi Tanskan kielipolitiikka tarkoittaa Tanskan valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Tanskan kielipolitiikka · Katso lisää »
U
U (u) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 21.
Uusi!!: Fäärin kieli ja U · Katso lisää »
V
V (v) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 22.
Uusi!!: Fäärin kieli ja V · Katso lisää »
Velaari
Velaarit ovat kielitieteessä äänteitä, jotka artikuloidaan kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan eli kitapurjeen välissä.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Velaari · Katso lisää »
Verbi
Verbit eli teonsanat on yksi useimpien kielten sanaluokista.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Verbi · Katso lisää »
Vokaali
ɑ – jota vastaa suomen A/a-kirjain. Vokaali eli ääntiö on foneettisen määritelmän mukaan äänne, jota muodostettaessa ääntöväylä on avoin, niin että keuhkoista tuleva ilmavirta pääsee kulkemaan jatkuvasti ja esteettä suun kautta ulos, eikä ilmanpainetta keräänny ääniraon yläpuolelle.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Vokaali · Katso lisää »
X
X (x) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 24.
Uusi!!: Fäärin kieli ja X · Katso lisää »
Y
Y (y) on latinalaisten ja myös suomen aakkosten 25.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Y · Katso lisää »
Yksikkö
Yksikkö tarkoittaa seuraavia asioita.
Uusi!!: Fäärin kieli ja Yksikkö · Katso lisää »
